Kym m enen vuotta takanapäin

Transkriptio

1

2 Kym m enen vuotta takanapäin TURUN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI Kun Turku-seura, Å bo-samfundet ry. vuonna 1959 päätti ryhtyä julkaisemaan omaa aikakauslehteä, jolle annettiin nimeksi Suomen Turku - Abo vår stad, lähdettiin liikkeelle toivein, että turkulaiset ottaisivat oman kotiseutulehden mielilehdekseen. Toivottiin ja uskottiin, että Auran rantamilla asustaa samanlaista väkeä kuin Tammerkosken partaalla, jossa tuonniminen Tampere-seuran lehti kuluu laajojen piirien käsissä. Näissä käsissä pidettävää kynää siellä myös käytetään ylen ahkerasti lehden avustamiseksi. Vastaavaa kilvoittelua ei, kuten pian havaittiin, Turussa syntynyt. Kuitenkin päätös siitä, että lehden saa jäsenmaksun vastikkeeksi seuran jäsen, autti asian hyvään alkuun - ensimmäinen numero ilmestyi jouluksi 1959 ja kun tilaajamääräkin osoittautui kohtuulliseksi, päästiin soveliaasti jatkoon, kun Turun liikemaailma ilmoituksillaan tuki hanketta. Ratkaisevaa lehden tulevaisuudelle oli kuitenkin se seikka, että Turun kaupunki tuli vuoden 1963 alusta toimitushankkeeseon mukaan ja lisäksi tilasi lehden virka- ja luottamusmiehineen sekä erinäisille laitoksille. Toivon mukaan myönteinen kehitys lehtemme kohdalta ja t kuu. Turku-seuran puheenjohtaja maaherra Esko Kulovaara kirjoitti tervehdyksenään lehden ensi numerossa: "Turku-seura nojautuu niihin henkisiin voimalähteisiin, joista kotiseutuaate muuallakin elinvoimansa saa. Näiden lähteiden toivomme pulppuavan oman äänenkannattajan sivuilla. TURUN SÄÄSTÖPANKKI TURUN TYÖVÄEN SÄÄSTÖPANKKI P äätoim ittaja - C hefredaktör: Erkki V uori, puh. - te l T oim itussihteeri - R edaktionssekreterare: Heim o K allio, puh. - tel llm o itu späällikkö - A nnonschef: Paavo Suom inen, puh. - te l T aloudenhoita ja - E konom ichef: R isto Laine, puh. - tel klo Levikkipäällikkö D istributionschef: N iilo Pihlanto, puh. te l Toim ituskunta - R edaktionsråd: T a rja Flem m ing, Eino Lehtinen, A rvo S uom i nen, M eta Torvalds Toimitus - Redaktion: Y liopistoni - Universitetsg. 29 a, puh. - tel

3 T urku m uuttuu. Kaupunkim m e kasvaa. Tarpeem m e lisääntyvät ja m uuntuvat. K u n n a llishallin to on eräs eläm äm m e edellytyksiä lu o va palveluelin, jo n ka tehtävänä on auttaa Turkua ja tu rkula isia eläm ään o n n e llista ja turvattua tätä ja huom ista päivää. T e k n illis e llä to im in ta -a la lla voim m e havaita paljon tehdyn: onhan m e illä vettä, sähkövirtaa, palvelukelpoinen p u h e lin la ito s jn e. Liikenne ehkä vähän ruuhkautuu A urajoen s illo ille tai pääkaduille, m utta m issäpä näin ei o lisi m aailm an rikka im m issakin kaupungeissa. Voim a- varojem m e m ukaan olem m e me tu rkula iset kaupunkiam me rakentaneet. M eidän täytyy vain tunnustaa edeltä- jiem m e saavutukset ja katsoa, että itse kukin jaksam m e ja haluam m e kantaa om an osuutem m e yhteiseen kaupunkim m e kehittäm istyöhön. T ä llö in nähdäkseni tarvitsem m e ennen kaikkea varovaisuutta. M eidän on ajate lta va kaupunkiam m e niinkuin hoitaisim m e puuta : yhdellä iskulla voim m e tuhota vuosikym m enien jo p a vuosisatojenkin kasvun. On helpom pi tuhota kuin kasvattaa. N iinpä tekniikan on aina ko e te l tava a ja te lla T urun henkeä, luonnetta, historiaa ja kaikkia n iitä to im in n a llisia arvoja, jo ita ei voida m itata tehokkuus- ja taloudellisuusa rvo illa. T arvitsem m e m yös varovaisuutta talo u d e lliselta kannalta. N ykyaika on riskin välttäm isen aikakautta on S osiaalih u o llo n alalla on Turussa toisen m aailm an- Apulaiskaupunginjohtaja P A A V O K O P O N E N : Varovaisuutta vauhtia vaurautta pyrittävä välttäm ään tappionvaaraa, kustannusten kasvamisen vaaraa ym s. T a loudellisuus on nykyaikana varovaisuutta ja laskelm ointia eikä voitontavoittelua. Näin m yös kunnallisessa eläm ässä. Jokainen veron tai tariffin m uutos on nähtävä varovaisena kehityksen ohjaa- m iske inona m yös alentam inen on tä llö in perusteltua. V arovaisuuden on perustuttava tie to o n. Kokem ukset ja tie to m erkitsevät o ikeutta vauhtiin. Jos me esim erkiksi tiedäm m e, ettei jo lla k in alueella ole h isto ria llisia arvoja suojeltavana, siinä saa kaivinkone huoletta ottaa itsestään irti kaiken. M e tarvitsem m e tänne lisää työpaikkoja, lisää to i m intaa, ts. lisää vauhtia, kasvua, liikennettä = nykyaikaa. Jokainen uusi rakennus olip a se asuintalo, tehdas, koulu tai vaikkapa museo m erkitsee uusia työpaikkoja ja m ateriaalituotantoa ym päristössään. T o i m in ta tuo rahankiertoa ja se puolestaan kaupungin kassaan verotuloja, jo illa toim in ta - ja p alvelum ahdollisuutem m e lisääntyvät. T oim inta luo vaurautta ja uusia valinnan m a h d o llisuuksia m ahdollisuuksia seurata kehitystä ja tehdä kehityksen uusilla tu o tte illa ihm iset o nnellisiksi eläm ässään heitä ym päröivässä yhteiskunnassa. K uvatkoot edellä olevat ajatukset palvelukseenne astuneen tekniikan m iehen sisintä. Kaupungin palvelija on ihm isten auttaja, jo tta kaikki m ahdollisuudet m enneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta voita isiin yhdistää T urun ja turkulaisten parhaaksi. Apulaiskaupunginjohtaja L A U R I O R E L L : Merkittävää kehitystä sosiaalihuollon alalla koska tarve on paljon suurem pi kuin talo u d e lliset voisodan jälkeen m enty m erkittävällä tavalla eteen- m avarat, jo ita alan kehittäm iseen ja yhä lisääntyvän tarpäin. joskaan ei vielä täysin tyydyttävässä laajuudessa, peen tyydyttäm iseen tarvitaan. Täm ä johtu u ennen m uuta siitä, että toisen m aailm ansodan päättym istä edeltä neinä vuosina ja vuosikym m eninä Turussa hyvin vähän k iin n ite ttiin huom iota sosiaalihuollon parantam iseen. M eillä oli vanhuksia ja m uita yhteiskunnallista huoltoa tarvitsevia varten ainoastaan yksi kunnalliskoti ja sekin systeem iltään täysin vanhentunut. Lastenhuoltola itoksia ei m yöskään o llu t kuin muutama, jo tk a eivät lähim ainkaan tyydyttäneet tarvetta. S airaanhoitopaikoista oli niin ikään puutetta. Kun kaupunkim m e kehitys oli m elkein pysähtynyt, on selvää, että paine sosiaalihuollon alalla jatkuvasti lisääntyi, ja kun vielä otetaan huom ioon, että kaupunkim m e väkiluku on viim eisen kolm enkym m enen vuoden aikana kaksinkertaistunut, ym m ärretään hyvin m iksi erilaisten huoltolaitosten ja sosiaalisen huollon tarve yleensä on patoutunut ju u ri tälle aikakaudelle. Nyt m eidän pitäisi lyhyessä ajassa sekä täyttää se aukko, jo n ka aikaisem pien vuosikym m enien aikainen laim ilnyönti on aiheuttanut, että m yös tämän hetken lisääntyvä tarve. On aivan päivänselvää, ettei siihen ole ta loudellisia m ahdollisuuksia, varsinkaan, kun verotusta, jo sta kaupunkim m e saa päätulot, ei voida rajattomasti lisätä. M utta kaikesta huolim atta on m enty ja m ennään eteenpäin, tosin hitaasti, m utta varm asti. Ei ole epäilystäkään, ettem m ekö olisi m uutam an vuoden kuluttua sosiaalihuollonkin alalla paljon parem m issa asem issa kuin tällä hetkellä. V anhainkoteja on sodan jälkeen rakennettu kolm e, nim ittäin Luolavuoren vanhainkoti, jossa on 210 paikkaa, Liinallaan vanhainkoti, jossa on 120 paikkaa ja M äntyrinteen huoltokoti, jossa on 166 paikkaa. Las- tenseim iä ja -tarhoja sekä lastenkoteja on rakennettu tai perustettu sodan jälkeisenä kautena 29 kpl. ja entisiä kunnostettu. Entinen kunnalliskoti on m uutettu sisätautisairaalaksi, tuberkuloosiparantola kiru rgiseksi sairaalaksi ja paraikaa on rakenteilla uusi 218-paikkai- nen sairaalarakennus, johon tulee tilo ja sekä sisätautisairaalaa että erinäisiä toim enpideosasto ja varten. Kun samaan aikaan on rakennettu 8 uutta kansakoulua, kaksi kansalaiskoulua ja kaksi am m attikoulua, jo ista A ninkaistenkatu 7:ssä olevaa G öteborgin am m attikoulua parhaillaan laajennetaan, sekä rakennettu tai ostettu useita vanhusten vuokra-asuntoja, on sosiaalisella kentällä, johon koulutoim ikin voitaneen lukea, suoritettu m elkoisen m ittava työ. Lisäksi kaupunki on m ukana useissa kuntainliitoissa, jo ista tässä m ainittakoon vain kehitysvam m aisten lasten huoltoa koskeva, jo lle on rakenteilla h u oltolaitos Paim ion kuntaan ja jonka rakennuskustannuksiin Turun kaupunki osallistuu, sekä Turun ylio p istollisen keskussairaalan kuntainliitto, jo lle viim e vuonna valm istui m yös kaupungin varoja huom attavasti vaatinut uusi sairaalarakennus. uten alussa on sanottu, ei varsin huom attavasta K eteenpäin m enosta huolim atta ole vielä päästy täysin tyydyttävään tulokseen, koska tarve entisen lisäksi jatkuvasti kasvaa. N iinpä vanhainkotipaikkoja on odottam assa n. 350 vanhusta, vanhusten vuokra-asunnon ta rvitsijo ita on useita satoja, eikä lastenseim i- ja -tarhapaikkojakaan vielä ole tarpeeksi. Näiden tarpeiden tyydyttäm iseksi on rakennettava lisää laitoksia sitä mukaa kuin talo u d e lliset m ahdollisuudet myöden antavat. Sam anaikaisesti on kehitettävä myös n.s. avohuoltoa, jo hon viim e aikoina on kiin n ite tty enentyvää huom iota. Täm ä lienee huollon saajien kannalta katsottuna to i vottua, koska laitoshoito, olkoon se jä rje ste tty miten R E IN O V E S T E R I N E N : hyvin tahansa, on jo ka tapauksessa ihm isen norm aalieläm ästä poikkeavaa. T oisaalta avohuolto tulee yhteis- Organisaatiomuutokset alulle Turussa urun kaupunginhallinnossa on viim e vuosien aikana T k iin n ite tty lisääntyvää huom iota o rg a n isaatio u u d istu s ten tarpeellisuuteen. Tähän on anta n u t aihetta ennenkaikkea se, että hallin n o n organisa a tio on e rä iltä päälin jo ilta a n pysynyt m u uttum attom ana jo p a useita vuosikym m eniä. Kun kunnalliset tehtävät kuitenkin sam anaikaisesti jatkuvasti lisääntyvät, m o n ip u o listu vat ja kohtaavat uusia pulm akysym yksiä, on välttäm ätöntä, että m yös h a llin to on organiso itu p a rhaalla m ahdollise lla tavalla selviytym ään tehtävistään täm än hetken ja lähitulevaisuuden olosuhteissa. T urun kaupungin asukkaiden yhteisten asioiden hoito on m ittavaa luokkaa. K aupungin v u o sib u d je tti on tä llä hetkellä 270 m iljoonaa m arkkaa ja kaupungin palve lu k sessa on n henkilöä. K ollegisissa luottam usm ieselim issä päättää ja valvoo kaupungin asio ita n. 600 luottam usm iestä. T ällaisessa to im in n a llisesti ja m äärällisesti laajassa o rganisaatiossa tapahtuu lu o n n o llisesti aina pienem piä organisaatiom uuto ksia, m utta laajat, to im in n a llisesti m e rkittä vä t organisa a tio u u d istu kse t ovat osoittautuneet huom attavasti vaikeam m in to te u tettavaksi. V iim e vuoden aikana kaupunginvaltu usto kuitenkin teki päätöksen kaupunginhallituksen o rganisaation uudistam isesta. Täm ä päätös m e rkitsi kahden uuden a p ulaiskaupun ginjohtajan viran p erustam ista sekä kaukunnalle halvem m aksi kuin laitoshuolto, jo k a vaatii kalliita kustannuksia niin laitosten rakentam isessa kuin niiden ylläpidossa. M utta to tu u s kuite n kin on, että a voh uollon nykyisestään laajennuttuakin on laitoshuoltoa edelleen kehitettävä ja mm. uusia vanhainkoteja rakennettava, koska on ja tulee olem aan paljon vanhuksia, jo tk a syystä tai toisesta niitä tarvitsevat. Y hteiskunnan on huolehdittava vanhuksistaan, jo tk a ovat uhranneet parhaat voim ansa täm än maan rakentam iseen, sekä lapsista, jo tk a vartuttuaan tulevat vastaisuudessa niin tekem ään. S osiaalisten olojen kentällä tapahtuneesta k e h ityksestä voidaan vielä m ainita lukuisat äitiys- ja lastenneuvolat, jo ita kaupungin toim esta on rakennettu, sekä kasvatusneuvolat, m ie lenterveystoim isto ja kotisai- raanhoitokeskus, jo tk a on perustettu viim e sodan jä l keen ja jo illa on varsin suuri m erkitys tu rkula iste n te r veydenhoidossa. P aljon on siis aikaansaatu ja kaupunkilaisten hyväksi tehty, m utta paljon on vie lä tehtävä, jo tta k a ikilla tu r kulaisilla o lisi m ahdollisim m an hyvät eläm isen m ahdollisuudet.

4 p u n g in jo h ta ja n ja a p u la iskaupung in jo h ta jie n tehtäväja o n m uutosta. K aupunki lähti näin o rg a n isaatio u u d istuksen suurissa p ä ä lin jo issa oike a o p p isesti liikkeelle keskushallinnon organisaatio u u d istu ksella, jo ka luo pohja a m uun hallin n o n to im in n a llise n o rganisaation kehittä m isto im e n p ite ille. V uodesta 1930 lähtie n o li Turussa o llu t kaupunginjohtaja n lisäksi kaksi apulaiskaupungin jo h ta ja a : tekn illin e n ja sosiaalinen. N yt apula iskaupungin jo h ta jie n m äärää lis ä ttiin kahdella ja lu o tiin näin edellytykset tehtäväkenttien tehokka a m m a lle h o id o lle. S osiaalisen apulaiskaup u n g in jo h ta ja n aikaisem m in varsin la a ja tehtäväkenttä ja e ttiin siten, että to is e lle apulaiskaupungin jo h ta ja lle kuuluu sosia a li-, terve yd e n h o ito - ja sairaalatoim i ja to i se lle a p u la iskaupung in jo h ta ja lle opetus- ja sivistystoim i. Kaupunkisuunnittelun merkitys on uudessa organisaatiossa korostunut, s illä toisen uuden apulaiskaupungin jo h tajan tehtäviin kuuluu nim enom aan kaupunkisuunnittelun ja kiin te istö to im e n jo h to. K okonaisuudessaan ja kaantuvat uudistetussa o rganisaatiossa ka u p u n g in jo h taja n ja a p u la iskaupungin jo h ta jie n tehtävät seuraavasti: K a u punginjoh tajan toim ialaan kuuluvat asiat, jo tka koskevat kaupungin yleisen h allinnon valvontaa ja o rganisaation kehittäm istä, rahatointa, talousarvio ta ja verotustointa, kaupunginkanslia a, kaupunginarkistoa, tila s to to i m istoa, la skentatointa ja järjestelytoim istoa, tilienta rka stu sto in ta, m aistraattia, raastuvanoikeutta, syyttäjistöä ja ulosottolaitosta, p o liis ila ito s ta ja h e n kikirjo itu sto in ta, holhoustointa, m atkailua ja koulutus-, tiedotus- ja suhdetoim intaa. Tekn istä - ja rakennustointa johtavan a p u laiskaupung in jo h ta ja n toim ialaan kuuluvat asiat, jo tk a koskevat te k n illis iä laitoksia, katu- ja talorakennusosastoa, vesi lautakuntaa, tielautakuntaa, satam aa ja työllisyyden ylläpitäm istä. K aupunkisu u n n itte lu a ja k iin te istö to in ta johtavan apula iskaupunginjoh tajan toim ialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat k iin te istö je n ostoa, m yyntiä, vuokrausta ja hoitoa, asuntotuotantoa, kaupunkim ittausta, kaavoitusta ja liikennesuunnittelu a, p alotointa, väestönsuojelulautakuntaa, kunnanm etsälautakuntaa, asutuslautakuntaa, m ajoitu sla u ta ku n ta a ja hankin ta to in ta. S osiaali-, terveydenhoito- ja sairaalatointa johtavan apulaiska u p u n g in jo h ta ja n toim ialaan kuuluvat asiat, jo t ka koskevat sairaalatointa, terveydenhoitotoin ta, pesula- ja teurastam otoim intaa, ja sosia a li- ja la stensuojelutointa. O petus- ja sivistystointa johtavan apula iska u p u n g in jo h ta ja n toim ialaan kuuluvat asiat, jo tk a koskevat koulutointa, a m m attioppilaslautakuntaa, työväenopistoja, kirja sto to in ta, m useotointa, kotitalouslautakunta a, nuorisotyötä, raittiustyötä, urheilulautakuntaa, m usiikki- ja teatterilautakuntaa, ja m uita ta id e - ja sivistysharrastuksia. L isäksi tule e opetus- ja sivistystointa johtavan apulaiskaupungin jo h ta ja n h uolehtia kaupungin vira n h a ltija in ja työ n te kijä in yleiseen palkkaukseen ja m uihin yleisiin henkilökuntakysym yksiin liittyvistä asioista. A pulaiskaupungin jo h ta jie n lukum äärän lisääm isellä ja u udella tehtä väja o lla on pyritty tehostam aan kaupungin keskushallintoa. U udistettu o rganisaatio antaa kaupung in h a llitu kse lle aikaisem paa parem m at m ahdollisuudet hoita a n iitä keskeisiä tehtäviä, jo tk a sille kunnallislain- säädännössä on m ääritelty. oteutetun kaupunginhallitu ksen organisa a tio u u d istu k T sen lisäksi on kaupunginhallin nossa o llu t useiden vuosien aikana v ire illä m uita laajam ittaisia organisaatio uudistuksia. E nsisijaisesti nämä ovat koskeneet kiin te istö - ja rakennustointa, te k n illis iä laitoksia ja satam a laitosta. N äidenkin organisaatiokysym ysten osalta on nyt ryhdytty toim enpiteeseen, jo ka ennakoi lopullisten ratkaisujen aikaansaam ista. K a u punginhallitu s on kaupungin virkam iesjohdon tehtäväksi laatia ehdotukset vire illä olevien la ajam ittaisem pien organisaatiokysym ysten ratkaisem iseksi. Toivottavaa on, että tässä tehtävässä onnistutaan löytäm ään ne toim in a lliste n o rg a n i saatioiden päälinjat, jo tk a parhaalla m ahdollisella ta valla edistävät kaupunkim m e yhteisten asioiden hoitoa ja niiden m yönteistä kehittäm istä. TURKU-SEURA, ÂBO-SAMFUNDET RY:n Vuosikokous on to rsta in a m aaliskuun 27 päivänä 1968 klo Turun työväenopiston luentosalissa. K äsitellään sääntöm ääräiset asiat. Årsmötet ä r torsdagen den 27 m ars 1968 klo i Turun työväenopistos auditorium. F örekom m er e n lig t sta d g a r upptagna ärenden. Hallitus Styrelsen Turun kaupungin väkiluvun kehitys A R V O M I K K E L I M aam m e väestö tila sto on vanhim pia m aailm assa, eikä tä llä h etke llä ole o lem a s sa m ontakaan maata, jo n k a väestöstä o lisi saatavissa niin y ksityisko h ta isia ja lu o te t tavia tie to ja kuin Suom en väestöstä. Väestö ä koskevien tie to je n tarve on ku ite n kin viim e aiko in a siin ä m äärin lisääntynyt, että e räid en väestötilastoissam m e e siintyvien puutte e llisuuksie n p o ista m inen on tu llu t ajankohtaiseksi. Niinpä esim erkiksi väestörekisterin uudistamiskom itea lausuu mietinnössään asettaneensa päätavoitteekseen sellaisen väestörekisterijärjestelm än luom i sen, joka mm. voi m ahdollisim man tehokkaasti, lu ote ttavasti ja nop easti palvella p aitsi o ik e u d e llis ia ja h a llin n o llis ia m yöskin tila s to llis ia tarpeita. T u r u n väestöä koskevat tila s to t on tähän asti saatu ' lähes kokonaisuudessaan Tilastollisen päätoim iston väestötilasto-osastolta. T ietojen viipym inen ja yksityiskohtaisem pien tila sto je n tarve on aiheuttanut sen, että kaupungin tila sto to im isto on sam asta perusaineistosta kuin T ilasto llin e n päätoim isto, n im ittäin väestörekisterin p itä jie n tekem istä väestönm uutosilm oituksista, laatinut eräitä väestönm uutoksia koskevia tila sto ja vuosilta 1967 ja N äitä tie to ja on pidettävä "ennakkotie to in a, ja lo p u llis ik s i" tiedoiksi on katsottava T ila sto llisen päätoim iston laatim at tila sto t, jo tk a aikanaan tu l laan julkaisem aan Suomen V irallisessa tilastossa sekä Turun kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa. T urun väkiluku on vuodesta 1939 kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Kun m ainittuna vuonna o li turkulaisia henkik irjo je n mukaan , oli heidän m ääränsä noussut :aan vuonna Suurin väkilukua lisäävä tekijä on o llu t m uuttoliike, jo n ka ansiosta Turun väkiluku on vuoden 1939 jälkeen kasvanut noin hengellä. Syntyneiden enem m yys on samana aikana o llu t kaikkiaan noin henkeä, ja eri aikoina tapahtuneet alueliito kset M aarian kunnasta ovat lisänneet kaupungin väkilukua kaikkiaan yli hengellä. oisen m aailm ansodan päättym istä seuranneen san suuren syntyvyyden jälkeen ei syntyvyydessä ole Tgen T urussa tapahtunut kovinkaan suuria vuosittaisia m uutoksia. Elävänä syntyneiden m äärä on kasvanut asukasluvun mukana. Vuonna 1967 syntyi elävänä Turussa lasta, ja arvion mukaan tulee niiden määrä vuonna 1968 lisääntym ään tästä noin sadalla. Vuonna 1968 syntyi Turussa siten keskim äärin seitsem än lasta vuorokaudessa. Syntyneiden m äärä viim eksi kuluneena vuotena oli 16.9 laskettuna keskiväkiluvun asukasta kohden. Vuosina täm ä suhde oli jonkin verran korkeam pi kuin vuosina 1967 ja Turussa, Helsingissä, Tam pereella, kaupungeissa, kauppaloissa ja m aalaiskunnissa o li elävänä syntyneitä keskiväkiluvun asukasta kohden vuosina seuraavasti T urku H e lsin ki Tam pere Kaupungit ja kauppalat M aalaiskunnat Koko m aa Turussa syntyy lapsia suhte e llisesti jo n k in verran vähem m än kuin T am pereella, m utta H e lsin kiin nähden ei tässä suhteessa voida sanoa olevan suurtakaan eroa. Koko m aassa syntyi e n n a kkotie to je n m ukaan vuonna 1968 vain 16 lasta keskiväkiluvun asukasta kohti. P oikalapsia syntyy yleensä enem m än kuin ty ttö jä, ja e sim erkiksi vuosina Turussa elävänä syntyneistä o li p o ik ia %. Täm ä suhde on vu o sitta in jo n kin verran vaih d e llu t, ja n iin p ä esim e rkiksi vuonna 1964 Turussa syntyneistä o li p o ikie n osuus vain %. Vuonna 1968 o li p oikien osuus syntyneistä %. A viottom ien lasten osu u d e t (% ) vuonna e lä vänä syntyneistä lapsista Turussa, H elsingissä, T am pereella ja koko maassa käyvät ilm i seuraavasta asete l masta Turku Helsinki Tam pere K oko maa Vuonna 1968 aviottom ina syntyneiden lasten osuus jäänee Turussa alle 5 % :n. K uolleina syntyneitä oli vuosina T urussa ja koko m aassa 1.3 % kaikista elävänä syntyneistä. H elsingin kohdalla vastaava suhde o li 1.1 % ja Tam pereen kohdalla 0.9 %. E nsim m äisellä ikävuodellaan ku o lle ita o li Turussa vuosina kaikkiaan 230 e li 2 % k a ikista sam aan aikaan elävänä syntyneistä lapsista. T am pereella kuoli vastaavana aikana alle yhden vuoden vanhoja lapsia 205 e li 1.7 % elävänä syntyneistä. Turussa vuonna 1968 elävänä syntyneitä lapsia koskevien e nnakkotietojen m ukaan o li nuorin ä iti vuonna 1955 syntynyt ja vanhin 1922 syntynyt. U seim m at la p sista syntyivät kuite n kin vuonna 1946 syntyneille ä id e ille. Vuonna 1968 syntyneistä lapsista lähes 1 0 % syntyi tähän vuosiluokkaan kuulu ville n a isille. N oin puole t kaikista lapsista syntyi 25 vuotta nuore m m ille ä id e ille. Vuonna 1966 Turussa syntyneistä aviola p sista 822 eli yli kolm asosa syntyi ennenkuin a v io liitto o li kestänyt yhtä kokonaista vuotta, ja yli 6 0 % lapsista syntyi vanhem m ille, jo id e n a v io liitto ei vielä o llu t kestänyt kolm ea vuotta. Vuonna 1966 syntyneistä lapsista lähes 5 4 % oli perheen esikoisia, ja näistä esikoisista yli 90 /o syntyi vanhem m ille, jo id e n a v io liitto e i vielä o llu t kestänyt kolm ea vuotta. T u r u s s a kuoli vuonna 1968 e nnakkotiedon m ukaan henkeä, m ikä o li 9.9 %o keskiväkiluvusta. Vuoden 1950 jälkeen ei m yöskään kuolleisuudessa o le ta pahtunut su u ria m uutoksia, s illä se on va ih d e llu t v u o sittain vain 10.7 % o:n ja 9.2% o:n v ä lillä keskiväkiluvusta laskettuna. A lla olevasta asetelm asta käy ilm i vuosina kuolleiden määrä keskiväkiluvun asukasta kohti Turussa, H elsingissä, T am pereella, kaikissa kaupungeissa, kauppaloissa ja m aalaiskunnissa Turku H elsinki Tam pere K aupungit ja kauppalat M aalaiskunnat Koko maa Turussa ja H elsingissä on vuosina o llu t kuolleita suhteellisesti enem m än kuin ka ikissa maan kaupungeissa ja kauppaloissa keskim äärin. M yös Tam p ereella on kuolle ita o llu t väkilukuun nähden vähem män kuin Turussa ja H elsingissä. Vuonna 1968 kuolleista tu rk u la is is ta o li naisia 756 ja m iehiä 731. K uolleista m iehistä useim m at kuuluivat ikä ryhm ään vuotiaat, kun taas naisten kohdalla o li suurin ryhm ä vuotiaat. Ennen 50. ikävuotta kuoli

5 n oin 1 7 % m ie histä ja vain 1 0 % naisista. V iisikym m entä v u o tta vanhem m at, kuolle e t m ie het ja naiset ja k a a n tu i vat iän m ukaan seuraavasti: Ikä, v. M ie het N aiset Y hteensä V uonna 1968 Turussa kuolle ista naisista oli runsaat puolet leskiä tai eronneita, sen sijaan m ie histä o li kuolem anhetkellä yli 6 0 % avioliitossa olevia. J o k a kolm as kuolle ista kuoli sydäntauteihin, ja joka viidennen kuolem ansyynä o li o llu t pahanlaatuinen kasvain. Vuonna 1968 kuoli sydäntauteihin Turussa lähes sata henkeä enem m än kuin e d ellisenä vuotena. ^ / uuttaneiden määrässä on ollut vuosittain huomattaisi vasti enem m än vaihteluita kuin syntyneiden tai kuolleiden m äärissä. E n nakkotietojen m ukaan m uutti T urkuun vuonna 1968 yhteensä henkeä. Turusta pois m uuttaneita o li sam aan aikaan henkeä, joten m uuttovoitoksi m uodostui henkeä. Turkuun suuntautunut m u u tto liike ja varsinkin m uuttovoitto o li vuosikym m enen a lk u p u o le lla selvästi suurem pi kuin neljän viim eksi kuluneen vuoden aikana kuten seuraavasta asetelm asta ilm enee. T urkuun Turusta M uutto Vuosi m uuttaneet m uuttaneet voitto Tam pereen ko hdalla ei m uuttoliikkeessä ole tällä vuosikym m enellä o llu t havaittavissa niin suuria vaihtelu ita vuositta in kuin T urun m uuttoliikkeen kohdalla. Ennakkotie d o n m ukaan o li Tam pereen m uuttovoitto vuonna 1968 vajaat henkeä, m ikä on pienin m äärä kymm eneen vuoteen. Suurim m aksi se m uodostui vuonna 1966, jolloin se kohosi henkeen. V uonna 1968 m uutti T urkuun kaupungeista, kauppaloista ja m aalaiskunnista m iehiä ja naisia seuraavasti: M ie hiä N aisia K aupungeista ja kauppalo ista M aalaiskunnista Yhteensä Edellisten lisäksi m e rkittiin u lkom ailta T urkuun m uuttaneiksi ja poissaolevasta läsnäolevaan väestöön s iirre tyiksi yhteensä 56 m iestä ja 42 naista. T urkuun m uuttanaista oli naisp u o lisia h e n kilö itä hiem an yli puolet eli 53 %. M aalaiskunnista lähteneitä oli kaikkiaan henkeä. Lähtöalueen m ukaan jakaantui T urkuun m uutta n u t väestö seuraavasti. Lähtöalue Turkuun m uuttaneita V arsinais-s uom en tilastoalue 3132 M uu T urun ja Porin lääni 715 A hvenanm aa 11 U udenm aan lääni 826 Häm een lääni 650 Kym en lääni 171 M ikke lin lääni 117 K uopion lääni 128 P ohjois-k arjalan lääni 128 Keski-S uom en lääni 169 Vaasan lääni 334 Oulun lääni 329 Lapin lääni 144 U lkom ailta ym. 98 arsinais-s uom en tilasto a lu e e lta, jo k a käsittää Turun V ja Porin läänin e te lä iset kunnat Pyhärantaa, Laitilaa, Karjalaa, Ylänettä, A lastaroa, Loim aan m aalaiskuntaa ja M etsäm aata m yöten sekä lisäksi Häm een läänistä S om eron, S om erniem en ja Ypäjän kunnat, m uutti T urkuun vuonna m iestä ja naista. Tältä a lueelta T urkuun m uuttaneiden osuus o li 4 5 %. Turun ja sen lähikuntien välinen m u u tto liike käy ilm i seuraavasta asetelm asta. T urkuun m uuttaneita Turusta m uuttaneita Naantali Parainen R aisio A ura K aarina Lieto M asku N ousiainen Paattinen Paim io P iikkiö Rusko V ahto 13 9 K aikista T urkuun m uuttaneista o li lähikunnista lähteneiden osuus henkeä eli 2 7 %. N äihin lähikuntiin m uutti Turusta sam anaikaisesti henkeä, joten m uuttotappioksi m uodostui 117 henkeä. Esim erkiksi Turusta Kaarinaan m uutti 69 henkeä enem m än kuin Kaarinasta Turkuun. S uuret, sodanjälkeen syntyneet ikäluokat ovat tulleet m uuttoikään", ja näiden ikäryhm ien osuus Turkuun suuntautuneessa m uuttoliikkeessä tulee ilm eisesti lähivuosina olem aan suurim m illaan. Syntyvyyden kannalta m erkittävin sodanjälkeinen vuosi m aassam m e o li vuosi S illoin syntyi Suom essa yli lasta. Yli lasta syntyi myös vuosina 1946, 1948 ja Eniten m uutti T urkuun vuoden 1968 aikana vuonna 1945 syntyneitä henkilöitä. Heidän m ääränsä kohosi yli 470:n, m ikä oli lähes 7 % kaikista T urkuun m uuttaneista. Vuonna 1946 syntyneitä m uutti noin 430 ja vuonna 1947 syntyneitäkin oli lähes 400 henkeä. Vuosina syntyneitä o li yli 2 8 % T urkuun m uuttaneista h enkilöistä. Sen sijaan kaikkien vuonna 1938 tai sitä ennen syntyneiden osuus jä i alle 2 6 % :n. Turkuun m uuttaneiden naisten kohdalla oli vuosina syntyneiden osuus vielä m erkittäväm pi kuin m iesten kohdalla, sillä näihin ikäluokkiin kuului yli 31 % Turkuun muuttaneista naisista. ekä Turussa e t t ä Tam pereella on viim eisten kym m e S nen vuoden aikana tapahtunut väestön kasvu aiheutunut pääasiassa m uuttoliikkeestä tai oikeam m in m uuttovoitosta. Kun Tam pereen väkiluku kasvoi vuosina alu e liito ksista aiheutunutta väestönlisäystä huom io onottam atta yhteensä hengellä, o li tästä m uuttovoitosta aiheutunutta lisäystä henkeä, eli n. 5 3 % koko väestön kasvusta. Turussa vastaava väestön lisäys oli henkeä, jo sta m uuttovoittoa oli henkeä eli lähes 6 6 %. Suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat tu lo ssa myös avioliittoikään. Vuonna 1967 solm ittiin maassam m e avio liitto a eli yli 1 8 % enem m än kuin kolm e vuotta aikaisem m in. Keskiväkiluvun asukasta kohti solm ittiin a vio liitto ja vuonna m utta vuonna M yös Turussa on solm ittujen avio liitto je n m äärä o soittanut lisääntym istä. Vuonna 1968 oli Turussa solm ittu ja a vio liitto ja ennakkotiedon mukaan yli oltuaan viisi vuotta aikaisem m in vajaat Keskiväkiluvun asukasta kohden so lm ittiin a vio liitto ja Turussa, H elsingissä ja Tam pereella vuosina seuraavasti Turku H elsinki Tam pere Disan von Rettig työpöytänsä ääressä Ruotsalaisessa Teatterissa. Turkulainen teatteri ja kieliraja Uskom m e vakaasti, että Turun ruotsalaisella teatterilla on sijansa turkulaisessa kuvassa, m utta tämä edellyttää koko T urun tukea kieliin katsom atta. Emme tahdo tehdä teatteriam m e tunnetuksi Tam m ikuussa tu li kuluneeksi 130 v u o tta K a uppato rin v a rre lla sijaitsevan te a tte rita lo n vihkim isestä. T a m m ikuussa o li m yös kulunut 75 vuotta siitä, kun ensim m äinen vakin a in e n tu rk u la is - teatteri Svenska Inhemska Teatern aloitti tässä maan vanhim massa te atte rita lo ssa toim intan sa. Ja tänä vuonna ta rke m m in sanottuna tu le e tuon te a tte rin m a n tte lin p e rijä n Å b o Svenska T eaterin s ta rttih e tk e s tä vierä h tä n e e ksi 50 vuotta. T eatterin nykyinen johtaja Disan v o n R e t t ig tarkastelee kirjoituksessaan johtam ansa ru o tsin kie lisen ta id e la ito k s e n asem aa tu rku la isessa teatterikuvassa. ruotsinkielisenä teatterina, vaan teatterina, joka yhdessä Turun Kaupunginteatterin, Y lioppilasteatte re itten ynnä m uitten kanssa m uodostaa sen kokonaisuuden, jo ta voim m e sanoa turkula iseksi teatteriksi. Tunnettuahan on, että T urun Kaupungin te a tte rin ja Å b o S venska T eaterin o h je lm isto t yle isesti p o ikkeavat m elko la illa toisistaan. S uuret opere tit, jo tk a vaativat s u u rta henkilö kunta a ja suurta teknistä

6 valm iutta, ovat to te u te tta vissa Turun K a upunginteatterissa, sam aten näytelm ät, jo tk a vaativat su u ria ja nopeita lavasteitten vaihtoja. R uotsalaisessa te a tte rissa tä lla is ten näytelm ien esittäm inen on hyvin vaikeata. H e nkilökunnan pienuus ja te kniste n varusteinen suom at m a h d o llisuudet ra jo itta vat s iis näytelm ien valintaa. Emme kuitenkaan näe tätä pelkästään heikkoutena, s illä tämä on ju u ri osasyy siihen, että o h je lm isto m m e poikkeaa m elkoisesti T urun K aupungin te a tte rin ohje lm istosta. A inoa ja varsinainen syy tämä ei kuitenkaan liene, m utta tahdoin vain korostaa sitä seikkaa, että jo ulko n a ise t puitte e t auttavat näitä kahta tu rkula ista am m attiteatte ria täydentäm ään toisiaan. Tästä me olem m e lu o n n o llisesti hyvin ilo i sia, s illä saam m e tuntea itsem m e ta rp e e llisiksi. O h je lm isto p o liittise sti edustam m e lin ja a jo ta k in jokaiselle. M onen m ielestä täm ä on sam aa kuin lin ja tto muus, m utta tätä me em m e halua m yöntää, sillä sam alla, kun me haluam m e antaa k a ik ille ka tse lijo ille m me jo ta k in, niin pyrim m e löytäm ään m ielestäm m e hyvän näytelm än, edustam aan eri näytelm äryhm iä. Josku s o nnistum m e näissä aikeissam m e parem m in, jo skus huonom min. N iinpä me ensi näytäntökaudesta lähtien tu lem m ekin tarjoam aan useam pia näytelm iä nim enom aan lapsille. Lastennäytelm äthän viim e vuosien aikana on hoita n u t Åbo A m a tö rte a te rfö re n in g r.f. m utta sen jä senet tule va t nyt keskittym ään n.k. la p site a tte riin. S iitä syystä on Å bo Sv. T eaterin itsensä tyydytettävä lapsien, tulevan teatte riyle isö n, teat- te rita rp e e t. Täm än lisäksi pyrim m e olem aan a ja n kohta isia ja jo ka vuosi tu o maan jo ta kin uutta esille. N iin m eillä tänäkin vuonna on o llu t useita suom a laisia kantaesityksiä, jo is ta v iim eiseksi liite ttiin o h jelm istoom m e m aaliskuinen kantaesitys, n im ittäin W alentin C h o re llin FYRA BRÄDER OCH EN P A S S IO N " - INTO HIM O JA NELJÄ LAU TAA. Tällä en tahdo sanoa, e tte ikö Turun m uilla te a tte re illa olisi aja n kohta ista o h jelm istoa, m utta ru o tsin kie lisenä teatterina m eillä on tässä kohdin parem m at m ahdollisuudet. U seim m iten uudet näytelm ät ehditään R uotsissa kääntää ruotsin kielelle, ennenkuin ne täällä Suom essa käännetään suom en kiele lle, ja useim m at näytelm äm m e me saam me ruotsalaisten 'kustantajien kautta. Koska m eillä on näm ä m a h d o llisuudet, niin katsom m e m yös ve lvo l lisuudeksem m e käyttää niitä. S am aten katsom m e velvollisuudeksem m e palvella m yös suom enkie listä yleisöäm m e. Tästä syystä ju lkaisem a lla suom enkielisen ju o n i- selostuksen joka isesta esitettävästä näytelm ästäm m e olem m e ko ske tu k sissa suom enkieliseen y lio p p ila s- m aailm aan, suom enkielisiin kouluihin ja niin edelleen. Iloksem m e olem m ekin saaneet todeta, että m eillä käy varsin paljon suom enkielistä yleisöä. E tenkin tänä näytäntö- vuonna on juonise lo stu ksie n m enekistä päätellen hyvin m oni suom enkielinen istu n u t katsom ossam m e. Toivom m e kuitenkin, että täm ä m äärä yhä kasvaisi, niin että yhä useamm alle ja useam m alle suom e n kie liselle T urun ruotsalainen teatteri o lisi Turun teatterikuvaa täydentävä laito s eikä jo n kin la in e n teatterim u seo m enneiltä päiviltä. Å bo Svenska T eate rilla on o llu t nousu- ja laskukausia, kuten ka i killa teatte re illa. Y leisöluvuista päätellen eläm m e parhaillaan voim a kasta nousukautta ja tästä olem m e iloisia. Tunnem m e sen kuite n kin velvoittavan m eitä yrittäm ään entistä enem m än. Tänä vuonnahan m eillä on o llut varsin pieni henkilökunta, etenkin näyttelijäkunta. N äytte lijö itä tu le m me lisääm ään varsin huom attavasti. Sam aten tulem m e saaam an uusia ohja a jia. Y ritäm m e siis luoda edellytykset sille, että voisim m e palvella yleisöäm m e yhä parem m in. M utta tarvitsem m e hyvin suuressa m äärin yleisöm m e tukea. T urku on ku lttu u rin.»ehto, siitä saam m e o lla ylpeitä, m utta se ve l voitta a myös. Turkulainen teatteri- kuva on kahden am m attiteatterin ansiosta m elko täydellinen, m utta em me saa tyytyä siihen. Näitä te a tte reita on pyrittävä kehittäm ään koko ajan ja siihen tarvitsem m e jokaisen turkulaisen tukea. Emme saa antaa kulttu u rin kehdon keinua niin voim akkaasti, että jo m elko vanha ku lttu u rin lapsi nukahtaa. Kynttilänpäiväjuhla N aisjaosto saakoon kokonaisuudessaan täm änkin vuoden kyttilänpäiväjuhlan jä rje ste lyistä kiitoksen. P alokunnantalon suuren salin ääriään m yöten täyttävä yleisö sai parin tunnin ajan seurata tiivistä ja hyvää ohjelm aa, jo k a ketjuana jatkui kynttilö in tunnelm o itu je n kahvipöytien antiakin nautittaessa. Runkona ja o hjien p itä jin ä nähtiin Lahja Salviander, jo k a kauniin alkutervehdyksensä ja välillä tapahtuneitten haastattelujen lisäksi h uolehti johtam iensa voim iste lija tyttö je n ryhm äesityksistä useaan otteeseen. N uorten trio antoi alkusysäyksen m usikaaliselle o hjelm alle, jo sta lisäksi h uolehtivat nuori pia n isti A ntti J ula ja vanha te k ijä W italy K etterer sekä viim em ainitun säestäm änä laulaja P etter Kaukiainen. T urun m urretta yritetään juhla ssa aina m uistaa ja täm än osuuden täytti tällä kertaa V alli Raita. P erinteellistä m yös on ajan varaam inen vakavalle ajankohtaisasialle. Puheenvuoron käytti prof. J. O. W ickström, teem a na kehitysvam m aiset ja suhtautum i sem m e heihin. Täysin rinnoin yhtyi ju h liva väki ennen poistum istaan V arsinaissuom alaisten lauluun. Klaari o sano föriäijä T urku-seuran ju lk a is u ja I alo itti sarjan tu rkulaiskaskujen kokoelm alla, jo n ka otsikoksi hyväksyttiin Turussa yleisesti tunnettu ja käytetty hokem a Klaari o sano föriäijä. Puuhaan tie te n kin u skottiin ja sillo in, kun siihen ryhdyttiin, m utta kirjan saam a suosio sitte n kin yllä tti. Lokakuun alussa 1968 kirja ka u p p o i hin ilm estynyt teos sai heti m erkittävän m enekin, jo p a niin, että sitä ei o lisi enää jo u lu n k irja m a rkkin o illa o llu t ollenkaan, elle i olisi o tettu toista painosta. M urheekseen m oni kotikaupungin ystävä sai todeta, että hänen jo u lu - pöytänsä sitte n kin jä i teosta paitsi. Kysyntää on sitkeästi ja tku n u t täm änkin vuoden puolella. T urku-seuran hallitu s pohti tilannetta kokouksessaan ja päätti yksim ielisesti ju lka ista kaskukokoelm asta kolm annen painoksen ja kevätm arkkinoille, jote n huhtikuussa teosta on taas k irjakaupoissa saatavissa. Tähänkin sopii taas sanonta: K laari o sano föriäijä. Då gjorde föreningar underverk F ö re n in g sju b ile e r anses inte som s ä rskilt sp ritta n d e tills tä lln in g a r för andra än dem som då få r tillfä lle att lu fta gam la m innen i ett festligt lag. Men när det ä r fråga om de m ycket gam la föreningarna, de seglivade som har överlevt sin egen hundraårsdag, e lle r i varje fa ll senaste sekelskifte, är det värt att slå på trum m a också om dagens verksam het inte ä r så brusande aktiv. A tt m ycket av Å bo stads historia, av person- och kultu rh isto ria finns fö rb o rg a t i gulnade p ro to koll finner man snart, och är det fråga om den nyss 120-åriga F r u n t i m m e r s - f ö r e n i n g e n i Åbo kan man säga att den har s krivit socialvårdshistoria - och fo rtsätte r m ed det än i dag. En gång hade dess dire ktriser hand om tredjedelen av stadens fattiga - under startåret 1849 var det 95 fa m ilje r med sam m anlagt 329 barn. Å ren krin g fö rsta världskriget beredde den om kring 400 personer arbetsförtjänst sam tidigt som den bl a u pprätthöll e tt barnhem. I år h åller den utan statsbidrag i gång det lilla spädbarnshem som finns inne på gården till Å bolands sju k hus, och där vårdas ett dussin barn, vilka ensam m a m ödrar e lle r om aka fö rä ld ra r har läm nat ifrån sig för adoption. N är F runtim m ersföreningen år 1949 fylld e jäm nt 100 å r slutförde m agister Einar H olm berg en liten h isto rik kallad "E tt sekel i barm härtighetens tjä n s t. På e tt fe m tio tal sid o r lä r man sig av den bra m ycket om sm åfolkets m isär i vår stad, särskilt under m itten av talet. Strax efter branden 1827 hade man i Å bo e tt vä ld ig t behov av arbetskraft, fo lk ström m ade till, men när återuppbyggnaden var slutförd stod m assor av arbetare utan utkom st, och vid slutet av 1840-talet räknade man med a tt var e lfte person var helt utan m öjlighet att skaffa sig en anständig utkom st. År 1838 fanns det 393 sådana utfattiga i Åbo, år 1846, då staden hade om kring invånare var de 945. I den katastrofala situationen tillg re p Åbo fattigvårdsstyrelse det egendom liga m edlet att sälja fattighuset och i stället utackordera de fattiga. På det sättet g ic k kostnaderna tillfä llig t ner, och I gammal tid skedde Fruntimmersföreningens försäljning bl a på Salutorget och i fiskarhamnen, men sedan 1886 har man haft en butik, och det har man alltjämt. 7 Åboden invid Aurabron står här föreståndarinnan Agneta Bahne med ett av vår tid präglat alster i nävarna, en sirlig kockmössa gjord av tygmjukt papper, att slita och slänga. borgarna hoppades a tt de sku lle h ållas nere. Men de bedrog sig. De fattiga blev hastig t fle re och fa ttigvårdsdirektionen stod m aktlös. Dess 12 m edlem m ar va r överhopade med arbete och ansvar, och hur illa trängda de var fram går av ett före d ra g som h ö lls vid det möte, d är tanken på den nuvarande Fruntim m ersföreningen fö rst kom fram. I det av okänd person h ållna fö re draget rekom m enderades e tt system, där va rje direktionsm edlem sku lle ha högst 20 fa ttig a på s itt ansvar. Den 28 decem ber, på M enlösa barns dag år 1848, kom föreningen till och fic k nam net De N ödställdas Vänner, Köyhäin Ystävät. H ela det representativa Å bo syns ha v a rit engagerat, konstaterar Einar H olm berg och räknar upp en rad av de 29 dam er och 44 herrar som genast antecknades som m edlem m ar. Där va r namn som K ingelin, Procope, Svinhufvud, Arm felt, von W illebrand, M E T A T O R V A L D S Carpelan, G ylich, Å kerm an, R ichter, af H eurlin, Ekm an, P inello, Trapp, Rehausen, von Essen, L illja och Julin, alla o fö rg lö m lig t förb u n d n a med den tid e n s Åbo. E fte r m ötet cirku le ra d e try c k ta a n te cknin g slisto r på stan, och s n a rt hade man 400 m edlem m ar. Vad åstadkom dessa De Nödställdas V änner? D et fra m g å r att in itia tiv e t var m a n lig t m en a tt gro v jo b b e t blev fruntim re n s, v ilk e t e n lig t den tid e n s sp rå kb ru k b e tydde d a m er ur ståndspersonsklassen. Två h e rra r och to lv dam er fanns i d ire k tionen och de senare sku lle d e l tagande, tröstande o c h rådande besöka de fa ttig a i deras boningar, göra sig underrättade om deras belägenhet, uppm untra och leda dem till gudsfruktan, arbetsam het och ordning, u nderstödja dem genom läm nat tillfä lle till a rb e tsfö rtjä n st men endast undantagsvis och i särdeles nödfa ll genom d irekta g å v o r...

7 Det v a r a llts å h jä lp till s jä lvhjä lp som man v ille ge, o ch i sä m åtto var m an ju fram om sin tid tro ts att de k ris tlig a to n fa lle n fö re fa lle r en m odern läsare något prövande. Alla b e fa ttn in g a r inom fö re n in g e n var "friv illig a och lö n lö sa. Staden indela d e s i to lv d is trik t och i spetsen fö r vart o ch e tt av dem stod en d i rektris, som fic k h jä lp av n ö d ig t antal andra kvin n lig a före n in g sm e d lem m ar. Redan under föreningens fö rsta å r fic k man i gång en "rä d d - n in g sansta lt fö r fa ttig a, värnlösa och vanvårdade flic k o r", som e n lig t statu te rn a sku lle danas till "d u g lig a tjä n s te h jo n ". De fic k dessutom lära sig a tt läsa rent, a tt räkna, och så re lig io n fö rstå s. V id 15 års ålder läm nade flic k o rn a anstalten fö r att hos någon av d ire ktrise rn a få sin s lu tlig a fostran. Å r 1852 inköptes fö r anstalten 100 exem plar av en fin s k abc-bok, men o ckså svenska sm å skrifte r delades ut. D ire ktrisern a käm pade h å rt fö r räddningshem m etskolan, o ckså personligen satsade fle re av dem betydande sum m or. Från b ö rja n av år 1870 slog man sig sam m an m ed C ajanderska testam entsfonden o ch kunde utvidga hem m et, som tid v is hade upp till tre ttio barn i sin vård. M en från år 1903 fic k F runtim m ersföreningen sköta "s in a " barn själva, v ilk e t den på sätt och vis a lltfo rtfa ra n d e gör. Dess barnhem to rd e vara e tt av de y tte rst få privata som inte åtnju te r s tatsbidrag. M en kom m unen och andra beta la r in a ckord e rin g fö r de s m å ttin g a r som p laceras här. H errarna ut på ke jsaro rd e r E ftersom dam erna från första stund spelade en så fram trädande ro ll i förenin g e n kallades den i va r dagslag Fruntim m ersföreningen, och år 1850 blev d e tta o ckså dess o ffic ie lla namn. Hans K e jserlig a M ajestä t g o d kände stadgarna bara på v illk o r a tt endast fru n tim m e r va r m edlem m a r o ch styrelseledam öter, sam t a tt nam net sku lle ändras i överensstäm m else härm ed. "R ädslan för den so cia la oron va r så s to r att d e t inte ens i före n in g e n s namn fic k antydas a tt d e t fanns n ö dlidand e, kom m enterar E inar H olm berg. M en dam erna fo rtsatte o fö rtru te t sä kert o fta med in o ffic ie llt m anligt stöd. Man få r in trycket att d e t g jo r des en hel rad v e rk lig t g oda arb e tsinsatser och att in itiativförm ågan var påfallande. R olig t ä r det a tt läsa om hur man s tä lld e till det a llra fö rs ta lo tte rie t av den sederm era a llm änna s o rt d ä r lo tte rn a sä ljs vid en s to r fest. D et p re m iä rlo tte rie t ä gde rum i Å b o 1850 o ch va r förenat med en hantverks- o ch in d u striu t stä lln in g o ch en lysande bal. Beh å lln in g e n blev 1240 rubel i silver, och så m ycket entusiasm a tt man sen fo rtsa tte m ed stora lo tte rie r 54 år i fö ljd, dvs tills dessa evenem ang inte längre slog an som i sin begynnelse. U nder alla sina 120 å r har Fruntim m e rsfö re n in g e n sett som sin uppg ift a tt g e fo lk arbetsfö rtjä n st. De fö rsta fa ttig a skyddslingarna fic k sig tilld e la t spånad av lin, ham pa och A nrikare än det mesta vi har i barnhem sväg är F runtim m ersjöreningens spädbarnshem inne på Å bolands sju khus gård. H är tar biträdande föreståndarinnan Solveig W ikstedt öm t vårt om ett par av vår tids övergivna småttingar. ull, och på det system et byggde man sedan vidare. N är man hade som mest anställda var de över fyrahundra. F ör närvarande är det ett tju g u ta l personer som i sina hem syr de klä d e r av alla so rte r som skärs till i F runtim m ersföreningens försäljn in g, Å b o d e n kallad, vid V ästra strandgatan 9. I själva boden a rbetar fem personer, föreståndarinnan A gneta Bahne inberäknad. H är levereras det en m ängd "yrkesun ifo rm e r på beställning av firm o r som länge har lå tit sy här, men o ckså privata bestä lln in g a r tas em ot. På hyllorna blom m ar fla n e llpyjam as, tre v lig a förklä d e n och annat som den m odein rikta d e konfektionen inte a lltid tillhandahåller. O rdförande sedan 1952 ä r fru Maud H asselblatt, och hon tro r alls inte a tt det ska stanna vid 120 år, utan a tt Fruntim m ersföreningen ska leva vidare, trots a tt butiken inte går lysande ju s t nu och trots att barnhem m et inte får statsstöd. Fond erna ä r väl förvaltade, bl av vicehäradshövding W alter W inter, som e fte r 40 års tjä n s t läm nade kamrerskapet vid senaste årsm öte. G anska betecknande är att jobbet g ic k vidare till sonen, S tig W inter. F runtim m ersföreningens styrelse i detta nu är en påfallande fa m iljä r krets, där fle re p oster har så att säga ärvts. I ju la s delade man ut om kring m k åt behövande, och i varje fall den verksam heten lä r kunna fo rtsä tta länge än. Men det kan o ckså hända a tt man besluter sig fö r att fö lja m ed sin tid och gör om spädbarnshem m et till ett daghem. På sådana rår det ju fö r närvarande brist. Det svenska sm åfolkets vänner fy lle r 75 år Fruntim m ersföreningen har alltså ännu kvar en so cia l funktio n v ilket nog ä r något av ett under. Såsom sam hället har utvecklats har de flesta fö re n in g a r av dess sort sett alla sina u p p g ifte r övertagna av det allm änna. M ånga har d ö tt och andra har b liv it rena trivselsam m anslutningar. Ett exem pel på en sådan liten krets, som en gång var en m ycket stor och viktig å boförening ä r A r - b e t e t s V ä n n e r, som ju s t reder sig a tt fy lla 75 år. I dag ä r den en liten hem trevlig förening, som samla r fo lk i en m ysig vindskupa vid Auragatan 1. När den startades ström m ade entusiastiska till i stora skaror, så a tt den å r 1898, fyra år efter starten, h ade inem ot 800 m edlemmar, vilket var m ycket i det dåtid a svenska Åbo. Dess a vsikt var att sam m anföra svenskt sm åfolk i staden m ed dess vänner och gynnare i andra sam hällsklasser, och man lyckades påfallande i s itt uppsåt. Vid den allra första Runebergsfest som AV ord n a d e en m ånad efte r sin tillkom st, satt svenska ämbetsm än, köpm än, butiksbiträden och arbetare bänkade tillsam m ans, och styrelsen fortsatte att ordna fle ra såna förbrödringssam kväm. I en lång fö ljd av å r va r det AV som ensam skötte om Runebergsfira n d e t i Åbo. Å r 1898 på Floradagen stä lld e man till fest på V årdberget fö r a tt fira V årt lands 50- årsjubileum, och då sjöngs Svenskfin la n d s lystringssång M odersm ålets sång fö r a llra fö rsta gången till ord och m elodi av AV-m edlem m en Joh. Frid. Hagfors. Innan den g jo rd e sitt segertåg genom det svenska Finland va r den Å bo-avs lystringssång. Banbrytare på b red fro n t AVs kör va r fö r ö v rig t den fö rsta kören i s itt slag i Å b o och 129 personer stark var den m ed om den stora sång- och m usikfesten i Helsingfors å r Då var den ensam kör från västra Finland, d ä r den kom att bedriva något av ett väckel- Turku koulukaupunki T urun kaupunginhallitu s on ensi syyskuussa vietettävän Turun-päivän teem aksi vahvistanut aiheen Turku koulukaupunki. Turku-seuraa on jatkuvasti pidetty kotiseutupäivän ohjelm oinnissa mukana siten, että se on saanut kaupungin asettam assa toim ikunnassa itse valitsem iensa kolm en jäsenen osuuden. Vuoden 1969 Turun-päivän to i m ikuntaan kuuluvat kaupunginhallituksen valitsem ina hovioikeudenneuvos N ils Berg puheenjohtajana, tied otussih te e ri T arja Flem m ing sihteerinä ja to im itta ja Eino Lehtinen ja kauppias V iljo Vanne m uina jäseninä sekä Turku-seuran valitsem ina kansakoulutarkastaja A llan T. Kossearbete på sångens och m usikens om råde. Ännu under och 40- ta le t ljö d AV-sången stark. Numera är kören hopslagen med SBVs kör till Sångens Vänner, som varje fö rsta m aj sjunger på Vårdberget. Men AV ä r banbrytare på många om råden. Å r 1894 började man med aftonundervisning i o lika ämnen, teore tiska och praktiska, och tidvis hade man över 300 elever. Man kan säga att detta blev ursprunget till stadens livskraftiga svenska arbetarinstitut. Å r 1897 öppnade AV den fö rsta svenska folkbarn trä d g å rd e n " i Åbo, intresset var sto rt och man fick till stånd en andra och en tre d je barnträdgård, som man alla höll i gång till år 1937 då staden övertog dem. Så länge Lill-H e ikkilä hörde till St. K arins och det va r om öjligt att få till stånd svenska skola för de svenska barn som bodde där startade AV i sam arbete med SBV år 1905 en privat skola med 18 elever, år 1914 utvidgade man med en lägre folkskola. Detta liksom barnträdgårdsarbete t var medel mot den avsvenskning av m indre bem edlades barn som AV såg som sin uppgift att brom sa. Fram till å r 1939, då staden in korporerade L ill-h e ikkilä, satsade man hårt fö r svenskarna i detta om råde, liksom man överhuvud sökte sam la och h jälpa de sp rid d a svenskarna i stadens periferie r, d ä r m iljö trycket lätt ledde till förfinskning. En segelklubb, m indre exklusiv än A iristo S egelsällskap var på den tiden, grundades redan år 1896 inom A rbetets Vänner, och tio å r senare hade man 300 m edlem m ar och 25 båtar. Ä r 1913 blev klubben helt självständig o ch antog det alltjä m t välbekanta nam net Å bo segelklubb. M ycket mera kunde sägas om AV, men redan detta visar att dess insatser är värda a tt m innas inte bara vid jubileum sdags. kim ies, seuran toim in n a n jo h ta ja Risto Laine ja Suom en T urun päätoim ittaja Erkki Vuori. T o im ikunnalla on tätä k irjo ite t taessa jo valm iina päivän vieton päähahm oittelu, m utta yksityiskohdat tietenkin tarkistetaan m yöhem min. On kuitenkin kaksi asiaa, jo i den täytäntöönpano on suoritettava jo nyt kevätkaudella ja niiden osalta ovat toim enpiteet jo selvitetytkin. Päivän teeman johdosta toim i kunta on n im ittäin päättänyt, että koulujen oppila a t on aktivoitava mukaan niin la ajalti kuin m ahdollista. N iinpä on o p pikoulujen lu kio lu o kille ja a m m a ttioppilaitokselle jä te tty huoleksi osallistum inen k irjo itu s k ilp a i luun. S itä varten on laadittu n. kolm ekym m entä T urkuun liittyvää aihetta käsittävä luettelo, josta k irjo itta ja t saavat valita käsiteltävän aiheen. K irjoitustyö suoritetaan ensi huhtikuun aikana. Parhaat työt lunastetaan. A rvostelulautakunnan ja järjestelystä vastaavan toim ikunnan koostum us on seuraava: T urun-päivän toim ikunnasta Berg, Flem m ing, Lehtinen ja Vuori, äidin kie le n opettajakunnasta M arja Engberg, Paul Jansson, Juhani M erilahti, Into Suonpää ja Jussi Uotila, joka toim ii lautakunnan puheenjohtajana. Kansakoululaitoksessa ia keskikouluasteella opiskelevaisille jä rje s tetään kevään kuluessa p iirustusk ilpailu, joka arvostelutyötä m yöten on saatava päätökseen jo kevätkesällä, sillä parhaat näytteet k ilp a ilutuloksista pannaan näytteille W äinö Aaltosen m useoon ja näyttelyn järjestäm inen vaatii aikansa. Tässä toim ikunnassa edustavat Turun-päivän to im ikuntaa Flem m ing ja Koskim ies koko toim ikunnan puheenjohtajana; kuvaam ataidon opetuksen edustajina ovat kansakoululaitoksesta M atti Hannula, Jaakko Holma, H ilkka Im pivaara ja Ruben Kivinen, oppikoulu ista Josef Manuel, P irjo Viitanen ja Hannu Y li-kurko. Tässäkin kilpailussa suoritetaan palkitsem ista ja suunnitteilla on parhaitten töitten osallistum inen kansainvälisiinkin näyttelyihin ja niiden tavalla tai toisella ju lkistam inen kotim aassa. M ainittakoon tässä kohden, että kirjo itu skilvan edustavia tö itä tullaan julkaisem aan aikanaan tässä lehdessä. Kolm antena jo kevätpuolella to i m enpiteitä vaativana tehtävänä on o p p itu n ti- ja -työnäytöksien y.m.s. aikaansaam inen lu o kille ja am m attikouluille, jo tk a eivät osallistu edeilä m ainittuihin kilpailu ih in. Tätä ohjelm aosaa valm istellaan luonnollisesti kouluissa ja yhdysm iehinä Turun-päivän toim ikunnan puolesta to i m ivat jäsenet Laine ja Vanne. Vuosikymmenien takaa Eräänä m yöhäissyksyn pim eentyneenä iltana runsaat kuutisenkym mentä vuotta sitten a lkoi kaasutehtaan p illi sydäntä vih lo va lla äänellään valitta a vahinkovalkean päässeen irti. Kaam ea tu lenpunainen loim otus heijastui synkälle taivaalle ikäänkuin puolen Turkua o lis i o llu t liekeissä. Palon ro ih u t leim ahtelivat sentään tä llä kertaa vain A n in ka isten tu llissa yksike rro ksise ssa puutalossa n iillä tienoin, jo ssa nyt sijaitsee linja-autoasem a. U teliaana koulupoikana tie te n kin riensin paikalle ja huom asin tulen valtoim enaan riehuvan Katzin la k k i- tehtaassa. Kun pahin vaara o li o h i ja palom iehet päässeet sisälle sam m uttam aan kyteviä kankaita ja valm iita tu o tte ita, seurasi täm än o n nettom uuden ehkä m ie le n kiin to isin vaihe. Sauhuavia lakkeja ale ttiin ajaa ta lik o illa ulos ikkunoista sum - m akaupalla, oikeasta tehtaastahan o li kysymys. T arkatessani tu o ta yhä kasvavaa lakkiröykkiötä, saatoin havaita, kuinka jo tku t päälle ka tso jista loivat h i m oitsevia silm äyksiä näihin päähineihin, jo id e n jo u ko ssa to d e n n ä köisesti o li vahingoittu m a tto m ia kin senaikaisen m uodin m ukaisia "veegala kke ja. Palo sam m utettiin, m utta ju ttu ei päättynytkään tähän. Lähipäivinä saattoi itsekukin täm än seudun asukas havaita, että uusia "veegala kkeja ilm estyi yhä useam m an m iehen pään suojaksi. A rvatenkin te h ta ilija o li myös täm än huom annut ja vih jaissut s iitä p o liis ille. Seurauksena o li, että m onet uuden lakin o m ista ja t jo u tu ivat luovuttam aan p äähineensä pois ja saam aan v ie lä rapsut kaupanpäällisiksi. T ä llainen käänne taas puolestaan jo h ti siihen, että m uutam at rehellise sti särm ila k- kinsa h ankkineet eivät enää rohjenneetkaan sitä käyttää, koska jo yle i sesti tie d e ttiin, m istä "v e e g a t" saattoivat olla peräisin, eikä kukaan halunnut joutu a e p ä ilyksenalaiseksi eikä kuulusteltavaksi, jote n s ie tip ä s illo in varoa m oisia lakkeja. V aikka täm ä palon turm elem a rakennus ei kokonaan tu h o u tu n u t kaan, ei sitä enää täydellisesti k o r jattu, vaan sen sai käyttöönsä ka i k ille tu rk u la is ille tu ttu B arko ffin rom ukauppa. K. P a i j u l a

8 Pehr Daniel Lundberg ja Lovisa Almgren Surutoin puutarhan isäntinä L u o s ta r in k o r tte lin n u m e ro s s a 161 * V a rtio v u o r e n m ä e n k a a k k o is k u l- p e e lla ja L u o s ta r in m ä e llä ja lu k u je n v a ih te e s s a s ija in n u t s u u r i p u u ta r h a k ä s itti n y k y is e n L u o s ta r in k a d u n, V a rtio v u o r e n k a d u n, S irk k a la n k a d u n ja K a s k e n k a d u n ra jo itta m a n k o rtte lin ja v ie lä o s ia nyk y is is tä n a a p u r ik o rtte le is ta. P u u ta r h a a n p e r u s te ttiin m a a m m e e n s im m ä in e n h u v ip u is to S u ru tö in. A lu e e n k u k o is tu s a ik a o s u i v u o s iin 1824, ja O m is ta ja n a o li s illo in p a n im o m e s ta ri P e h r D a n ie l L u n d b e rg, jo k a its e o n v ä h ite n tu n n e ttu h u v ip u is to n ja m u u te n k in k u u lu n a lu e e n o m is ta jis ta. P u u ta rh a n p e r u s ti lu v u n lo p p u p u o le lla T u ru n A k a te m ia n k a n s a in v ä lis e s tik in k u u lu is a p r o fe s s o ri J o h a n G a d o lin. A lu e o li s illo in v ie lä v a r s in a is e n k a u p u n g in la ita m a ita ja s o v e ltu i h y v in k e s ä p a ik a k s i. V u o s i s a d a n k e s k iv a ih e illa o li n ä e t ta v a l lis ta, e ttä v a ra k k a a t ih m is e t ra k e n s iv a t its e lle e n k e s ä a s u n to ja a iv a n k a u p u n g in tu n tu m a a n, m u tta k u ite n k in p o is k a u p u n g in tu n k k a is e s ta ilm a s ta ja a h ta u d e s ta ". K u n G a d o lin v ie lä o m is ti s e k ä tu p a k k a te h ta a n e ttä v iin a n p o lttim o n, hä n v o i ka s v a tta a r a a k a - a in e ita n iitä v a rte n p u u ta rh a s s a a n. A lu e e lle r a k e n ta m a a n s a ta lo o n p r o fe s s o ri s ijo itt i k e m ia n la b o ra to rio n s a k in. P u u ta rh a a ei a lu s s a k ä y te tty k a u - * p u n k ila is te n v iih d y ttä m is e e n ja h u v itta m is e e n, v a a n v a s ta 1816, Lu o sta rin ko rtte lin n :o 161 :n va ih d e t tu a o m is ta ja a. U u si o m is ta ja, a p te e k k a ri J o h a n K jö lle r fe lt p e ru s ti h u v i p u is to n, jo n k a n im e k s i tu li S u ru tö in s u u r te n E u ro o p a n ru h tin a id e n k e s ä - 'i Suomen Turulle fil.maist. TAINA HERRALA... J lin n o je n e s ik u v a n m u k a a n T a n s k a s s a o n e s im. k u n in k a a llin e n k e s ä - lin n a S o rg e n fr i ro m a n ttis e n ja v ie lä s u o m e n k ie lis e n n im e n s a a n e e n v ir k is ty s p a ik a n tu rk u la is ille. S o ta - k a m re e ri P. M. L e v is o n jä rje s ti p u is to s s a y le is ö lle s irk u s n ä y tä n tö jä. K e in u t, k a r u s e llit, k o r is te v iirit ja - lip u t k u u lu iv a t k u v a a n o ik e a n h u v i p u is to n ta p a a n. G a d o lin in k e m ia n la b o ra to rio o n a p te e k k a ri ra k e n s i e tik k a -, p o r tte li-, o lu t- ja v ir v o itu s ju o m a te h ta a n k a u p p ia s S. G r ö n d a h lin ja s o ta k a m r e e r i P. M. L e v i- s o n in k a n s s a. P a n im o n tu o tte e t e i v ä t s a a v u tta n e e t k a u p u n k ila is te n ja k a m a to n ta s u o s io ta. T ä m ä n v o i p ä ä te llä a ik a la is te n la u s u n n o is ta. H e o s a s iv a t n im e tä p a r e m p ia k in o lu t- la a tu ja k u in K jö lle r fe ltin. A p te e k k a rin ta lo u d e llin e n a s e m a e i a lu n a lk a e n o llu t k o v in h yvä, s illä a p te e k k i e i tu o tta n u t ta rp e e k s i, e i v ä tk ä p a n im o ja p u u ta r h a h u v ip u is - to in e e n k a a n p a r a n ta n e e t y r ittä jä n ta lo u d e llis ta a s e m a a. H ä n o li p a h a s ti v e lk a a n tu n e e n a jo k iin n ittä n y t ta lo n s a k in m o n e e n k e rta a n. K u n k e v ä ä llä p u u ta rh a s s a v ie lä rie h u i tu lip a lo ja v e lk o ja t p e r ä s iv ä t s a a ta v ia a n, K jö lle r fe lt jo u tu i lu o p u m a a n ta lo s ta a n ja p u u ta rh a s ta a n. Vanhan "Suruttom an" aikana ravintola tiettävästi sijaitsi tässä vielä säilyneessä talossa Kaskenk. 6. Lehtevä piha johtaa ajatukset G adolinin K jöllerfeltin puutarhaan. NOTIFICATIONER. 2!ttct:oncc: f? e n ltø & ft me& (T rfm to re rn e # t t f î Q 5rij*w flrcn $). ). C unbjergs ga fb P u nb nö Pe fatfc-jc P e im, fe m m e r 6fin«5ffc Sunb&er<j$ ft.ie I flirte n u t r t c r 9 ':o j 6 i S Äf&fJer& oefen 6ct<tf*newffltftø & e t, < 55urvfem îc d c r t, meb beru fre fin tllg e \l<m ocf; tim s M ijg g n n b e r, «t t m e b c fil n iroftct nn»rurrnnj>e e fftfn tlta d a f< tio n îolonbagen ben î t fnihm b an be e p tc m & e r, f(. t i f. m., t i l i ben Ijögil& iubonbe f îr i. il; û 5 ecy ueps Ic tn S ; ö r o ilfe t t i l i tyugabe fe e ftiln n te rs oci) rccbev&srcmöe im e i? iu n g *f;flfiija rc :5 u n o r r r a r fc lie a - r c J r c r. 2 3 ib fo m m a tlïfâ U c u t& iirto S k m rv jc fo r ( onctir5m aßon5 n n n in g n n ^ ro rilîn in < ;$ &? ;}c r lo in r ::n e Ä o p p n r ff t t la r, tje n lig e fö r S öroggcre. >ügo tn b? S ftie tie n ö fflm n ia re bcn ^ Sö r CSroggaren 5J. S. PunbPergS ConenrSmolîûS râfninn f&rfcfies ts cn ar innncir. cptcm&cr, ff. t i «f, m., mebél'l offcntcfn 31»etion à bet fri follnbc u n itö in, en G lgliinbs $riuimimii?ponra ; pnjtls Pcn olla bagar före otietionen (tf fouqabe f&pare IjoS mof-onö ( urnfor, f?r 3lbr..Eingelui, Fan o-:ie». JOeOutom utditiv>c5 rcib fauniin tillfä lle ett partie 'Detntoeö, Ä iv itfa l, Applen, Qjlovottev, P io w ste r* fa;nt Mucrfe nnbrn fn iftc r ccl) votfafer, ofipenfoin en Sîang el,.en SThittenfôrrn, en ttaneldsno, bis verfe Qiungor, to fa r, Qînnfar.oeîj SrM g.u b iifira tc r, 111. m.; brooroiii n!lt fougnbe fperulonter fa r«web unbervihtai. «ü&o tirt-j Jliietiontfaniniarc ben u eptcni&ef 1S16. (Tari ffîeirerton. Ilmoitus Lundbergin omaisuuden huutokaupasta Åbo Tidningenissä ^ m o rg on bcn 10 Q fitn if 5ppn<i3 2Bär&5J>«$r&rctfe ä» r u t o in re ib.ïïlô fte r P a ife n, Jrv a re ff tir.b e r o u fm a re n ferperas ineb firu fo tfs o dj «fî o n ï p iin in fl- u to m o»ö ra S îa ffrc ic fjiê c m c r.rc r. e iia jt r.in p tfc tili Ô îib b a g S m à ltib e r fo r uu ffapcr em ortaga?, o dj îa 3 p ro p rié té fa in t ro g g ra n & c t b c n v ib ic fttc ç a s. 2 c ô f tû b cn S ix e ïp c c tiv e Snn crcn r.o re fo in ô n fîa, men <5nnu fcfe fu& fe ril> e ra t# t il* ÜJroincnacc 1 >i,r.is ju r b e n, Sebogobe pn flâ lle t I n to Qntccfno fïg titt- e r& ô lla n b c flf S i l l e t. Oui ro a be rle rcn tih u te r upps lir e # M i t p<i e. m. ifrd n f l. 6 t t l l <?. Lundberg ilm oittaa Åbo Tidningenissä avaavansa ravintolan seur aavana päivänä. R o h k e a o s ta ja o li p a n im o m e s ta ri P e h r D a n ie l L u n d b e rg, R u o ts is sa 1792 s y n ty n y t ja s ie ltä S u o m e e n 1808 m u u tta n u t m ie s, jo k a v u o n n a 1815 o li a s e ttu n u t a s u m a a n L u o s ta rin k o r tte lin n :o o n 161. S itä e n n e n hä n lie n e e v a e lle llu t v a p a a n a k is ä l lin ä p a ik a s ta to is e e n te k e m ä llä tiliä k e n e lle k ä ä n m e n e m is is tä ä n ja tu le - m is is ta a n. O lik o h ä n o llu t ty ö s s ä K jö lle r fe ltin p a n im o s s a, se e i kä y a s ia k irjo is ta s e lv ille, m u tta o s ta e s s a a n ta lo n h ä n jo k a ta p a u k s e s s a o s ti m y ö s p a n im o -o ik e u d e t K jö lle r - fe ltiltä. K a u p a s s a P e h r D a n ie l L u n d b e rg s a i h a ltu u n s a y k s ik e rr o k s is e n p u u ra k e n n u k s e n, jo s s a o li e te in e n ja k o lm e h u o n e tta, n e lih u o n e is e n k iv i ra k e n n u k s e n tä h ä n o li s ijo ite ttu p a n im o ja p o lttim o s e k ä n a v e ta n, ta llin, tu p a k a n k u iv a u s h u o n e e n, y h d e n s u u re n ja k a k s i p ie n tä h u v i- h u o n e tta. R a k e n n u s te n m u k a n a tu li o s ta ja lle ir ta im is to p a n im o - ja v ii- n a n p o ltto v ä lin e in e e n, v ilja a, m a lta i ta, e lä im e t, jo p a v a lm is o lu tk in. P u u ta rh a s s a o li 300 o m e n a p u u ta, 200 k irs ik k a p u u ta ja m a rja p e n s a ita. K a i k e s ta tä s tä L u n d b e rg m a k s o i h o p e a ru p la a, jo s ta h ä n p y s ty i s u o ritta m a a n k ä te is e llä lo p u n jä ä d e s s ä v e la k s i. V e la n v a k u u d e k s i K jö lle r fe lt s a i k iin n ity k s e n ju u ri m yym ä ä n s ä ta lo o n. T o d e llis u u d e s s a h in ta o li p a ljo n m a in ittu a k o rk e a m p i, s illä a p te e k k a ri o li a ik o in a a n k iin n ittä n y t ta lo n s a s e k ä p r o fe s s o ri G a - d o lin ille ru p la n v e la s ta e ttä A k a te m ia n r a h a s to lle, jo lta h ä n m y ö s o li s a a n u t m o n e n tu h a n n e n r u p la n lu o to n. V e la t s iir ty iv ä t k iin te is tö n m u k a n a p a n im o m e s ta ri L u n d b e r g in h u o le k s i. O s ta e s s a a n a lu e e n a ik o in a a n p r o fe s s o ri G a d o - lin ilta K jö lle r fe lt o li m a k s a n u t h o p e a ru p la a, jo te n p a n im o m e s ta rin s u o ritta m a h in ta n ä y ttä ä o lle e n a ik a k o rk e a, k u n v ie lä m u is ta a, e ttä tu lip a lo o li v a h in g o itta n u t ta lo a p a h a s ti. P e h r D a n ie l L u n d b e r g ilta e i n ä y t tä n y t p u u ttu v a n ro h k e u tta e ik ä y r it- tä m is e n h a lu a, ja h ä n e n o s ta m a n s a a lu e ta rjo s ik in m o n ia m a h d o llis u u k sia. P a n im o to im in n a n ja tk u m is e s ta e i o le a s ia k irja to d is te ita, m u tta a in a k in v iin a n k e itto a ta lo s s a h a r jo ite ttiin la in s a llim is s a ra jo is s a. Is ä n tä its e o li in n o s tu n u t p u u ta rh a n h o id o s ta, ja hä n h a n k k i tu o tte illa a n lis ä a n s io ita a iva n ku te n p ro fe s s o ri G a d o lin a i k o in a a n. E sim. v u o d e n 1823 le h d is s ä o n ilm o itu k s ia, e ttä S u ru tto m a n p u u ta rh a m yy ju u r ik a s v e ja, k a a le ja, p u u ta rh a k a s v ie n s ie m e n iä ja ta im ia. P a n im o s ta ta a s s a i h y v ä ä v ilja s ta v a lm is te ttu a p a lo v iin a a s e k ä s u u ris sa e ttä p ie n is s ä e r is s ä. P u u ta rh a p y s y i e d e lle e n k a u p u n k ila is te n v ir k is ty s a lu e e n a ja kä- v e ly p u is to n a, v a ik k a P. M. L e v is o n e i e n ä ä a n ta n u tk a a n s ie llä s irk u s - e s ity k s iä ä n. H ä n n ä e t o li L u n d b e rg in o s te ttu a p u u ta rh a n p e r u s ta n u t u u d e n M a n illa -n im is e n h u v ip a ik a n to i s a a lle. K u n L u n d b e rg h a lu s i m a h d o llis im m a n m o n e n tu rk u la is e n tu le v a n S u ru tto m a n p u u ta rh a a n, h ä n p ä ä tti v ie ra ilijo id e n v iih ty is y y d e n lis ä ä m is e k s i p e ru s ta a ra v in to la n. M a is tra a tille jä ttä m ä s s ä ä n k irje lm ä s s ä hä n s a n o o k a h d e n v u o d e n a ja n te h n e e n s ä ty ö tä a n k a ra s ti ja u h ra n n e e n s a r u n s a a s ti ra h a a s a a d a k s e e n p u u ta rh a n tä y d e llis e k s i. N y t se h ä n e n o m a s ta m ie le s tä ä n o li k a u p u n g in k a u n e im p ia k iin te is tö jä. K o s k a p u u ta r h a o li a v o in n a y le is ö l le, o lis i r a v in to la k in ta rp e e n. S ie ltä k ä v ijä t s a is iv a t ru o k a a ja v ir v o k k e i ta. R a v in to la o lis i a v o in n a v a in k e s ä a ik a n a. A n o m u s h e rä tti m a is tra a tis s a k e s k u s te lu a. O s a jä s e n is tä k a ts o i T u ru s s a o le v a n ta rp e e k s i r a v in to lo ita e n n e s tä ä n k in. L u p a k u i te n k in m y ö n n e ttiin, ja k e s ä k u u s s a 1824 L u n d b e rg a v a s i ra v in to la n p u u ta rh a n s a k o lm ih u o n e is e s s a p u u ra k e n n u k s e s s a. K iittä e s s ä ä n p u u ta r h a a n s a e rä ä k s i k a u p u n g in k a u n e im m is ta p a n im o - m e s ta rim m e e i lie n e s u u r e s ti liio i te llu t. P ro fe s s o ri G a d o lin n im ittä in k ir jo itta a k e s ä llä 1824 Å b o T id n in g e n is s ä ja m o it tii T u r u n s e u tu a k o v in ru m a k s i. T u ru s s a e i o llu t m ie l ly ttä v iä v ir k is ty s p a ik k o ja. R u is s a lo, K a ta riin a n la a k s o ja K u p itta a o liv a t a in o a t p o ik k e u k s e t k a u p u n g in u lk o p u o le lla. Its e k a u p u n g is s a o li v a in S u ru tö in, jo s s a G a d o lin in m ie le s tä o li m a h d o llis ta v ie ttä ä to d e lla m ie l ly ttä v iä ja v ir k is tä v iä h e tk iä. E h k ä p ä p r o fe s s o rin s u o p e a a n ja k iittä v ä ä n a rv o s te lu u n v a ik u tti o s a lta a n s e k in, e ttä h ä n its e o li o llu t lu o m a s s a k iit- tä m ä ä n s ä p u u ta rh a a. N u o ri p a n im o m e s ta ri o li u s k a lta u tu n u t o s ta m a a n tu le n tu rm e le m a n k iin te is tö n, jo ta r a s ittiv a t s u u r e t v e la t, jo te n v a ik e u k s ia tu li h e ti a lk u u n. T u le n tu rm e le m a ta lo v a a ti v a ro ja, ja k u n ra h a a e i o llu t, o li k o e te tta v a s a a d a v e lk a a lis ä ä. L u n d b e r g a n o i ja s a i S u o m e n K e is a rillis e lta P a n k ilta r u p la n la in a n. T a k a a jik s i h ä n o li s a a n u t k ih la k u n n a n tu o m a r i ja r a a tim ie s J o n a s L a r s P o n te liu k - s e n, p ro fe s s o ri Is ra e l H v a s s e rin ja k e lla r im e s ta r i J. G. H e d e n s tr ö m in, jo tk a s itte n s a iv a t k a lliis t i m a k s a a a v u lia is u u d e s ta a n.

9 O nnetar ei näyttänyt suosivan S uruttom an puutarhaa ja sen yritte liä s tä om istajaa. S yksyllä 1824 o liva t sääolosuhteet e rittä in huonot. Lum i ja pakkanen tu livat niin a ikaisin, että puutarhan sato tuhoutui. Isäntä itse sairastui pahaan keltata u tiin ja jo u tu i vuoteen om aksi parin kuukauden ajaksi. Tänä aikana v ie ra ili kaupunginvouti Fontén ennakolta m itään ilm oittam atta Luosta rin k o rtte lin talossa ja takavarikoi ju u ri parhaana keittoaikana viinapannun, talon ainoan varm an tu lo lähteen. K aupunginvoudin m ielestä pannu oli liian suuri ja lainvastainen, jo te n hän a ikoi vaatia syytteen nostam ista laittom an pannun om istajaa vastaan. Kun Fontén tunkeutu i taloon ja ryhtyi repim ään kiinni m uurattua pannua irti, o li Lundbergin k irja n p itä jä suuttu n u t isäntänsä puolesta niin, että lu kitsi om a valtaisen virka m iehen pannuineen keittohuoneeseen. Kun asiaa raastuvanoikeudessa käsite ltiin, Fontén vaati ankaraa rangaistusta lu kitsem isesta sekä apula iselle että isännälle, va ikka täm ä lä ä kärin to d istu k sen m ukaan oli keltataudissa ja voim aton ryhtym ään kostotoim iin. R iidanalainen viinapannu m ita ttiin raastuvanoikeuden toim esta vira llisesti ja to d e ttiin, että se oli aivan laillinen. T ie to ei lohduttanut om istajaa, s illä hänelle oli aiheutettu turhaa ta lo u d e llista tappiota. Pehr Daniel Lundberg arvioi m enettäneensä päivittäin 12 riikin ta a la ria pelkästään siksi, ettei voinut keittää. Lisäksi hänen viinankeittoon varaam ansa 180 riikin ta a la rin arvoinen perunavarasto meni hukkaan. Eivätkä pannun takaisinasettam isesta aiheutuvat kustannuksetkaan tu n tuneet aivan m itä ttöm iltä. Lundberg vaati oikeudessa Fonténille rangaistu sta kotirauhan rikkom isesta, m utta ikänsä vuoksi täm ä oli panim om esta rin m ielestä vapautettava raipparangaistuksesta, vaikka hänellä ei o lisikaan varaa sakkojen m aksam i seen. Lundberg halusi nähtävästi korostaa arm eliaisuuttaan vastustaja ansa kohtaan, m utta täm ä ei anta n u t periksi. V aikka pannu o li m i ta ttu ja havaittu lailliseksi ja raastu vanoikeus helm ikuussa 1825 tu o m in nut sen takaisin asetettavaksi ja Fonténin korvauksiin ja sakkoihin, täm ä v a litti itsepäisesti vielä hovioikeuteen. On luonnollista, ettei hovioikeus vasta kesällä 1826 antamassaan päätöksessä m uuttanut raastuvanoikeuden tuom iota. H ovioikeuden päätöksellä ei enää o llu t m erkitystä P ehr Daniel L undbergin talo u d e llise n asem an paranem isen kannalta, s illä lopullinen rom ahdus oli jo tapahtunut. Sam anaikaisesti kun viinapannun takavarikko a puitiin oikeudessa, o li to in e n kin oikeusju ttu o llu t esillä panim o- m estaria vastaan. T ukholm alainen kauppias Peyron peri näet Lundb e rg ilta m aksam atta jääneitä laskuja oikeusteitse. K esäkuussa 1825 hovioikeus m ääräsi panim om estarin om aisuuden takavarikoitavaksi ja pakkohuutokaupattavaksi velan suorittam iseksi. U l ospääsyä onnettom asta tilanteestä ei enää ollu t. R aastuvano ikeudelle syyskuussa 1825 jä ttä m ässään kirjeessä Lundberg anoo om aisuutensa asettam ista ko n ku rssiin. Hän selittä ä olevansa hyvin o n neton siksi, että oli jo u tu n u t y lits e pääsem ättöm ään ahdinkoon aivan ilm an om aa syytään. H uonot säät ja sairaus eivät o lleetkaan hänen itsensä aiheuttam ia, ja viinapannun takavarikkokin oli aivan aiheeton. M utta hän lienee o llu t liian rohkea ja luottanut liiaksi hyvään onneen uskaltautuessaan ostam aan loppuun saakka velkaantuneen ja vielä tulen turm elem an kiinteistön. Kun velat olivat suuret ja tu lo ja ei ollut, eivät a hkera työ ja ta loudellisuus yksin parantaneet tilannetta. Lundberg tosin sanoo taloudenhoito nsa olleen niin säästäväistä ja tarkkaa, ettei kenelläkään o llu t m ahdollisuuksia pienem piin m enoihin kuin hänen ta loudessaan. K onkurssiin asetetun om aisuuden arvo o li ruplaa, m utta velat nousivat ruplaan. Panim o- m estari ei o llu t pystynyt maksam aan edes verojaan, vaan rästissä oli paloviinan polttom aksuja, palovahdinm aksuja, m ajoitusrahoja ja m aanteiden yllä p ito o n kannettuja m aksuja yhteensä 190 ruplaa. K e isarilliselta Suom en P ankilta saatu laina o li jäänyt m aksam atta, jo llo in takaaja t saivat suorittaa sen om ista varoistaan. K jö lle rfe ltiltä siirtyneet m o nen tuhannen ruplan lu o to t olivat yhä suorittam atta sam oin kuin lo p puosa talon hinnasta. Kun a pteekkari K jö lle rfe lt oli k iin n ittä n yt a ikoinaan kaiken kiinteän om aisuuden, jo u tu i Lundberg vaikeuksissaan tu r vautum aan irta im istoonsa, jo ta hän oli pantannut esim. A katem ialle 40 ruplan vastineeksi. K auppias Kingelin ille S uruttom an om istaja oli velkaa 700 ruplaa m aksam atta jääneistä ostoksistaan. A pteekkari K jöllerfe ltillä o li saam ista 20 tynnyriä ruista, kuusi hopeista teelusikkaa ja hopeinen liem ikauha. Ne oli aikoinaan vain lainattu, m utta jääneet palauttam atta. N otaari G ustaf S tählhandskelta vuokratusta asunnosta oli vuokra jä ä n yt m aksam atta. Lundberg oli pantannut jo p a viinapannunsa, vaikka s iitä parast aikaa käytiin oike u tta eikä hän vo in u t olla varm a, että hän saisi sen takaisin. Kun ta rkastelee panim om estarille talonkaupassa kertyneitä velkoja ja nyt konkurssissa vaadittu ja saatavia, huom aa, ettei hän o llu t velkojaan yhtään lyhentänyt, vaan päinvastoin velkaa o li tu llu t runsaasti lisää. Siitä, ettei itse o llu t om aa onnettom uuttaan aiheuttanut, Lundberg o li täysin vakuuttunut. N iin hän pyysi raastuvanoikeudelta, ettei häntä tuom ittaisi ankarim pien konkurssilakien m ukaan ja ettei hänen konkurssin jälkeen m ahdollisesti hankkim allaan om aisuudella tarvitsisi enää korvata m aksam atta jääneitä velkoja, kuten sen ajan laki vaati. T asan vuoden kulu ttu a ensim m äi- sestä pakkohuutokaup asta eli 1826 kesän ja syksyn kuluessa Lundbergin koko om aisuus m yytiin pakkohuutokaupalla. K onkurssi oli herättänyt huom iota kaupungissa, ja varsinainen kiin te istö n huutokauppa, jo k a p id e ttiin , oli ko o n nut runsaasti utelia ita asukkaita tod istajakseen. Puutarhan osti jälleen professori G adolin, talon entinen om istaja ruplalla. Kaiken kaikkiaan saatiin huutokaupoista ruplaa, jo te n ei ole ihme, että yytym ättöm ät v e lko ja t va littiva t raastuvanoikeuden joulu ku u ssa 1827 julistam asta tuom iosta vielä hovioikeuteen, jossa riita päättyi vasta kesällä Pehr Daniel Lundberg ei itse ehtin yt nähdä konkurssioikeudenkä ynnin päättym istä. Hän oli m uuttanut Suruttom asta heti syksyllä 1825 L u o starinkorttelin n:oon 12 kelloseppäm estari G ustaf R obert Sylvanderin taloon. S iellä hän kuoli keuhkotautiin jo vain 35 vuotiaana. Herää helposti kysymys, oliko hän o llu t sairaalloinen koko ikänsä, jo llo in sairaudet olisiva t vaikeuttaneet hänen työtään. Sam anaikaisesti vastoinkäym iset ja huolet taas olivat huonontaneet hänet terveyttään. P anim om estari o lisi ollut ulospääsem ättöm ässä kierteessä. Sitä, m iten asia to dellisuudessa oli ja m itä Lundbergin kohtaloon to d e l la kätkeytyy, on vaikea sanoa asiakirja lä h te id e n vähäisyyden vuoksi. M utta harvojenkin todistusten perusteella uskaltanee sanoa, että hänellä oli rohkeutta ja yrittäm isen halua jo p a niin, että hän suotuisissa oloissa olisi onnistunut to d e lla hyvin. Nyt hänellä ei o llu t tarpeeksi pääom aa selvitäkseen alkuvaikeuksista. Niin rom ahdus tu li liian nopeasti. Puutarha oli vasta saatu kuntoon ja ravintola o llu t avoinna vasta yhden kesän, joten voitoista ja velkojen lyhennyksistä ei vo in u t olla puhettakaan. P ehr Daniel Lundbergin talouden- hoitajana ja eläm äntoverina Suruttom assa oli Lovisa Alm gren, jo ka vuoden 1820 tie n o illa m uutti R uotsista Lundbergin taloudenhoita jaksi. S illo in hänestä on tehty ainoa m erkintä rip p ikirja a n. M yöhem m istä vaiheistaan sam oinkuin syntym ä- ajastaan ja -paikastaan Lovisa ei ole k irkko herranvirastoon ilm oittanut. P ehr Daniel ja Lovisa näyttävät perustaneen Suruttom aan yhteisen kodin, vaikka eivät koskaan solm ineetkaan a violiittoa. H eillä oli kolm e lasta, vuonna 1824 syntynyt Lovisa B ernhardina, 1825 Georg ja 1828 isän kuolem an jälkeen syntynyt poika, jonka nim eä ei m ainita rip p ik irjoissa. E rikoisten olosuhteiden vuoksi panim om estari ja hänen vaim onsa eivät luultavasti nähneet aiheelliseksi ilm oittaa k irk o n k irjo i hin lastensa syntym ästä, sillä heitä ei ole m e rkitty T urun syntyneiden luetteloihin, vaikka laki niin vaati. Lundbergin ta lo u d e lliset vaikeud et koettelivat ankarasti Lovisaakin. Kun e le ttiin yhteisessä taloudessa, olivat tavaratkin yhteisiä, m ikä rom ahduksen tullessa koitui Lovisankin tappioksi. Lundbergin tavaroita ulosm itattaessa olivat hänen tavaransa luonnollisesti m enneet m ukana, sillä hän ei o llu t huom annut n iitä ajo issa erottaa. Tarm okas taloudenhoita ja ta r ei tapahtunutta hyväksynyt, vaan vaati oikeudessa tavaroitaan takaisin. Hän luetteli ta r kasti kaikki pöydät ja tu o lit, padat ja pannut, jo tk a kuuluivat hänelle. Kun oikeus vaati todistajia, karvarin kisä lli Johan Palinin vaim o Helena S tenlund ilm o itti tulleensa Lovisan kanssa sam alla laivalla Ruotsista. S illoin kaikki riidanalaiset tavarat olivat o lle e t Lovisan mukana. Kun oikeudessa ihm eteltiin, miten Helena voi m uistaa monen vuoden takaisia asioita niin varm asti, ei hän osannut selittää. Joka tapauksessa hän oli asiasta aivan varma. O ikeus lienee uskonut todistuksen, sillä tavarat annettiin takaisin. Lovisa ei aikonut kärsiä m uutakaan taloudellista tappiota konkurssissa. Hän vaati konkurssipesästä 1,5 vuoden maksam atta jääneitä palkkoja yhteensä 150 riikintaalaria. V älittöm ästi "m ieh ensä kuole- man jälkeen Lovisa Alm gren anoo m aistraatilta lupaa saada ja t kaa tämän aloittam aa ravintolaliikettä. Jo Lundbergin eläessä ravintola oli o llu t kokonaan Lovisan hoidossa. Ja olihan hän Lundbergin kolmen alaikäisen lapsen äiti ja ainoa huoltaja. Kun oli vallalla käsitys, että Turussa oli liikaa ravintoloita, keisari o li ilm oittanut haluavansa itse tu tkia kaikki näiden liikkeiden pitäm istä koskevat anom ukset. Niin Lovisa toukokuussa 1828 sai lupansa aina keisarilta asti. Ravintolanpito ei ottanut Lovisalta luonnistuakseen. Vuonna 1848 loppui vihdoin viranom aisten kärsivällisyys. P oliisilaitos ehdotti m aistraatille, että Lovisalta kiellettäisiin ravintolanpito-oike us, koska hän moneen vuoteen ei taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi o llu t kyennyt liikettään hoitam aan, vaan se oli o llu t m illoin kenenkin hoidossa. Samana vuonna hän kyllä oli ilm oittanut, että hän avaisi liikkeen jälleen, mikäli kauppias Jphan M annerström antaisi hänelle tarvittavat tila t Eteläkorttelin n:sta 50 ja m ikäli täm ä m uutenkin auttaisi häntä ta lo u d e llisesti. M aistraatti ei voinut hyväksyä tälla ista riittäväksi takeeksi. Kun ravintolassa silloin tä llö in oli tapahtunut pientä laittom uuttakin, päätettiin toukokuussa 1848 Lovisa A lm grenilta peruuttaa ravintolalupa. T aloudellisten vaikeuksien ja ehkäpä hiem an levottom an luonteensakin vuoksi Lovisa ei pystynyt hankkim aan itselleen pysyväistä kotia, vaan m uutteli alinom aa paikasta to i seen. Lapsetkin jo u tu ivat lähtem ään om ille teilleen heti, kun kynnelle kykenivät. Vuonna 1834 Lovisalle oli syntynyt vielä neljäskin lapsi, poika. Pojan isää ei m ainita kirko n kirjo issa, vaikka täm ä m uuten on ainoa Lovisan lapsista, jo ka on m erkitty T urun syntyneiden luetteloihin. M enetettyään ravintolan Pehr Daniel Lundbergin entinen taloudenh o ita ja ta r ja Suruttom an "e m äntä ei enää viihtynyt Turussa. Viim einen m erkintä henkikirjassa on hänestä vuonna Sen jälkeen hänen jä l kiään on m ahdotonta seurata, sillä lähtiessään hän ei ole ottanut m uut- Paimen-Villen tie va lla n ku m o u kse e n - Kondrad Lehtimäestä - V anhan työväenliikkeem m e kaunokirja llisuutta koskevassa tu t kim uksessaan "Joukkosydän (ilm. v. 1966) R. Palm gren laskee Konrad L e h t i m ä e n aivan korkeim piin om an lajinsa kirjailijaryhm än huippuihin. Lehtim äki o li syntyään Vahdolta ja oli torpparinpoika. Kun hän oli 9-vuotias, hän koki tu o llo in niin tavallisen torpparihäätötapauksen om akohtaisesti, jo skin tutkim us on osoittanut, että häädön syynä oli Lehtim äen isän yksityiseläm ässä sattunut rikkom us. Isä o li kylläkin tunnettu oikeam ieliseksi m ieheksi. Häätö m erkitsi tulevalle k irja ilija lle joutum ista paim eneksi ja renkipojaksi ja hänen koulutiensä supistum ista kiertokouluun. Kun perhe vuonna 1897, siis vähän ennen työväenliikkeen syntyaikoja ja mm. T u run Päivälehden edeltäjän, Länsi- Suom en Työm iehen julkitu lo vuotta, siirtyi M aariaan, 14-vuotias Konrad K onrad Lehtim äki to kirja a eikä liio in ilm oittanut, m inne aikoi m uuttaa. Hän ei lähtiessään enää o llu t kovin nuorikaan, vaan jo 50 vuoden tienoilla. Parhaat vuotensa hän näin oli viettänyt T u russa. Lapset noudattivat nähtävästi äitinsä esim erkkiä. Heistä ei ole asiakirjoissa mitään todisteita. Pehr Daniel Lundbergin ja Lovisa Alm - grenin, kahden vähäisen onnenetsijän, tarin a Turussa oli päättynyt. asettui T urkuun. On m uistettava, että Turku o li tuohon aikaan työväenliikkeem m e keskuspaikkoja, koska mm. tri N. R. af Ursin toim i täällä. Lehtim äki ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä jä ä n yt pysyvästi T u r kuun, vaan s iirtyi suurem paan H elsin kiin. S ie llä hän a m m a ttio p in to je n ohella sivisti itseään palavalla innolla. T oisaalta hän ei unohtanut m yöskään ruum iin ku lttu u ria : u rh e i lua. V aikka siis H elsinki m uodostui Lehtim äen varsinaiseksi a ikuistum is- ym päristöksi, ei p idetä m ahdottom a na, että sosialism in ihanne ju u rtu i häneen jo T urun ajoilta. T oisaalta hänen näköalansa avartui m yös ulkom aan o leskelulla, työssä E nglannissa ja Saksassa, m iltä seikkailu - pito iselta m atkalta hän tu li takaisin, kertom an m ukaan, kävellen Ruotsin kautta. S uoritus sekin. T urkuun Lehtim ä ki palasi vuoden 1902 tienoilla, ju u ri sortovuosien keskelle. H änestä tu li rautatieläinen ja hän vakiin tu i perustaen perheenkin. M ukaan meno politiikkaan ja vaalitoim intaan jo h ti hänet sitten V iip u riin. S ie llä v a lkoi tiivis ja tu lin e n puhuja- toim inta. K irjoitelm issaan hän käytti nim im erkkiä "P a im e n -V ille ". Hän oli vakava luonne, eikä kynä o ikein ta i punut pakin o in tiin. A jatuksen syvyyttä ei sen sijaan puuttunut. Työ -le hden ju lkaisem a t k irjo i telm at olivat tie k a u n o kirja llisenkin ilm aisun piiriin. E räitten vastoinkäym isten jälkeen (keuhkotauti ym.) Lehtim äki saavutti ulkoista m enestystä tullessaan v valituksi eduskuntaan vain 28 vuoden iässä. P o liittis e lle u ra lle a jatum inen v ratkaisi lo p u llise sti Lehtimäen asuinpaikan valin n a n : hänestä tu li pysyvästi turkulainen. Lehtim äen terveyden rom ahtam i nen keväällä 1908, m in kä hän koki tilapäisesti suorastaan katastrofiksi, on katsottu tärkeim m äksi ka u n o kirjallisen toim innan pontim eksi. Täm ä näkyy jo siitä, että hänestä tu li ta -

10 valla a n a ika synkkäsävyinen k irja ilija : kärsim yksen, kauhun ja kuoleman heija sta ja. T o isaalta ko ko hänen kasvukautensa ilm a p iirik in oli o llu t uhkaava, niin perheen kuin isänm aan p u itteissa. Hänen esikoisteoksensa o li vuonna 1910 V iip u ris sa ilm estynyt "R o tk o is s a ". K ansilehden s ym b o lit olivat hätkähdyttävät, s illä kannessa o li kuilun pohja lla luuranko, kun taas kallio n kie le k keellä vaani korp p ikotka. Se edusti linjaa, jo n k a o li pannut a lu lle Kaarlo Kram su. E sikoisteoksen eräässä novellissa o li persoonallista ainesta, kuten keuhko ta u tiin sairastuneen m iehen tilin te ko a, m utta siinä o li m yös voim akas kapitalism in ja sodan vastainen sanom a. Köyhien o li luotava uusi yhteiskunta. U skontoon Lehtim äki ei voin u t tunnustautua. Eläm ää jo h ti sokea sattum a". sikoiskokoelm an väkevin anti E on nähty novellissa "M a rtty y rit", jossa on kuvattu tunnetun V iaporin kapinan o s a llistu jie n teloittam ista Täm ä o li m ullistavan suurlakon ajan jä lkiselvitte lyä. Se, että Lehtim äki jo u tu i varsin lähelle vallankum ouksen aatem aailm aa, selitty y osin routavuosien a k tiv is tiliik - keen viehätysvoim asta, osin yhteyksistä v e n ä lä isiin : pako la isiin ja k irja llis iin esiku viin. H uolim atta väkevästä hehkustaan "R o tk o is s a " ei tehnyt Lehtim äestä vielä tunnettua k irja ilija a. M enestys ja läpim urto tu li m urhenäytelm ä "S p a rta cu kse n m yötä v N äytelm ä käsitte li Room an ajan o rjakapinaa. Lehtim äki h e ija ste li siin ä työväenliikkeen tunto ja m onasti to ivotto m a lta näyttäneen kehityksen keskellä. Ursin k iitti Lehtim äkeä näytelm än johdosta ja katsoi sen perustuvan m yös histo ria llis iin tosia sio ih in. Sen ensi esitys o li Tam pereen Työväen T eatterissa ja se o te ttiin vastaan läm pim ästi. N äytelm ää e site ttiin sitten jo pa A m erikassakin. duskunnassa L ehtim äki e siintyi E kiihkeänä puhujana ja puhem iehen oli jo skus häntä hillittäväkin. T oisaalta k irja llis e t työ t v ie ro ittivat häntä työväenliikkeestä ja hän sai osakseen siltä ta h o lta jo vastustustakin. Vuosi 1916 ja sosia listie n vaaliv o itto herä ttivä t uudelleen Lehtimäen p o liittis e n k in harrastuksen ja toivon. Täm ä o li tausta vuonna 1917 syntyneelle k irja lle Y lös h elvetistä. Kun toisa a lta tsarism in painekin kasvoi, Lehtim äki siirtyi uudelleen maan ra jo je n ulkopuole lle, R uotsin kautta A m erikkaan asti. M aaliskuun vallankum ouksen aikana vuonna 1917 hän o li kuite n kin jä lle e n eduskunnassa. K irja llin e n tuotte lia isuus o li m aailm ansodan aikana Lehtimäen osalta vilkasta. Erityisen p a l jo n tu li novelleja julkisuute e n. T o i saalta tu li uusia n äytelm iäkin. Novellien jo u ko ssa "J o u lu o li erittäin m erkittävä ja sitä on pid e tty vanhan työväenliikkeen sodanvastaisuuden m erkittävim pänä ilm entym änä. S iinä kuvattiin mm.: "H e näyttivät olevan aivan sam anlaisia kuin m ekin: la ih o ja, partaisia, rä ä s y is iä... Ja minä luulen, että m eidät valtasi sam a tunne: me tunsim m e kaikki olevam - me ih m is i ä. N ovellin kertoja tarttuu liikuttuneena vihollisso tila a n käteen ja toteaa, että täm ä on saman alan työm ies kuin hänkin. Ylös helvetistä o li kuite n kin k irja ilija n pääteos. S iinä k irja ilija ylti parhaim paansa ja y ritti syvim m älle. Lu kijo ille kin se m uodostui läheisim - m äksi, sen painosm äärä nousi kuuteen. Lehtim äen katsottiin nousseen jopa m aailm ankirjallisuuteen. Lähin vastine o li M aiju Lassilan H arham a- rom aani. K irjassaan Lehtim äki hahm otti näkym än E uroopan tulevaisuudesta. V iim eisessä osassa Y lös h e l v e tistä " kuvattiin kansainvälistä rauhanvoim ien jä ttilä is k o k o u s ta hengen kokoussalissa. E dustajina o li rauhanvoim ia ka ikkia lta Euroopasta. Lopussa kokouksen puheenjo h ta ja toteaa, m iten sosialism i o li etappi kohti ihm iskunnan suurta kehitystä: ihm iskunnan aam ua, ylö s nousua helvetistä. P äälinja kehityksessä oli E uroopan Y hdysvallat M aailm an Y hdysvallat Yhtynyt Ihm iskunta. On todettu, että Lehtimäen ennakoiva näkem ys h irvittä västä välivaiheesta toteutui h itleris- m in 30- ja 40-luvun tapahtum issa. T yöväenliikehän jo u tu i tu o llo in to de lla sotilasväkivaltajärjestelm än uhkaam aksi. V uosi 1917 kuite n kin vei Lehtimäen ja työväenliikkeen tiet a luksi e rilleen. Kun jyrkkä suunta pääsi voitolle, Lehtim äki pysyi s i vussa ja väitetään, että hän olisi jo pa puhunut aseellista toim intaa vastaan, koska aavisti saksalaisten v ä liin tu lo n tapahtuvaksi. K uitenkin hänkin lähti lopulta rintam alle mukaan vuonna Hän o li eräänlaisena sotakirjeenvaihtajana. H änetkin sitten vangittiin, m utta K irja ilija liitto vaikutti hänen vapauttam iseen- sa. Hän sai m yös jälkeen päin hyvitystä yhteiskunnan taholta, kuten TARINAA menneen ajan turkulaisista M annisen kahvilassa kokoontui ensim m äisen m aailm ansodan a ikoihin m uun m uassa eräs liikem ie s jo u k k o aam upäiväkahville, vaikka oli sie llä vilkasta m uinakin aikoina. Raffu lukeutui talon kantavieraisiin. Eräänä kevään sohjuisena k e lirikko- päivänä kom eili Raffu upouusissa herrasm iessaappaissa e sitellen n iiden kaikin p u o le ista etevyyttä läsnäo leville. Kun hyvistä saappaista niin kuin m uistakin tavaroista o li kova pula, niin eräs kavereista rupesi ajattelem aan ostoa, m utta olisi halunnut korkeasta hinnasta alennusta. M utta Raffu ei hellittä n yt hintaa ollenkaan. Kun kaverin kuitenkin te ki m ieli näitä loistosaappaita, niin hän lupasi m aksaa vaaditun hinnan, jo s Raffu a ntaisi saappaat heti ja lastaan. Arveli tie te n kin e ttei toinen sukkasillaan lähde ra p a isille kaduille. "L yö rahat pöytään, niin saappaat ovat sin u n, lausahti Raffu ja riisui saappaansa. Kaveria jo vähän harm itti, kun jo u tu i m aksam aan ylen kovan hinnan, m utta kauppa kun kauppa. Kun seurue a lkoi poistua kahvilasta, niin p oistui R affukin, m utta kum artui sitä ennen ottam aan tu o lin sa alla olevasta paperikäärös- tö to ise t saappaat jalko ih in sa. Täm ä alitu in e n keppostentekijä ja turkulainen veitikka tu n n e ttiin vuosisatam m e alkukym m eninä ystävien kesken lem pinim ellä Hassu-Raffu. Eräänä iltana poikkesin hyvän ystäväni m aanm itta ri-in sin ö ö ri Selim M äkelän asuntoon M aalaistentaloskirjailija e lä kkeen. Osa hänen 6- osaista "T a is te lija -rom aaniaan tuhoutui tässä vaiheessa. Hän ei koskaan pystynyt terveytensä ratkaisevasti heikennyttyä viem ään suuryritystä p erille. O l a v i K o i v i s t o sa. H änellä oli hallussaan entinen H ankkijan konttorihuoneisto, m inkä oli sisustanut asunnokseen aivan e rikoisen om aperäisesti ja hyvin kodikkaaksikin. Ilta kului m ukavasti te e ta rjo ilu n ja tarinoiden m erkeissä. S illä m iehellä riitti aina jutu n ju u rta loputtom asti. Jo kuullussa ju tu ssa kin o li vivahde-eroja, eikä sisältö kuitenkaan luiskahtanut vääriin uom iin. K om ealla barytooniäänellään hän laule li välip a lo iksi teekkari- ym. lauluja. Kuten sanottu, ilta kului hupaisas- ti ja poislähtöä tehdessäni satuin katsom aan viereiseen huoneeseen. S iellä o li seinällä kum m allinen rykelm ä kuvia ja pikkuesineitä. Siinä oli ylinnä Lapuan vaakuna sinim us- taväreineen ikäänkuin kaiken kruununa. Täm än alla o li josta in kuvaleh- destä leikattu hyvälle p aperille painettu frakkipukuisen hienon herrasm iehen kookas kuva. Tämän alla o li pienoinen kupera puolen litra n vetoinen peltika n iste ri n.s. "taskum atti". Sen alapuolella oli ylinnä olevan kuvan kokoinen sianpäätä esittävä värikuva. Kun m inä hölm istyneenä kysyin, m itä kaikki täm ä oikein esittää, sanoi M. vaakunatieteen tuntem ustani perin heikoksi, sillä esittäähän täm ä aivan selvästi kolm ea Suom en presidenttiä. S iinä on ylin nä Lauri K ristian Relander, sitten P lootuvuori ( = Ståhlberg) ja alim pana Svinhufvud. A ikani ihm eteltyäni hän sanoi vielä että kyllä sen m uullakin tavalla voi selittää. S illä onhan aivan selvää, että jo s herrasm ies juo kanisterin pirtua, niin siitä tulee sika. T ohtori M artti Kangasniem i oli hyvin pid e tty silm ä- ja yleislääkäri, jo ka kuoli verrattain nuorena. H änellä o li p aljon p o tilaita. Varattom ia hän saattoi h o idella ilm an palkkiotakin. Hänen isällään o li tunnettu kellosepänliike, jossa M arttikin jo nuorena ja o p iskeluaikoinaan joutui työskentelem ään. M yöhem m in perusti hän om an optillisen liikkeen, jossa om an p raktiikkansa ohella toim i uutterasti. Viim e sotien aikana o li kova pula silm älaseista, niinkuin kaikesta m uustakin. Eräästä toisesta tu rkulaisesta liikke e stä olin jo toista vuotta o d o te llu t uusia lasejani, m itkä olivat jonkin verra n norm aaleista m itoista poikkeavat. Kun joissakin toisissa asioissa poikkesin Kangas- Jatkuu sivulla 23. Turku-seura, Åbo-samfundet r.y:n toimintakertomus vuodelta 1968 Yleistä Vuosi 1968 on o llu t Turku-seuran 11. toim intavuosi. Täm ä vuosi on seuran työssä avannut uuden vuosikym m enen ja sam alla yhä uusia työnäkym iä. M erkittävin saavutus koko seuran historiassa on o llu t to i m intavuonna a loitettu ju lkaisusarja "Turku-seuran ju lk a is u ja ", jonka ensim m äinen num ero oli turkulaisaiheinen kaskukirja "K la a ri o sano fö riä ijä. M uuten on toim intavuosi m ennyt p erinteellisissä m erkeissä Turku-seuran järjestäessä ne tila i suudet, jo tk a jo ovat seuran to im in nassa saaneet lähes vakiintuneet m uodot. Turku-seuran hallitu s on p yrkinyt seuraam aan kaupungin ja sen asukkaiden tö itä ja to im ia ja tarpeen mukaan tehnyt ehdotuksia ja alo tte ita erilaisissa asioissa. Turku-seura on o llu t m ukana kuten aikaisem m inkin Turun-päivän järjestelyissä asettam alla kolm e jä sentä Turun päivän toim ikuntaan. Toim intavuonna 1968 Turku-seuran asettam at toim ikunnan jäsenet o livat jo h ta ja U lf Bergring, ekonom i A. O. Jokinen ja asessori Erkki Vuori. Turun-päivän teema oli Turku meren kaupunki. Turun-päivän huom attavin tapahtum a o li T urun sataman uuden toim italon vihkim inen. T urku-seura antaa suuren arvon sille, että Turun kaupunki antaa Turku-seuran nim etä edustajansa Turun-päivän toim ikuntaan. Seuran hallitus ja jaostot Hallitus: Puheenjohtajana on o llu t arkkitehti O lli Kestilä, varapuheenjohtajina dosentti C. J. G ardberg ja säästöpankin toim itusjohtaja Eero Num erla. H allituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolm annes. Vuonna 1968 oli erovuorossa hallituksen ryhmä I, johon kuuluivat toim itusjohtaja A. O. Jokinen, toim ittaja Eino Lehtinen, konsuli B. K. J. Päivänsalo, hovioikeudenneuvos Olavi Santalahti, ja asessori Erkki Vuori. K evätkokouksessa konsuli P äivänsalon tila lle v a littiin to im itta ja M eta Torvalds ja muut erovuorossa o lleet v a littiin uudelleen. Vuonna 1969 on erovuorossa ryhmä II, jonka jäseniä ovat kunnallisneuvos Johannes K oikkalainen, opettaja Helmi Lehtonen, ham m aslääkäri H elm i Silvola-M anérus, to im itta ja Arvo S uom inen sekä h a n kintapäällikkö Paavo Suom inen. Ryhmän III jäsenet ovat fil.m aist. M argareta Jokinen, apula iskaupunginjohtaja Lauri O rell, a pulaiskaupunginjohtaja U uti Palaja, professori Toivo T. Rinne sekä kauppias V iljo Vanne. T o im in n a n jo h ta ja n a ja Suom en Turku-lehden ta lo u d e n h o ita ja n a on koko to im intavuoden o llu t hum.kand. R isto Laine. Turku-seuran ru o ts in kielisenä s ih te e rin ä on to im in u t to h to ri C. J. G ardberg. Työjaosto: työjaoston ovat m uodostaneet p u h e e n jo h ta jisto ja käsiteltävien asioiden m ukaan kunkin e rillisen ja o sto n puheenjo h ta ja sekä toim in n a n jo h ta ja. Historiallinen jaosto: p u heenjohtaja na p rofessori Toivo T. R inne ja jäse n in ä vahtim estari V iljo Kaila, to im in n a n jo h ta ja R isto Laine, fil.tri Tauno Perälä, fil.m aist. Irja S ahlberg ja pastori Haakon W ainio. Sivistysjaosto: p u h e e n jo h tajana p rofessori O lavi Lähteenm äki ja jäse n in ä m aisteri E rik Bergh, rehto ri Sam po H aahtela, varatuom ari V eikko H ankom äki, pro fe ssori Paavo K allio, kansakoulujen ta rkasta ja A l lan T. Koskim ies, prof. R eino S. Leim u, apula iskaupungin jo h ta ja A hti N äykki, p rofessori John Rosas, hovioik.neuvos O lavi S antalahti, jo h ta ja O lavi Sarm io, professori A uvo A. S äntti ja k irja ilija O le Torvalds. Jaoston sihteerinä on toim inut maisteri Rauni S. Paavola. Lehtijaosto: puheenjo h ta ja na Suom en T urku-lehden p ä ä to im ittaja asessori E rkki V uori ja jäse n in ä tiedotussihteeri T a rja Flem m ing, p ääto im itta ja Heim o K allio, to im in n anjo h ta ja Risto Laine, to im itta ja Eino Lehtinen, toim ittaja Arvo Suom inen, h a n kin ta p ä ä llikkö Paavo Suominen ja toim ittaja Meta Torvalds. N a i s j a o s t o : puheenjohtaja na ham m aslääkäri H elm i S ilvola-m anérus ja jäseninä o p e tta ja T oin i G rönqvist, ta ite ilija Irm a Jylhä, o p e tta ja H elm i Lehtonen, kauppias T ytti Lindström ja liikunnanohja a ja Lahja Salviander. Retkeilyjaosto on to im in u t kahden m iehen voim a lla : puheenjohta ja n a kauppias V iljo Vanne ja jäsenenä to im isto p ä ä llikkö Toivo Korpela. Nuorisojaoston jä senet ovat kirja lta ja K im m o K ankare, o p is k e lija A ntero K oponen, m atkailu sih te e ri Pertti Paasio, p o ikatyönte kijä H annu R aitis, o p is k e lija K irsti V a a likivi sekä to im in n a n jo h ta ja M atti V irta nen. KO KOUKSET JA TO IM IN TA V uosikokous p id e ttiin m aaliskuun 27. päivänä S ibelius-m useossa. Kokouksen p u heenjohtaja na to im i m aisteri Ilm ari M erenlinna ja sihteerinä to im in n a n jo h ta ja R isto Laine.

11 K okouksessa hyväksyttiin h a llitu k sen laatima vuosikertomus toim intavuodelta 1967 sekä tilikertom us. P u h eenjohtajaksi v a littiin edelleen a rk k ite h ti O lli K estilä sekä varapuhe e n jo h ta jiksi m yös e ntiset fil.tri C. J. G ardberg sekä p a n kin jo h ta ja Eero N um erla. H allituksen jäsenten vaali on se lo ste ttu edellä. T ilin ta rk a s ta jik si v a littiin entiset. V u o siko ko u k sen yhteydessä k u u ltiin S ibeliusm useon äänento isto la itte id e n välityksellä k o n serttim u siikkia ja tu tu s tu ttiin m useon kokoelm iin. S ääntöm ääräinen syyskokous pid e ttiin uuden kauppaopiston kahviossa. P uheenjohtajana oli arkkite h ti K estilä ja sihteerinä toim innanjoht. Laine. Jäsenm aksu v pysytettiin entisellään. M aksu on yksityiseltä h e n kilö ltä 7 m k, jo lla hän saa S uom en Turku-lehden vuosikerran ja hänen perheensä jä seneltä 3 m k sekä yhte isöjä seniltä 50 mk. Vuoden 1969 to im in ta suunnite l ma vahviste ttiin h allituksen e sittä m ässä m uodossa ja ilm oituslehdiksi hyväksyttiin T u rkulainen, T urun Sanom at, T urun Päivälehti, U usi Päivä sekä Å bo U nderrättelser. K okouksen yhteydessä kauppaopiston rehtori fil.lisensia a tti Eero V ahtera esitte li opistoaan. K okouksessa oli läsnä koko jo u kko turkula isia, koska tilaisuuteen oli jä rje s te tty keskustelu T urun n ä kötornista. K eskustelun alusti k o u lu n jo h ta ja A ntti Lehtinen, puheenjohtajana o li hovioik.neuvos S antalahti ja k irp e itte n puheenvuorojen käyttä jin ä mm. dos. G ardberg, prof. K allio, to im itta ja Lehtinen ja kauppias Vanne. H a llitu s on koko o n tu n u t to im in ta vuoden aikana kuusi kertaa ja m iltei aina lähes täysilukuisena. T u rku-seuran syysjuhla pidettiin sunnuntaina, lokakuun 27. päivänä Läntisellä kansalaiskoululla. Juhlan aiheena oli M aankuulu R aunistula ", ju h la ssa o li m onipuolinen ohjelm a. M ainittavim pana T urku-seuran työn kannalta oli hum.kand. Heli A stalan esitys raunistulalaisesta eläm änym päristöstä aikaisem m in. Esitys p o hjautui R aunistulan kansanperin teen keruun tu lo ksiin. Juhlan kustannuksista vastasi Turun Työväen S äästöpankki. H uom attavaa ta lo u d e llis ta tukea T urku-seura on lisäksi saanut T u run ka u p u n g ilta sekä vakuutusyhtiö S am m olta ja T urun S uom alaiselta Säästöpankilta. Turku-seuran edustajana K otiseutu liito n vuosikokouksessa oli to im in nanjo h ta ja Laine. Hän edusti seuraa m yös v a lta ku n n a llisilla kotiseutu p ä ivillä sekä Varsinais-S uom en m aakuntapäivillä. Työjaosto on koko o n tu n u t vuoden aikana kolm e kertaa ja sillo in on pohdittu käytä n n ö llisiä ratkaisuja sekä valm isteltu h allituksen ko ko u k sia. H isto ria llin e n ja o sto on suunnite llu t alustavasti pienim uotoisten pain o tu o tte id e n (so. postikorttie n ym.) keruuta. Keruu aiotaan to te u t taa vuoden 1969 aikana ja tulokset luovutetaan T urun Y lio p isto n k irja s to n haltuun. R etkeilyjaosto jä rje s ti suurta suosio ta saavuttaneet to ukokuun re tkeilyt V iljo V anteen o p astuksella ham m aslääketieteen laitokseen, y lio p is to llisen keskussairaalan uudistaloon, valtio n vira stotaloon sekä m erenkulkukoulun uudisrakennukseen. K aikissa laitoksissa o tti h enkilökunta y lin tä jo h to a m yöten T urku-seuran retkikunnan ystävällisesti vastaan. N aisjaosto jä rje s ti kynttilänpäivän juhla n helm ikuun 7. päivänä Turun U rheiluliiton kerhossa. Tästä ju h la s ta ei voi käyttää perin te e llin e n epitettiä, koska naistoim ikunta saa ju h la a n jo ka vuosi jo ta in uutta. Juhlassa m uisteli osasto p ä ä llikkö Vilho Lehtonen lapsuutensa ajan Turkua. Juhlan kohoko h tiin kuuluivat O pistote a tte rin operettiko h ta u ste n esitykset. L e htijaosto: Suom en T urku-lehti on ilm estynyt vuoden aikana neljä kertaa. Lehden sivum äärä on o llu t edelleen 24 sivua. Painatustyön on toim intavuonna tehnyt A u ra p rin t Oy. Lehden toim itustyössä on pyritty huom ioonottam aan tärkeim m ät Turun tapahtum at valottam alla niinhyvin nykypäivää kuin historiaa, ju l kaisem alla m uistelm ia ja pakinoita jne. Jäsenistö Jäsenm aksu on o llu t vuosikokouksen päätöksen m ukaan 7 m k ja perhejäseniltä 3 mk. Jäsenluku on vuoden aikana kohonnut 726:sta 785: een. Y hteisöjäsenten luku on 23. K laari o sano fö riä ijä Turku-seuran sivistysjaosto teki jo vuoden 1967 alkupuole lla ehdotuksen tu rkulaisaiheisen kaskukilpailun järjestäm iseksi. K ilp a ilu pantiinkin toim een ja sen m ootto rin a oli h a llituksen nim eäm ä kaskutoim ikunta, jo n ka puheenjohtajana o li professori Toivo T. Rinne ja jäseninä tohtori Urho Verho, professori Reino S. Leim u, to im itta ja Arvo Suom inen, to im itta ja Eino Lehtinen ja k irja ilija O le T orvalds. T oim ikunnan sihteerinä oli toiminnanjohtaja Risto Laine. K ilp a ilu käynnistyikin hyvin ja keväällä 1968 voitiin ryhtyä arvostelemaan saatua kaskukokoelm aa. Jo heti alkuun kävi selväksi, että työtä ei kannattanut tehdä ilm an että kokoelm a julkaista isiin. Seuran h a llitus anto ikin kaskutoim ikunnalle te h täväksi laatia kokoelm asta kirja. T oim ikunta valitsi kirjan to im itta jaksi to im itta ja H arri Kalvan sekä kirjaan painettavien kuvien p iirtä jä ksi ylio p p ila s T arjam aija Salon. K irjan käsikirjo itu s valm istui aikataulun m ukaan lokakuun alkuun ja hallitus päätti ottaa kirjasta 3000 kpl painoksen. K irja oso itta u tu i m ieluisaksi luettavaksi suure lle yle isölle ja niinpä jo m arraskuussa seuran hallitus päätti ottaa kirja sta toisen p ainoksen 2000 kpl. Täm äkin painos myytiin loppuun jo parisen viikkoa ennen joulua. T urku-seuran h a llitu s päätti o p tim istisesti painaa k irja n a lkulehdelle Lietolainen K ylänpään M atti pistäytyi M aarian pitäjän k irkko h e rra n vira stossa m uuttaakseen k irk o n k irja t M aariaan, kun oli m uuttanut sin ne asum aan. K irkkoherra T allgren tiedusteli mm. syntym äpaikkaa ja aikaa. M atti a lkoi selittää, että hän on syntynyt Tam m entakan kolm e viikkoa ennen M arjanpäivää T allgren suuttui ja tenäsi, ettei suinkaan kukaan voi syntyä tam m en takan ulkona kevättalvella, jo llo in on vielä usein luntakin m aassa. M atti hätkähti, ei kuitenkaan jä ä n yt neuvottom aksi, vaan rupesi selittäm ään: Eik kirkko h e rra tiä r m is tam m entaa o, se o Liaros yks kylä, eikä siäl uiko ta rt synttyy, siäl o taloi, töllei ja m ä kitu p p ii. Hj. S. Kolm e raunistulalaista nuorukaista, p a in ijo ita m uuten, palasi Kärsämäestä jo sta kin tanssiaisista yöllä kotiin. T aisivat olla hum alassa, koska hautausm aan kohdalla laskivat sopim atonta leikkiä ja yksi huusi: "N ouskaa ylös sie ltä. H audankaivajan o li tapana töittensä kiireiden takia kaivaa hautaa joskus yölläkin. Oli näkym ättöm issä ja kuultuaan m iesten karkean pilan, nousi ylös niin, että puoli kehoa oli maan pinnalla ja huusi vastaan kolkolla, haudantakaisella äänellä: "K y llä täältä noustaan". Kun painijat näkivät m iehen nousevan ja kuulivat vastahuudon, kalpenivat he ja ju o ksiva t niin kovin kuin vähänkin pääsivät Raunistulaan asti. Hj. S. m aininnan T urku-seuran ju lka isu ja I. K irjan saavuttam a suosio lienee takeena sarjan ja tkum iselle ja sam alla tu o m aininta jo p a velvoittaa niin tekem ään. Lopputoteam us K ulunut vuosi on o llu t T urku-seuran toim innassa eräs vilkkaim m ista. E päilem ättä kaskukirjan ju lkaisem i nen oli suurin yritys m ihin Turkuseura on lyhyen historiansa aikana ryhtynyt. Yleisesti voidaan sanoa, että toim in ta on vilkastum assa, m utta hallituksen piirissä ei ole voitu olla panem atta m erkille, että Turkuseuran toim inta on saanut etupäässä vain vanhem m an väen hyväksym isen. K iitettävällä tavalla jäsenistö ottaa osaa seuran tilaisuuksiin, m utta sen suhtautum inen itse a lo itte i siin on passiivista. K otiseututyö edellyttää parhaim m illaan m yös uusia ajatuksia ja uusia m enetelm iä vanhojen rinnalle. Turussa T urku-seura, A bo-sam fundet ry:n hallitus O lli K estilä Risto Laine S U O M E N J O U T S E N la iva sto m m e ko u lu la iv a n a Nostaessaan sinivalkoisen sota- lipun Uudenkaupungin telakalla koululaivamme Suomen Joutsen oli jo kolme vuosikymmentä purjehtinut maaihnan meriä. Alus laskettiin vesille Saint Nazairessä, Ranskassa, ja sai nimekseen Laennec. Tätnännimisenä se purjehti 20 vuotta monenlaisia vaiheita kokien. Neitsytmatkallaan Laennec upotti höyryaluksen ja vaurioitui itse pahoin. Kymmenen vuotta myöhemmin se kärsi jälleen pahoja vaurioita. Purjehdittuaan ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen ja Ranskan väliä sotatarvikkeita kuljettaen alus riisuttiin romuttamista varten vuonna Norddeutscher Loyd osti sen kuitenkin koululaivakseen. Laennec muuttui Oldenburgiksi ja Viimein Suomen Joutseneksi. Koululaivan nim ikysym ys saatiin onnistuneesti ratkaistuksi. T oim eenpannussa kilpailussa vo itti "S uom en Joutsen vain yhdellä äänellä seuraavaksi tulleen Suom etar -nimen. Valintaan vaikutti ratkaisevasti, että jo vanhassa m erisotahistoriassam m e tunnettiin nim i Suom en Joutsen, sillä sennim inen alus kuului noin 400 vuotta sitten R uotsi-suom en aavanm erenlaivastoon ja kunnostautui suom alaisella m eriväellä m ie hitettynä vuonna 1565 käydyssä Bornholm in m eritaistelussa. Purjelaivaksi Suom en Joutsen oli keskikokoinen. Sen pituus oli 96 m, leveys 12,5 m ja syväys painolastissa 4,8 m sekä uppoum a 2900 tonnia. Purjepinta-ala oli 2200 m2 ja kuului alukseen kolm e purjekertaa. Laivan takila oli terästä. Raskaim m at raa'at, keula- ja isoraaka, painoivat 4 to n nia ja olivat 27 m:n pituiset. K aikkia raakoja sam oinkuin ankkuripeliäkin käytettiin käsivoim in. Isom aston huipun korkeus oli 52 m m erenpinnasta. Suom en Joutsen oli hyvä p u rje h tija ja erittäin m erikelpoinen alus. S uotuisalla tu u le lla se jä tti sillo iset tavalliset tra m p it nopeasti taakseen. H ankavastainen ja käännös tuulen kautta tu o ttivat kuitenkin jo skus vaikeuksia johtu e n siitä, että haruspurje e t ja m esaani jä ivä t vähitellen käytöstä. Aluksen nopeusennätystä ei ole tiedossa, m utta syksyllä v m ita ttiin P ohjanm erellä 16.4 solm un nopeus vain m ärssyjen ja keulapurjeen ollessa levitettyinä. Vanha lastialus o li kuitenkin perusteellisesti korjattava, ennenkuin sitä voitiin käyttää koululaivana. M uutostyöt tehtiin U udenkaupungin telakalla. Lastiruum at m uutettiin a sunnoiksi ja m onenlaisiksi varastoiksi. Sairaala, k e ittiö ja pesula rakennettiin. Läm m itys-, jäähdytys- ja sähkö la itte e t asennettiin ja alus varu ste ttiin kahdella 200 hv:n pääkoneella ja ta rp e e llis illa apukoneilla. Saunaa ei s illo in vie lä p idetty ta r peellisena, vaan sen asem asta käyte ttiin pyykinkuivaushuonetta kylpemiseen. T ärkeätä o li saada ta kila se lla i seen kuntoon, että alus voi tu rv a llisesti kulje tta a kallisarvoista las-

12 tiaan. T a k ila u u sittiin kin su u re ksi o sa k si. 15 km uutta v a ije ria ja 11,5 km uutta köyttä käytettiin täh än tarkoitu kseen. Suom en Jo u tse n e n rikis tä tu likin erittäin vahvatekoinen. S e kesti käytä n n öllise sti katsoen va u rio itta kaikki m yrskyt. M u u to stö ih in ja varu stam iseen kului a ik a a yli vu o si eli huom attavasti enem m än, kuin o li tarkoitus. Jo u lu kuun a lu ssa v Suom en Jo u t se n o li lopulta läh tövalm iin a ja se n osti an k k u rin s a H e lsin g iss ä koko Suom en kansan toivotta e ssa o n n e llista m atkaa. T a sa vallan P re sid e n tti P. E. Svinhufvud antoi tapahtum an jo h d o sta seuraavan päivä kä skyn : Suom en puolu stusvoim ain koulu la iva S u o m en Jo u tse n, p ä ä llik k ö nään kom e ntajakapteen i A. Lieto, m äärätään täten erikse en ann ettavien käskyje n m ukaan lähtem ään ensim mäiselle valtameripurjehdukse lle e n. K o u lu la ivan purjeh d u skau si tu lee kestäm ään noin 6 kuukautta suuntautu en reitti K anarian saarten ja T rin id a d in kautta V enezuelaan, C o lu m b ia a n ja A z o re ille ja palaten E n gla n n in kautta Suom een. O dotan, että Suom en Jo u tsen tulee k u n n ia lla suoriutum a an su u re s ta teh tävästään vankan m erim iespolven kasvattajan a ja kouluttajana p u o lu stu slaito ksellem m e. T ä ssä m iele ssä toivotan sen p ä ä llik ö lle, upse e risto lle, a lip ä ä lly stö lle, reserviu p se e rio p p ila ille ja m ie h istölle onnea m atkalle. Suom en Jo u tse n e n m atkat V u o sin a Suom en Jo u t sen teki k a ikk ia a n 8 valtam erim atkaa. E n sim m ä is e lle m atkalleen se lähti ja viim e iseltä se palasi T änä aikan a alus purjehti valtam eriä km eli läh es yh d eksän kertaa m aapallon ym päri. T ähän ta ip a le e se e n sisältyy m o n e n la isia vaih eita ja vasto in käym isiäkin, m utta on m uistettava, että vain kaksi kertaa a lu s o li tila n te e s sa, jo sta voita isiin käyttää nim itystä m erihätä: kerran F ä r-sa a rilla ja toisen kerran Etelä-A m erikan vesillä. Kum m a stakin se lviyd yttiin kuitenkin suurem m itta vaurioitta. V a a ra llise sta työstä h uolim atta sattui m uitakin on n e ttom u u ksia vähän, tosin kaksi kuole m a an johtanutta tapaturm aa su m en taa sitä yle istä onnekkuutta, jo k a se u rasi Suom en Jo u t se nta sen retkillä. K a ik illa k a h d e k sa lla m atkalla oli Suom en Jo u tse n e n p ä ä llik k ön ä kom entaja Jo h n W illia m K o n kola. Vain en sim m ä ise n m atkan a lk u ta ip a le e lla o li p ä ä llik k ön ä kom entajakapteen i A. Lieto ja viim eisellä matkalla kom entaja K o n k o la n saira stu ttu a kap teeniluutnantti U. V oionm aa. Koulu la ivan p ä ä llik k ön ä p iirsi kom entaja K o n k o la nim e nsä lähtem ättöm ästi laivastom m e historiaan. K o k en e en a m erim ieh enä hän tunsi rajan vaaran ja varm uuden v ä lillä välttäen a in a tarpeettom ia riskejä. L a s tin sa kalle u d en tuntien hän piti purje ita m ieluum m in liian vähän kuin liian paljon. A lu s ei m yöskään koskaan tarpeettom asti p oiken nut liian lä h e lle v a a ra llisia karikkoja. Palvelu s a s io is s a hän oli an kara ja tin k i m ätön se kä vaati a la isilta a n m oitteetonta käytöstä k a ikk ia lla. K om entaja K o n k o la n eläm äntyötä ei laivasto s a is i unohtaa, s illä hänen h e n kilö kohtainen o su u ten sa laivaston h e n k ilö stö n kasvattam isessa 1930-luv u lla näkyy sitä arvokkaam pana, m i tä pite m m älle a ik a kuluu. P aitsi koulu tu starkoitu ksiin käytettiin Suom en Jo u tse n ta m yös uivana näyttelytilana. Suom en V ientiyh d istykse llä oli n e ljä llä m atkalla m ukana m aam m e tuotteita esittävä tavaranäyttely, jo lla Suom ea pyrittiin tekem ään tunnetuksi ju uri niissä m aissa, jo is s a se m uuten o lis i ollut m elko m ahdotonta. On varm aa, että Suom en Jo u tsenen m ukana moni m aam m e tuotteista löysi en si kertaa lie n s ä m on iin k au kaisiin m aihin. T a vallise sti viim eistään syyskuussa Suom en Jo u tse n ta ryhdyttiin varu stam aan m atkaan. S e telakoitiin, ru nko ja takila tarkastettiin huolellise sti ja v ia llise t kohdat korjattiin. Kun m atkalaisia alkoi sa a pu a a lu k se lle, alkoi varu stelutöide n tärkein osa, m uonan ja m uiden varu steiden laivaan otto, purjeide n kiinnittäm i nen se kä p ain o lastin purkam inen ja sijoittam inen uudelleen. Työ jatkui usein taukoam atta läpi vuorokauden, s illä kiire oli. M ie h istö lle m yönnettiin a u liisti yö lo m ia ennen lähtöä, mutta, jo s sattui tulem aan ennen lom an lop p u m ista laivalle, joutui m elko varm aan lom an loppuajaksi latom aan kiviä peräruum aan. A lu k se n uum eniin ahdettiin u skom attom an paljon tavaraa, sillä oli varm istettava läh es 200 m iehen hyvinvointi vähintään puole n vuoden ajaksi. O sa m uonavaroista otettiin kuitenkin v ie lä K ööpe nham inassa, jo ss a a lu s aina pysähtyi o h iku lk ie s saan. U uden m iehistön saavuttua la i vaan aloitettiin vahtip alvelu s täydessä laaju udessaan se kä p u h e h a rjo i tukset, sillä olih an purjeide n oikea käsittely alu ksen liikku m ise n e lin ehto. Liikkum inen ta k ila ssa alo ite t tiin heti en sim m ä ise nä aam una herätyksen jä lkee n kiip e ä m ä llä aam uvoim iste lu ksi iso n sa a lin gin ym päri. A lu k si lu ike rteli m ie sjono hyvin hitaasti väylin kejä ylöspäin, m utta jo m uutam an päivän kuluttua su ju i aam ukäynti sa a lin g iss a ju oksu jalkaa. L o ka k u u ssa koulu laiva o li valm is lähtöön. Lähtöpäivä o li tavallise sti satein en ja m yrskyinen, niin että m e ri näytti heti tottum attom alle m ie histölle pahat puolensa, m utta sam alla opittiin nopeasti tarvittavat tem put valtam erien m yrskyjä varten. Kylm ää ja m ärkää kesti tavallise sti B iskajan tu o lle puolen, joskus, kuten esim. IV m atkalla, koko m atkan ajan. Heti m ere lle päästyä alkoi norm aali päivä pa lvelu s ja eri o p pija k so t aloittivat opiske lu n sa. O ppitu n nit ja käytänn öllise t harjoitukset tapahtuivat yle e n sä p äivällä, m uuna a ikana suorite ttiin ohje sään n ön m u kaista vahtipalvelusta. J o k a neljäs yö oli ns. vapaayö, jo llo in yksi n e l jä n n e s oli vapaana vahtipalvelusta k lo M yrskyn ja huonon sä ä n sattu essa oli k an n e lla kuitenkin kaksi neljä nnestä (vahtia) yhtäaikaa. P u rjem anööverien su o ritu k seen o sallistu i kuitenkin koko laivan he nkilöstö. L auan tai ja sunnuntai olivat ta v a llisis ta päivistä poikkeavia. Lauantain a su oritti p ä ä llikkö laivatarkastuksen, jota varten laiva puhdistettiin k ö listä huippu un. K om entaja K o n k o la su oritti tarkastukse n p e ru s te e llise sti eikä ep äkohtia havaite s saa n sää stänyt san ojaan tai to i m enpiteitä. S un nuntai oli vapaapäivä, jo llo in laivan p astori yle e n sä piti ju m alan p alvelu ksen. N äin ja tkui e lä m ä la ivalla p äivä stä päivä än ja v iikosta viikkoon. S ata m a toi tervetulleen vaihtelun tavallise en aherrukseen. J o p äivää p aria ennen p e rille tu lo a laiva puhdistettiin p eru stee llisesti. U se in se m aalattiin kokon aan. K a ik e n piti o lla huippu ku nnossa, m ihin ta h a n sa sa a vuttiin. Ei lie n e tarkinkaa n silm ä löytänyt m oitteen s ija a Suom en Jo u tsen e n siiste y d e ssä ja jä rje stykse ssä ulkom aan satam issa. V ira lliste n vie railu jen jä lkee n pääsi kaksi vahtia, jo p a enem m änkin, kerralla an lom alle. M o n e n la isia tutustum ism atkoja järje stettiin ja mitä ystävällisin m ie lia la vallitsi, vaikka Suom i oli noihin aikoih in m elko tuntem aton n iissä m aissa, jo is s a koululaiva vie raili. S ata m a ssa kuluivat päivät kuin siiv illä ja pian oltiin taas m ere llä keula suu nnattu na uutta s a tam aa kohti. N äin purjehdittiin talvi läm p im illä v e sillä ja kevään tu lle ssa käännettiin kurssi kohti kotirantaa, jotta o l taisiin heti jä id en lähdettyä taas p a l v e lu k se ss a R annikkolaivastossa. T ou ko kuussa oltiin jä lle e n kotona koko kansan odottam ana. M uutaman päivän ajan tehtiin v ie ra ilu ja ja vasta vierailuja aivankuin ulkom aan satam issa, en nenkuin hajaannuttiin kukin p alve lu spa ikkaan sa. T a sa vallan P residentti ja Suom en M a rsa lk ka olivat sä ä n n ö llisiä vie raita a lu k se lla sen palattua kotim aahan. La iva pä iväkirja Suom en Jo u tsen e n laivapäiväkirja kertoo m atkoista seuraavaa. I m atka : Lähtö H e lsin gistä Kööpe n h am in a T rangisw aag H ull L a s P alm as Ponta D elgada V ig o H elsin ki M a tka alkoi kaikin puolin ep äsuotu isin entein. A lu kse n korjaukset olivat viivästyneet viivästym istään ja vasta joulun aaton aattona päästiin m atkaan. Jo u lu vietettiin P orkkala ssa. H uono sää jatkui Poh janm erellä e ik ä alu s päässyt K anaalin läpi, vaan sen oli yritettävä A tla n tille pohjoista tietä. T ällä m atkaosu u d e lla vaurioitui peräsin T ra n sw a a g issa ja Suom en Jou tsen o li hinattava H u lliin telakoitavaksi. M a tkaohje lm a m eni siten se ka isin ja se nsijaan, että a lu s o lisi purjehtinut talven läm p im issä vesissä, se joutui suurim m an osan a ikaa k am ppailem aan pohjoisten vesien m yrskyissä ja kylm yydessä. II m atka : Lähtö H e lsin g istä Las P alm as P orto G rande R io de J a n e iro M ontevideo B u e n o s A ire s P ort Castries Charlotte Am alie P on ta D elg ad a H e lsin ki M a tka o li kaikin puolin onnistunut ja sujui suunnitelm ien m u kaan, paitsi paluum atkaa viivästyttivät epäsuotu isat säät. A lu k se lla oli m ukana laivaston 2. R ese rviupseerikurssi, jo n ka piti jatkaa opintojaan M e risotakoulun kad ettiosastolla v syksyllä. Suom een saavuttua ilm oitettiin ku rs sila isille heidän suureksi pettym yksekseen, että m erikad ettiku rssin toim ee npano on peruutettu. III m atka : Lähtö H elsin gistä M a rse ille A le k sa n d ria N apoli San ta C ru z Port au P rin ce Lissa b o n H elsin ki M atkareittinsä puolesta täm ä m atka o li esim erkki siitä, m inkäla is e k si Suom en Jou tsen e n kaukom atka oli tarkoitettu ottaen huom ioon, että kaikki sujui suunnitelm ien m ukaan. P äällystökursseista o li m ukana vain aliluutn anttikurssi. IV m atka : Lähtö H e lsin gistä C artag en a P ira io s S a lo n iki Beirut Haifa Aleksan dria C a sa b la n c a Pon ta D elgada Graw esen d H e lsin ki V älim eri ei tällä m atkalla ollut yhtä aurinkoinen kuin e d ellise llä. Kun laivassa vie lä o li Vie ntiyh distyksen näyttely, m uodostui m atka h e n kilö stö lle hyvin rasittavaksi. Etelän au rin koa ei tosiaan paljon näkynyt, vaan kylm ää ja m ärkää riitti. K om entaja K onkola san oikin tätä m yöhem m in "kovaksi m atkaksi. V m atka : Lähtö H e lsin g istä Lissabon La G u a ira C artagena B a lb o a C a lla o V a lpara iso B uenos A ires R io d e Ja n e iro P o n ta D elg ad a H elsin ki T äm ä m atka oli pisin Suom en Jo u t senen tekem istä, sillä se suuntautui Etelä-A m erikan ym päri. A lu k se lla oli m ukana m yös uiva näyttely. Tällä a in u tlaatu ise lla m atkalla oli, ikävä kyllä, m ukana vain vähin m ahdollinen m äärä laivaston päällystöä, sillä en em pää kadetti- kuin aliluutnanttiku rssia ei sin ä vuonna toim ee npantu. S e n sijaan oli m ukana en sim m äinen rt-upse erikurssi. M atka sujui suotu isasti. V ain R io de Ja n eiro sta lähtiessä än Suom en Jou tsen joutui v aike u ksiin kovan vasta -a allokon takia ja m enetti rytä kä ssä toisen ankkurinsa. VI m atka : Lähtö H e lsin gistä L e ixo e s D akar G iu d ad T ru jillo V era C ru z H avanna N ew Y o rk O slo H e lsin ki M atkan kohokohtana oli poikkeam inen New Yorkiin, jo ss a Yhdysvaltain viranom aiset ja am erikan suom alaiset ottivat en sim m äisen Y h d y sv a llo is sa vierailevan suom alaisen sota-aluksen suurenm oisesti vastaan. V ie railu oli m aallem m e m itä parasta m ainosta. M atkalla oli m ukana mm. 11. m erikadettiku rssi. VII m atka : Lähtö H e lsin g istä Funch a l M ontevideo K ap kaupunki C a la is H e lsin ki M a tkaohjelm asta näkyy, ettei täm äkään Jou tsenen m atka o llu t m i kään huviretki, sillä lähes 7 kk:n aikana käytiin vain n e ljä ssä satam a s sa. M e re n kulu llise sti ei a lu k se lla o l lut sanottavia vaikeuksia, mutta matkan aikan a sattui m onia m uita ikävyyksiä. Jou lua attona katkaisi ensin joulupukki ja lkan sa ja M ontevid eossa karka si neljä m atruusia. M a tkalla K apkaupunkiin putosi eräs m ies m astosta m enettäen henkenä ja p e rillä kuoli eräs aliu pse eri. O nnettom uudet eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä Itäm erellä hukkui eräs m atruusi pudottuaan yli laidan. Kun vie lä tervehtim ään saapu nut lentokone oli syöksynyt laivan viereen se kä avustava hinaaja o llu t vähällä kaatua, ei ollut ihme, että päällikkö lopulta san oi: K u ka se on oike in se Jo o n a s tällä la iv a lla. K aikesta tästä huolim atta koulu laiva toim i jä lleen täydellä teholla, sillä kaikki oppijaksot olivat pitkästä aikaa käynnissä. VIII m atka : Lähtö H e lsin g istä B ord eaux C a sa b la n c a P ern am buco S an Ju a n Ponta D elgada Rotterdam H elsin ki M atkan alu ssa sairastui kom entaja K o n k o la ja h ä nen tilalleen tuli p ä ä lliköksi kapteeniluutnantti Voionm aa. M uuten m atka sujui norm aalisti B isk a ja lla sattunutta tavallista kovem paa m yrskyä lukuunottam atta. S e lla is e t olivat Suom en Jo u tse nen retket. Sota lopetti sen kaukom atkat ja antoi a lu k selle m uita tehtäviä. T a kila riisuttiin ja kyljet s a i vat sotaharm aan värin. K oko sodan ajan ja sen jä lkee n kin Suom en Jo u tse n toim i asunto- ja em älaivana m illoin m issäkin. R aiva uksen loputtua v ryhdyttiin alusta jälleen kunnostam aan kaukom atkoja varten toivorikkain m ielin. V se olikin jä lleen täydessä p urjehduskunnossa, mutta syystä tai toisesta jäivät purjehdukset 1 2 viikon m atkoiksi Itäm erellä kapteeniluutnantti A. Lam m isen kom entaessa laivaa. 5-6 vuotta Suom en Jou tsen ta pidettiin purjehduskun nossa, mutta laivaston arvostuksen o lle ssa ja tkuvassa a la m äessä, ei lähtölupaa tullut. Lopu k si Suom en Jo u tse n jä lleen riisuttiin ja sen satu oli loppunut. Suom en Jou tsen koulu laivana Suom en Jo u tse n kuului itse n ä ise nä jo ukko-osastona m erivoim iin. Sen vakin ain en henkilöku nta käsitti päällikön lisä ksi useita u psee re ita ja noin 30 aliu pse e ria ja m iestä. S u u rin o sa u p seere ista oli kuitenkin kom ennettu pysyvästi R annikkolaivastoon, niin että a lu kse lla sen S u o m essa o lle s sa oli päällikön lisä ksi vain adjutantti ja yksi upseeri, joka hoiti alusta kesä isin ensim m äisen upsee rin om inaisuu de ssa. Vasta syksyllä R annikkolaivaston purjehd uskauden lähestye ssä loppuaan a l koi Suom en Jou tsen täyttyä koulutettavasta väestä, jota oli ta v a llise s ti henkeä. V akin aise n henkilöstön lisä ksi o sa llistu i valtam erip urjeh d u kse en 3 5 o p p ija ksoa se kä v a h tip ä ä llik ö ik si ym. teh täviin k o m ennettuja upsee re ita. O ppija kso t olivat seuraavat: - alilu u tn an ttikurssi, jo h o n o s a llis tuivat M e riso ta k o u lu sta vasta v a l m istu neet upsee rit; vv. 1935, 1936 ja 1938 näitä k u rsseja e i kuitenkaan ollut, k o ska m ain ittu ina vu o sin a ei laivastoon valm istu n u t upseereita, - rt-u p se erikurssi vv , - kadetti- tai re s-u p se e riku rssi; k o l m e laivaston re se rviu p se e rikurss ia su orite ttiin Suom en J o u ts e nella, nim ittäin vuosin a 1931, 1932 ja 1934, täm än lisä k s i tekivät kaukom atkan vv ja 1937 a lk a neet m erikadettikurssit, - k a n ta -a liu p se e riku rssin laivastolinja, - kanta m iesop p ijakso, jo h o n o s a l listu ivat värvättyjen lisä ksi vuoden sitoum u ksen teh neet varu s m iehet. Koulu tu s su ju i a lu sta lähtien täyd e llä teh olla suu n n itelm ien m ukaan. K aikkiaan noin 1000 a liu p se e ria ja m iestä sai p e ru stee llisen pohjakoulutuksen Suom en Jo u tse n e lla. S u u rin o sa näistä m iehistä p alve li m yöhem m in la ivasto ssa a liu pse e re in a m uodostaen sen aina luotettavan ja am m attitaitoisen kantajoukon, jonka varaan laivasto saa ttoi to im in tan sa rakentaa. Erittäin suuri m erkitys o li sillä, että n ä illä k aukom atkoilla laivaston nuorem pi he n kilö stö o p pi tuntem aan to ise n sa ja joutui heti alusta alkaen m itä e rila isim p iin alijohtajatehtävijn. K a ik e ssa la ivap a lvelu kse ssa työskenn eltiin rinta rinnan a lilu u tn a n tista m atru usiin asti tuon tu osta kin s a m alla ra a 'a lla p u rjeita kooten tai levittäen tai sa m a ssa kö yde ssä ä ä rim m illeen ponnistaen. N ä issä teh tävissä kukin o p pi luottam aan itse e n sä ja arvostam aan toveriaan, m ikä h eijastui k e sk in ä ise n ä luottam uksena m yöhem pien palve lu svu o sien varrella. T ä lla in e n su h d e voi syntyä vain pitkän a ikaa sam assa yksik ö ssä palve lta e ssa tai sam anla is ia vaivoja ja vastu ksia kokien. E rä s purjekoulu la ivan su u rim m ista ed u ista p iile e kin ju uri tässä. K ahdeksa n vuoden a ikana tehd y illä m atkoilla Suom en Jo u tsen oli m ere llä k aikkiaan 53 kk eli k e sk i m äärin 6,5 kk vuosittain. A lu s kävi kaikkiaan 48 ulkom aa n satam assa, joten koulu tu saikaa jä i noin 1 kk s a tam ien väliin. M atkojen a ikana pidettiin k aikkiaan oppituntia. Kun ottaa huom ioon, että koulu tus m ere lläo lop äivin ä ja tkui keske ytyksittä vuorokaudet um peensa, ei sitä en ää teh okkaam m in o lis i voin u t jä r jestää. Suom en Jo u tsen e n m erkitystä la i vastolle m m e on v a ike a ilm a ista tä s m ällisen ä m ääritelm änä. K u iten kin se oli ehtinyt antaa niille, jotka jo u tuivat laivaston a rkise n työn s u o rittam aan, sen tuntum an m ereen, jota ilm an m oni a sia o lis i jäänyt te k e mättä. Suom en Jo u tse n e n m erkitystä voi kuvata parh aiten s illä v a r m uuden tunteella, jo k a jo h ta ja lla oli tuntiessaan a la iste n s a su o ritu skyvyn jo n o ilta o p piajoiltaan. M atka S uom en Jo u tse n e lla m yös k a rs i jou-

13 E N S I O H A R N I : Taidekoteja Turussa 1700-luvulla 1700-luvulla oli T urun henkinen ilm apiiri e rittä in virke ä, sitä to d ista vat 1771 perustettu A uro ra -seura ja 1776 ilm estym ään alkanut S uom enk ie liset Tie tosanom at. T äällä asui histo ria m a a la ri Johan G eorg G eitel, jo k a tu li S uom een 1701 Braun- sch w e ig ista ja o li T urun ylio p isto n piirustu ksenopetta ja n a alussa luvun Täällä syntyi taidem aalari M argareta C apsia 1690, jo n k a te o k sia on K ansallism useossa sekä Turun H isto ria llisessa M useossa. Edelleen voidaan m ainita akatem ian pii- ru stu ksenopetta jista K. L. S chultz ja G abr. N ordberg sekä kirkko m a a la rit C laus Lang ja Jonas Bergm an. L a n g illa oli kaksi m aalausta h a rjo ittavaa p o ikaa C laus ja P etter. Näinä vuosikym m eninä eli tä ä llä m yös kuvanveistäjä G abriel M alm berg. O sittain edellä m a in ittu je n ta ite ilijo id e n ansiota lienee, että kuvaam a taide pääsi rika stuttam aan koteja. Y lio p isto n o p e tta ja t sekä varakkaat kauppiaat heidän esim erkkiään seuraten alkoivat palkata m aalareita kotiensa som istelutöihin. S einiä ja kattoja k o ris te ltiin m aalauksin, eikä kosta sellaiset, jo ita m erieläm ä ei sittenkään kiinnostanut. Vähäksi ei ole m yöskään arvio ita va koululaivam m e suorittam aa m aam m e tunnetuksi tekem istä. Tokkopa tätä asiaa noina vuosina m uuten hoid e ttiin kaan. Viidessä m aanosassa S uom en Joutsen teki tässä m ielessä m aallem m e korvaam attom ia palveluksia. Suom en Joutsen ehti kantaa siniva lko ista sota lip p u a lähes kolm e kym m entä vuotta, ennenkuin päätti p u rje hduksensa sen alla. V oim alla V anha T y ttö pakote ttiin läpi lum en ja jään viim e iselle m atkalleen, jo k a laadultaan o li kuite n kin ensim m äinen sen pitkie n purjehdusvuosien varrella. M erenkulkukaupunki T urku oli saanut kaupunkikuvaansa kauniin lisän. Entinen m ainehikas laivastom m e koululaiva Suom en Joutsen lepää nyt uljaana, hohtavan valkoisena A urajoen rantalaituriin kiin n ite ttynä kauppalaivaston m erim ie sam m attikouluna. U lkonaisesti m uuttum attom ana, uljaan takilansa säilyttäneenä, peräänantam attom ana ja jo kahdesti rom utustuom ionsa välttäneenä fre ga tti Suom en Joutsen on näky, jo ta nuorem pi polvi ihastelee ja jo ta sen m ukana o llu t vanhem pi polvi haikeudella ja ylpeydellä m uistelee. näihin tehtäviin suinkaan aina löytynyt ta idekoulutuksen saaneita henkilö itä. Kaupan vilkastuessa a lkoivat m yös m onenkirjavat "taidem aalaukset löytää tie n sä Suom een. V anhoissa kartanoissam m e voi vie läkin nähdä tä lla isia m aahan tuotuja a rvokkaannäköisiä iän patinoim ia m aalauksia, jo tk a useim m iten ovat taidehistoriaan kuulum attom ien harraste lijo id e n töitä. H uom attavim pia taulukokoelm ia oli piispa M ennanderilla sekä professoreilla S carin ja B ilm ark sekä kauppia illa Heldt, B rem er ja Collén. Piispa K a r l F r e d r i k M e n - n a n d e r oli aikanaan Turun keskeisin henkilö, jo n k a harrastuspiiri käsitti kasvi- ja eläintieteen, fysiikan, m in eralogian, taloustieteen, filo s o fian, historian ja teologian p iirit. Tämä valistunut m ies ei voinut m yöskään o lla kylm ä e ri taidem uodoille. N iinpä hänen talossaan Aurajoen rannalla olivat historiam aalari Gei- te lin usko n n o llise t seinäm aalaukset: Usko, Toivo ja Rakkaus. S iellä oli m yös öljym aalaukset kuningatar K ristiinasta ja kansleri A rvid H ornista sekä lukuisia v a skip iirro ksia ja room alaisaiheisia m arm ori-, pronssi- ja hietakiviveistoksia. Piispa Men- nanderin taloa p id e ttiin T urun taiteellisim m in sisustettuna talona. A l g o t S c a r i n n im ite ttiin 1722 T urun ylio p isto n v a ltio - ja siveys- o pin sekä historian p rofessoriksi. Hänestä sanottiin, että hän oli tai- te e n tu n tija ja aukto rite e tti s illä alalla. S carin om isti taulukokoelm an jossa o li mm. Pietari Brahen m uotokuva. H isto ria n tu tkija J o h a n B i l m a r k oli Scarinin seuraaja historian ja m oraalifilosofian pro fe ssorina. Y lio p isto pystytti hänen haudalleen R aision kirkko m aalle ensim m äisen Suom essa yleisillä varoilla kustannetun m uistokiven K asim ir Leino sanoo, että B ilm ark oli o lo ih in nähden m elkoisen m uotokuvakokoelm an om istaja Hän testa- m enttasi taulunsa akatem ian k irja s tolle. B ilm arkin e steettinen m otto- lause: "T a id e tta voi o ikein arvostella ainoastaan se, ken itse on ta i te ilija. J o 1730-luvun alussa m ainitaan Turussa asuneen saksalaisen kauppiaan Johan Reinhold Heldt- i n, jo ka o li avioliitossa M argareeta K atariina W ittfo o th in kanssa. Täm än turkulaistuneen viinikauppia a n kodista käytettiin nim itystä das vo r nehm e H e ld tisch e Haus. M ainitun H eldtin pojanpoika, kauppias A. R. H eldt kartutti taulukokoelm aa, jo n ka eräs suvun m yöhem pi jä lk e lä i nen v tekem änsä testam entin kautta h a jo itti eri tahoille. L iikem ies J a k o b B r e m e r oli syntynyt V ästeråsissa, m utta m uutti T urkuun, jo n n e 16-vuotiaana perusti oman kauppaliikkeen, om isti sahoja ja suurim m an osan uudesta tupakkatehtaasta, osan sokeritehtaasta kuten purjekangastehtaastakin. Bre- m eriä p id e ttiin T urun rikkaim pana m iehenä. Pesän om aisuus arvioitiin 1,1 m ilj. kuparita a la riksi v. 1766, jo l loin hänen ensim m äinen vaim onsa kuoli. B. h a rjo itti hyväntekeväisyyttä ja keräsi arvokkaan taidekokoelm an. Hän oli m atkustellut ym päri E urooppaa. N äillä m atkoillaan hän oli ostanut raaka-aineita tehtaisiinsa, m utta m yöskin m aalauksia. Hänen kokoelm assaan oli mm. Lebrunin "K ris tu s ristin p u u lla, jo n ka hän siirsi kodistaan lasitehtaansa työväkeä varten rakennettuun kappeli- kirkko on. K auppias Col l én i n hallussa tiedetään olleen vapaaherratar R ensköldiä (s. Funck) esittävä m aalaus, jo n ka oli tehnyt hovim aalari David von Ehrenstrahl, jo ta on pidetty Ruotsin m aalaustaiteen isänä. Kun aateliset asuivat kaupungin u lkopuolella sijaitsevissa ka rta n o issaan, olivat heidän huom attavat ta i de-esineensä m yös siellä. Useissa vanhoissa kartanoissa on edelleen nähtävänä m ie le n kiin to isia tauluja ja veistoksia, jo id e n taite e llin e n arvo on hyvinkin kyseenalaista, m utta saattaapa niistä tavata to d e llis ia hel- m iäkin. Vanhojen kauppiassukujen arvokkaim m at taide-esineet ovat kulkeutuneet m useoihin tai ovat edelleen sukujen jälkelä iste n hallussa, m utta suuren m äärän ovat tu lip a lo t hävittäneet. (Lähteet: Rafael K oskim ies: Porthanin aika. O tava Einar W. Juva: Turussa v Suom en T u r ku 1961/4. Ilm ari H eikinheim o: S uomen E läm äkerrasto. W SOY K asim ir Leino: H ovim aalaaja A leksander Lauréus ja hänen ym päristönsä. Oy. Kansa 1908.) TARINAA... J a tkoa sivulta 16. niem en liikkeeseen, sattui tohtori rin tam alom alle saapuneena olemaan paikalla. V alitte lin hänelle hätääni, ja hän lupasi toim ittaa lasit aivan varm asti kolm en viikon kuluessa, niinkuin sitten kävikin. Kun niitä silloin ko keiltiin, niin ilm o ite ttiin Helsingin puhelun odottavan tohtoria. Se oli valuuttavirastosta, jo sta ilm oitettiin, ettei hänen tilaam aansa valuuttaa en nyt m uista m ikä maa oli kyseessä o llu t saatavissa. Itäb lo kin valuuttaa kylläkin saisi vaikka suurem m ankin sum m an. Tohtori kuitenkin epäröi, s illä hän pelkäsi, että tässä saattaisi käydä niinkuin hänen saadessaan tsekkiläiset kalossit, jo illa ei o llu t väliä, paniko ne oikeaan vai vasem paan jalkaan. K auniina suvisena sunnuntaiaam una lähdim m e erään toverini auto lla R uissaloa ihailem aan. Aikam m e kierreltyäm m e tu li toverilleni m ieleen, että olisi mentävä Valtosen Kustaata tervehtim ään. Ison talon kaikki kesäasukkaat olivat kerääntyneet verannalle ihailem aan kaunista luontoa ja aam upäiväkahvia ju o maan. M eidätkin kutsuttiin yhteiseen iloon kahvipöydän herkkuja m aistelem aan ja rupattelem aan. Yhtäkkiä K ustaa innostui kyselem ään: "Ky!l m ar te ili pojat ryyppy kans m ais- tu is? Me siinä sitten vähän kainostelim m e, m utta ilm oitim m e kuitenkin, että kyllä se m aistuisi. "N o niin m aistuis m in u lle kin ilm oitti Kustaa. Talossa ei o llu t tippaakaan ryyppy- aineita ja sen Kustaa hyvin tiesi. Kustaa o li hyvin m enestyvä kangaskauppias aikoinaan, m utta viim eksi hän toim i A lkon m yym älänh oitajana P uutarhakadun m yym älässä. Näissä kaupoissa oli yleensä hyvin vilkasta e rittä in kin viikon loppuina. Kun vielä jo ita in purnaavia osta jia sattui joukkoon, niin m yyjät olivat aika tiukassa. Yhtenä kiire i senä päivänä o li taas kerran eräs myyjien ennestään hyvin tuntem a akka rähisem ässä ja väitti lopuksi: "M ää sai vääri. S illo in Kustaa sai tilaisuuden om alta puoleltaan kuulla väärin ja tokaista: "M itä, mene pisi s ääri?. Kym m enen vuotta takanapäin... 1 Paavo K oponen: Varovaisuutta - vauhtia - vaurautta... 2 Lauri O rell: M erkittävää kehitystä sosiaalihuollon alalla... 2 Reino V esterinen: O rganisaatiom uutokset alulle Turussa... 3 Arvo M ikke li: T urun kaupungin väkiluvun kehitys... 5 Disan von R ettig: T urkulainen teatteri ja kieliraja... 7 Kynttilänpäivän juhla... 8 Klaari o sano fö riä ijä... 8 Meta Torvalds: Då g jorde fö re n in g a r underverk... 9 T urku koulu ka u p u n ki K. Paijula: V uosikym m enien takaa.. 11 Taina H errala: Pehr D aniel L undberg ja Lovisa A lm gren S u ru to in - p uutarhan isäntinä O lavi K oivisto: P aim en-v illen tie "v a lla n kum oukseen r-r-r: T arinaa m enneen ajan tu r kulaisista Turku-seura, Å bo-sam fundet r.y:n toim in ta ke rto m u s v:lta Suom en Joutsen laivastom m e koululaivana Ensio Harni: T aid e kote ja Turussa luvulla Kansikuvam m e on ottanut valokuvaaja Arvo Salm inen ja se esittää erästä yksityiskohtaa T urun Ruotsalaisen teatterin salista. K oululaisretkeilyjen m ajoituskäyttöön tu lee tänä keväänä kaksi alinta kerrosta ku ram m e esittäm ästä Turun K auppaopiston entisestä talosta. Sitten ne luovutetaan Turun T y ö väenopiston käyttöön. K aksi ylintä kerrosta saa Turun K ieli-instituutti toim h ilo ik seen.

14 V u o d en 1968 tu llitila s to n m ukaan oli maassamme viim e vuonna myyd y is tä ru o tsa la isista p ianoista 7 2 % M A L M S J Ö - pianoja siis s uositu in ru otsalain e n ja sam alla k.o. tila s to n enite n m yyty pianom erkki. VALTOLA OY Turku, Linnank. 26. Puh Helsinki 12, Annank. 16. Puh Maalausliike KURTTI jälk. KANSALLIS OSAKEPANKKI Suurin tuonti = M e ostamme edullisesti = Te ostatte edullisesti T ILA T K A A ILM A IN EN PIAN O H IN NASTO M M E. O y A. E. Erickson Ab A H T A U S L I I K E Turku Naantali Puhelin TRUKKEJA 20 tonniin asti. LIIKKUVIA NO STUREITA 31 tonniin asti. maistuva» m e s i V iip u rin S feved o ring O y k ä m m e n voijuusto VALIO A H T A U S - J A K U L J E T U S L I I K E Turku Naantali Puhelin

15