ruola oy PIRKKA- PIANO VALTO LA O.Y. Ajatuksia Ruissalosta HEPOKULLAN ASUNTOALUEEN RAKENTAJA N:o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ruola oy PIRKKA- PIANO VALTO LA O.Y. Ajatuksia Ruissalosta HEPOKULLAN ASUNTOALUEEN RAKENTAJA N:o 3-1970"

Transkriptio

1

2 PIRKKA- PIANO N:o Kotimaista kokoonpanoteollisuutta. Laatupiano vaativalle soittajalle. Ensiluokkaiset raakaaineet mm. länsi-saksalaiset Röslau-kielet, Biene-viritystapit ja Renner-koneisto. Tavallista vankempi metallikehys. Kielten kiinnitys "agraffeilla. Voidaan varustaa myös kaksoiskumipyörillä. Korkeus 110 cm. Leveys 143 cm. Syvyys 54 cm. 7 1/ 4 oktaavia. 10 vuoden takuu. VALTO LA O.Y. O sastopäällikkö, metsänhoitaja ILMARI SIPILÄ: Ajatuksia Ruissalosta LUONNONSUOJELUVUODEN 1970 eräs tavoite on muuttaa asennoitumisemme sellaiseksi, että jokaisen suunnitelman yhteydessä myös vastataan kysymykseen, mitä sen toteuttam inen aiheuttaa ympäristölle? Ratkaisun on luonnollisesti oltava sellainen, että haittavaikutukset luonnossa ovat mahdollisimman vähäiset. AJATUS on meille turkulaisille oikeastaan varsin tuttu. Eräässä pai- kallisasiassa on mainittuun kysymykseen varsin usein haettu vastausta. Sen laatu on sitten ratkaissut kantamme puolesta tai vastaan. ASIA, jossa näin menetellään, on Ruissalo ja sen luonnon säilyttäminen. Tämä turkulaisten aktiivisuus on ilo lla todettava ja sam alla on toivottava, että se jatkuu vastaisuudessakin. O N K O kyseessä tunteeseen perustuva kannanotto vai eri te k ijö i den vakavasta tutkimisesta selkeentynyt kannanotto, on vaikeasti arvioitavissa. Ehkä Ruissalon kohdalla tunne on useammin ra tka i sun avain kuin asian perusteellinen tutkim inen. Viim em ainittua vaikeuttaa sekin, että on vaikea kuvata niitä te kijöitä, jotka muodostavat Ruissalon luonnon erikoisuudet ja viehättävyyden. Jos niitä yrittää luetella, on tulos seuraavan kaltainen-. HEPOKULLAN ASUNTOALUEEN RAKENTAJA ruola oy Lehtojen runsaus. Saarella on lehtom aisia metsiä 144 ha eli 37,8 % vastaavan prosentin ollessa Etelä-Suomessa vain 0,9. Lehdot ovat saaren itäpäässä, joka on itse kaupunkia lähinnä. Putkilokasvien runsaus. Saarelta on tavattu 531 kasvilajia, 5 alalajia ja 16 sekamuotoa eli sen sivuuttaa kasvirunsaudessa vain Mynämäen alue, joka on 50 kertainen Ruissalon alueeseen ve r rattuna ja jossa suokasvien osuus on huomattava. Lintujen runsaus. Maassamme on tavattu 315 lintulajia. Ruissalossa 159 la jia ja lisäksi yksi m aantieteellinen rotu. Yli puolet maamme lintulajeista on näinollen tavattu Ruissalosta. Niistä on pesiviä lajeja 87 ja lisäksi 20 lajia, joiden oleskelu viitta a pesimiseen. Ruissalosta tapaa 891 perhoslajia, joista suurperhosia 461 ja pikkuperhosia n. 430 lajia. Maassamme perhosia on lajia. LUETTELOA voisi jatkaa, mutta sittenkään se ei sano kaikkea, vaan kannanotto on perustettava muuhun. KANN ANO TO SSA on myös muita näkökohtia. Eräs sellainen on luonnon kuluminen ja roskastuminen, kun kävijä m ää rä kasvaa. Ruissalon toim intoihin on vuodesta 1957 alkaen osallistunut nopeasti kasvava kävijä m äärä ja niin tulee ilmeisesti vastaisuudes-

3 A p u la is k a u p u n g in s ih te e ri MAUNO AHLGREN: Sairaala-toimessa tarvitaan suunnitelmallisuutta T arkasteltaessa hallintom iehen näkökulm asta ajankohtaisia sairaalatoimintaan liittyviä kysymyksiä nousee kipeim pänä ja kiireellisim pänä e siin kysym ys sairaalatoim en hallinnon uudistam isesta. ä llä hetkellä on sairaalatoim en T suunnittelussa huomattavana vaikeutena sa ira a la p iirija o n epäyhtenäisyys. T ätä epäyhtenäisyyttä kuvaa erityisen selvästi se, että m aassam me on yli 130 sairaalakuntainliittoa. M illään alueella eivät kolm en suuren sa ira a la p iirin, nim ittä in keskussaira a la p iirin (21 kpl), tu b e rkulo o sip iirin (17 kpl) ja m ie lisaira a n h u o lto p iirin (18 kpl) alueet ole sam at. M iksi näin on, ei nyt voi tulla ta rkastelun kohteeksi. T o d e tta koon vain, että hajanaisuudesta on varsin paljon haittaa sairaalatoim en kehitykselle, m inkä vuoksi edellä m ainittuja p iire jä olisi pyrittävä yhdistäm ään. V ielä tärkeäm pää kuin yhtenäisen s a ira a n h o ito p iirin aikaansaam i nen o lisi keskussairaalan, tu b e rkulo o s ip iirin ja m ie lisaira a n h u o lto p iirin ku n ta in liitto je n tehtävien s iirtä m in en yhdessä hoidettaviksi. Tämän n äkö kohdan tä rkeyttä korostaa se, e ttä e s im e rkiksi T urun y lio p is to llisen k e skussaira a la p iirin alueella ei e ri saira a lo id e n kesken ole tie ttä västi m in käänlaista yhteistyötä. Sam a naikaisesti kun T urun kaupunginsairaalassa todetaan sairaansijoja olevan riittä västi jo p a 10 vuodeksi eteenpäin, esitetään alueen eräitten k u n ta in liitto je n puolesta lääkin tö h a l litu k s e lle uusien saira a n sijo je n perustam ista. V aikka lä ä k in tö h a llitu k sesta käsin luonnollise sti valvotaankin sairaalatoim en laajentum ista m aassam m e ei m ikään estäisi " p iirin " k u n ta in liitto ja koordinoim asta tehtäväkenttäänsä jo ennen lä ä kin töhallitukselle tehtäviä esityksiä. Näin m enetellen saataisiin parem m in sairaalain tehokasta käyttöä palvelevia esityksiä ja päätöksiä sekä säästettäisiin k u n ta in liitto je n h a llin toelinten sekä lääkärien aikaa ja v iime kädessä luonnollisesti m yös verovaroja. Y lläm a in ittu ja ja luettelem atta jä tettyjen lukuisten m uitten varsin tärkeitten pääm äärien saavuttam i- M a un o A h lg re n sakin jatkumaan. Kasvava kävijämäärä aiheuttaneekin kovimman paineen saaren luonnolle, edellyttäen, ettei sinne sijoiteta sellaisia toim intoja, jotka jo toteutettaessa kerralla muuttavat luonnon muuksi esim. rakennuspaikaksi ja laajoiksi paikoitustiloiksi. KUN Ruissalon käyttöä pyritään jälleen eri yhteyksissä tehostamaan, olisi syytä aina muistaa ratkaisun ehdottomuus. Ei voida ajatella paluuta entiseen, sillä suurillakaan kustannuksilla ihminen ei pysty aikaansaam aan sitä omalaatuisuutta ja vivahdusrikkautta kuin luonto itse. Kun näin on, on syytä aina välttää niitä toim intoja, jotka muutoksia aiheuttavat ja antaa luonnon toim ia omana rakentajanaan. S a ira a n h o ito la ito k s e lla tarkoitetaan la kie h d o tu k s e s s a sairaalaa ja s a ira a n h o ito a se m a a sekä sellaista tu tkim u s-, h o ito - ta i kuntoutusla ito s ta ta ik k a työkotia, m issä annetaan s a ira a n h o ito a. T u rku kuuluu la kie h d o tu kse ssa V arsinais-suom en s a ira a n h o ito p iiriin ja m uodostaa y lio p is to llis in a k e s k u s s a ira a lo je n sen keskuksen. Lähem m ästä p iirija o sta m äärää lä ä n in ja koon sopeutuvasti v a ltio n e u vosto. S airaanhoidon jä rje s te ly s tä sa ira a n h o ito p iirissä h u o le h tii s a ira a n h o ito p iiriin kuuluvien ku n tie n k u n ta in liitto, jonka liitto v a ltu u s to o n jä senkuntie n valtu u s to t va litse va t jä seniä ja varajä seniä a s u kaslu vusta riippuen vähin tä ä n 2 ja enin tä ä n 6. Kun Varsinais-S uom en s a ira a n h o ito p iiriin kuuluu runsaasti p ie n iä m aalaiskuntia, tu le e e h d o tu ksen m ukaiseen maan s u u rim p a a n liitto v a ltu u s to o n kuulum aan 150 jä sentä. Täm ä tietysti e d e llyttä ä, ette i ku n ta u u d is tu s aih u ta m u u to ksia ku n tie n lukum äärään. K u n ta in liito n h a llin to a h oitaa liitto h a llitu s apunaan lääkärineuvosto. L iitto h a llitu k s e n a laisena vira n h a ltija n a ja s a ira a n h o ito p iirin johtajana on liitto v a ltu u s to n v a litsem a henkilö. T seksi o n k in o te ttu varsin m erkittävä askel. V a ltio n e u vosto n vuonna 1964 ase tta m a ku n n a llise n yhteistoim in nan jä rje s ty s m u o to k o m ite a on a n ta n u t m ie tintönsä kunnallisen s a ira a n h o ito h a llin n o n jä r je stysm u o d o n kehittäm isestä. Mietin tö ö n sisä ltyy e h d o tu s sairaanhoito la iksi. Lakiehdotuksen 1 :ssä määrite llä ä n lain s is ä ltö siten, että laissa säädetään s a ira a n h o id o sta siltä osin k u in se koskee sairaaloissa ja n iid e n p o lik lin ik o is s a, sairaanhoitoa sem illa ja m uissa sairaanhoitolaito ksissa tai n iid e n to im e sta suoritettavaa sa ira u ksie n e n nakolta ehkäisem istä, tu tk im is ta ja hoitam ista sekä lä ä k in n ä llis tä kuntouttam ista, p e rh e - ja k o tih o ito n iih in luettuna. K ansante rveystyöhön kuuluvasta saira a n h o id o sta sa m o in kuin yksityisistä sa ira a n h o ito - ja tu tkim u sla ito ksista e d e llyte tä ä n säädettäväksi erikseen. ä rkeäm p i k u in jä sente n lukum äärä o n h e id ä n äänivaltansa liitto v a ltu u s to s s a. Lakiehdotuksessa täm ä on jä te tty riip p u v a k s i siitä, säilyte tä ä n kö s a ira a n h o ito p iirin kunta in liito s s a ku n ta k o h ta in e n sairaansijajärjestelm ä vaiko ei. Komitea on Työnä Turun matkailu Harrastuksena ihmiset 19-vuotiaana ylioppilastyttönä, ollessani m atkaoppaana totesin, että m atkailu on minun alani. Se on ala, jossa pystyn antam aan eniten, ala, josta nautin ja jossa itsekin olen hyödyksi. M atka iluala on elävää, vaihtelevaa, se vaatii itsensä kehittämistä ja kielitaitoa. N iin pä menin Turun Kauppakorkeakouluun kirjeenvaihto jalinjalle ja toim in aina kesäisin m atkaoppaana, kertoo Turun uusi m atka ilupäällikkö Irmeli P ie - Ia, joka lokakuun alussa otti vastaan uuden virkansa. M A T K A ILU P Ä Ä LLIK K Ö on hyvin nuori virka n a in e n, vasta 25-vuotias. V alm istu ttu a a n 1968 kirje e n va ih ta ja k s i hän on nyt kaksi vu o tta ehtinyt o lla liike-eläm än palveluksessa. Irm eli Piela, jo n k a sukunim i tänä syksynä tulee avioitum isen kautta m uuttum aan, on hyvin kielitaitoinen tyttö : ruotsi, englanti, ranska, saksa, vähän vie lä espanjaa ja italiaakin. - T o ivonkin voivani harrastaa kieliä alinom aa. R anska on m inun lem pikie le n i ja e n g la n n iksikin pyrin vap a a -a ikoin a n i lukem aan k irja llisu u t ta, s illä o ltu a n i nyt kaksi vuotta yhtä m itta a Suom essa huom aan kieliva lm iu d e n vähä vähällä hiukan ruostuvan, sanoo Piela. Irm e li Piela e h d o tta n u t välittävää ratkaisua. K unta k o h ta in e n sairaansija jä rje ste lm ä säilyte tä ä n tie tyn siirtym äkauden ajan, m in kä jälkeen s iitä luovuttaisiin. N ä in o lle n näyttää ta rkoitu ksenm uka iselta se, että jäsenkuntaa liitto va ltu u sto ssa edusta villa jäsenillä on yhteensä niin m onta ääntä kuin k u n n a lla on kaikkiaan sairaansijoja k u n ta in liito n sairaanhoitolaitoksissa, k u ite n k in niin, että täm ä äänim äärä voi o lla enintään kolm annes jäsenkuntie n s a ira a n sijo je n yhteenlasketu sta luvusta. M erkillepantavaa on, että em. äänim äärän ra jo itu s on kiis ta tta laskettava jä senkunnilla saira a n h o ito p iirin k u n ta in liito n sairaanh o ito la ito k s is s a olevien saira a n sijo jen yhteism äärästä. V arsin e rikoin e n ja ehdottom an ta rp e e llin e n säännös on sisällyte tty lakie h d o tu ksen 6 :ään, jonka m ukaan lä ä k in tö h a llitu ksen asiana on la a tia valta kunnallin e n s u u n n ite l ma sa ira a n h o id o n jä rjestäm isestä ja ta rkista a se vähintään jo ka 5. vuosi. Kun tässä suunnitelm assa on m ääriteltävä e rila a tu iste n s a ira a n h o ito la i to ste n ja sa ira a n sijo je n tarve silm ä l lä p itäen sekä koko m aata että k u ta kin s a ira a n h o ito p iiriä, on sairaanh o ito p iirin ku n ta in liito lle e h dotettu asetettavaksi sam ansuuntainen v e l vollisuus. Sen tulee n im ittä in laatia jo ka 5. vuosi tarkiste tta va suunnitelm a sairaanhoidon järje stä m isestä p iirin alueella. S uunnitelm a on laad ittava ottaen h uom ioon v a ltio n e u voston vahvistam at ta rvitta vie n sairaansijo je n m äärät e ri kuntien osalta. T ällainen s u u n n ite lm a llisuus saira a n h o ito la ito sta kehitettäessä on välttäm ättöm yys. S illä estetään niinsanotut välistävedot, jo ita eri k u n ta in liitto je n kilp a ille ssa keskenään vielä valitettavasti esiintyy. M i käli saira a la p o liittisessa s u u n n itte lussa päästään e teenpäin voitaneen pitää varm ana, että sa ira a la la ito s o hjautuu parem m in pois päälle kkäisinvestoinneista sekä om an laitoksen spesia lite e tin ylia rvo stu kse sta. Nykyisen jä rje ste lm ä n v a llite ssa ei v irh e iltä aina ole v o itu välttyä. K äytännön esim e rkkin ä joskaan ei su o ranaisesti sairaalatoim een liittyvänä m ainittakoon valtio n vu o d e n 1971 b u d je ttikä sitte lyn yhteydessä esiin tu llu t tieto, jo n k a m ukaan T a m p e reella ja K uopiossa a lo ite ta a n lääkärikoulutus. Kun lä ä kä re itä nykyisin ENTÄ T urku ja T urun m atka ilu? Irm eli Piela on syntyisin S ärkisalosta, saaristopitäjästä, siksi m eri ja saaristo ovat hänelle rakkaat. T urun saaristo tule e kin olem aan hänen tu levassa työssään tä rke ä llä sijalla. Hän ei halua heti ryhtyä lu e tte le maan sitä, m itä aikoo tehdä vaan sanoo ensin käyttävänsä aikaa tu tustum iseen. Ensin on tie d o s te t tava nykytilanne, h e n k ilö t ja te h tä vät, hän sanoo rauhalliseen, h a rk itsevaan tapaansa. J o ita k in m ie lip ite i tä Irm e li P ie la lla k yllä on, eihän T u rku ole h ä n e lle vieras. H änen m ielestään T u rku ta rjo a a lo ista van m atkailu työn kentän. "V a n h a T u rk u on m a rk k in o itu hyvin, m u tta uusi T u rku on vähän paitsiossa. M atkailullisesti uutta void a a n lisä tä p ie n illä k in d e ta lje illa, m u tta u u tta k in o lis i saatava aikaan. M a tka ilu sta yleensä uu d e lla m a tk a ilu p ä ä llik ö llä on enem m änkin sanottavana. Hän o n sitä m ie ltä, e ttä p itä is i p yrkiä m a tk a ilu kohteiden ym p ä rivu o tisu u te e n, sillä m atkailu kausi S uom essa on liia n lyhyt. N äin kannattavuus jä ä h e i koksi. T ule va isu u te e n kuulu va o n g elm a neiti P ielan m ie lestä ta a s on se. että kysym ys ei vain o le tu ris tie n saam isesta Suom een, vaan m yös suom alaisten asenteen m u u tta m i sesta m atkailu ystä vällisem m ä ksi. S illä on m ahdollista, että vie ra sm a a laisten m a tk a ilijo id e n m äärän ka s vaessa heih in ruvetaan su h ta u tu m aan viham ie lisesti. T o is a a lta on tie tysti m uistettava, että m a tkailu a ja m a tka ilu ko h te ita ei pid ä rakenta a vain u lk o m a a la is ille vaan m yös s u o m alaisia varten. TURUN uusi m a tk a ilu p ä ä llik k ö on itsekin p a ljo n m a tkuste llu t. O ppaana hän on toim inut Saksassa, Ranskassa, B elgiassa, L u xem b u rg issa ja R om aniassa. O p iskelu a ikaan kuuluu vie lä vuosi A m e rika n -stip e n d ia a ttin a. P ortugali on Irm eli P ielasta vie h ä t tävä lom am aa, m utta om ana le m p i- m aanaan hän ei halua m a in ita m u u ta kuin S uom en. Ihm isten m e n ta lite e tti on tä ä llä se m ikä on, ia s iitä pidän, hän sanoo ja on v a r m asti vakavissaan, s illä h a rra s tu k sekseen hän ilm oittaa musiikin, ihm ise t ja itsensä ke h ittä m isen. tf. koulu te ta a n T urussa, H elsin g issä ja O ulussa sekä eräissä u lkom a isissa ylio p is to is s a, on kahden uuden lä ä ke tie te e llise n tie d e ku n n a n p e ru sta m inen S uom en kokoiseen m aahan e rittä in ih m e te ltä vää ja näin on v a r s in k in s iitä syystä, ette i ns. va n h o ilta tie d e k u n n ilta ole tie d u s te ltu n iiden m a h d o llisu u ksia lä ä k ä rik o u lu tuksen lisääm iseen. N äin la u su tta e ssa on sa m a lla to - d ettava, e ttä S uom i on lä ä kä ritih e yte n sä p u o le sta sanan täydessä m erkityksessä kehitysm aa. M ik ä li em. b u d je ttie s ity s tä v a lm iste lta e ssa asia n o m a iste n tie d o s s a o lis i o llu t T u ru n ja H e lsin g in m a h d o llis u u d e t lä ä k ä rik o u lu tu k s e n lisä ä m ise e n, o lis i esitystä a in a kin T a m p e re e n k o h d a l ta vo itu k o rja ta. Ei ole m ie le kä stä, että n ä in k in pienessä m aassa on viis i lä ä kä re itä k o u lu tta vaa ka llis ta tie d e k u n ta a kun k a n s a n ta lo u d e llisesti jä rkeväm p ä ä n lo p p u tu lo k s e e n void a a n p äästä s ijo itta m a lla te o re e t tin e n o p e tu s sella iseen paikkaan, m issä m yös k liin is e llä o p e tu k s e lla on jo olemassaolevat m ahdollisuudet. Suunnitelmallisuutta ilm eisesti tarvitaan.

4 Kaupunginsihteeri TAUNO MAIJALA: Uuden ajan Turun historian kirjoitustyö alulle S Y N N Y N N Ä IS E N Ä turk u la is e n a vo in p ie n o ise lla y lp e y d e llä to d e ta, e ttä Turku on k a up un ki, jo nka historian k ir jo itta jilla ei to d e lla k a a n o le p u u te tta a ineisto sta vaan p äin va sto in v o iv a t jo u tua k irjo itu s ty ö s s ä ä n runsauden pula a n. Lieneekö tästä johtunut, e ttä va rs in a is e n Turun ka u p u n g in historian k irjo itta m in e n on m onin ta v o in v iiv ä s ty n y t. Kun vu onna 1957 ilm estyi professori Eino Jutik k a la n Turun h is to ria vu o s ilta tod e ta a n täm än historia kirja n esipuheessa Turun historian kirjoittam isen ensi va i h eista s e u ra a v a a : E nsim m äinen varsin a in e n kuvaus T u ru sta ja sa m a lla m yös sen siihenastise sta h is to ria s ta ilm e styi v Se o li D aniel Jusle n iu ksen tunnettu la tin a n k ie lin e n v ä itö s k irja A boa v e tus et nova (Vanha ja uusi Turku). Sen jä lk e e n on ju lk a s tu useita, laaje m p ia ja s u p p e a m p ia esityksiä tästä m aan vanhim m asta kaupungista, sen m e n n e isyyttä valaisevia tutkie lm ia ja k irjo ite lm ia sekä m yös lähteitä. M u tta vasta lähes kaksisataa vuotta Jusle n iu k s e n teoksen ilm estym isen jä lk e e n va rsin a ise sti a lo ite ttiin T u run ka u p u n g in h isto ria n tutkim inen ja e sittä m in e n s iin ä m ielessä, että siitä tu lis i kaupungin vaiheiden ja sen a sukkaid e n k a ikin p u o lin e n kuvaus. K uten e s illä olevassa teoksessa lähem m in kerrotaan (s. 878) teki ka u p p a n e u vos F re d ric Rettig v tä tä ta rk o itta v a n alo itte e n. Se jo h ti m yös tu lo kseen. Vv valm istu i C arl von B o n sd o rffin laaja, kaksio sa in e n esitys T urun h istoriasta 1600-luvulla (Å bo stads h isto ria und e r s ju tto n d e se kle t) ja v a l ko i ilm e styä J. W. R uuthin k irjo ittam a kuvaus T urun ke skia ja sta ja 1500-luvusta (Åbo stads h isto ria u n d e r m e d e ltid e n o ch 1500-talet), joka valm istui v Nämä molemm at te o k s e t ovat aiko in a a n olleet k a u p u n k ih is to ria m m e parhaim pia, ja vie lä n y tk in n iillä on pysyvä arvo. T a rk o itu k s e n a on o llu t ja tk a a e sitystä n ykypäiviin asti, m utta sitä ei o le vo itu tähän m ennessä to te u t ta a." ro fe sso ri Ju tik k a la n e d e llä m ainitun historian ilmestymistä edel P si p itk ä valm iste lu työ, jo ta jo h tivat k a u p u n g in h a llitu k s e n asettam at to i m ik u n n a t. E nsim m äinen asetettiin vuonna S itä jo h ti sillo in e n kaup u n g in jo h ta ja A rvi H ä l l f o r s. Täm än toim ikunnan tila lle 1. päivänä helm ikuuta 1949 v a littiin uusi historia to im ikunta ja sen puheenjohtajaksi kaupunginjohta ja Eero Mantere ja m yöhem m in K alervo Pellinen ja sen jälke e n kaupungin jo h ta ja Väinö J. Leino. Tähän toim ikuntaan kuuluvat nykyisin kaupunginjohta jan lisäksi a pulaiskaupunginjohta ja Johannes Koikkalainen, to im itta ja Eino Lehtinen, professori O scar Nikula, kansleri Pentti Renvall, professori Toivo T. Rinne ja professori Päiviö Tommila. T ällä hetkellä on todettavissa, et- tä Turun kaupungin historian kirjoittam isessa on tultu vaiheeseen, jo llo in on myös näkyviä tuloksia nähtävissä, jo sta varm aankin to im i kunnan jäsenet yhdessä sihteerin kanssa iloitsevat. Professori Oscar Nikulan kirjo itta m a osa Turun historiasta ajalta on pa- ra illaan kirjapainovaiheessa ja on täysi syy toivoa, että täm ä kaksi- n iteinen historianosa tulee k irja kauppoihin jo ennen ensi joulua. P rofessori N ikulan kirjo itta m a Turun h isto ria ajalta on m yös jo sivuuttanut k ä s ikirjo itu svaiheen ja suom ennostyön valm istuttua voidaan täm äkin osa toim ittaa p ainettavaksi ensi vuoden alussa. Turun varhaisim m an ajan h is to riaa ovat k irjo itta n e e t professori Ella Kivikoski ja filo sofia n to h to ri C. J. Gardberg, ensiksi m a in ittu vuoteen Tauno M aijala 1150 ja dosentti G ardberg tä stä a ja n k o h d a s ta lähtien vuoteen Sekä K ivikosken että G a rd b e rg in h is to ria n o s a t ovat molem m at jo k ä s ik irjo itu k s in a historia- toim ikunnassa hyväksytyt ja joutuvat aivan e nsi tila s s a kirja p a in o vaih e e - seen d o s e n tti G a rd b e rg in ruotsink ie le llä k irjo ite tu n h is to ria n käännöstyön valm istu ttu a. S o p im u kset on te h ty m yös seu- raavien historiakausien kirjoittam i sesta: P rofessori Vilho Niitemaa k irjo itta a h is to ria n a ja lta T a rk o itu ksena on, että täm ä osa on k ä s ik irjo itu k s e n a valm is h is to ria to i m ikunnan ta rk a s te tta v a k s i vuoden 1971 loppuun m ennessä. P ro fe ssori Toivo T. Rinne puolestaan k irjo itta a T u ru n kaupung in h is to ria n vu o s ilta ja täm ä työ tu le e ilm e is e s ti valm iiksi ensi vuoden kuluessa. M a iste ri Raimo Rannan huoleksi on annettu vu o sie n h isto ria n k irjo itta m is ty ö ja k ä s ik irjo i tus on sopim u ksen m ukaan valm iina vielä täm än vu o d e n lo p p u u n m ennessä. uten e d e llä e site tystä selviää, on K nä kö p iirissä se, e ttä T u ru n kaup u ngin h is to ria tu le e k irjo ite tu k s i aina vuote e n 1917 s a a kka v ie lä vuoden 1971 päättym iseen m ennessä ja on h is to ria to im ik u n ta jo ryhtynyt alu sta viin to im e n p ite is iin myös uuden ajan T u ru n h is to ria n k irjo i tustyön a lu lle p a n e m iseksi. S in u lta on to tu ttu odottam aan su- m eile m a to n ta tekstiä vuoron perään valtu u sto n istu n to salin kum m astakin p u h ujapöntöstä. Et tunnu olevan aina o ikein tyytyväinen a sio i den h o ito o n kotikaupungissam m e. M itäs "L e h tis e n luuta laka isee" tä l lä kertaa, käyttääksem m e T urun Päi- välehden sin u sta taannoin ju lk a is e man pakin a n o ts ik k o a? " L A S K E U TU IS IN heti kärkeen koulum estarin paikalta jo n ka m uuten m ie le stä n i olen jo ajat sitten tehnytkin - ja lä h tisin kehittelem ään vastausta o tsikon jo n k in verran provosoivaan kysym ykseen noin niinkuin sam m akko p e rspektiivistä, ta vallisena tu rkula isena, m ainitsi k o u lu n jo h ta ja Lehtin e n ja ja tk o i: ME TURKULAISET SEN S IJA A N, että a lo itta is in purnaukseni lu e tte le m a lla n iitä seikkoja, jo tk a hyvässä Turussam m e kaipaisivat k o rja u sta tai jo tk a täältä puuttuvat, lähestynkin kysym ystä to iselta suunnalta, koetta m a lla ensin m ie ttiä syitä niih in vikoih in, jo ita T urussa k e n tie s on. U seim piin v ik o i hin o nkin syy löydettävissä hakem atta, s illä olem m ehan itse oman onnem m e - ja m yös k o tikaupunkim me - seppiä. O ikean kysym yksenasettelun tu lis ik in ehkä kuulua: M itä vikaa m eissä tu rkula isissa on? En kuite n kaan haluaisi lykätä syytettyje n karsinaan pelkästään m uualta Turkuun m uutta n e ita virkam iehiä, kuten täm än palstan aikaisem pi h aastateltava te ki. T u skinpa syytä T urun jälkeenjä ä n e isyyte e n eräissä suhteissa m uutam ista m uista em. haasta tte lu ssa m a in itu ista paikkaku n n ista void a a n panna m yöskään T u ru n u lk o p u o le lla syntyneiden lu o t tam usm iesten syyksi. Päin vastoin lu u lis i h e idän m ukanaan tulle e n T u r kuun ko ko jo u kon uusia tuulia, id e o i ta ja toim in ta ta rm o a. EIKÖ H ÄN vikaa o le jo n kin verran m eissä kaikissa. O lisikohan niin, että m onet T urussa tehdyt a loitteet, kuten e s im e rkiksi huvipuiston, elä in tarhan ja n ä köto rn in aikaansaam i seksi, on nopeasti vesitetty, kun a lo itte e n te k ijä on sattu n u t edustamaan to ista puoluetta. "T o rn in kaata jia tuntuu olevan Turussa enem m än kuin p ystyttäjiä. Ilm eistä onkin, ettei k o rja u s ta T urun väitetyssä jä l keenjääneisyydessä ta p a h d u,e n n e n k u in tapahtu u m uutos m eissä itsessäm m e ja suhtautum isessam m e sekä to is iim m e että tänne saapuviin vie ra isiin. Jo s tä lla in e n asenteen m uutos saadaan aikaan, jo s Turkua ym p ä rö ivä "h e n k in e n tu llim u u ri kyetään repim ään m aahan, olisi seurauksena varm a a n kin m yönteinen kehitys usealla alalla. T urkuun rak e n n e tta is iin uusia palve lu la ito ksia sekä tu ris te ja että kaupungin om ia a sukkaita varten, nykyisten laito s ten, kuten m useoiden palvelua para n n e tta is iin ja n iid e n to im in ta a a k tiv o ita is iin ja koko täm än m yönteisen suhta u tu m ista va n vertauskuvana voi- Mitä vikaa Turussa? Antti Lehtinen täisiin pystyttää T urun k a ik ille s i s ä ä n tu lo te ille s u u rik o k o is e t tervetu lo to ivotu sta u lu t ottaen esim e rkkiä vaikkapa Raum alta. SIIRTOMAA-AJATTELUSTA YHTEISVASTUUSEEN M ITÄ e dellä tote sin asenteiden m uutoksen välttäm ättöm yydestä suhteissa kanssaihm isiin, pitää p a ikka n sa vieläkin suuremmassa määrin Turun suhteissa n a a p u rikuntiin. Joskin T urku on jo lu o p u n u t im p e ria lis tisesta p a k k o liito s m e n ta lite e tis ta eikä H irvensaloa enää p id e ttä n e v a lta kunnallisena esim e rkkin ä liito s a lu e i- den oman onnensa nojaan jättäm i sestä, onhan H irvensaloon jo saatu vesi- ja v ie m ä rijo h to je n alkupää, on m e illä v ie lä h a vaitta vissa jä ä n te itä jo n k in la is e s ta is o v e lik o m p le k sista. M uute n ei o le s e lite ttä v is s ä se vastakohta -a sete lm a, jo k a on synty nyt T urun ja m a a la is k u n tie n v ä lille sekä S e u tu k a a v a liito n e ttä M a a kunta liito n p iiris s ä. Syytä on tie ty s ti niin sysissä kuin se p issä kin, m u tta T u ru lla o lis i v a rm a a n kin n ykyistä p a remmat m ahdollisuudet sopuisan ilm a p iirin luom iseen, ku n h a n e nsin luovutaan siirtom aa-ajattelusta suhteissa n a a p u rik u n tiin. T u ru lla o lis i e sim e rkiksi h e lik o p te rin h a n k in ta - asian yhteydessä o llu t m a h d o llis u u s o so itta a so lid a a ris u u tta a n m u ita saaris to k u n tia kohtaan, m u tta asian k ä sitte ly s tä kaupungin v a ltu u s to s s a jäi ainakin minun m ielikuviini eräänlainen its e riitto is u u d e n m aku. M e i dän tu rk u la is te n tu lis i aina m uistaa vanha hyvä eläm änohje : Joka haluaa olla e nsim m äinen, o lk o o n ka ik kien p a lvelija. M e -henkeä kai v o i ta is iin y rittä ä lu o d a m yös m a a kunn a llisissa p u itte is s a. M ie le s tä n i on yhtä hienoa olla varsinaissuom alainen kuin tu rk u la in e n k in. RUUTUKAAVA-ALUEELTA ASUM A LÄ H IÖ IH IN M E tu rk u la is e t em m e - e ivät a in a kaan ka ik k i m eistä o le kyenneet p ysyttelem ään a senteissam m e kaupunkimme kehityksen mukana. S iitä o li hyvänä e sim e rkkin ä jo k in a ika s itte n T urun S anom ien yle isö n osastossa nim im erkillä "vanha turkulain e n " ju lk a is tu k irjo itu s, jo s s a mm. ihm eteltiin sitä, että kaupunginteatte ri o li ra kennettu niin kauaksi keskik a u p u n g ilta ja e ttä n ä k ö to rn ia k in s u u n n ite lla a n kauas K a kola n m ä e lle tai p e rä ti H irvensalo o n a sti. Ilm e i sesti eräid e n m ie le stä k e s ä te a tte rin ja h u v ip u is to n k in paras p a ik k a o lis i k a u p p a to rilla, m utta tä lla in e n kesk e is a ja tte lu on kyllä m ie le s tä n i o s o i tus m e lkoisesta jä lk e e n jä ä n e is y y destä. M eidän tu lis i o p p ia a ja tte le m aan kotik a u p u n k ia m m e suurena k o k o n a isuute n a, jo k a kä sittä ä y h tä hyvin M aarian, K a kskerra n kuin pian P aattise n kin. Ja ko ko tä tä T u rkua aina S a vojä rveltä p o h jo ise ssa ja V a p p a rille etelässä m eidän tu lis i ta s a p u o lis e s ti p y rk iä kehittä m ä ä n. M IN U S TA tu n tu u, e tte iv ä t k a u p u n kim m e y le iskaavan la a tija tk a a n ole tätä S u u r-t u ru n a ja tu sta o tta n e e t ta rp e e ksi h u o m io o n p ä ä te lle n s iitä, että e rä ä t su u n n ite llu is ta a la k e s k u k s ista on s ijo ite ttu ta rp e e tto m a n lä h e lle k a u p u n g in nykyistä cityä, jo tta n iis tä koskaan vo isi k e h ittyä ta r peeksi itse n ä isiä ja ko rk e a ta s o is ia p a lv e lu ja ta rjo a v ia k a u p u n k iy k s i- köitä. S AR JASSAM M E tu n n e ttu ja tu rk u la is ia to u h u ih m is iä e sitte le m m e tä n ä ä n o p e tta ja A n tti Lehtisen, W ä in ö A a lto s e n k o u lu n p itk ä - a ikaisen jo h ta ja n, Turun k a u p u n g in v a ltu u s to n k o v a p u h u ja n, esi- k a u p u n k ia p o s to lin ta i lyh yesti v a in H irv e n s a lo n A n tin, jo ita k a ik k ia e p ite e tte jä on hänen nim ensä yh te yd essä k ä y te tty.

5 Fil.kand. HANS OTHMAN: Personbil och överbelastad diesel smutsar luften mest Å BO STADS tra fik v e rk ö vergår som kä n t frå n spårvagnar till d ie s e ld riv n a bussar. Treans inre lä n k få r sina b ussar i februari o ch d e n sista spårvagnen på tvåans lin je skall skra m la år S E LV IM M IN täm ä keskiajan T urun ka u p u n kikuvaan iskostu n u t vanhakantainen a ja tte lu ta p a on heija stu n ut sekä k a u p u n g in päättävien e lin ten e ttä to im e e n p a n o s ta ja asioiden valm istelusta vastaavien virkamieste n suhta u tu m isessa esikaupunkialu e id e n ja va rsin kin n iillä s ija its e vien u u sien a sum alähiöiden m oniin k u n n a llis te k n illis iin puutte isiin. Ei kai m uuten ole selite ttä vissä se, että la a jo ilta a lu e ilta kaupungissam m e p u u ttu v a t vie lä vesi, viem äri, katu valot, ku n n o llis e t tie t tai kadut sekä ja lk a k ä y tä v ä t ja p y ö rä tie t puhum a t ta kaan se lla is is ta k u n n a llisista palv e lu ista kuin koulu ista, laste n ta r h o is ta ja nuorison k o koontu m istilo is ta. O npa T u ru ssa vielä alueita, jo id e n a sukkaat eivä t ole päässeet n a u ttim a a n edes sähkövirra n m ukanaan tu o m ista m ukavuuksista. B ussar i stä lle t fö r spårvagnar betyder m er avgaser, ökad luftnedsm utsning, sägs det. H ur stor del av ansvaret fö r vår försäm rade m iljö kom m er då på bussarnas del? Ä r det rätt att staden nu ytterligare ö kar antalet bussar i stadstrafik? Vad säger trafikverkschefen, dipl. ing. Pentti O. Savolainen?, i ta ckkre tsa r också känd som fö r fattare till m ycket spridda läroböcker i diese lm o to rte kn ik? Borde tom- gångsstopp införas också för bus- Det är personbilarna som bär huvudskulden till luftföroreningarna, personbila r och hårt pressade långtradare. Avgaserna från en bensinm o to r innehåller vid norm al d rift ca 3,5 pro cent kolm onoxid, d v s os, och vid tom gång nästan 12 procent D ieseln därem ot g e r under m otsvarande förhållanden ingen kolm onoxid alls tack vare att den arbetar med ett överskott lu ft som fö rb rä n ner olja n fullständigt. Endast vid a cceleration ger dieseln kolm onoxid, men bara några tusendels procent, således försvinnande små m ängder jä m fö rt med bensinm otorn. Något KOHTI TULEVAISUUDEN TURKUA Personbilarnas avgaser i nehåler vid tomgång ända till procent kolmonoxid. Polisen hoppas på ett riksförbud mot tomgångskörning. M er än två minuter skulle motorn inte få vara i gång medan bilen står. b lir n a tu rlig tvis kvar o ckså i dieselns avgaser - n ärm ast kväveoxider, a ldehyder o ch h ö g re kolväten, men i inget fa ll m er än d u b b e lt så m ycket som i b e n sin m o to rn s avgaser, i de flesta fa ll m ycket m in dre. Så t ex ger d ieseln vid tom g å n g 0,0059 procent kväveoxider m ot 0,0033 fö r bensinm otorn. V id to m g å n g g e r dieseln 0,039 p ro c e n t k o lväte n o ch bensinm otorn 0,48 p ro ce n t, vid brom sning m ed m o to rn ä r dessa procenter 0,033 och 1,67. GOD SERVICE I ÅBO F ör a tt d ie seln skall nå dessa gynnsam m a vä rd e n fo rd ra s naturlig tvis a tt den re g e lb u n d e t ses över och k o n tro lle ra s. S ä rs k ilt v ik tig t är a tt in sp ru tn in g sp u m p e n till cylin d ra r na ä r rä tt in stä lld. D essutom måste NO, kaikkihan korjaantuu Turussa, kunhan koulu-uudistus on toteutettu - vai korjaantuuko? Ja onko m eidän jäätävä kädet ristissä o dottamaan uuden, nykyistä ennakkoluulottom am m an, yhteistyöhaluisem man ja avarakatseisem m an sukupolven kasvam ista ja astum ista rem miin, ennenkuin kotikaupunkim m e kehityksessä tapahtuu ratkaiseva m uutos? Vai olisiko m eidän to ivottava yhteiskunnallisen kum ouksen m ukanaan tuom aa ihm elääkettä Turun kehitysvaivoihin? En usko ihm eisiin enkä patenttilääkkeisiin, m utta jo s emme tyydy vain kaatamaan vanhaa, hapanta viiniä uusiin leileihin, vaan uskallam m e niin nuorison kasvatuksessa kuin om issa asenteissam m ekin luopua vanhoista, p iin ty n e is tä käsityksistäm m e ja e n n a k kolu u lo ista m m e, uskon, että hitaasti m u tta varm asti voim m e nostaa T urun uuteen kukoistukseen. Täm ä e d e lly ttä ä ennen kaikkea m eiltä k u n n a llis p o liitik o ilta kykyä ja halua o je n ta a to is ille m m e käsi yli p u o lu e ra jo je n. S anoihan ain a moderni A le ksis K ivi jo 100 vu o tta sitten ilm estyneessä S eitsem ässä veljeksessään, e ttä 'k a ik k i käy hyvin, jo s vaan itse kohdasta m m e harrastelem m e yksim ie lis y y ttä ja sovintoa. M utta kas, jo s riita a e tsim m e, niin kyllä löydäm m e ain a syitä niskaharjastem m e k o h o tte ik s i." M eidän on vain pystyttävä m urtam aan nykyisin vallitsevan e p äuskon, e p ä lu o tta m u k sen ja v ä lin p itä m ä ttö m yyd e n n o id a n kehä ja ryhdyttävä to in e n toistam m e tukien rakentam aan u utta, entistä p arem paa Turkua. fö ra re n b e h a n d la sin m o to r rätt. B ussar h e h ö ver sällan öve ra n strä n gas. D ärem ot h ä n d e r d e t ofta att lå n g tra d a rn a s fö ra re tvingas ta ut m er än m o to rn tål, o ch d å sker fö rb rä n n in g e n o fu lls tä n d ig t, m otorn få r in te tillrä c k lig t m ed lu ft och spyr ut v ä ld ig a sva rta avgasm oln. S ta d e n s tra fik v e rk skaffade redan år 1951 en k o n tro llb ä n k fö r dieselpum parna, o ch i den få r alla de g u la busarnas p um par regelbunden översyn. Förarna har o rd e r att behandla sina m o to re r varsam t och a tt undvika tom gång om stoppet vara r m er än några m inuter. I rätta h ä n d e r är a lltså dieselm o to rn en av de a llra m in sta syndab o ckarn a i luftn e d sm u tsn in g e n, säg e r tra fikve rksch e fe n. K olm onoxid avges i m ä tb a r m ängd endast vid kra ftig a cce le ra tio n och även då bara 1 /5 0 0 av vad bensinm otorn u tve ckla r i sam m a situ a tio n. Ett sätt a tt y tte rlig a re m in ska olägenheterna är a tt bygga in m ycket kra ftig a m o to re r i bussarna, så kra ftig a a tt de a ld rig e lle r sällan b ehöver belastas till fu ll effe kt. Då få r m an också fu lls tä n d ig fö rb rä n n in g. POLISEN V ILL HA TO M G ÅNGSFÖ RBUD Ett fö rb u d m ot to m g å n g skörning s kulle verklig e n behövas, men är g ivetvis svårt a tt övervaka m ed polisens nuvarande resurser. G ränsen kunde läm pligen sättas vid två m in uter. A tt fö ra rn a i stadens gula bussar har få tt o rd e r a tt stanna m otorn vid ä n d h å llp la tsern a ä r bra och e tt e fte rfö lja n svä rt exem pel, säger kom m issarie Lauri Toivonen vid å b opolisens tra fik a v delning. T om gångskörningen ä r inte en fråga om bara luftnedsm utsning. Man kunde också tala om akustisk nedsm utsning. U nder vinterns kallaste m ånader få r polisen o fta anm älan om långtradare som s tå r med m otorn i gång flere tim m a r m itt i natten. Sådana klagom ål har kom m it bl a från invånare vid T rä d g å rd s gatan, alltså m itt i staden. D et är fråga om c h a u ffö re r som skall starta Turkulaiset LIIT T Y K Ä Ä JÄ S E N E K S I TU R KU-SEURAAN Jäsenm aksu vain 7 mk. Sen vastikkeeksi sa a tte om an aikakausle h te m m e SU O M E N TURKU ÅBO, VÅR STAD Ilm e styy n e ljä sti vuodessa. Å bobor A N S LU T ER T IL L Å BO -SAM FU N D ET. M e d le m savgift b ara 7 m k. F ö r avg ifte n få r Ni vå r egen tid s k rift SU O M EN TURKU ÅBO, VÅR STAD som kom m e r fyra g å n g e r om året. t ex klo ckan fyra på m o rg o n e n och s tig e r upp h alvannan e lle r två tim m ar tid ig a re och sä tte r i g ång m o to rn fö r a tt ha den s ta rtk la r o ch hytten b e h a g lig t varm tills d e t ä r tid att ge sig i väg. P olisen fö rs ö k e r nog ta la fö rstå n d m ed fö ra rn a o ch h e lt s jä lv k la rt påpeka a tt fo lk i g ra n n ska p e t få r sin n attsöm n fö rd ä rva d. Ibland h jä lp e r det, ib la n d in te. Nuvarande bestä m m e lser ta la r o m fö r bud m ot "o n ö d ig " to m g å n g. M en fö ra rn a kan i d e tta fa ll påstå a tt den ä r n ö d vändig. Det behövs a llts å en la g ä n d rin g som g e r s a m h ä lle t stö rre rä tt a tt in g rip a, sä g e r k o m m issarie T oivonen. Han p å p e ka r o c k s å, lik som in g e n jö r S avolainen, a tt m ånga lå n g tra d a rfö ra re ta r fö r tu n g a last och tvin g a s ö v e rb e la s ta m o to rn m ed sva rta a vgaser som fö ljd. Å bo stads trafikverk fick en kon: rollbänk för dieselbussarnas insprut ningspumpar redan 1951, nästan sam tidigt med att staden fick egna bussar Sedan dess kontrolleras pumparna re gel bundet.

6 10. Turun-päivä 1970 ER ITTÄIN hieno sää suosi vuoden 1970 T u run-päivää, jo n k a teem ana oli T u rku ja lu o n to. T u rk u la is e t kävivät sankoin jo u k o in e rila is illa retkillä ja va rsin kin K a u p p a to ri o li keskipisteenä. S ie llä e n sim m ä istä ke r taa, s itte n 3 0-luvulla katkenneen perin te e n jälkeen, p id e ttiin nyt H eikin m arkkinat. N äm ä s yysm a rkkin a t o te t tiin k in tu rk u la iste n ta h o lta suurella su o sio lla vastaan. K a u n is sunnuntaipäivä tie tysti v a ik u tti om an osansa, m utta to rilla to d e lla p id e ttiin lystiä, n a u re ttiin A rttu S u u n ta la n ju tu ille, k u u n n e ltiin m u s iik k ia ja p iste t tiin kom easti ta n ssiksikin. Punaisen Ristin V arsinais-s uom en p iirin toteuttam at H eikin m a rkkin a t onnistuivat e rittä in hyvin s illä sekä yleisö että kauppia a t o liv a t tyytyväisiä ja ja tko ssa ilm e isesti yhä useam m at m arkkin a m ie h e t ym p ä ri m aata tu lle vat T u rkuun kuten m ennein ä kin vuosisatoina. H e ikin m a rk k in o ita on syytä ja tk a a ja uudet päätökset tehtäneen aikanaan. Turun-päivä tuntuu ku ite n k in so p iva lta m a rkkin a päivältä. rahkaan, 100 ha:n suom aisem aan ja Pirunpesään. P a lu u re itti oli Kärsäm äen kautta. M a tkalla p u h u ttiin ku u d e sta lu o n n o n tie te e llis e s ti m iele n k iin to is e s ta seikasta, katseltiin m aisem ia ja m atkan varren ju lk is ia ta lo ja ja h is to ria llis ia nähtävyyksiä. M U SEO T o liva t pääsym aksutta auki ja niissä kävi n henkeä. T u run Linnan ko h d a lla o li su u ri vähenem inen :sta viim e vuotisesta kä vijä stä 7.000:een, jo k a jo h tu i ilm aisen b u s s iliik e n te e n lopettam isesta. Lu o sta rin m ä ki taas koki 100-prose n ttisen nousun ja pie n in museo, A p te e kkim u seo o tti vastaan lik i 3000 vie ra ilija a. K ävijä m ä ä rä t olivat seuraavat: a p te e kkim u seo 2700, Luosta rin m ä ki 4600, B io lo g in e n museo 5100, T a idem useo 2400 ja W äinö A altosen m useo TURUN työväenopiston ju hlasalissa jä rje s te ty n paneelike sku ste lu n te e m ana oli T u rku ja luonnonsuoje lu. K eskustelun p o h ju s tiv a t lis. O lli O jala, a p u l.ka u p.jo h ta ja Paavo K oponen, a p u l.p ro f. Rauno Tenovuo, p rof. P entti M alaska ja lis. Paavo T u lkki. P u h e e n jo h ta ju u tta hoiti to i m itta ja Eino Lehtinen. A lustajien ja yle isö n p u heenvuoroissa esitettiin m onia varte e n o te tta via näkökohtia tila isu u d e n teem aan liittyvistä asioista. T u ru n työväenopiston ju h lasalissa jaettiin Turun-päivänä palkinnot kansa koulun kuudesluok kalaisille ja oppikoulujen toisluokkalaisille järjestetystä luontopo lk u kilpailu sta, jo ssa o li 23 erildista rastia. Loppukipailuun selviytyi 31 koululaista. K u vassam m e kilpailu ssa toiseksi sijoittunut Erkki K en tala (P Y L ) vastaanottaa palkinnon kiikari, retkeilykartta ja kunniakirja m etsänhoitaja Ilm ari S ip i l ä lt ä. SATATUHANTINEN väki otti jälleen tänä vuonna osaa Turun- päivän (20. 9.) viettoon. Turkulaiset kokevat oman päivänsä mielenkiintoiseksi ja silloin ollaan aina sankoin joukoin liikkeellä. Tietysti liikennelaitoksen tänä vuonna pelkästään enää raitiovaunujen tarjo am a ilmaiskuljetus helpottaa liikkumista ja osallistu- mista, mutta illa lla kin kun ilmaista kuljetusta ei enää ollut, kym- menet tuhannet turkulaiset täyttivät joen rannat seuratakseen aitiopaikoilta ilotulitusta. J o runsaat puoli tuntia ennen ilotulituksen alkua aikaisim m at hakivat parkkipaikkaa autoilleen. Ilotulitus kesti- kin tänä vuonna kymmenisen m inuuttia ja oli viimevuotista näyttäväm pi, koska siihen o li nyt uhrattu hiukan enemmän 2500 mk. rahaa, RUISSALON lu o n to p o lu illa kävi viitisensataa ihm istä, m utta H irve n salon p a tikka re tke e n osallistu m in e n o li vähäisem pää. K in o -T u ru ssa katseli p ä ä sym aksuttom ia luonnonsuoje lu a ih e isia e lo kuvia runsaat to ista tuhatta ihm istä. K irja sto ssa, jossa alkoi sakoton hyvän ta h d o n v iik ko, kävi niin ikään tu h a tk u n ta henkeä tu tustum assa u u d is te ttu ih in tiloihin, mm. lu e tte lo in ti- ja varastoosastoon. M u s iik k io s a s to lla o li koko ajan täysi sali to iv e k o n s e rtin ku u n te lijo ita ja lasten n u k k e te a tte rie sityksiä p iti lisä tä koska y le isöä oli n iin runsaasti. KAIKKEIN suosituimmat olivat liikennelaitoksen ka h d e ksa lla bussilla s u o rite tu t tu n n in m itta is e t opaste tu t k ie rto a je lu t. M aksu o li vain 30 penniä ja tu lijo ita o lisi riittä n y t v a r m asti to in e n m okom a kuin ne p u o lito ista tu h a tta, jo tk a m a h tu ivat m u kaan. R eitti k ie rs i M u h k u rin tam m i- m etsiköstä P itkänm äen k a u tta Suikkilaan ja H e p o kulta a n, jo ssa katseltiin uutta a s u n to ra kenta m ista. R eitin pääte p iste o li le n to k e n tä n tie n h a a rassa, jo ssa tu tu s tu ttiin P om pon TEATTERIN, m u siikin ja urheilun ystä ville kin o li ohjelm aa. Kaupung in te a tte rilla ja Å b o S venska Teate rilla o li n ä ytä n tö jä ja K aupunginork e s te rilla konse rttin sa, jo ssa tällä kertaa k u u ltiin s o liste in a S ilja M ellasta ja R auli P ertti S abellia. U rheiluväelle o li p e rin te e llin e n Kupittaan p iik k i ja kesän v iim e in e n m estaruuss a rja o tte lu ja lk a p a llo ilu ssa. Ilves- K issoista sai vo ito n TPS, jo n ka naisjo u k k u e s u o ritti e n sio tte lu n a "h is to ria llis e n " ka m p p a ilu n TuT o:n naisten kanssa, v o ito llis e s ti senkin. Y leisöm enestys e delläsanotuissakin tila isu u ksissa o li hyvä ja riitti väkeä R uissalon u u den G olf-kentä n vih kim ise enkin. T O R ILLA olle e se e n p u rnauslaatikkoon k e rtyi toista sata a m ie lipidettä. T u rku la isia a ska rru ttiva t ja h u olestu ttiv a t m onet se ikat aina puistotä d e istä ja k o irie n ju o k supuisto ista ra itio va u n u liike n te e n lopetta m ista ja p akokaasusaaste id e n lisääntym istä va litta v iin ka n n a n ilm a isuih in. L iik e n n e jä rje ste lyt ja jä rje s ty s h ä iriö t saivat suuren o suuden k irje istä. - tf. Turu n kaupunginvaltuuston puheenjoh taja H eik k i M u n te r su o ritti Turunpäivän avauksen K au p p atorilla ( kuvassam m e v asem m alla). N u oren polven turkulaisia, poikaa ja tyttöä, puheenjohtajan sanat eivät kiinnostaneet, vaan ilm apallo t vetivät huomion puoleensa.

7 Toimittaja EIRA NURMINEN: Kuva peitetty tekijänoikeusasian vuoksi. Taidetta Turulle suurla hjoituksena Jussi Mäntynen: Painiskelevat karhut, pronssia Tate galleryn (Lontoo) omistaman graniitin luonnos. K u lttu u r ita p a h tu m a k s i, jo k a jää a ik a k irjo ih in, totesi k a u p u n g in jo h ta ja V äinö J. Lein o A u n e ja Jussi M ä n t y s e n ä skeisen su u rla h jo i- tu ksen. T u rku sai y h d e llä kertaa 35 Jussi M äntysen veistosta, joukossa k o rv a a m a tto m a n a rv o kkaita puuveisto ksia, kuten m ahonkin e n Ilves kev ä th a n g illa ja Siesta. A u rin koisella h a n g e lla lepäävän ilveksen tyytyväinen ilm e kuvastelee ta ite ilija n om ia m ie lia lo ja hänen palattu a a n kansainv ä lis e k s i suurm e n e stykseksi m u o d o s tu n e e lta n ä y tte lym a tkalta Lonto o sta. Täm än ve isto ksen arvioi ru o tsa la in e n ta id e a rvo ste lija, fil. tri N ils P a lm g re n Ju s s i M äntysen m o n is ta ilm e ik k ä is tä ilvesveistoksista k a ik k e in p a rh a a ksi saavutukseksi. T a ite ilija lä henee siin ä egyp tilä istä m uotoa säilyttäen kuitenkin suomalaisen perussävyn ja tin kim ä ttä om asta persoonallisesta tyylistä ä n ", hän k irjo itti s iitä Tukholm assa o l leen näyttelyn arvostelussa. Täm ä lienee eräs kaikkein osuvin tiiv is te tty karasteriikka Jussi Mäntysen taiteesta. Siestaa viettävissä ketuissa taas ilm enee erityisen voim akkaasti kuvanveistäjän kyky e lä vöittää m ateriaali. M ahongin kovaan pintaan hän on siirtä n yt kettujen tu rkin pehm eyden niin, että tekee m ie li silittää. yt näm ä veistokset ovat m eidän Nturkulaisten om aisuutta ja kohta kaikkien nähtävinä taidem useom m e Jussi M äntysen huoneessa, sam oinkuin kuvanveistäjän jo sitä ennen lahjo itta m a arvokas kokoelm a. K aupunkim m e puisto ja kaunistaa viisi Jussi M äntysen patsasta. S uuri ta i te lija, jo n k a tö itä on o ste ttu ko timaan edustavien kokoelm ie n lisäksi Lontoon kuulu isaan T ate -g a lle ria a n a m e rikkala isiin ja ru o ts a la is iin museoihin ja yksity is k o k o e lm iin sekä ju lk is ille p a ik o ille ja e d u stu sla h jo ik- s: v a ltio itte n pääm ie h ille, on lahjo itta n u t ra kkaim m a t työnsä T uru lle ja tu rk u la is ille. Ja its e k in hän on yksi m eistä. J ussi M äntysen ja hänen taiteen- sa ju u re t ovat kalevalaisessa m aaperässä, S uom en suurissa saloissa, h irvien ja k a rh u je n tem m el- lysm etsissä, ku rkie n suom aastossa, jo u tsente n jä rv e n s e lillä. R uotsi oli om ien m aam iesten a ih e u tta m ie n ikävyyksien jä lk e e n o tta n u t ta ite ilija p a rin vastaan avosylin. L id in g ö ssä oli kaunis koti, m u tta sen a kkunoista avautui kaipaavien silm ie n eteen Suom en la ivoje n re itti. M ie li paloi kotim aahan. P rofessori ja rouva M äntynen m u u ttiva t e lo kuussa 1967 Turkuun. He o liva t tä ä llä löytäneet ku lttu u rille y stä vällisen ilm a p iirin, jossa he u s koivat viihtyvänsä. A u ra jo e n ra n n a lla katselem assa sorsia ta ik k a ih ailem assa Sam ppa- linnanm äen syksyistä vä rilo is to a näkee usein kom ean, yhä v ie lä suora- ryhtisen herra sm ie h e n, jo n k a ole m uksessa on syvällisen k u lttu u rin leim a yhtyneenä h irven lu o ntaiseen kunin kaallisuute e n, katseessa ilvek Pavi ja Hilma olivat vanhoja ystäviä, eipä ihme, että sanat luontuivat niin hyvin esittäjänsä suuhun. M onet pikkupystit olivat Sennille annettuja tunnustuksia mittavista työsuorituksista, (vas.) Turkulaisten rakastaman näyttelijän, Senni Niemisen, taiteilijantaipaleen kohokohtiin kuului 40-vuotistaiteilijajuhla maaliskuussa Sanattomana liikutuksesta Senni otti vastaan ylioppilaiden ojentamat 40 punaista ruusua ja nousi kieseihin, joilla hänet juhlallisesti kulkueessa vedettiin soihtujen valaisemaa katua juhlaillallisille Hamburger Börsiin ( oik.) sen v a lp p a u tta ja m esikäm m enen s u o m a la ista huum oria. Se on Jussi M äntynen, jo ta ym päröi turkulaisten ra kka u s ja k iito llisuus. Syyskuun 1970 s u u rla h jo itu s käsitti 36 teosta. Ne sijo ite ta a n Jussi M äntysen nim eä kantavaan huoneeseen Taidem useossa, jo ssa on jo ennestään to ista kym m e n tä la h jo ite t tua teosta: K i p s i ä (oikeus valaa pro n ssiin ): K o sio re tke llä - A ino N ikander - Ensio R islakki K u l l a t t u a p u u t a (va a h te ra a ): V astasyntynyt hirvenvasa M a h o n k i a : A m e rikkala in e n b iisoni (vanha köriläs) K aksi hirveä K eväthangilla (le päävä ilves) S iesta (kaksi kettua) P r o n s s i a : V auhdin h urm aa (hevosia) H irvi ja vasa H irvip e rh e Kosinta (kaksi hirveä) K uoleva hirvi Lem m inkäisen hiien-hirven h iih to S äikähtänyt hirvi - Taisteleva hirvi U roshirvi ja vasa Vanha uroshirvi Ilves ja m etso Istuva ilves (kaksi eri veistosta) K oketti ilves - Saalistava ilves Tarkkaileva ilves - Häm äläisen osakunnan ilves Hellan karhunpennut Karhunpentuja - K arhuperhe - P ainiskelevat karhut V anha karhu (om a kuva) Y llä te tty karhunpentu Muistikuva Äyräpään järveltä (joutsenia) T urun joutsenien ensiluonnos K otkat Kurki V a l k o i s t a m a r m o r i a : T ähystelevä jääkarhu Professori Jussi M äntysen ulkoilm apatsaita on Turussa v iis i: H irvenpää, g ra n iittia, S am ppalinnan ravintolan edustalla, sekä pronssiteokset: H irvi K upittaanpuisto ssa, K otkat K auppakorkeakoulun puistossa, Lentoon lähtevät joutse n e t T a id e m useon edustalla ja Y lös pyö rryttä vään korkeuteen (jo utsenpari) Tuom io kirkkopuistossa. O Jussi Mäntynen: Vastasyntynyt hirvenvasa, kullattua puuta, 1930 Sennin kaltaisia teatteriilm iöitä ei en ä ä tu le "O n k o tä h tin ä y tte lijö id e n a ika o h i T u ru ssa? k y s yttiin e rä ä s sä a ik a k a u s le h tih a a s ta tte lu s - sa te a tte rin jo h ta ja K a ija S iikalalta. En tie d ä, onko tä h tien a ika ohi, m u tta se lla is ta te a tte ri-ilm iö tä kuin S enni N iem inen ei enää tu le. Senni kuulu i tä lle p a ik k a k u n n a lle ja hän oli sitäpaitsi valovoim ainen n ä y tte lijä, vastasi kysym ykseen K a ija S iikala. NÄIHIN sanoihin yhtyy varmasti jo kainen S ennin e lä m ä n työ tä se u ra n nut tu rkula in e n, m u tta m yös häneen H ilm ana ra d io n ja te le v is io n v ä lity k se llä tu tu s tu n u t T u ru n u lk o p u o lin e n kin. T u skin p a kukaan v ie lä vu o n n a 1958 e n sim m ä isiä H ilm a ja A k s e li - o h je lm ia ku u n n e llu t osasi arvata täm än sarjan saavu tta m a n s u u r-

8 Sisällys -- Innehåll Ilm ari Sipilä Ajatuksia Ruissalosta... 1 M auno Ahlgren: Sairaalatoimessa tarvitaan suunnitelm allisuutta... 2 Tarja Flem m ing: Työnä Turun matkailu. Harrastuksena ih m is e t 3 T auno Maijala: Uuden ajan Turun historian kirjoitustyö alulle... 4 Mitä vikaa T u ru s s a?... 5 H an s Othm an: Personbil och överbelastad diesel smutsar luften mest Turun-päivä Eira Nurminen: Taidetta Turulle suurlahjoituksena V-L. R.: Sennin kaltaisia teatteriilmiöitä ei enää t u le 11 Toivo T. Rinne: Kaskukirja 2 kirjakaupoissa.. 12 Erkki Vuori: jos esimerkiksi olisit käynyt Turun kaupungissa" 13 menestyksen. Televisioesityksissä v kuvan tullessa mukaan Hilman lempeä ja sydämellinen persoona alkoi niittää laakereita toden teolla. SUUTARIMESTARI Akseli Lindströmistä alias Hemmo Airamosta ja hänen vaimostaan Hilmasta Senni Niemisestä - tuli Suomen kansan suosikkipariskunta moniksi vuosiksi. Osuutensa heidän menestykseensä oli luonnollisesti Pavin eli Paavo Vihervän luontevalla ja monasti ajan hermoon osuvalla turunmurteisella tekstillä. PAVI tunsi heidät läpikotaisin ja tiesi kenelle tekstinsä kirjoitti. Rooliihmiset olivat identtisiä niiden esittäjien kanssa ja niinpä jokainen sana "is tu i sanojansa suuhun. Tämä kolm ikko puhalsi todellakin yhteen hiileen, pintaa syvemmältä. Ehkäpä juuri tässä piili tulkinnan elävyys ja sanoman koskettavuus. Turun musiikkijuhlat Matti A. Sainio: Inkerinmaan rovasti ja hänen elämäkertansa k irjo itta ja Turussa tapahtuu Taina Herrala: Turku-seura to im ii Reino Lento: Turku ensimmäisen maailmansodan aattona I I 20 Alpo Juntunen Turkulaista raittiutta Pietarissa M eta Torvalds: Upp till kamp emot rivning 23 Raunistulan yhteislyseolle ajanmukainen koulutalo.. 24 Turussa rakennustoiminta vilkasta Kansikuvana Jussi Mäntysen veistos "Ylös pyörryttävään korkeuteen" Tuomiokirkkopuistossa. - Valok. Erkki Paakkl. "JOKAINEN rooli esitetään viimeisen kerran", sanoi Senni keväällä viimeistä Hilma-ohjelmaa nauhoitettaessa ja lehtimiesten häntä jututtaessa. Samainen Hilma nähtiin televisiossa ja se jäi todellakin Sennin viimeiseksi roolityöksi, sillä hän kuoli heinäkuun lopussa. USEAT tähtinäyttelijät, kuten Senni Nieminenkin, "keksitään" isoisten toimesta ja houkutellaan suurempiin teattereihin, pääkaupunkiin. Harvat välttävät tarjouksen suoman kiusauksen ja lähtevät kokeilemaan kykyjään isommilla areenoilla. Hilma ja Akseli oli myös keksitty ja ovet olivat auki kummallekin, mutta heille Turku oli Turku, josta kotikaupunkina ei voinut erota. Tämä uskollisuus myös palkittiin ja kumpikin heistä tunnustettiin myös profeetaksi omassa maassaan. V-L. R. Kaskiiliirja 2 kirjakaupoissa Kirveen Antti. Koko maailman palomestari. Kuva on otettu v kesällä Brahenpuistossa. T urkulaiskaskujen toinen osa ilmestyi syys lokakuun vaihteessa välittömänä jatkona Turku-seuran täsmälleen kaksi vuotta sitten ju lkisuuteen saattamalle kaskujulkaisulle "Klaari o sano föriäijä". Sen saavuttama tavaton menestys on ollut nyt ilmestyvän toisen osan kannustimena. Uuden julkaisun nimeksi tuli ko Pumpula flikat jokken putos". Sen toimituskuntaan ovat kuuluneet Eino Lehtinen, Reino Leimu, Toivo T. Rinne ja Arvo Suominen (f). Varsinaisen toimitustyön on suorittanut toimitt. Harri Kalpa. K askukirjan toinen osa noudatt elee edeltäjänsä jalanjälkiä. Turun juhlasta ja arjesta on poim ittu kuutisensataa kaskua. Turku-seura toivoo, että ne voisivat luoda Noa ja väriä tavanomaiseen arkipäiväämme. Kaskujen tausta on poikkeuksetta tosipohjainen ja Turkuun liittyvä. Kaskukirjan sivuilla tapaamme myös Kirveen Antin, joka muutaman vuosikymmenen aikana oli kaupunkimme tunnetuimpia ja värikkäimpiä hahmoja. Kirveen Antti oli Maarian Kaerlan Kirveen talossa lokakuun 22 pnä 1858 syntynyt Karl Ferdinand M ä- kiiä, myöhemmin Heinonen. Hänen vanhempansa olivat Kirveen renki Kaarle Juhonpoika ja tämän vaimo Maria Helena Juhontytär. Kirveen Antin värikäs vaellus päättyi heinäkuun 8 pnä TOIVO T. RINNE Aleksis Kiven patsas ensimmäisellä sijaintipaikallaan Turun Yliopiston edustalla paljastettiin toukokuussa 1949 Asessori ERKKI VUORI: jos esim erkiksi olisit käyn yt Turun kau pu n gissa" SUOMALAISEN kansankuvan luomisessa tukeutui Aleksis Kivi sata vuotta sitten ilmestyneessä romaanissaan Seitsemän veljestä voittopuolisesti Uudenmaan ja Hämeen luonnon ja sielun maise- miin. M utta etenkin tarinoiden maailmassa häneltä riitti ulottuvuutta yli kaiken rajallisen ja tosikertomuksissakin tapaa kosketusta kaukaisiin oloihin. Kotimaan kam aralla pysyttelevistä kertomuk- sista on Seitsemän veljeksen Turun-matkan kuvaus verraton. Juhani seisoo kadun kulmassa rykelmä tuoreita härjänvuotia olallaan. Hän katselee suu m areissa mamsselien ja teikarien teerenpeliä ja seuraa koko pauhaavata kylää ja häilyväistä elämää. Hän toteaa Turku- retkellään havainneensa, että herrasmaailmassa löytyy paljon äm- m ällistä ja naurettavaa ja että m aailman hekuma houkuttelee vah- vasti. M illainen on ollut Turun suhde Seitsemään veljekseen ja Kiven kirjalliseen tuotantoon yleensäkin? S iitä muutama vihje. A pulaiskaupunginjohtaja Uuti Palaja on kiintoisassa tutkim uksessaan Aleksis Kiven ja luvuille sijoittuvan luomiskauden ja Turun lehdistön välisistä suhteista todennut, että suom enkielinen Sanomia Turusta ei Kiven tuotantoon nähden ollut yhtä valpas kuin ruotsinkielinen, yhä vieläkin ilmestyvä Åbo Underrättelser. Viim eksim ainittu teki turkulaiset tietoisiksi kaikista kirjailijan tuotteista alkaen Kullervosta, jonka ensimmäisen version palkitsemisesta on tänä vuonna kulunut 110 vuotta. Åbo Underrättelser seurasi tarkoin mm. Seitsemän veljeksen esihistoriaa ja romaanin ilmestymistä ja palkitsemista, kun sensijaan Sanomia Turusta ei havainnut mitään mainitsemisen arvoista Seitsemän veljeksen alkuvaiheista, toteaa Palaja. Pääpiirteittäin toki suomenkielinen lukijakin saattoi lehdestään seurata Nurm ijärven mestarin työn tuloksia. I tsenäiset kirjallisuuden tutkijat ja ystävät alkoivat - piittaamatta August Ahlqvistin Seitsemälle veljekselle suomasta murskaavan kielteisestä arvostelusta - yhä rohkeammin julistaa Kiven hengentuotteitten nerollisuutta kirjailijan kuoltua v Heihin kuului tuona vuonna perustetun Suomalaisen Teatterin luoja Kaarlo Bergbom. Hän otti jo ensimmäisenä näytäntövuotena ohjelmistoon Kihlauksen ja Margaretan, seuraavana vuonna Lean, joka oli ensi kerran ollut näyttämön palkeilla toukokuussa 1869 Helsingin Suomalaisen Seuran aloitteesta. Vuodesta 1874 alkoivat teatterin vierailukäynnit Turussa. Suomalaisen Teatterin esityksinä saivat turkulaiset nähdä viime vuosisadan puolella jo mainittujen lisäksi näytelmät Nummisuutarit, Karkurit ja Yö Ja päivä. Ja vihdoin tuli vuoro Seitsemän veljeksen näyttämösovltuksellekin. Se tuli ohjelm istoon v sovittajanaan teatterin näyttelijä Hemmo Kallio. Bergbomin teatterin vierailunäytäntönä eivät turkulaiset tätä Seitsemää veljestä kuitenkaan nähneet. Se tehtävä jäi v Viipurissa perustetulle Suomalaiselle Maaseututeatterille, Joka esitti näytelmäsovituksen Turussa keväällä v Suomalaisen Teatterin vierailut olivat sytykkeenä sille vireälle amatöörinäyttämötyölle. joka kehkeytyi Turussa 1880-luvulla. Alkusysäyksen antoivat Suomalaisen Lyseon oppilaat Matti Hurmeen johdolla. Jo keväällä 1883 he esittivät yleisölle pikku näytelmiä, mm. Aleksis Kiven Yön ja päivän "Yrjönpäivän iltahuveissa Teatterihuoneella". Tämä teiniteatteri toim i vuosikymmenen lopulle asti. Ohjelmistossaan sillä oli Kiven tuotteista Yön ja päivän lisäksi Kihlaus ja lukkarikohtaus Seitsemästä veljeksestä, joten romaanin suppea näyttämöllinen ilmentäm inen Turussa tapahtui siis ensi kerran lyseolaisten teatterissa.

9 T ästä kip in ä s tä syttyi tu li lu v u lla ryhtyivät T u ru n V apaaehto in e n P alo ku n ta, ra ittiu s y h d is tykset T a im i II ja T o ivo II sekä T u run T yöväenyhdistys v o im a p e rä i seen s e u ra n ä yttä m ö työhön saaden e n sim m ä iset o h ja a ja n s a te in ite a tte - rin kasvateista. S am aisten a atteiden s e u ra t e sik a u p u n k ia lu e illa liitty iv ä t m ukaan 1890-luvulla, sam oin n u o risoseurat. Täm än vuosisadan p u o le l la syntyy s e u ra n ä yttä m ö itä m yös u rh e ilu s e u ro je n p iiris s ä ja v ih d o in yksity is te n y rittä jie n to im e sta itsen äisiä seura n ä yttä m ö itä. N äin rak e n tu i p o h ja n iille v a k in a is ille ta id e la ito k s ille, jo tk a p e ru ste ttiin k o tika u p u n kiim m e yli 50 v u o tta s itte n ja jotka tunnettiin nim illä Turun Työväen T e a tte ri ja T urun S uom alainen T e a tte ri, la ito kset, jo tk a n e ljä n n e s vuosisata sitte n y h d istyivät T urun K a u p u n g in te a tte rik s i. M uistaa so p 'i, e ttä k u m p ik in v a k in a is tu n u t teatteri v a lits i a vaja isohje lm a kseen K iveä: K u lle rvo n ja N u m m isuuta rit ja että, kun T u ru n S uom a la in e n T e a tte ri v m u u ttu i uuden to im is ija n saatuaan T u ru n T e a tte rik s i, sen ensim mäisen näytäntövuoden ohjelm isto o n kuulu i S eitsem än veljestä. T äm ä lyhyt katsaus turkula iseen n ä yttä m ö to im in ta a n on teem am m e ka n n a lta tä h d e llis tä siksi, että A le k s is K iven k irja llin e n p e rin tö on tä ä llä A u ra n ra n n o illa k in isko stu n u t m ie liin p a in o k k a im m in näyttäm ön p a lk e ilta. Kiven v a rsin a iset n ä y te l m ät o liv a t te a tte rin te k ijö ille te rve tu lle ita v u o sisadan vaihteen kahden puolen. E rityiseen suosio o n pääsi K a llio n so vitu s S eitsem ästä v e lje k sestä. Sen e s ittä m in e n osaltaan lisäsi h a lu a lu k ie n k in tu tu stu a rom aan iin. T ila s to je n kärjessä kom eilee yh ä kin p a in o ste n herrana S eitsem än velje stä. K a llio n jä lk e e n tunnetaan rom aanista useita näyte lm ä ve rsio ita. N iiden jo u k o s s a ovat m erkittä vim m ä t p ro f. E ino K auppise n ja o h ja a ja V ilho S iivo la n laatim at, m olem m at te k i jä t tä n ä syksynä 25 vu o tta täyttävän T u ru n A le k s is K iv i-kerh o n kunnia jä se n iä. M u tta k ä rk is ija tässä to i m innassa ku u lu u a lu n p e rin T uru lle. Jo syksyn 1919 a vajaisnäytäntönä v o itiin näet e s ittä ä T u ru n S u o m a la i sessa T e a tte rissa sen jo h ta ja n W ilho Ilm arin sovitus Seitsemästä veljeksestä, ensim m ä in e n la ajaan ko konaisnäkem ykseen p e rustuva näytelm ä te o s rom a a n ista. J a to in e n kin k ä rk is ija lankeaa T urun osalle. Turun T yöväen T e a tte ri e s itti ensim m äisenä S eitsem än ve lje s tä lä n sim aisessa te a tte rikeskuksessa. Se ta p a h tu i T u kholm a ssa näytäntövuonna ja tapaus o li sam alla e n sim m ä in e n s u o m e n kie lisen näyttäm ön v ie ra ilu u lkom a illa. L W ilh o Ilm arin näytelm äksi sovittam a Seitsem än veljestä sai ensi-iltansa T urun Suomalaisessa Teatterissa syksyllä O hjaaja Ilm ari n äytteli loistavasti Juhania (v a s.). M uu t lauteilla H em m o A iram o Sim eoni, R afael Pih laja - A a p o, A rn o H en riksson T uom as, N iilo Raitio Lauri ia A k seli K arhi E ero. L öylyn lyö- jänä Arvo A hti Tim o. Lavastus Rafael Pihlajan. is ä ttä k ö ö n, että ju h liv a a n Turun A le k s is K iv ik e rh o o n kuulu n e ista tu n n e ta a n K iven tu tk ijo in a mm. P aavo E. S. Elo, E ino K a uppinen, Ilm a ri K o h ta m ä ki, V. A. K oskennie m i, E i no K ro h n, T o ivo Lyy, V ilh o Suom i, V iljo T a rk ia in e n ja Leevi Valkam a sekä S e itse m ä n ve lje ksen e spera n to k s i kä ä n tä jä n ä Ilm a ri E kström. Rom aanista antoisim m an aihepiirin sä tavanneista ta ite ilija jä se n istä m ainittakoon W äinö A altonen, Arvo Lukala, Jussi V ikainen ja M atti Visanti. Seitsem än veljestä on kuluneina satana vuotena n iinm uodoin syvälti lu o d a n n u t Turkua ja turkulaisia. S eitsem än veljeksen sa ta vu o tism uistoa ju h littiin Kiven päivänä seuraavasti. T urun ylio p isto n kirjastossa oli S eitsem än veljeksen eri painosten ja käännösten näyttely ja W äinö A altosen m useossa K ivi-kerhon om istam ien taideteosten näyttely, ku m p ikin avoinna asti. Ilta p ä ivällä s u o rite ttiin kunnia- käynti kerhon e nsim m äisen puheenjo h ta ja n U kko K ivistö n h a u d a lla ja A leksis Kiven patsaalla, jo s s a kaupungin te rvehdyksen e s itti v a ltu u s ton p u h e e n jo h ta ja H e ikki M unter. V ä littö m ä sti s iirry ttiin p ä äjuhlaan K a u p u n g in te a tte riin, jo s s a ju h la e s i telm än p iti prof. Leevi V alkam a ja n äyttäm öltä n ä h tiin k o h ta u ksia S e itsem ästä velje ksestä, o h ja a ja n a Ilm ari A a rre -A h tio. O ssi R äikkä e sitti lausuntaa, Leena T akala la u lo i Al- m os M aattolan säestäm änä ja m ieskuoro L aulun Y stävät K a a rlo S oinin jo h d o lla. T e a tte rin e d u s ta lla p atsaalla o li ju h la vala istu s. Kiven A Turun musiikkijuhlat 1970 ikaisem m asta alkukesän käytännöstä p o ikete n jä rje s te ttiin yhdennettoista Turun M usiikkijuhlat tänä vuonna elokuussa, pv:nä. Toinen ja oleellisem pi muutos tapahtui m u s iik k iju h la v iik o n yleisilm eessä. K orkeat kansa in vä lise t laatuvaatim ukset täyttävän p e rin te e llisen iltako n s e rttis a rja n lis ä k s i p y rittiin päivittäin tarjoam aan runsaasti myös muunlaisia m usiikkitilaisuuksia : matin e o ita T aidem useon, W äinö A a lto sen m useon ja S ibelius-m useon eriko isnäytte lyitte n yhteydessä, kansanm u siikkia K ä sityöläism useon a lu e e l la, m u s iik k ie s ity k s iä ty ö p a ik o illa, sosia a lisissa laito ksissa, puistoissa, kaduilla ja to re illa. Tänä vuonna jä r jestettiin Turun M usiikkijuhlien yhteydessä m aan ensim m äiset kansainväliset p op- ja rockfestivaalit, TURKU IN TERNATIO N A L ROCK FESTIVAL '70, jo lla esiin tyi 22 yhtyettä seitsem ästä eri m aasta. K onserttie n lisäksi ro c kfe stivaalie n ohjelm aan sisältyi jam session-tilaisuuksia, e lo kuvaesityksiä ja sem i naari, jossa ta rk a s te ltiin popm u siikkia yh te isku n n a llise n a ilm iönä. ENTISESTÄÄN m onip u o listu n e e t ja laajentuneet T urun M u s iik k iju h la t m uodostuivat todellise ksi alansa suurtapahtum aksi m yös kävijäm äärien osalta. Juhla viiko n kattavien n.s. perin te e llise n m usiikin iltapäiväja ilta ko n se rttisa rjo je n lähes p o ikkeuksetta loppuunm yydyissä tila i suuksissa o li k u u lijo ita Eri yhteyksissä jä rje ste ttyje n pääsym aksuttom ien m usiikkitila isuuksie n arvio itu kuulijam äärä kohosi K olm ipäiväiset ro c k fe stivaalit kerä sivät Ruissalon le irin tä - ja u lk o ilu a lueelle yhteensä kävijää, jo is ta varsinaisella konse rttia lu e e lla o leskelleita pääsylippunsa lunastaneita k u u lijo ita T urun m usiikkijuhlilla kon sertoi mm. Prahan K am ariorkesteri Family. TURKU-SEURA, ÅB0-SAM FUNDET r.y. Toim innanjohtaja - Verksam hetsledare T a in a H e rra la M a a ku n ta -a rkisto - L a n d s a rk iv e t A n in k a is te n k. - A n in g a is g. 11 Puh. - Tel , kotip u h. - hem tel Svenskspråkig sekreterare - Ruotsinkielinen sihteeri C arl J a c o b G a rd b e rg K askisg. - K askenk. 2 C Tel. - Puh Postisiirtotili - Postgiro TU TURUN kauppakorkeakoulun toim i talon valm istuttua järjestetyssä juhlassa syyskuussa vu o n n a 1959 rehto ri V e ikko H alm e k o s k e tte li puheessaan p itkään ja vetoavassa ä ä n ila jis s a kork e a k o u lu n ta lo u d e llisia vaikeuksia. P uhe sai tila isu u d e ssa ku tsu vie raana olleen m inisteri Ahti Karjalaisen h uom auttam aan v ie ru s to v e rilleen m in iste ri W ilja m i S a rja la lle : Saa nähdä, pannaanko puheen päätyttyä lia ttu kie rtä m ä ä n! (T eoksesta "k o P um pula flik a t jo kke n p u to s )

10 Dosentti MATTI A. SAINIO: Inkerinmaan rovasti ja hänen eläm äkertansa kirjoittaja Turun yliopiston kirjaston täysinpalvellut kirjastonhoitaja, filosofiantohtori Sain i L a u r i k k a - I a on turkulaiselle yleisölle melko tuntematon. Kuitenkin hän on, virkatoim ensa ohella uurastaen, tehnyt hyvää työtä V arsin ais-su o- m en historiantutkim uksessa. Tällä kertaa hän on valinnut aiheens a kotiseutunsa ulkopuolelta kirjoittamalla setänsä, Inkerinm aan rovastin Jalm ari L a u r i k k a - I a n elämäkerran.') Tä m ä n se lo stu k se n kirjoittajan ensim m ä in e n m uisto Jalm ari L aurikkalasta liittyy m yös Turkuun. Olin nuorena m aisterina ke sällä 1937 kuulijana Betel-kirkon nuorisojuhlilla. J u h lie n isän tä ja "juh lam enojenoh- *) S a in i L aurikkala, Jalm ari L a u rikkala in ke rin su o m alaiste n h e n g e l linen isä. U u sik a u p u n k i jaaja" pastori T a uno Ervo ilmoitti: "N yt n o u se e puhu m aan Inkerin viim einen pap pi". S e n jälkeen nou si saarnatuoliin Jalm ari Laurikkala. Su u rin piirtein m uistan vielä, mitä hän puhui. Ei sa n a a k a a n poliittista prop agand aa, ei katkeruuden häivettäkään siitä, että hänet paria kuukautta aikaisem m in oli määrätty 30 tunnin ku lu e ssa poistum aan Inke- Fil.kand. Saini Laurikkala puolustamassa väitöskirjaansa. ristä, jonka se u ra ku n tia hän oli palvellut lä h e s ko lm e vuosikym m entä. Päinva stoin p uhe esta huokui suuri kiito llisuus siitä, hän oli saanut niin pitkän ajan palvella Inkerinm aan seurakuntia, use in miltei ylivoim aisilta tuntuvien vaik e u k sie n alla. Jalm ari L au rikka la oli sydänju u- riaan m yöten varsin aissu om ala in en, kuten hän en e läm äke rtan sa kirjoittajakin, ko to isin P y h ä ra n n a n K aukan kylästä. M utta hän en ei ollut suotu toim ia p a p p in a ko tim aakunnassa an, lukuunottam atta lyhyttä a ika a S u o m een siirtym isen jälkeen. V u o n n a 1939 hän ryhtyi toim im aan häm äläise n H ausjärven se u ra k u n n a n kirkkoherrana, ku n n e s muuttuneet olosuhteet veivät hänet jälleen rakkaitten inkeriläistensä sielunhoitajaksi vu o n n a 1952, tällä kertaa Ruotsiin. Sie llä hän en toim intansa oli yhtä m onipuolista ja uupum attom an liikku vaa kuin e nne n In k e rissä. H e in ä ku un se itsem än tenä p äivän ä 1957 hän piti viim eisen sa a rn a n sa rakkaille inkeriläisilleen, joiden onn en ja onn ettom uuden hän oli tottunut jakam aan. S e n jälkeen hän m atkusti Su o m e e n kesälom alle, josta tuli sa i raslom a, ja m a rra sk u u ssa sa m a n a vuonna hän siirtyi sinne, m issä vanh u rsk a s lepää. H än sa i leposijan sa ra k astam an sa P y h ärannan kirkkom aassa. Inkeriläiset pystyttivät hänen hau d alle e n m uistom erkin, joka ko rko k u vana esittää Jalm ari Laurikkalaa inkeriläisen pap in virkapuvu ssa, rovastin risti rinnassa. Kirjoitus "In k e rin piispa ja hengellinen isä ra skain a ja vaike ina a iko in a " sisältää yh teenvedon hän en eläm äntyöstään. * Tä m ä n kirjoittaja on usein miettinyt, m ikä oli Jalm ari L aurikkalan eläm än ja julistu ksen voim an sa la i su us. H änen kotipitäjänsä Pyhäranta on L ä n si-s u o m e n herännäisyyden, nk. ru k oile va isu u d e n va n h a a aluetta, mutta se litys on tuskin siinä. Epäilemättä Jalm a ri L au rikkala oli m yös älyllisesti sa n g e n lahjakas, mutta s e kään ei riitä se litykseksi. V ain yh den kerran olen joutunut välittöm ään ko sk e tu k se e n h än e n k a n s saan, m utta luulen, että se kerta a n toi viittauksen siihen, m istä selitystä on etsittävä. Jalm ari Laurikkala oli yh d en asia n ihm inen. M itä hän oli, sitä hän oli ko k o sydäm estään, ja se n hän m yös sa n o i julki, tehden se n kuitenkin niin hienolla tavalla, että toista m ieltä ole vakaan ei voinut siitä pahastua. M uistan, m iten hän täm än kirjoittajaa ojen si tupakanpoltosta hän oli kautta e lä m ä n sä tupakan Johdonm ukainen vastu staja - mutta kun hän näki, m iten raskaa sti asia n otin, Turun Yliopiston kirjaston ahtautta ja tulenarkuutta ensimmäisessä toimitalossa Phoenixissa. hän riensi hyvittelemään ja selitti hyvää tarkoitustaan. O petus tosin jäi tuloksettom aksi, mutta silloin näin syvälle Jalm ari Laurikkalan sieluneläm ään ja sain sa m a lla unohtum attom an opetuksen siitä, miten asioita voidaan hienolla tavalla sanoa. Kirjan viim eisen ä lukuna tekijä esittää "h e n kilö ku van ääriviivoja. Vaatimattom asti tekijä luonnehtii s i tä palasista, välähd yksistä ko ostu vaksi, mutta se on osuva. Tätä he n kilökuvaa täydentävät m uutam at o n nistuneesti valitut Jalm ari L a u rik k a lan kirjoitukset ja puheet, jotka k u vastavat, paitsi hän e n ju listu kse n sa sisältöä, m yö s hän e n kielenkäyttönsä kauneutta ja sa n a llista rikkautta. * O n varsin uh k aroh k e ata ryhtyä kirjoittamaan eläm äkertaa su k u la i sestaan. Liiallisen ylistykse n tai Turussa tapahtuu Heikin markkinoilla Turun-päivänä kaupanteko oli vilkasta. T U R U N kaupungin perustam a vanhusten päiväkoti on aloittanut toim intansa K au pp ah allin piharakennuksen huoneistossa, jonka pintaala on 172 m 1. Huoneiston korjaukseen käytettiin m k ja kaluston hankintaan mk. M aan ainoa kunnallinen vanhusten päiväkoti on avoinna kello , paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin. Päiväkod issa on kerhohuone askartelusoppeineen, lukusali, lepohuone, suihku- ja pukuhuone, keittiö ja toim istohuone. Luku salissa on lehtiä ja radio. Keittiössä voi kiehauttaa kahvit ja erilaisten pelien harrastam iseen on m ahdollisuus. O hjaaja op astaa a s kartelua, ohjaa yhteislaulua ja pari kertaa viikossa voim istelua. Päiväkoti, jonka tiloihin mahtuu henkeä, on avoin kaikille vanhuksille. Suunn itelm issa on jakaa m yöhemmin päiväkotiin kokoontum lsvuoroja eläkeläisten järjestöille. Päiväkodin esittelytilaisuudessa toimivat esittelijöinä apul.kaup.johtaja Lauri O rell Ja päiväkodin askarteluohjaaja Ritva Grönlund. V A L M E T O Y :n P a n sio n tehtaalla T u ru s sa on kehitetty u u si kotim ainen h ap e tu ske k sin tö jätevesio ngelm aan. Su p erhap ettim en koetu lokset Veli Hytösen ja Pauli I s t e r i n s u o rittamista ko ke ista - siirtyivät S u o m en K e k sin n ö t ry:n K eksin töinstituutilta Valm et Oy:lle, jonka tutkim usla ito k se ssa dipl.ins. O lavi Sipilä on S IT R A n a p u ra h a n turvin kehittänyt laitteen nykym uotoon. Sup erhapettim en etuna ovat mm. h a lp uus ja so veltu vu u s erilaisiin vesiin. Laite on 1/2 metrin läpim ittainen puolipallokup u ve d e n pinnalla, veden alla on n. 30 senttiä pitkä putki ja laitteesta johtaa rannalle sä h k ö jo h to, sillä laite toimii sähköllä. R a k e n nettavia altaita ko n e - ja ko m p resso rih u o n e in e e n ei tarvita. T U R U N R u issalo n leirintäalueella kävi viim e ke sänä matkailijaa, jo ssa edelliseen k esään verrattuna on lisäystä henkeä eli 39,51 pros. Tehtailijoista oli ulkom aalaisia (31 kansallisuutta) , vieraspaikkakuntalaisia ja turkulaisia ulkom aalaista käytti retkeilymajaa, jo ssa kaikkiaan vieraili henkilöä. Leirintäalueen tulot olivat ,20 mk (v mk). Kallioniem en leirintäalueen kävijäm äärä oli 2.975, jossa vähennystä 32,55 pros. Saaronniemen uim arantaa käytti henkeä, vähennys henkeä eli 34,82 pros. V e p sän ulkoilualueella kävi henkeä. Vähennys on 28,62 pros., sillä viime vuonna oli kävijöitä henkeä. M aisaaren ulkoilualueen kävijäm äärässä tapahtui 66,48 pros. vähennys. Nyt oli kävijöitä 3.041, viime vuoden vastaavan luvun oltua Kävijäm äärän vähennyksestä huolimatta Vepsän tuloissa oli pieni lisäys. Viime kesänä mk ja viime vuonna mk. * T U R U N tuom iokirkon 101 metriä korkean tornin ku paripäällyste on uusittu. Korjaustyöt aloitettiin keväällä 1965, joten ne kestivät viisi vuotta. K u stan nukset ovat n mk. Tornin ku paripääliys uusittiin viim eksi 140 vuotta sitten. T uom iokirkon ko rjaussuun nitelm issa on mm. tornin rakenteitten vahvistam inen ja sen sisustam in en sosiaalitiloiksi. * IS P O IS T E N uudelle kerrostaloalueelle on valmistunut lastentalo, jonka tilavuus on 660 neliömetriä. L a s tentalon rakensi Turun Asuntotuotanto Oy (Taso) ja se tuli Turun kaupungille m aksam aan n mk. Toim intansa aloittaneessa lastentalo ssa on 100 lastentarhapaikkaa näistä 75 pu olipäiväpaikkaa ja 30 lastenselm ipaikkaa. H enkilökunnan vahvuus on 18 henkeä. Lastentarhan johtajatarena toimii Kirsti H ä - m ä I ä i n e n ja lastenseimen Birgitte Ahlgren. K au pungin lastentarhoissa on nyt ja seim is sä 550 paikkaa. V ie lä kuluvan vuoden aikana valm istuu llpoisten alueelle lastentalo, jo ssa lastentarhapaikkoja on 75 ja seim i- paikkoja 40. A M E R IK K A L A IS E T m atkailualan toimittajat pitivät e lo k u u ssa k o n g re s sin S u o m e ssa. 90 toimittajaa vieraili T u russa. T uru n ohikulkutiellä k a u p u n gin rajalla vieraita olivat v a s ta ssa apul.kaup.sihteeri P a a v o Mäkinen, m atkailusihteeri Pertti Paasio, tiedotussihteeri Tarja Flemming ja m atkailutoim iston o p a s S tig Blomqvist. A iristolle s u u n natun sa aristoristeilyn lisä k si toimittajat tutustuivat mm. W ä in ö A a lto sen, S ib e liu s- ja K ä sity ö lä ism u se o i- hin, T u o m io k irk ko o n ja L innaan, jo s s a ka upunki vierailun päätteeksi tar-

11 p u o lu s te lu n vaara on s illo in lähellä. On m yös e s im e rk k e jä siitä, että näin on. T o h to ri S aini L a u rikkala n h isto rio its ija n ta ito on ku ite n k in niin su u ri, e ttä täm ä vaara on vältetty. E llei näkisi te k ijä n nim eä kirjassa, ei voisi tietää, e ttä sukula in e n k irjo itta a lä h e isestä sukulaisestaan. Jo s k irja jo is s a k in k o h d in saa hie m an p e rh e k ro n ik a n luonnetta, jo h tuu täm ä siitä, e ttä sitä k irjo ite t taessa on a ja te ltu Ja lm a ri L a u rikka lan s a n a n k u u lijo ita, jo ille kuvauksen ko h d e ihm isenä on o llu t läheinen. T e k ijä llä on o llu t käytettävissään ta vatto m a n runsas lähdeaineisto, niin runsas, että aineksen valinnan on tä ytyn yt o lla suorastaan vaikeata. L ä h d e v iitte e t o lis iv a t lisänneet te o k sen arvoa, m u tta niid e n p u u ttu m i nen ei o le riip p u n u t te kijä stä, vaan aivan m u ista syistä. T o h to ri S aini L a u rikkala n v a rsin a i nen tutkim usala ei ole elämäkerta tutkim us, vaan lähinnä V arsinais- Suom en ta lo n p o ika isku lttu u ri. Täm ä teos kuitenkin osoittaa, että hän onnistuu m yös henkilökuvauksessa pystyen kohoam aan pelkän eläm änjuoksun kuvauksen yläpuole lle, näkem ään kuvattavaansa sisältä päin, m ikä on e läm äkerrallisen tu tk im u k sen vaikein ongelm a. * Lopuksi m uutam a sana k irjo itta jasta. Tähän m ielestäni on oikeus ja velvollisuus s iitä syystä, että to h to ri Saini Laurikkalan eläm äntyön eri p uolet liittyvät Turkuun. Suom en T urun kaupunkikuvaan on 1920-luvulta saakka erottam attom asti kuulunut T urun Y lio p isto. Täm än y liopisto n kirjaston palvelukseen tu li jo varhaisessa vaiheessa sillo in e n m aisteri Laurikkala. K irja sto lla oli P h o e n ix in talossa yksi kerros, josta v ä lila ttia a käyttä m ä llä te h tiin kaksi. K irja sto n jo h ta ja n a to im i tu rk u la is ten ennen m uuta k irja ilija n a tu n te ma V o lte r K ilp i. S uom i-ko ko e lm a n h o ita ja n a a jo itta in a inoana v irk a ilija n a k in S aini L a u rik k a la ke h itti tätä kirja sto n osastoa. Ne, jo tk a nyt näkevät upean kirja sto ra kennuksen Y lio p isto n m ä e llä, tu skin aavistavat, m iten vaikeissa o lo suhte issa k irja s to on luotu. V irk a ilijo id e n vähyys, alitu in e n m äärä ra h o je n puute ja tila n a h ta u s o liva t kiusana. M utta sekä K ilpi että L a u rik k a la o liva t sitkeätä v a rsin a issuom a la ista ta lo n p o i kaissukua. He o liva t to ttu n e e t hiljaa, m utta m äärä tie to isesti, uskalta isiko sanoa itse p ä ise sti, ajam aan asiansa loppuun, s iin ä kin, m issä m oni muu o lisi heittä n yt kesken. T o h to ri S aini L a u rik k a la siirtyi m uutam a vuosi sitte n eläkkeelle, m utta käytännössä se ei m erkinnyt Viitisensataa osanottajaa o li Turun-päivänä mukana Ruissalon luonnonpoluilla. Kurassamme eräs ryhmä tekemässä taivalta oppaan johdolla. m uuta kuin sitä, että hän s iirtyi virkahuoneestaan kerro sta alem pana olevaan tutkija n h u o n e e seen. Työpäivä ja tku u y h tä pitkänä ja työn täyteisenä. Valtava m äärä eläm än aikana kerättyä ain e isto a odottaa kä sitte lyä, ja k a ikki liitty y tavalla tai to isella V arsinais-s uom een ja T u r kuun. T ä llä h e tk e llä hänen p öydällään on o ikovedokset T urun Y liopisto n kirja s to n historiasta, jonka hän on k irjo itta n u t yhdessä y lik irja sto n h o ita ja prof. Eero N euvosen kanssa. Se on varsin m ie le n kiin to i nen luku T urun sivistyshistoriaa, sillä k irja s to on y lio p is to n sydän. Useim m at, jo tk a toim ivat niin kutsutussa kä ytä n n ö llise ssä eläm ässä, eivät la inkaan tu le aja te lle e ksi näkym ätöntä työtä, jo ta ylio p isto issa tehdään. K irja sto virkam ie h e n työ lie nee niistä näkym ättöm im piä, m utta m yös pysyvim piä. A R K K IP IIS P A Ilm a ri S alom ies o li innokas teatte rim ie s, ja hänet nähtiin usein T u ru n k a u p u n g in te a tte rin katsom ossa. K erran näytännön päätyttyä ja yleisön tungeksiessa vaatenaulakon edusta lla vaatenaulakon h o ita ja oje n si ensim m äiseksi a rk k i p iis p a lle ta k in ja hatun. - M issä ihm een jä rjestyksessä tä ä l lä vaatteet o ik e in annetaan, tuohtui a rk k ip iis p a n vieressä seisonut rouva. - Rumuusjärjestyksessä, vastasi Salom ies sovittelevasti. (T eoksesta "k o P um pula flikat jo kke n p u to s ") MIELEENPANTAVAKSI T o ivota m m e k a ik k i jäsenet te rv e tu lle ik s i TURKU-SEURAN syysju hlaan to rs ta in a loka ku un 29. p ä iv ä n ä 1970 k lo R a unistulan yhteislyseossa, Pyöräm iehentie 4. Ohjelm asta ilm oitetaan myöhemmin Turun päivälehdissä. KO M IHÂG Vi hälsar alla m edlem m ar välkom na till ÅBO-SAMFUNDETS höstfest Hallitus torsdagen den 29. o k to b e r 1970 kl i 'R a u nistula y h te islyseo, Pyöräm äkivägen 4. P rogram m et m eddelas senare i d a g s tid n in g a rn a i Å b o. Turku-seura toim ii Styrelsen jo s i p ito p ö y tä illa llis e n. T iiviiseen o h je lm a a n k u u lu i m yös sauna ja ostoskie rro k s ia. * TURUN k a u p u n g in ta lo u sa rvio ssa on vuosin a 1969 ja 1970 va ra ttu m arkan m ä ä rä ra h a tu rku la ise n työvä e n k u lttu u rin ta lle n n u styö tä varten. T u tk im u s ty ö tä jo h ta a fii.lis. Jukka E e n ii ä apunaan kansatieteen o p is k e lijo ita. T u tkim u ksen kohteena on a ik a ja k s o ja tutkim us su o rite ta a n P ort A rth u rissa (IX ka u p u n g in o sa), N um m enm äellä ja P ikisaaressa. P ort A rth u ris ta a in e isto on jo koossa. A in e isto, jo k a käsittää 338 k o n e k irjo itu s liu s k a a ja 22 haasta tte lu a, ju lk a is ta a n T urun h is to ria l lisen m u seon vu o sikirja ssa. * P E R IN T E E LLIS T Ä kä sityö ta id o n päivää v ie te ttiin Luosta rin m ä e n käsityölä ism u seossa. Y le i söm ä ä rä kohosi viim e vu o tista huom atta vasti k o rkeam m a ksi. S aavutettiin uusi ennätys. N e lisenkym m entä m e s ta ria a n to i ty ö n ä ytte itä, mm. pik a n e llin te k ijä n k is ä llik irja n saaneet S e p p o Kaila ja E ero Lahtinen esittivät taitojaan. Em äntä Taim i M äki P aattisilta o li va lm ista n u t 140 litra a sahtia. K iikoisten pelim annit huole h tivat m usiikista ja T urun N uoriso seuran näytte lijä t esittivät v iidennen osan näytelm ästä "L y h ty. L u o starinm äellä on nyt 33 erilaista verstasta ja 21 asuntoa. TURUN kansainvälinen m aatalousnäyttely Farm a jä rje s te ttiin A rtu kaisissa ajalla Y li 60 hehtaarin näyttelyalueella o li n. 400 näytte ille p a n ija a. N äyttelyn avauksen s u o ritti pääm in iste ri A h ti Karjalainen. Tasavallan pre sid e n tti U rho K e k k o n e n v ie ra ili näytte lyssä N äyttelyyn tu tu s tu ivat mm. m aatalousm inisteri Nesto ri K a a s a la in e n ja e d u skunnan puhem ies Rafael Paasio. N äyttelyssä kävijäin kokonaism äärä o li ja paiko itu sa lu e tta käytti autoa. Suurin k ä vijäm äärä saavutettiin N äyttelyn päätöspäivänä oli k ä vijö itä S euraava Farm a- n äyttely jä rje ste tä ä n v TURUN ystä vyyskaupungin Leningradin k o u lu la is ille viim e talvena järje ste tyn T u rk u -tie to u tta koskeneen k ilp a ilu n v o ittiv a t 14-vuotias S erjozha Sedeljnikov ja 15- vuotias S erjozha S h I a k a n. V iiko n kestäneellä p a lkin to m a tka lla a n he v ie ra ilivat Turussa, jossa kävivät te r vehtim ässä k a u p.jo h ta ja V äinö J. Leinoa. K o u lu la isvie ra a t tutustuivat m useoihin, k o u lu la ito k s iin, tehtaisiin, L e n in -re ittiin ym. Eri tu rk u la is e t nuoris o jä rje s tö t to im iva t isäntinä. UUTENA to im in ta m u o to n a T urun T a ite ilija seura on jä rje s tä n y t ta id e näyttelyjä tu rk u la is iin tu o ta n to la ito k siin. E nsim m äisessä näyttelyssä V a l m et O y:n Panslon te la kan ru o kalassa o li esillä 23 työ tä kahdeksalta ta ite ilija lta. N äyttelyssä o liva t m u kana Jorm a J a a k k o la. K alle E s - k o I a, Evert K a u ko n e n, V eikko Laukkanen, T auno L e p p ä n e n, A rm as M ikola, T apio S o u kka ja A u lis U otila. T urun Saippua o li seuraava tu o ta n to la ito s, jossa jä rje s te ty llä n ä ytte lyllä ta ite ilija se u ra vei ta id e tta ihm isten luo. S A M P P A LIN N A N uim alassa kävi kuluvan vuoden uim akautena p itkälti yli uim aria. K untouintikam - panjassa kaksi naista ja seitsem än m ie stä ui kesän aikana yli 100 k ilo m etriä. N äm ä u im a rit olivat M aire Halme. Chaim B e n a r i, Eero Karanko, Karl H offren, Aleksi Laitinen, Leo P a j u v i r t a, Haakon W a i n i o, K erttu Ilola ja O lavi F i I p p u. SYYSKUUN 24. päivänä T urun ko n se rttita lo s s a avatun T urku K ukkiip u u ta rh a n ä ytte lyn jä rje s tiv ä t yhte isto im in K a u p p a p u u ta rh a liito n Varsinafs-S uom en p iiri ja Lounais-Suom en P uutarhayhdistys. V lisipälväisen näyttelyn e rikoispiirte e n ä oli L o u nais-s uom en P uutarhayhdistyksen 6 0 -vuotisjuhla. N äyttelyn oli s u u n n ite llu t h o rto n o m i Jaakko W e - g e l i u s ja sen avasi apula iskaup u n g in jo h ta ja Johannes K o ik k a lainen. N äyttelyssä kävi m aksanutta. TERVEISIÄ Lappeenrannasta ja Im atralta. Täällä, karjalaisen kulttuurin keskuksessa, p id e ttiin v a lta k unnalliset kotiseutupäivät, jo n n e alle k irjo itta n u t sai osa llistu a T urkuseuran edustajana. "S u o je le luontoa - suoje le ih m istä ", oli valittu päivien teem aksi, onhan nyt luonnonsuojeluvuosi. Y leisesti to d e ttiin, että yhteiskunnan tuom an m uuntum isprosessin m yötä luonnonsuoje lu on m uodostunut osaksi kotiseututyötä, jo n ka to im in ta kenttä viim e a ikoina on olennaisella tavalla avartunut. U udet tehtävät ja to im in ta m u o d o t ovat tulossa aja n ko h ta isiksi vanhojen ja hyviksi koettujen arvojen säilyttäm isen rin nalla. N yt suuntautuvat katseet m enneen ja arvokkaan säilyttäm isen lisäksi tulevaisuuteen, kotiseudun kehittäm iseen kotiseudun tuntem uksen perusteella. T o d e ttiin m onessa yhteydessä, että lu onnonsuojelu ja m aisem ahuolto ovat asio i ta, jo tk a tulevat yhä aja n kohta isem m iksi sitä m ukaa kuin yhteiskunta te o llistu u ja kaupunkim aistuu. Y m p äristönsuojelu liittyykin tä llä hetkellä kotiseututyöhön kiin te ä sti, s illä onhan se sellainen to im ia la, jossa p aika llise lla asiantu n te m u kse lla on e rityinen m erkitys ja jo sta h u o le h tim inen on välttä m ä tö n tä tule vie n sukupolvien e lin m a h d o llisuuksie n tu r vaam iseksi. ERITYISESTI koro s te ttiin, e ttä k o tiseutu yhdistyste n p itä isi e n tistä enem m än pyrkiä tuom aan ku u lu ville tavallisen kansalaisen m ie lip ite itä ja näkem yksiä nykyisessä yh te is k u n nassa, jo ssa asia t m o n e sti v a l m iste llaan suppeissa virk a m ie s - ja a s ia n tu n tija p o rta is s a ta v a llisen asukkaan m ie lip ite e n p ääsem ättä la in kaan k u u lu ville. J a k u ite n k in häneen ra tkaisut ensi sija ssa v a ikutta vat. SITTEN m uutam a sana jä s e n m a k susta. Jä se n e t saavat lo ka ku u n a i kana vuoden 1970 jä s e n m a k s u k o rtin. Jokain e n varm asti huom asi, e ttä keväällä tu llu t tilille p a n o k o rtti o li vu o den 1969, jo llo in jä se n m a ksu t o liva t jä ä n e e t perim ä ttä. K o ro s ta n jä lle e n, että m e rkitkää m u u ttu n u t o so itte e n ne s e u ra lle tulevaan k o rtin kantaosaan. N äin varm is ta tte S uom en T u rku-le h d e n tulon. * SEURAN syysju h la a v ie te tä ä n jä lle e n tä n ä kin vuonna. T o rs ta in a jä rje s te ttä v ä n ju h la n p a ikaksi on v a littu R a unistulan yhte islyseon uusi k o u lu ta lo. T A IN A HERRALA

12 P ro fe sso ri R EIN O LENTO: Turku ensimmäisen maailmansodan aattona II Esitys vuoden 1913 Turusta jäisi pahasti puutteelliseksi, ellei Icäsiteltäisi myös sitä ahdistusta, joka jatkuvasti painoi ihmisten mieliä ja joka kuvastui jokaisen sanomalehdennumeron palstoilta. Toinen sortokausi oli nyt pahimmillaan. Edellisenä vuonna oli perustuslakiemme vastaisesti julkaistu ns. yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan Venäjän kansalaiset saivat maassamme samat oikeudet kuin suomalaisillakin oli. Ne virkamiehet, jotka olivat kieltäytyneet tätä lakia noudattamasta, oli pidätetty ja tuomittu Pietarin piirioikeudessa eripituisiin vankeus- ym. rangaistuksiin. Näin oli käynyt esim. kolmelle Uudenkaupungin maistraatin jäsenelle. O uomen luotsilaitos oli venäläistetty, ja Uudenkirkon sekä Kivennavan pitäjät aiottiin erottaa Suomesta ja liittää Venäjään. Tavan takaa saatiin kuulla uusista suunnitelmista, joiden lopullisena tavoitteena oli Suomen erikoisaseman tuhoaminen ja maan liittäminen kuvernementtina Venäjään, Passiivista vastarintaa jatkettiin kuitenkin sisukkaasti. Vaikka sanomalehtiä aina olikin uhkaamassa painokanne sekä lakkauttaminen, ne uskalsivat silti melko rohkeasti arvostella kenraalikuvernööri Seynin ja hänen apulaistensa toimenpiteitä. Hanakasti kuvattiin venäläisten sotilaiden väkivaltaisuutta, poliisien kovakouraisuutta, santarmien hermostuneisuutta ja venäläisten luotsien taitamattomuutta. Kansalaisten kokoontumisvapautta ei paljonkaan kunnioitettu. Kun Hjalm ar Branting aikoi puhua työväen kesäjuhlassa Turun urheilupuistossa 1912, poliisi esti puheenpidon perustellen kieltoa sillä, että vieraan maan kansalaisella ei ole oikeutta puhua kokouksissa Suomessa. Toinen ajalle ominainen tapaus sattui seuraavan vuoden helmikuussa, kun Turun Urheiluliiton jäseniä oli kokoontunut tavanmukaiseen illanviettoon huoneistoonsa Gustaf Blom Karl Leonard Frick Aninkaistenkatu 5:ssä. Kesken kaiken paikalle saapui komisaario Sola ylikonstaapelien ja kahden konstaapelin kanssa määräten, että huoneisto oli heti tyhjennettävä. Tämän tapahduttua sisälle laskettiin vain ne, jotka jäsenkortin esittämällä saattoivat todistaa kuuluvansa seuraan. Jäsenmerkki ei kelvannut todistukseksi. Konstaapelit jäivät sitten ovelle vartioon koko loppuillaksi. N äissä olosuhteissa jouduttiin viettämään Romanovien hallituskauden 300-vuotisjuhlaa maaliskuun 6. päivänä Senaatin laatiman ohjelman mukaan oli maan kaikki virastot pidettävä juhlapäivänä suljettuina. Kirkoissa oli pidettävä jumalanpalveluksia, yleiset rakennukset oli liputettava ja illalla järjestettävä juhlavalaistus. Kouluissa oli jo edellisenä päivänä heti aamutuntien päätyttyä järjestettävä oppilaille esitelmiä Romanov-suvun merkityksestä Venäjän valtakunnalle. Loppupäivä oli vapaata, samoin kolme seuraavaa päivää. Kuvernöörien toimesta oli kaikkien läänien pääkaupungeissa järjestettävä julkisia kansanhuveja. Sitä varten myönnettiin määräraha, josta Turun ja Porin läänin osalle tuli markkaa. Turussa lääninhallitus oli jo hyvissä ajoin ryhtynyt juhlan valmisteluihin. Entisen akatemiatalon Hämeenkadun puoleiseen seinään asennettiin suurikokoinen metallikehikko, jonka sähkölampuista muodostui kiehkuroiden ympäröimänä monogrammi N II. Talon ylimmän kerroksen ikkunat Brahenpuiston puolella varustettiin Venäjän puna-sini-valkolipuilla ja puistoon rakennettiin soittolava. V alkeni sitten itse juhlapäivä. Turun Sanomain toimitus ei reagoinut siihen lainkaan, julkaisi vain lääninhallituksen maksullisen ilmoituksen päivän ohjelmasta. Uusi Aura sisälsi ilmoituksen ohella nimimerkki U.L.L:n kirjoituksen "Romanovsuvun nousu Venäjän valtaistuimelle" alakerta-artikkelina. Åbo Underrättelser julkaisi kuvat huomattavimmista Romanoveista, myös hallitsevasta keisarista sekä hänen puolisostaan, ja lyhyen historiikin, joka kuitenkin päättyi jo Aleksanteri l:een. Myös seuraavana päivänä näiden lehtien selostukset juhlapäivän tapahtumista olivat perin niukkasanaiset. Turun Sanomat aloitti näin: "Turussa alkoivat juhlat klo 10 aamulla jum alanpalveluksilla Mikaelinkirkossa suomeksi, Tuomiokirkossa ruotsiksi ja venäläisessä kirkossa venäjäksi. Wiimeksimainitun kirkon edustalla, isolla torilla oli jum alanpalveluksen jälkeen juhlarukous ja sotawäen paraati, jossa näkyiwåt mukana, paitsi venäläistä sotawäkeä, kuvernööri Wuorinen ja poliisimestari Ståhl. Uudesta Aurasta saamme lisäksi tietää, että paraatin yhteydessä kanuunat paukkuivat Vartiovuorella. Uusi Aura jatkaa: "Esitelmätilaisuuteen ent. Akatemiatalon juhlasaliin oli kokoontunut väkeä noin kolmannes huonetta, lapsia ja aikuisia. Esitelmänpitäjänä esiintyi op. Wuori Maariasta. Esitelmässä mainittiin mm. eräiden Romanow-sukuisten hallitsijain nimiä. - Huvitilaisuuksia oli lääninhallituksen puolesta sen ohessa järjestetty Brahenpuistoon, missä venäläisen sotaväen soittokunta iltapäivällä soitteli tunnin ajan, ent. akatemiatalon juhlasaliin, missä oli konsertti, ja Vähäväkisten juhlasaliin, jossa Turun Seuranäyttämö esitti huvinäytelmän "M ulta-aatelia". Sitäpaitsi oli yleisöllä vapaa pääsy eläväin kuvain teattereihin Scala ja Olympia. Huvitilaisuuksia käyttivät hyväkseen etupäässä lapset ja työläisnuoriso. - Liputukseen ja juhlavalaistukseen ottivat osaa valtion laitokset ja koulujen rakennukset sekä joku yksityinen. Työväen äänenkannattaja Sosialisti puuttui juhliin vain pakinanpätkässä, jossa purnattiin sitä, ettei juhlista tiedetty mitään eikä niisiä voitu kertoa mitään, kun "kupernaattori Ilmari Vuorinen ei ollut julkaissut ilmoitusta Sosialistissa vaan ainoastaan porvarillisissa lehdissä. R omanov-juhlien johdosta myönnetystä armahduksesta pääsivät osallisiksi myös yhdenvertaisuuskin uhrit, jotka saivat anteeksi kolmanneksen vankeusrangaistuksestaan. Niinpä Uudenkaupungin pormestari Söderman ja raatimies Frick pääsivät keväällä vapaiksi Pietarin vankiloista ja saapuivat vapunjälkeisenä päivänä iltajunalla Turkuun. He olivat paluumatkansa aikana joutuneet kaikkialla innoittuneen juhlinnan kohteiksi, ja myös Turussa heitä vastaanottamaan oli menossa - lehtien sanontaa käyttääkseni "kymmentuhantinen kansanjoukko". Mutta myös poliisi oli valveilla. "Jo ennen klo 7:ää poliisi oli sulkenut kaikki asemalle johtavat kadut", kertoo Turun Sanomat. "Niinpä keskikaupungilta tulevat ihmiset pääsivät ainoastaan Humaliston- ja Läntisen Pitkänkadun kulmaukseen, missä suuret poliisijoukot heidät pysäyttivät. Pitkin Humalistonkatua Wenäjän Kirkkokadun kulmasta alkaen oli joka kymmenen askeleen päässä kaksi konstaapelia, ja ratsupoliisit karautelivat komisario Solan ja "ratsumestarin", ylikonstaapeli Laaksosen johtamina edestakaisin pitkin katua, jota paitsi kaikkialla ihmisjoukossa vilisi etsiviä ja muita siviilipukuisia poliiseja. Pääarmeija oli kuitenkin Humalistonja Läntisen Pitkänkadun kulmauksessa, ylipäällikön, poliisimestari A. Ståhlin seistessä Rautatienpuiston edustalla, missä hän helposti näki kaiken ja ohjasi kaikkea." itä sitten seurasi, siitä on leh seikkaperäisiä monen Mdissä palstan kuvauksia. Selostuksesta mm. ilmenee, että ennen junan tuloa poliisiarm eijan "puolustuslinja" työnnettiin Rauhankadulle saakka. Juna saapui, mutta vasta pitkähkön odotusajan jälkeen ilmaantuivat Humalistonkadun päähän kahdet ajopelit, joiden kummankin jäljessä ratsasti poliisi. Tuskin oli tulijat havaittu, kun jo tuhansista suista kaikui raikuva eläköönhuuto, joka sitten seurasi vieraita aina Hamburger Börsiin asti, jonne he majoittuivat. Poliisin estelyistä huolimatta yleisö ryntäsi tulijoiden perässä, ja pian täytti kauppatorin aaltoileva ihmisjoukko. Mutta pian ehtivät paikalle myös poliisin päävoimat ratsupoliisien karauttaessa täyttä laukkaa katuja pitkin. Nyt alkoi torilla temmellys, kun ratsupoliisit ajoivat edestakaisin heilutellen piiskojaan tuhatpäisen ihmisjoukon yläpuolella. Poliisimestarin kerrotaan yllyttäneen alaisiaan huutamalla "Ge piska så förbannat!" (Antakaa piiskaa oikein pirusti). Apulaispoliisimestari Ballot- Taube, joka ei osannut kumpaakaan kotimaista kieltä, saattoi vain huudella "Nagaika, nagaika" ja käydä käsiksi ihmisiin, mm. hän tempasi alas erään rouvan, joka oli etsinyt suojaa hotellin luona olevan myymälän rappusilta. Nähtävästi piiskaakin annettiin; ainakin mainitaan, että kauppias A. W iklund vältti häneen suunnatun piiskansivalluksen vetäytymällä lyhtypylvään suojiin, niin että isku osui vain hänen käteensä. Kolme-neljä henkilöä pidätettiin, mutta rauhattomuus jatkui. Vielä klo 10 aikaan illalla tilanne oli sellainen, että kun pakinoitsija T iitus, alias Ilmari Kivinen, oli menossa Puolalanmäellä olevasta asunnostaan työpaikkaansa Turun Sanomain toimitukseen, hän vasta pitkähkön poliisien kanssa käydyn sananvaihdon jälkeen ja puoliväkisin pääsi ylittämään torin. amantapainen näytelmä esitettiin S seuraavana päivänä satamassa, kun herrat Söderman ja Frick lähtivät Kuusisto-laivalla Uuteenkaupunkiin. Sankat ihm isjoukot saapuivat heitä hyvästelemään. Aluksi yleisö # Koko sivun oli Åbo Underrättelser antanut mellakkatapauksille. Kolmesta kuvasta ensimmäinen näkyy lehden selostussivuotteesta: Stå hlin kaarti sulkee perjantaina liikenteen Humaliston- ja Rauhankatujen kulmauksessa. Söndagen den 4 Maj Då herrar Söderman och Frick avreste i går. Kapten Ståh ls gard e firade nya orgier. Polisens bemödande att framkalla oroligheter misslyckades. ÅBO UNDERRÄTTE Ståhls garde avspänar på fredagen trafiken på Humlegårdsgatan i hörnet av Fredsgatan.

13 Turkulaista raittiutta Pietarissa ENNEN VALLANKUMOUSTA oli Pietarin kaupungissa huomattava suom alainen siirtokunta, jossa o li n jäsentä. Siirtokunta oli syntynyt samoihin aikoihin kaupungin kanssa, ja suurimpaan kukoistukseensa se pääsi tämän vuosisadan alussa. Suomalaisilla oli silloisessa keisarikunnan pääkaupungissa monipuolinen kulttuurieläm ä, ja monet suomalaisista menestyivät erinomaisesti elämässään Nevan metropolissa. N äin ei kuitenkaan ollu t kaikkien kohdalla. Siihen aikaan o li a lkoholi täysin vapaata ja halpaa. Liia llinen alkoholin käyttö oli jo tuolloin hallituksen huolena ja se yritti h illitä alkoholin liiallista käyttöä. Kapakoissa istuminen oli myös monen suomalaisen kisällin tai oppipojan ainoa harrastus. K E S Ä LLÄ 1883 m atkusti P ietarista ko tip a ik k a k u n n a lle e n T u rkuun räätälin k is ä lli K a a rlo S uom inen. T äällä hän tu tu stu i ra ittiu saatte e seen ja ra ittiu s y h d is ty s Taim en toim intaan. Omaksumiaan aatteita ja toim intata p o ja hän alkoi le vittä ä m aanm iestensä kesku u te e n P ietarissa. A luksi to im ittiin S in in a u h a liito s s a, ja om a ra ittiu s y h d is ty s A lk u p e ru s te ttiin helm iku u ssa Ensin saatiin apua P ie ta rin S u o m a la iselta H yväntekeväisyys S e u ra lta, m u tta täm än a ris to kra a ttise n y h te is ö n kanssa jo u d u t tiin pian riito ih in, ja seurauksena oli y h te istyö n katkeam inen. P IE T A R IS S A n iin k u in S uom essakin jo u d u ttiin k iista a n ehdotto m u u d e n ja ko h tu u d e n ka n n a tta jie n kesken. S u o m in e n o li T u ru s ta om aksunut e h d o tto m u u d e n aatte e n ja täm ä tu li e n nen p itk ä ä ko ko A lku-seura n kannaksi. A lu n tu k ik o h d a k s i m uodostui s u o m a la in e n kirk k o k a rta n o, s illä pap is to ja o p e tta ja t su h ta u tu iva t yhd istykse e n m yötä m ie lisesti. V enäläiseen raittiu sliikkeeseen o ltiin myös yhteydessä. Vuosien kuluessa jäsenluku kasvoi, ja sivuosastoja peruste ttiin e ri p u o lille kaupunkia. V uosina jäsenm äärä pääseurassa vaihteli m elkoisesti. A luksi o li jä seniä yli kahdensadan, m utta vuosisadan vaihteessa oli lam a kausi, jo llo in jäseniä o li vain p a risenkym m entä. Syynä lam aan olivat yhdistyksen ja seurakunnan riid a t ja ehkä m yös innon lopahtam inen. V uodesta 1902 alkaen nousi jä senm äärä tasaisesti. H aaraosastoja oli kuusi. Näm ä olivat A leksandrovskin, Lesnoin, K atariinahovin, Udelnajan, Ohan ja K eiton osastot. V iim em ainittu ei enää o llu t varsinaisen Pietarin alueella. Näiden jäsenm ääristä ei ole tietoa, koska niiden asia kirja t ovat kadonneet, eikä niiden arkisto n h o ito koskaan o llu t huolellista. ALKU oli innokas eri tilaisuuksien jä rje stä jä. Se toim eenpani iltam at jo k a toinen viikko, ja puolikym m entä kertaa vuodessa jä rje s te ttiin ns. su u ri-ilta m a. P ienem m ässä m ittakaavassa o li s iv u o s a s to illa vastaavia tila isuuksia. V ira n o m a ise t eivä t sanottavasti e stäneet ra ittiu sseuro je n to im in ta a, jo s k in tila is u u k s is s a oli aina jo k u vira n o m a in e n paikalla. V ain la kkovuosin a 1905 ja 1906 jo u d u ttiin to im in ta levotto m u u ksie n ja kovennetun p o liisiva lvo n n a n vuoksi keskeyttäm ään. T ä rkeim p ä n ä o h je l m assa o li tie te n k in ra ittiusaatteen levittäm inen. O li e s ite lm ä - ja p uhetilaisuuksia, jo is s a kävi S uom estakin puhujia, mm. to h to ri V äinö V oionmaa. P ie ta rila iste n to im e sta ra ittiu s- aate levisi In ke rin m a a lle ja syntyi ra ittiu syhdistys Inkeri. YHDISTYKSEN ko h o k o h ta o li 25- v u o tis ju h la V a rsinainen juhla o li saksalaisen P e tri-k o u lu n ju h la salissa 4. h u h tik u u ta K unniavie ra in a o li venälä isiä raittiusm iehiä. H eidän puolestaan A lku a o n n itte li herra D. N. B o ro d in sanoen: "A lk u - seuran työn h e d e lm ä t näkyvät jo siitäkin, e ttä sali on tä p ö tä ynnä raittiusaatte e lle m y ö tä tu n to ista yleisöä. Se sitkeys, jo lla suom a la iset puolustavat vapauttaan ja oikeuksiaan, ansaitsee ihailua m eidän venäläisten taholta, jo tk a em m e osanneet itsellem m e o ike u ksia ja va p a u tta valloittaa. S uom i on v ä k iju o m a la in - säädännön a la lla esim e rkkin ä m e ille. S iellähän p yritä ä n k ie lto la kiin. V enäjällä ei edes keskuste lla asiasta." J u h la p u h e issa on aina m ukana koru la u se ita, m utta varm asti puhuja jo ssa in m äärin p u h u i totu u d e n sanoja. AATTEEN ja yhdistyksen sieluina toim ivat alusta alkaen räätälim estari K aarlo S uom inen ja hänen va im o n sa o p e tta ja O lga S uom inen. Heidän siirryttyä H e lsin kiin 1910 v a littiin esim ie heksi o p e tta ja A atu H altsonen, joka aikaisemmin oli toim inut yhdistyksen sih te e rin ä. Hän to im i esim ie henä koko yh d istykse n olem assao lo n ajan eli vuoteen 1918 saakka. ALPO JU N TU N EN Redaktör META TORVALDS: Upp till kamp emot rivning I VARJE G Å N G ett ur miljösynpunkt om istligt gam m alt hus i Å bo rivs fö r att ge rum fö r ett nytt och modernt och oftast banalt byggnadsverk, g ö r det ont i dem som ä r förvissade om att landets äldsta stad inte bara borde utan också kunde både bygga nytt och bevara gammalt. Det gör ont i en när man från Vårdbergets utsiktsplats numera ser utbredd fra m fö r sig en stad som så när som på Domkyrkan ser ut som byggd av legoklotsar, sterilt vit, kantig och själlös. N ä r man med den synen kvar på n äthinnan o fta i sin dagliga g ä r ning ro ta r i e tt a rkiv d ä r nya åbob ild e r b landas med gam la, när man d ärvid s tä n d ig t påm inns om hur m ycket vackert som ä r borta, grips m an nästan av panikkänsla. Vad kom m er a tt finnas kvar när den här g e n e ra tio n e n har satt sina A ttilasp å r i s ta d sbild e n? "Jag hyser fru kta n på din a vägnar, Gam la Storto rg ", skrev assessor Erkki Vuori i T u rku la in e n i en klagosång över G a d o lin s hus, som revs i augusti - den senaste skandalen. O ch sedan s ta tsbudgete n h a r lagts fram med s itt anslag fö r e tt sovjetryskt konsulatshus i Åbo, har m an skäl att fortsätta med ett: Jag fru k ta r fö r dig, gam la Q w ensel. Denna gård, som med apoteksm useets hus och längorna inne på tom ten vis a r hur 1600-talets b o rg a rg å rd a r i Å b o såg ut, är unik i hela landet o ch den enda rest av Per Brahes Å b o som överlevde stadsbranden Men den ä r som känt i vägen fö r det stadshus som planeras. Vad kan m an göra fö r a tt väcka den starka, breda o p in io n som hejdar denna hotande rivn ingsskandal? Hur kan man få fle r än e tt h jä lp löst fåtal att inse vad vi lö p e r risk att fö rlo ra? K anske m ed a tt visa vad vi re d a n har förlorat. Med att i en hjärtskärande b ild ka va lka d låta d e s p o lie ra d e husen och m iljö e rn a leva u p p i så sto ra fo to g ra fie r a tt d e g e r v e rk lig h e lh e tsillu sio n. H ur vo re d e t m ed en Å b o -d a g ägnad d e tta sla g s m iljö v å rd, m ed en k la ts c h ig t a rra n g e ra d u ts tä lln in g av k ra ftig t u p p fö rs to ra d e, ö v e rty g a nde sköna b iid e r av a llt o m is tlig t som vi rå tt h a r riv it u n d e r b ara e tt p a r d e ce n n ie r. Det fin n s dessvärre m aterial fö r en s o rg lig t s to r sådan u tstä lln in g. an s k u lle få se S to rh e ik k ilä s Mh ä rlig a m a jo rs b o s tä lle leva upp i m anshöga b ild e r o ch g rä m a sig över a tt d e t ä r fö rö tt, sö rja över B isko p s g atans s p o lie ra d e e m p ire - m iljö - re ste r ä r ju kvar, m en d e t v a r helheten som g jo rd e att d ess like inte fa n n s i hela landet. Jo h a n J u lin s av Bassi rita d e tv å våningshus, m ed d e t v ä n lig t runda h ö rn e t rik ta t m ot S ta d s b ib lio te k e ts version av S to c k h o lm s rid d a rh u s - fasad s kulle m ed. D et v a r g u d a s k ö n t i jä m fö re ls e m ed den s ja s k ig a och i sam m anhanget s tilv id rig a h ö g h u s fasad som nu kan ses vid B rahegatan 2. F rö k o n tro lle n s hus i S a m p p a lin n a - slu ttn in g e n ä r utp lå n a t, lik s o m det fö rn ä m a N obelska huset i N ylandsg atans backe. G å rd e n T ava stg a ta n Bara den gamla stadsbrunnen kunde räddas av miljön kring frökontrollanstaltens hus i Samppalinnas sluttning. Redan när bilden togs var den högra flygeln borta. N u susar parken över den tomma platsen, det brutala hålet i urberget och en bilparkering. sai asettua Samppalinnanmäkeä reun u sta va lle ja lka kä ytä vä lle, m utta s itten ra ts u p o liis it ä k k iry n n ä k ö llä kark o ttiv a t sen niin hyvin käytävältä kuin s ille v ie ttä vä ltä n u rm ik k o rin te e l tä kin. O sa sa a tta jis ta o li hyvissä a jo in a se ttu n u t m uihin satam assa o le viin a lu k s iin. Lähdön h e tke llä he a lo ittiv a t M a a m m e-laulun, jo h o n s itte n tu h a tlu k u in e n v ä k ijo u k k o Sam p- p a lin n a n m ä e n rin te illä yhtyi. J o u kko tu rk u la is ia o li v u o k ra n n u t S a lm i-la i van saatta a kseen lä h tijö itä jo n k in m atkaa. A lu ste n o li m äärä poiketa a lem paan höyryla iva sa ta m a a n, m inkä vu o ksi ra ts u p o liis it kara u ttivat p itk in Itä is tä R antakatua ehtiäkseen s in n e ennen laivoja. H ö yryla u tta oli k u ite n k in to is e lla p u o le lla jokea, m in n e sen sie llä o le vie n p o liisie n va a tim u kse sta o li p itä n y t jäädä. N iin pä s itte n kävi, e ttä S a lm i-la ivaankin e h d ittiin o tta a lisää väkeä, ennen k u in ra ts u p o liis it e h tiv ä t p aikalle. R innakkain m olem m at laivat ku lkivat jo kea alas saattajien kaiuttaessa yhden isänm aallisen laulun toisensa jälkeen. Vasta P ikku-p ukin kohdalla saattoalus kääntyi takaisin kaupunkiin. S am an vuoden jo u lu ku u ssa p o liisilla vuorostaan oli tila isuus tehdä pieni kepponen yeisölle, kun kolm as u usikaupunkilainen, 78-vuotias raatim ies B lom palasi P ietarin va n kila s ta. Koko asem aseutu e risre ttiin jä l leen hyvissä ajo in ennen junan tuloa, m utta tä llä k e rra lla p o liis it veivätkin tu lija n k ie rto te itse A urakatu 15:een, m issä hän asui Turussa o lonsa ajan. Ikävyyksittä ei k u ite n kaan täm äkään vie ra ilu päättynyt. Kun raatim ies B lom joulu ku u n 13:ntena klo 9 aam ulla lähti laivalla U uteenkaupunkiin, k iire h tiv ä t mm. suom alaisen kla ssillise n lyseon o p p ila a t v ä litu n n illa jo kira n ta a n o s o ittam aan vanhukselle suosiotaan. T ie to tästä kulkeutu i se n a a ttiin, ja heti kevätkauden alkaessa y lita rkasta ja A rttu ri H. V irkkunen tu li kouluun asiaa tutkim aan. Kun hänen tu tk i m uksensa eivä t jo h ta n e e t m ih inkään tulokseen, saapuivat se n a a tto rit Sem enov ja V ire n iu s sekä e s itte lijä s ih - teeri K ahelin n iitä jatka m a a n. Lopuksi asia ku ite n kin jä te ttiin silleen. E lokuussa 1914 a lkoi s itte n ensim - m äinen m aailm ansota. S otatila antoi ke n ra a liku ve rn ö ö ri S e ynille entistä p arem m at m a h d o llis u u d e t to i m ia ta v o itte itte n s a toteutta m iseksi. M utta to is a a lta se antoi suom a la i s ille uutta uskoa sa n o ih in, jo tk a oli la in a ttu le ijo n a -a ih e iste n p o stim e rkkiem m e m uistoksi p a in e ttu u n ja m o nen kodin se in ä llä riip p u vaan kuvata u lu u n : "V ie l uusi päivä kaikki m uuttaa v o i!" Ja niin h ä n s itte n kävi, e tte i täm ä usko p ettänytkään.

14 TURKULAISKASKUJA 2 Nyt Turun kirjakaupoissa KO PUMPULA FLIKAT JO KKEN PUTOS Turku-seuran kaskukirjan kauan odotettu jatko-osa Hinta 20: sidottuna Jakaja: # Raunistulan yhteislyseon uusi koulutalo Pyörämiehentie 4 Välin kaupunginosassa. Koulutalossa pidetään torstaina urku-seuran syysjuhla. Raunistulan yhteislyseolla ajanmukainen koulutalo 1 är borta, o c h g a m la posth u se t är ersatt a v K O P s palats. E n verk lig p a n g s a k p å utställning e n "D e t Å b o so m vi rev sk u lle J u lin s k a h u se n självfallet bli dem o le rin g e n av dem är det värsta vi h a r åsta d ko m m it hittills. M e n h isto riskt o c h a rkitekton iskt e n a stå e n d e var o c k s å R ic h te rsk a g å rd e n i vattenbrynet vid M ultavieru gatan. En å b o m iljö att m ed vem od återse i b ild e r vore o c k s å 1700-talsm agasin e n vid ö s t r a Stra n d g a ta n och J a c o b s s o n s k a huse t m ellan Pantern o c h H u sh å lln in g s sä lls k a p e ts g u d s k e lov b e va ra d e in sla g i v å r s å svårt o c h sn a b b t utarm ade stadsbild. F ö rte c k n in g e n k u n d e fort sättas. M e n redan om m an b e g rä n sa r sig till bilder av d e s s a m iljöer tror jag att intrycket av " Å b o s jäm m erliga fö rstö re lse sk u lle v ä c k a m er än en o c h a n n a n till insikt om att m an ä ntlig en m åste d ia till brom sarna. O c h h är b e h ö v s en allm än opjnion. D e t räcket inte om m useinäm n d e n, förstärkt m ed n å g ra e n S y ksy llä 1963 perustetun R a u nistulan yhteislyseon seitsem än vuotta kestänyt kiertolalseläm ä on päättynyt. Tä nä sy ksyn ä o p in ahjon yli 600 oppilasta ja 30 opettajaa saivat aloittaa lukuvuoden uu d e ssa aja n m u kaise ssa ja k o d ik k a a ssa koulutalossa. Sijoittum inen uuteen koulutaloon m erkitsi ratkaisevaa muutosta se kä opettajille että oppilaille ja heidän vanhem m illeen, jotka kiinte ä ssä yhteistyössä kävivät sitkeän kam p pailun om an k o ulutalon sa a m ise n puolesta. Tukea kam ppailulle antoivat mm. vaali- piirim m e kansanedustajat se kä k a u p u n g in kunnalliset päätäntä- elimet ja luottamushenkilöt. K O U L U T A L O rakennettiin Turun ka u p u n g in v lahjoittamalle sk ild a entusiaster, rycker ut som ett sla g s b ran dkår varje g å n g g rä v sk o p o rn a står redo. G a n sk a snart b ehöver denna näm nd ett verkligt stort o c h enigt flankstöd. D en är näm ligen just nu i färd m ed att förnya sin lista över h u s och miljöer so m b ör bevaras, och avsikten är d e n n a g å n g att sö k a förm å staden att u p p g ö ra och fastställa ett princ ip p ro gram för vad m an absolut skall h a kvar. leåborg lär vara först av U städ er med ett sådant f program, sä g e r fil dr Carl Jacob G ardberg, o c h m enar att Å b o ju har betydligt större skäl. Ett principprogram av detta sla g är viktigt inte b ara för att fö rebygga rena sk a n daler utan o c k så för att m an vid planering av ny b e b yggelse skall veta vad av det gam la so m är äm nat att stå kvar. D å kan m an klokt a n p a s sa det nya till det gam la, ko m pon era m iljöer av båd e-ock i stället för att so m hittills b y gga så att man tontille Pyöräm äentie 4 Vätin kaup u n g in o sa ssa. K a u p u n ki täytti antam ansa lupauksen, mutta valtiolta ei saatu varoja ko ulutalon ra k e n n u s töiden aloittam iseksi ja loppuun saattam iseksi. K ie rto laise läm än aikana opetustyö tapahtui mm. R a u nistulan, Puolalan ja Palliva han kansakouluissa, Auralan opistossa, Maarian V P K :n talo ssa ja L ä n tise ssä ka n sa laisk o u lu ssa. Terveyso ppitunteja pidettiin R a u n istu la n urheilukentän rap p io itu n e e ssa p u k u su o ja s sa! Pisim m ät välim atkat koulu n eri p a ik o issa olivat n. 2,5 kilom etriä. K O L M IK E R R O K S I S E N ko ulutalon tilavuus on m 3, kerro sa la m- ja lattiapinta-ala 3,500 m-. V a rsinaisia luokkahuoneita on 14, kieliluokkia 3, muita e riko islu o kkia 9 ja voim istelusaleja 3, kun juhlasali sa a daan erotetuksi kahteen osaan. Lisä ksi ko u lu ta lossa on mm. terveydenhoitohuone. kerh ohuone, ru ok a sali, kirjasto se k ä vahtim estarin, talonm iehen ja siivooja n a su n n o t se kä henkilökunnan sa una. Ä idinkielen m ördar de gam la m iljöerna även i de fall d å äldre b y g g n a d e r får stå kvar. Att stad en m ed g o d vilja kan göra m ycket visa r d en fina h u sra d e n vid V ästra Strandgatan, d en so m inleds med G ille sgård e n o c h fortsätter med gam la so ck e rb ru ke t o c h d en forna Heurlin ska skolan. Att d en pärlraden alltjämt lyser vid åstra n d e n beror på att stad en h ar beviljat högre b yggnadsrätt inne p å tom terna. S ist o c h slutligen är det ju pengar so m det hela tiden rör sig om, påpekar d r G ardberg. M e n - vill man verkligen något, vill m an hett och övertygat rädd a vad vi änn u har kvar av det gam la, d å kan m an nog m ed g o d vilja finna de e ko n o m iska lö sn in ga r so m g ö r det m öjligt. M en änn u är vi å b o b o r o c h d e so m styr i vår stad inte på långt när s å miljöväckta so m m an b ord e va ra i landets äldsta stad. Vi m åste ha råd att rädda vad so m fin n s kva r av d e s s m innen. Vi har inte råd att sk ö vla mer. K AN SALLIN EN KIRJAKAUPPA K A S K U K IR J A N I-O S A A O N V IE L Ä VÄH Ä N S A A T A V IS S A Turussa rakennustoiminta vilkasta A su n to - ym. rakennustoim inta jatkuu T u ru ssa vilkkaana. Turun ka u p u n g in tilastotoim istossa laaditun tilaston m ukaan kuluvan vu o d e n ta m m i-e lo k u u n aikana m yönnettyjen rakennuslupien yh teism äärä on kuutiom etriä (viim e vuoden vastaavana aika n a kuutiometriä). R a ke n n u k se n käyttötarkoituksen lu o k a ss a on näyttämö. Kotitaloustunnilla on k ä ytö ssä mallikoti, jonka op e tu ske ittiö ssä annetaan havaintoopetusta kotitalouteen liittyvissä kysym yksissä. K O U L U N rehtorina on fil.maisteri Reijo Halme. Koulutalon ku stann ukset ovat n. 3,1 mmk, mutta vajausta on vielä kaluston hankinnan osuudelta. K alu sto n k o k o n a isk u s tan n u sarvio on n mk, josta tähän m e n n e ssä on myönnetty vain mk. Ra kennuspiirustukset ovat R a unistulan "o m ie n p oikie n " K a u k o ja O lavi Reiman käsialaa. SUOMEN m ukaan edellämainittu kuutio- m äärä jakaantuu se uraavasti: kerrostalot m 3 (viime vuonna m3), om akoti- ja rivitalot m 3 ( m 3), teollisuu s- ja vara storakennukset m 3 ( m3), yleiset rakennukset m 3 ( m 3) ja m uut rakennukset m 3 ( m 3). Y L I U U T T A A S U N T O A Tam m i-elokuun aikana valmistun e issa ra k e n n u k sissa oli u u sia a s u n toja yh teen sä (viim e vuoden vastaavan a aika na 1.333), joista kerrosta lo issa (94), om akoti- ja rivitaloissa 100 (1.236) se k ä yle isissä ra k e n n u k sissa 4 (3). K a h d e ksa n ku ukauden a ika n a on T u ru ssa myönnetty rakennuslu p a uudelle asunnolle. K u n viim e vuoden vastaava luku oli 1.166, n o u su on n. 75 %. R a k e n n u slu p ie n h u o m attava n o u su on e rä s to d istu s a su n to ra k e n n u sto im in n a n jatkum i se sta vilk ka a n a T u ru ssa. Mainituista asunnosta rakennetaan kerro staloihin (a su n to pinta-ala m 2), se k ä om akotija rivitaloihin 64 (asuntopinta-ala m 2). K o lm e a su n to a ra k e n n e taan yleisiin rakennuksiin. V U O S IT T A IN U U T T A A S U N T O A Päätoimittaja - Chefredaktör: Erkki Vuori, puh. - tel T uru n k a u p u n g in yle isk a a van m u ka an tavoitteena on v pää ttye s s ä asuntoa, m in kä tavoitteen sa avu ttam ise ksi vuotuinen asuntojen tuotantotarve olisi asuntoa, tarvittavien tonttien vuosittainen tarve 30,5 h a ja asu n totu otan n on rahoitustarve 121 mmk. A su n to h a llituksen arvion m u ka an tavoite o lisi v asuntoa, vuosittainen tuotantotarve asuntoa, tonttien yh te isa la 25 h a ja rahoitustarve n. 99 mmk. Toim itussihteeri - R ed aktionssekre tera re: E in o Lehtinen, puh. - tel TURKU llm oituspäällikkö - A n n o n sc h e f: P a a vo Su o m in e n, puh. - tel Taloudenhoitaja - Ekonom iechef: Taina Herrala, puh. - tel , kotipuh. - ÅBO, VÅR STAD hemtel Toim ituskunnan m uut jäsenet - R e d a k tio n srå d e ts a n d ra m edle m m ar: Tarja Flem m ing, H eim o Kallio, M e ta T o rv a ld s

15 RAKENNUSTOIMISTO LEHTO & NORDLUND Turku, Linnankatu 19 D Puh , RA KENNAM M E ED U LLIS ESTI - Nyt alkaa 2. rakennusvaihe 96 uutta arava-perheasuntoa p a lli perheellisten Ruskontien varrelle luonnonmukava 4 km keskustasta asuntoalue P a llin lähellä ovat mm. Pallivahan uusi kansakoulu ja seura kunta ta lo. Il-va ih e e n ra kennustyöt a lkavat ja 96 perheasu n to a valm istuu syksyllä K aikki asunnot ovat A s u n to h a llitu ksen hyväksym iä, k ä y tä n n ö llis iä p e rh e asuntoja, jo id e n pohja ra tkaisu on ihanteellin e n. Jokaisessa huoneisto ssa on ta v a llis ta isom p i ikkunallinen kylpyhuone ja ilmastoitu vaatehuone. Y hteisessä läm pökeskuksessa on pesu la ja e rillin e n uim a-allas. Il-va ih e e ssa valm istuu m yös om a m yym älähuoneisto. K aikesta a sum ism ukavuudesta on h u o le h d ittu n ykyaik a i s e lla tavalla....tositilanteessa! PUERTO - puhdasta tupakkaa pinnasta alkaen! KATURAKENNUKSIA JA ULKO PUO LISIA V IE M Ä R IT Ö ITÄ Kiinteistö- ja Katurakennus Oy Käsityöläiskatu 1 - Puh mukavammin sähköllä myös läm mityksessä SUUNNITTELU JA ASENNUS - S Ä H K Ö T O I M I S T O VARRELA OY Ursininkatu 13 - Puh A luokan sähköurakoitsija Taloyhtiölle myönnetyn asuntolainan lisäksi ostaja voi anoa valtion henkilökohtaista lisälainaa. R a h o itta ja t: A sunto h a llitu s, K ansallis-o sake-p ankki ja K eskinäinen V aku u tu syh tiö Sam po. K unnon ra kennustyöstä vastaa R akennustoim isto R. Järvinen Oy. HUONEISTO TYYPIT JA ENNAKKOHINNAT 2 h + k 56,0 m _ 2 h + k 61,5 m h + k 82.0 m h + k 97,0 m h + k 97,0 m h + k 114,0 m Flunssa särkee. Kinasin särkee flunssan, pallissa parempi asua E sittely ja m yynti to im istossam m e. N outakaa m eiltä esite ja käykää sam alla paikan p äällä katsom assa tulevaa k o tip a ikkaanne pallissa. RAKENNUSTOIMISTO R. JÄRVINEN OY Humalistonkatu 3 B Turku, puh. vaihde Ota Rinasin ydintabletti. Sen vaikutus alkaa heti. Pintakerros lievittää säryn ja kuumeen. Nopeasti. Ydin helpottaa nuhan ja yskän. Tehokkaasti. Pakkaukset ja VOH: 20 tabl. 3:44 ja 40 tabl. 6:. i Apteekista. Lääke Oy SISÄ-, U L K O- JA MAALAUKSIA RAUTARAKENNE- LATTIAN- PÄÄLLYSTYKSIÄ LASINLEIKKAAMO JA -H IO M O, PEILI- JA METALLITEHDAS T O IM IA LA M M E TYÖ T SUORITAM M E NOPEASTI JA E D U LLIS IN HINNOIN A U T O ILIJA T h u o m io ik a a autolasipalvelum m e! KAUNE K öydenpunoja nkatu 32 Puh ja Konttoriajan jälkeen puh. myös ja Vahva R inasin flunssan ensi oireisiin. Maalausliike KURTTI jälk. Puhelin

16 Suikkilaan mukavasti asumaan Jussintornien D-talo nousee jo Tarjoamme Asunto Oy Jussintornien D-talosta seuraavia huoneistoja; 2 h + pk 45 m2 alkaen h + k 52 m h + k 71 m h + k 84 m h + k 103 m Asunto Oy Jussinkunnas on lamellitaloyhtiö, jonka I talo valmistuu maaliskuussa 1971, II talo kesällä h + pk 33 m2 2 h + k 60 m2 3 h + k 80 m2 4 h + k 94 m2 Katsokaa hintoja ja vertailkaa! Vuokravastike 2: /m 2 ja jos yhtiövelan osuus maksetaan pois heti vain 1: /m 2. Huomatkaa, että kiinnelainat ovat vain 10% kokonaiskustannuksista. Asunto Oy Juuslehto on velaton taloyhtiö, jonka ensimmäiset rakennusryhmät ovat jo valmiit. Kolme atriumtaloryhmää valmistuu tammikuussa h + k 114 m2, autotalli ja varasto 21 m2, yhteensä 135 m2. Hinta :, laskettu vastike 150: /kk. Lähemmin asuntosäästöasiain osastollamme Aurakatu 8 / Rouva Suominen. Rakentaa: Urakoitsijat Oy Rahoitus ja myynti: K A NSALLIS-O SAKE PANKKI KOTI KESKUSTASSA. AS OY EERIKINKATU 36:N rakennustyöt ovat täydessä menossa. Talo valmistuu ensi huhtikuun loppuun mennessä. Teidänkin kotinne? Hyvälle paikalle keskustaan. Korkealuokkainen huoneisto ja edullinen. Valittavananne ovat 7 :stä asuinkerroksesta seuraavat huoneistotyypit 1 h + kk 33,0 m mk mk 2 h + kk 51,0 m mk mk 2 h + k 60,0 m mk mk 3 h + k 78,5 m mk mk 4 h + k 94,5 m mk mk Talo kokonaisuudessaan kaikkine tiloineen a huoneis töineen varustetaan korkeatasoisesti. # Lattiat päällystetään ääntä hyvn eristävillä huopapohjaisillo muovimatoilla. Makuuhuoneissa neulehuopamatot. Porraskäytäväovet tammiviiluiset. Keittiöissä nykyaikaiset sähköliedet, 160 I kompressorijääkaapit, keittiökaappien ovet tammiviiluiset. # Kylpyhuoneissa seinälaatoitus ympäriinsä 150 cm korkeudelle. Saunaosaston yhteydessä on I mitoiltaan 6x3,5 m oleva \UIMA-ALLAS Saunaosaston lisäksi yhtiön hallinnassa on pesutupa kui vatus- a mankelitiloineen. # Koneellisesti jäähdytetty kellaritila, jossa jokaisella talouskomero. Kellariker roksessa lokaisello huoneistokohtaiset säilytystilat. # Pihalla 60 asfaltoitua autopaikkaa, joista 24 varustetaan sähköliitännällä. ESITTELY JA MYYNTI: r a k e n n u s o y Aurakatu 8, Turku Puh UITTAmO CITYKAUPUNKI ihannekaupunki asuttavaksenne Huomatkaa, että Uittamon citykaupunki tarjoaa Teille seuraavat m erkittävät sosiaaliset edut: jo alkuvaiheessa rakennetaan koulu, riittävän suuri ostoskeskus ja yhtiöiden omistukseen jäävä suuri uimahalli. Tehkää tuloksekas kodinhankintapäätös ryhtykää POSTIPANKIN asuntosäästäjäksi. Voitte kohdistaa säästämisen nimettyyn huoneistoon. Silloin tiedätte, mihin säästätte. Tulkaa neuvottelemaan ja noutamaan esite. Aurakatu 12, puhelin Citykaupunki on lähellä merta. Ja vain 4 km päässä keskustasta. Sinne on suunniteltu ja kaavoitettu citymäinen asumalähiö noin perheen ensimmäinen citykaupunki Turkuun. Alue liittyy välittömästi nyt valmistumassa olevaan UITTAMO ISPOINEN asuntoalueeseen, joka käsittää noin 900 asuntoa ja juuri valmistuneen ostoskeskuksen. Uittam o-citykaupungin ensimmäinen rakennusvaihe alkaa RAKENNUSTOIMISTO A.PUOLIMATKA OY EERIKINKATU 6 b TURKU PUH Viihtyisällä paikalla olevia korkealuokkaisia keskustaasuntoja tarjoaa A s.o y Sirkkalankatu 35 b Sirkkalan- ja Sepänkadun kulmaan rakennettavasta asuintalosta on teillä vielä m ahdollisuus valita oma asuntonne seuraavista huoneistotyypeistä: 1 h + kk = 30,5 m2 hinta alk , 2 h + kk = 45,5 m2,,,, , 2 h + k = 50,5 m ,- 2 h + k = 54,5 m ,- Talo valmistuu kesäkuun 1. päivänä Huoneistojen esittely ja myynti: Rakennusliike Turku Ylismäki oy Luostarinkatu 8, puh

17 m/s Ilmatar m/s Floria s/s Svea Jarl s/s Birger Jarl m/s Fennia s/s Bore s/s Bore III m/s Botnia m/s Skandia m/s Nordia m/s Holmia Päivästä päivään. Aamusta iltaan. Ympäri vuoden ne kulkevat Silja Linelaivat. M ukanaan m atkustajia, henkilöautoja, rekka-autoja. Turusta ja Helsingistä Tukholm aan ja Norrtäljeen. Kahdeksan vuoroa päivittäin kumpaankin suuntaan. TERVETULOA! Dag efter dag. M orgon och kväll. Aret om kör de - alla Silja Line-fartygen. Med passagerare, personbilar, långtradare. Från Åbo och Helsingfors till Stockholm och Norrtälje. Å tta avgångar per dag i vardera riktningen. VÄLKOMMEN!

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion Käsikirjasia N:o 15. METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS ESITTÄNYT ARVID BORG. TAPIO Metsänomistaja, jolla ei ole TAPIO-lehteä, on ajastaan aivan takapajulla. Jos haluat tietoja metsäsi

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

O Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi

O Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi SISÄLTÖ: Sivu Sisällysluettelo 1 Henkilöstöhallinto 22 Hallitus

Lisätiedot

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O V F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi I SISÄLTÖ : Sivu S isällysluettelo 1 H allitus tilintarka

Lisätiedot

Ammattiluokitus Classification of occupations

Ammattiluokitus Classification of occupations K äsikirjoja H andböcker H andbooks N ro 14 Uusittu laitos Revised edition Ammattiluokitus Classification of occupations 1987 HELSIN KI 1987 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKO ELMA

KIERTOKIRJEKOKO ELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA 1976 N :o 126-130 N:o 126 postitoim ipaikkojen perustam isesta T a m m ik u u n 1 p ä iv ä s tä 1 9 7 7 perustetaan h aaraosa stot I I m a tra 1 2 Imatran

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

E U R O O P A S S A V U O S I K E R T O M U S. Tuotantoa. Myyntija markkinointi. Yhteisyritykset Intiassaja Puolassa M

E U R O O P A S S A V U O S I K E R T O M U S. Tuotantoa. Myyntija markkinointi. Yhteisyritykset Intiassaja Puolassa M F I S K A R S E U R O O P A S S A V U O S I K E R T O M U S 1 9 9 3 S is ä lly s Tuotantoa *, ' T ie to ja o s a k k e e n o m is ta jille... 2 Y h tiö k o k o u s... 2 K o n s e rn in a v a in lu k u

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945

III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLE STATISTIK III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUOSINA ja III l a n t h u s h Al l n in g 4 1 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÂREN och L'AGRICULTURE

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA 1902.

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA 1902. SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. 7. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA 1902. HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 1904. M etsähallituksen

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET BEFOLKNINGSRÖRELSEN VITAL ST A T IS T IC S O FFICIAL STATISTICS OF F IN LA N D

VÄESTÖNMUUTOKSET BEFOLKNINGSRÖRELSEN VITAL ST A T IS T IC S O FFICIAL STATISTICS OF F IN LA N D SUOMEN VIRALLINEN TI L A S T O F I N L A N D S OFFICIELLA STATISTIK O FFICIAL STATISTICS OF F IN LA N D VI A: 131 VÄESTÖNMUUTOKSET BEFOLKNINGSRÖRELSEN VITAL ST A T IS T IC S 1969 HELSINKI 1972 Tätä julkaisua

Lisätiedot

Viisi työn vuotta. N : o 4 1962

Viisi työn vuotta. N : o 4 1962 N : o 4 1962 P ä ä to im itta ja C h efred ak tö r: E rk k i V u o rii p u h. tel. 19 575 T o im itu ssih teeri R e d a k tio n sse k re te ra re : O sm o Jo k in en, p u h. tel. 29 594 T alo u d e n h

Lisätiedot

Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille?

Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille? 2 2004 Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Maakuntien erikoisuuksia. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille? Ruokakori.fi -tilausjärjestelmä tarjoaa elintarvikeyritykselle nopean ja

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

VOIMAKAS KEHITYS JATKUU

VOIMAKAS KEHITYS JATKUU UUSI ILMAVA CENTRUM TURUN KESKUSTASSA TULE MUKAAN SYYSMUOTIIN T avaratalostam m e on nyt helppo valita m uodikas asukokonaisuus. Pukineet, jalkineet, asusteet - kaikki sam an katon alta. O lem m e ryhm

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN SUOMEN VIRALLINEN T I L A S T O F I N L A N D S OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI C: 103 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN GENERAL CENSUS OF POPULATION 1960 XI TAAJAMAT

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VI C :106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa V Del V V o

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Sanom a O sak eyhtiö n to im in tak erto m u s v u o d elta 1969 HELSINGIN SANOMAT. S U O M E N E N l M M t N L E V I N N Y T U H t l ts>ö

Sanom a O sak eyhtiö n to im in tak erto m u s v u o d elta 1969 HELSINGIN SANOMAT. S U O M E N E N l M M t N L E V I N N Y T U H t l ts>ö Sanom a O sak eyhtiö n to im in tak erto m u s v u o d elta 1969 HELSINGIN SANOMAT S U O M E N E N l M M t N L E V I N N Y T U H t l ts>ö Sanoma Osakeyhtiö Toimintakertomus vuodelta 1969 N o u su su

Lisätiedot

F I S K A R S. Toimintakertomus 1985

F I S K A R S. Toimintakertomus 1985 F I S K A R S Toimintakertomus Yhtiökokous Fiskars Toimintakertomus F iskars O y A b :n va rsin a in e n y h tiö k o k o u s p id e tä ä n p e rja n ta in a h u h tiku u n 4 p ä ivä nä 1986 klo 16.30 ravintola

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ko onnut. pianon my ö tstilyks eli e A - A - B O K J E N X T J S. S S A v II. E. /Johnin kus/mumksella. s o li / 11 a n // / o M M S I!

Ko onnut. pianon my ö tstilyks eli e A - A - B O K J E N X T J S. S S A v II. E. /Johnin kus/mumksella. s o li / 11 a n // / o M M S I! \ o - i ^ / S s s / S i s i Ko onnut A - A - B O K J E N X T J S pianon my ö tstilyks eli e s o li / 11 a n // / o M M S I! M i v i h k o S S A v. 1880. II. E. /Johnin kus/mumksella. m i 11 Lev. 2 81 Lji.

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

2. TUTUSTUN KIRKKOONI

2. TUTUSTUN KIRKKOONI 2. TUTUSTUN KIRKKOONI Ikonit kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon ja kotiin 1. Laita rasti niiden kuvien viereen, joihin sinusta ikoni voisi kuulua. Väritä kuvat. 2. Kirjoita kir-jain-kor-teil-la-si sana IKONI.

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon

Lisätiedot

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv. TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22

Lisätiedot

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille Tekninen lautakunta 66 20.09.2017 Tekninen lautakunta 102 19.12.2017 102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

f - W L Ui * '"Q * ..., H«#-* ' 0 î J~> i> J * V /W í- p i - L : h

f - W L Ui * 'Q * ..., H«#-* ' 0 î J~> i> J * V /W í- p i - L : h f - W L Ui * '"Q *..., H«#-* ' 0 î J~> i> J * V /W í- p i - L : h P öytäkirja KV.-:a kirjastovalio»oinaan :okou!coesaa lie u ain gias- U.ito u k ir ja s t o s s a 6.1 0.4 8 klo 17» j O. - s a o liv a t

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1 Matkailulautakunta 16.04.2010 Aika 16.04.2010 klo 9:00-10:30 Paikka Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle Luettelo käsitellyistä asioista

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Poliisin voimankäyttö

Poliisin voimankäyttö I Markus Terenius Poliisin voimankäyttö Rikosoikeudellinen tutkimus sallitun voimankäytön rajoista Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostum uksella

Lisätiedot

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi Krstuks syntymän klnd krekk 1 F G7 7 G7 K ln es pe Hrs tu n th Hrsts j n U r n rn, n r hn des, j n n rn gl ln de n n he, p, V, r, n ne rs n p strhn Vthem he r ks ms k p ss, ss. l, 9 7. 8. F G7 7 G7 En

Lisätiedot

Rekisteriseloste. 1. Rekisterinpitäjä. 3. Rekisterin nimi

Rekisteriseloste. 1. Rekisterinpitäjä. 3. Rekisterin nimi Rekisteriseloste 1. Rekisterinpitäjä N im i: Res p o ndeo Oy Y -t u nnus : 2 6 2 2 6 8 4-1 O s oit e: Ität u ulenkuja 11, 02100 E s p oo 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa E lisa Tiilimäki

Lisätiedot

Helka-neiti kylvyssä

Helka-neiti kylvyssä Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Erilainen koru Kultakönnistä.

Erilainen koru Kultakönnistä. Erilainen koru Kultakönnistä. P allo ista p o m p u loista k ullasta h op easta sarjan n u o ria k o ru ja suu nnitteli L iisa V itali P o ik k ea K u ltakönn iin - K ultakönni poikkeaa m uista! KULTAKÖ

Lisätiedot

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus 198 12.06.2017 Kaupunginvaltuuston kokouksen 24.4.2017 päätösten täytäntöönpano 1898/00.02.01/2017 KHALL 12.06.2017 198 Kuntalain (410/2015) 39 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vas

Lisätiedot

J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S

J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S TALVIRENGASPAKON VESITTÄMINEN JOHTAA LIIKENNEKUOLEMIIN 6. 6. 2 0 1 8 J A R M O S U N N A R I M A N A G E R S T A N D A R D S, R E G U L A T I O N S A N D A P P R O V A L S S I S Ä L LY S L U E T T E L

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/ Tarkastuslautakunta1. AIKA klo 14:00. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/ Tarkastuslautakunta1. AIKA klo 14:00. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/2017 1 Tarkastuslautakunta1 AIKA 06.11.2017 klo 14:00 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite harrastustakuusta

Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite harrastustakuusta Sivistyslautakunta 19 28.03.2017 Kaupunginhallitus 102 18.04.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite 27.10.2016 harrastustakuusta 211/00.01.06/2016 SIVI 28.03.2017 19 Kokoomuksen valtuustoryhmä

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

7 iedoitus* ja ohjekirje

7 iedoitus* ja ohjekirje '%? )/ " 3?-'t10 (HSo) S t? IL. 7 iedoitus* ja ohjekirje Joulukuu N:o A/12 1951 S u o m e n K o m m u n i s t i s e n P u o l u e e n j ä r j e s t ö i l l e Työväenluokan taisteluyhtenäisyyden aikaansaaminen

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/

PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 23 Kehittämistoimikunta 18.11.2015 AIKA 18.11.2015 klo 18:00-19:20 PAIKKA Pöytyän kunnanvirasto, Kyrön toimipiste ASIAT Otsikko Sivu 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Kauniaisten suomenkielisen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion työ- ja loma-ajat lukuvuonna

Kauniaisten suomenkielisen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion työ- ja loma-ajat lukuvuonna Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta 57 26.10.2017 70 14.12.2017 Kauniaisten suomenkielisen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion työ-

Lisätiedot

Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta

Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta Kirkkokuorolle, baritonisolistille ja uruille Tämä virren 64, kahden Piae Cantiones-laulun ja kolmen evankeliumikatkelman pohjalle rakentuva pieni passiomusiikki

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen Sivistyslautakunta 40 16.05.2017 Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset 1.8.2017 alkaen 606/01.017/2016 SIVLTK 16.05.2017 40 Sivistysjohtaja Matti Hursti: Sivistysjohtajan

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot