De kommunala valen åren Kunnallisvaalit vuosina K a u a n riid a n a la is e n a o llu t, m u tta ta rp e e l

Transkriptio

1 Kunnallisvaalit vuosina De kommunala valen åren K a u a n riid a n a la is e n a o llu t, m u tta ta rp e e l lis e k s i h a v a it tu u u d istu s k u n n a llis h a llin n o s sam m e to te u tu i, kun m a a la is k u n ta in ja k a u p u n k ie n k u n n a llis la it -sekä k u n n a llin e n v a a lila k i s ä ä d e ttiin m arrask. 2)7 ip. 19rt7. N i i d en m u kaan k u n n a n asio ista p ä ä ttä ä n iin h y v in kau pu n geissa tkmin kauppa lioissa ja. m aala is k u n n issa, v ie lä p ä e rin ä is in eh d o in taajavä k isissä y h d jr.skunnissakin va ltu u s to ja k u n n a n ta lo u d e n h o ito a ta rk a s ta v a t y le is illä v a a le illa v a lit u t tilin ta r k a s ta ja t. V a ltu u s to, jo n k a jä se n lu k u e rity is e n laeissa m ä ä rä ty n a steiko n m u k a a n riip p u u k u n n a n h e n k ik ir jo ite tu s ta v ä k ilu v u s ta, ja tilin ta r k a s ta ja t, jo ita m a a la isk u n n iss a on 4 ja kau p u n g eissa v ä h in tä ä n 4 y h tä m o n in e va ra m ie h in e e n, v a lita a n 3 vuodeksi v ä littö m illä ja s u h te e llis illa va a le illa. V a lt u u t e tu is ta eroaa v u o s itta in 1/3 ja tilin ta r k a s ta jis t a m aialaiskunn.issa 2, k au p u n g eissa v a ltu u s to n p ä ä ttä m ä m äärä, T ä te n va p a u tu n e e t p a ik a t tä y te tä ä n v a a le illa, jo tk a to im ite ta a n jo k a vuosi jo u lu k u u n 4 ja ta rp e e n tu lle n s it ä s.euraava n a p ä ivä n ä. N. s. m a rra sk u u n la kon v ja se u raavan vuoden alussa alkaneen k a p in a n tähden e n sim m äise t tä m ä n la in m u k a is e t v a a lit to im e e n p a n tiin k a ik k ia lla m aassa, ani h a rv o ja k u n tia lu k u u n o tta m a tta, k u ite n k in va sta jo u lu ta m m ik u u n a ik a n a vv Sen jälkeen on v a a lit säänn ö llis e s ti to im ite ttu jo k a vuosi la in m ä ä r ä ä m än ä a ik a n a, lu k u u n o tta m a tta n iit ä ly k k ä ä n ty m is iä m u u tam issa khnnissa, jo tk a o va t a ih e u tu n e e t e r ity is is tä syistä, Seu ra a vass a k ä s ite llä ä n k u n n a llis v a a le ja vv m aan kaupungeissa, k au p paloissa, m a a la isk u n n issa ja n iis s ä taaijaväkisissä yh d ysku n n issa, jotka, ovat k ä y ttä n e e t h yväkseen tä tä la in n iille suom aa o ik e u tta. T ä llö in k u ite n k in on h u o m a u te tta v a, e ttä tie to ja e i ole sa atu k u n n a llis v a a le is ta v :s ta A h v e n a n m a a n k u n n a sta sekä A k a a n ja K a u h a v a n k u n n ista, v M a a r ia n h a m i n an k a u p u n g is ta ja 5 :stä A h v e n a n m a a n m a a la is k u n n a sta sekä U u d e n k a a rile p yyn k a u p u n g ista, v :stä A h v e n a n m a a n kun- D en längie omstriddla, men1 n ödig b efu n n a k o m m u n a lre fo rm e n b lev en v e rk lig h e t, dâ la g a r n a om k o m m u n a lfö rv a ltn in g e n i la n d s ko m m u n ern a och i städ ern a ävensom den k o m m u n a la va lla g e n stiftadies den 27 nav E n lig t dessa la g a r tillk o m m e r såv ä l i städ ern a sam i k ö p in g a r och landiskam im uner, ja t. o. ni., med vissa v i l l k o r. i sam hällen med sam m anträtngd befo lk n in g, b e slu ta n d e rä tte n i kom m unens a n g eläg enheter k o m m u n a lfu llm ä k tig e ; skötseln av kom m unens ekonom i gran skas av reviso rer utsedda genom allm än n a val. K o m m u n a lfu llm ä k tig e, v ilk a s m edlem santal enlig t särskild i la g bestälmd sk a la är beroende av koimitnunens imantalsöfcriivna- fo lk m ä n g d, sam t re v is o re rn a, v ilk a i la n d skom m u n ern a äro 4 och i städ erna m in st 4 jä m te lik a m ånga suppleanter, väljais fö r 3 år i sän der medels d ire k ta, p ro p o rtio n e lla va l. A v fu llm ä k tig e a v g å r å rlig e n 1/3, arv re v is o re rn a i lan d skom m u n ern a h ä lfte n, i städ ern a e tt av sta d s fu llm ä k tig e fa s ts tä llt a n ta l oöh besätta s de så lu n d a le d ig b liv n a p la ts e rn a genom val som fö rrä tta s v a rje år den 4 decem ber saimt i fa ll av behov även. fö lja n d e dag. T i l l fö ljd av den s. k. n o vem b erstrejken år 4947 sam t det i bönjan av fö ljan d e år u t b ru tn a u p p ro re t ve rk stä lld e s de fö rsta v a le n e n lig t denna lag ö ve ra llt i landet, med> und a n ta g av n å g ra få k o m m u n er, liikiväl fö re t i decem ber ja n u a r i åren( D ä r e fte r h a va len reg elb u n d et fö r r ä tta ts v a rje år den lagbestäim da tid en, med u n d a n ta g av sådana uppskov i n åg ra k o m m u n er. v ilk a fö ra n le tts av särsk ild a om ständigheter. I det fö ljan d e redogöres fö r de kom m u n ala valen åreni l2 i landets städer, k ö p in g a r och la n d sk o m m u n e r sam t i de sa m h ä llen med sa m m an trän g d b e fo lk n ing, v ilk a begagnat sig av den fö rm å n la gen b e v ilja r dem i d e tta avseende. H ä r v id ä r dock a tt m ä rk a, a tt u p p g ifte r ick e e rh å llits om 1918 års kom m u n ala v a l i 6 kom m u n er på A la n d ävensom i Akkais och K a u h a v a, om 19)19 års v a l i M a rie h a m n och 5 la n d s kom m u n er på Å la n d ävensom i N y k a rle b y stad, om 1929 års val i 7 åländska kom m uner

2 n a s ta ja v H iit t is t e n kunnasta. L i sä k si v a a le ja e i ole to im ite ttu v K i i koisten, ja Pet-olahden sekä v. 19l20 Peto la h - den kunniassa. M aaseutuun, on, tä llö in lu e ttu kauppala t, M a a la is k u n n a t ja taaijaiväikiset y h d ysku n n at. K u n sa n g en m onessa kunnassa v a rs in k in p o rvarillis e t, p uolueet o va t v a a leissa olleet keskenään v a a liliito s s a t a i en- nalko-lta sopineet y h te is is tä eh d o k k aista ja eh d o k aslisto ista, jo ita m uodostettaessa ei lik im a in k a a n a in a ole p id e tty s ilm ä llä puo- luenä-kök-ohiia. on tie to ja e ri p o rv a rip u o lu e is ta tä llö in o llu t m ahdoton saada, minkä- tä h d en tila s to a la a d itta e ssa on o llu t pakko k ä y ttä ä ja k o a : p o rv a rip u o lu e e t ja so s ia lis tiset puolöeet, jo llo in jä lk im m ä is iin on lu e ttu so s i a 1idem o k r a a 11 i ne n puolue, s o-s i a 1i s t i n-en ty ö väen p u o lu e ja k ris tillin e n työ väen p u o lu e. Ä änio ikeutu t. V a a lilu e tte lo id e n m u kaan o li ä ä n io ik e u te ttu ja h e n k ilö itä vv : och on) 1921 års va l i H it i s kom m un. D ä r t ill är a tt m änka, a tt va l ick e fö r rä tta ts i K iikois och P e ta la k s kom m u n er år 1919, lik a lit e t som i P e ta la k s å r T i l l landsbyg den h a rä k n a ts k ö p in g a r, landskom m uner ooh sam h ällen med sam m a n trä n g d b e fo lk n in g. D å i.synnerhet de b o rg e rlig a p a r tie rn a i ganska m ån g a kom m u ner fö re valen, in g å tt va lfö rb u n d sinsem ellan, e lle r på fö rh a n d överen skom m it om gem ensam m a k a n d id a te r och k a n d id a tlis to r, v a rv id p a r tis y n p u n k te r icke ens närm elsevis a lltid v a r it de bestälnimande, h a r det i dessa fa ll v a r it om öjligt, a tt e rh å lla u p p g ifte r om de b o rg e rlig a p a r tie r n a v a r t fö r sig, v a r fö r m an v id.s ta tis tik e n s u p p g ö ran de v-arit tvu n g e n a tt använ d a i ndlelningen : b o rg e rlig a p at tier och s o c ia lis tis k a p a rtie r. T ill de senare ha då rä k n a ts socialdem o k ra tis k a p a r tie t, s o c ia lis tis k a a rb e ta rp a r t ie t saimt k r is tlig a a rb e ta rp a rtie t. Röstberättigade. E n lig t v a llä n g d e rn a va r ' a n ta le t rö s tb e rä ttig a d e personer åren :2 : Kaupungeissa M a a s e u dulla Koko maassa I städerna På landsbygden I hela riket Vuonna Mieliiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä År Män Kvinnor Summa Män Kvinnor Summa Män Kvinnor Summa Ä ä n io ik e u te ttu je n lu k u kasvo i vu o si vu o delta, p a its i v. 1919, jolloin, se väh en i e d e llisestä vuodesta lähes :11a. T äm ä jo h t u i s iitä, e ttä m u u to k sella k u n n a llis ia,k e ih in e lo kuun 15 p :lt ä 1919 e v ä t t iin va a lio ik e u s n iiltä, jo tk a huo,limattoimuudesta, o liv a t juitta n e e t m ak sa m a tta kahden- lä h in n ä edtellisen vuoden ku n n allism aksu n sa, sekä n iilt ä, jo tk a n a u tt iv a t v a k in a is ta va iv a is h o ito a. V a rs in rip e ä s ti kasvoi ää n io ik e u te ttu je n, lu k u vv T ä m ä saa se lityk se n sä siitä,, e ttä ä ä n io ik e u te ttu je n lu k u a tällöin, lis ä s iv ä t n ä in ä vu o sin a toim ieenpa,utujen arm ahdusten k a u tta ä ä n io ik e u tta n a u ttiv ik s i tu lle e t v a l tiorikoksesta- tu o m itu t. V o li lisä y s jo m e lk o is ta p ienem p i, ollen v a in 1/3 edellisen vuoden lisä yk sestä. Äänestäneet. M is s ä m ä ä rin ä ä n io ik e u tta k ä y t e ttiin kysym yksessä o le vin a vu o sin a t o i m eenpannuissa k u n n a llis v a a le is s a n ä k y y seu- raavast-a tau lu ko sta : D e rö stb erä ttig a d es a n ta l ökades å r fr å n år, utom år 1919-, då m inskningen- fr å n fö re gående år v a r nära- på O rsaken h ä r t ill v a r den, a tt geniom en i k o m m u n a l lagarna- fö retag en än d rin g av den 15 au g u s ti personer, som a v vård slö sh et lä m n a t sin a kom-muna-luts-kylder obeta-lade fö r tväinne närm ast, föregiåendle, å r, ävensom personer, v ilk a sta d ig va ra n d e e rh ö llo f a t t ig vård, från-känd-es rö s trä tt. S y n n e rlig e n sna-bbt ökades de rö stb e rä ttig a d e s a n ta l åren 19,20 (1900. F ö r k la r in g e n tiili denna ökn in g är den a tt de fö r s ta ts fö rb ry te ls e r -dämda. -viijikia deiss-a år alminiesitieradies, åter blevq röstb erättigade. Å.r v a r ö kn in gen red a n b e ty d lig t m in d re, enda-st 1js a,v fö reg åen d e års ö knin g. Röstande. 1 v ilk e n m ån de rö s tb e rä ttigade begagnade sig av sin rö s trä tt vid de ifrå g a v a ra n d e år förrättaid-e kom m u n ala va l-en framgå-r av följandle tabell :

3 Vuonna År Valtuutettujen vaalissa Vid valet av fullmäktige Luku Antal Miehiä Män % äänioikeutetuista miehistä I % av röstberättigade män Naisia Kvinnor Luku Antal /0äänioikeutetuista naisista I % av röstberättigade kvinnor Luku Yhteensä Snmma Antal! /<i äänioikeute- 1 tuista I % av röstberättigade Tilintarkastajain vaa lissa Vid valet av revisorer Luku Antal % äänioikeutetuista I % av röstberättigade Kaupungit Städer ' ^ "> Maaseutu Landsbygd i : 32.8, :i : Koko maa Hela riket Ô , I V e rra tta e s s a äänestä jien lu k u ja to isiin sa sekä v a ltu u te ttu je n e ttä tilin ta r k a s ta ja in va a le issa h u o m a taan, e ttä nousu v edellisestä vuodesta o li va rs in su u ri seuraa- v iin v u o s iin v e rra ttu n a. Sen a ih e u tti to iselta puolen k a p in a n johd osta syntynyt, lam aann u s tila v ja to ise lta puolen saman vuoden lo p u lla ja seuraavana vuonna arm ah d ettu jen, va ltio rik o k s e s ta tu o m ittu je n osanotto va a le ih in. V. 1'9I22 taas on h a v a it ta vissa ä ä n e stä jä in lu v u n sekä ab so lu u ttista e ttä su h teellista välheniemistä1, m ik ä otaksu t ta v a s ti jo h tu u väsym isestä jo k a v u o tis iin v a a le ih in. M it ä siihen tulee, e ttä t ili n t a r k a s ta jia äänestäneiden lu k u k a ik k in a vu o sina on o llu t tu n tu v a s ti v a ltu u te ttu ja äänestäneiden lu ku a pienem pi, saanee se s e lity k sensä siitä, e ttä suuressa osassa m aata k ä y te tä ä n v a in y h tä v a a lilip p u a, jo k a sisä ltä ä sekä. valtuusm ies- e ttä tilin ta rk a sta ja e h d o k - k aat, jo llo in to d ennäkö isesti osa ä ä n estä jistä on u n o h ta n u t äänestää tilin ta rk a sta ja e h d o k - k a ita. T ie te n k in on p a ljo n s e lla is ia k in, jo tk a ta lla lla a n o va t o lleet tilin ta rk a sta ja e h d o k - k a ita äänestä m ä ttä, s illä e ih ä n tilin t a r k a s ta ja in v a a li h erätä y h tä s u u rta m ie le n k iin toa k u in v a ltu u te ttu je n va a li. J älmifä r m an de olika, åren. antalet röstande S'iivâl vid valen, av fullm äktige som av revisorer, fin n er man att ökningen år frå n föregående år var ganska betydlig i jäm förelse med de följande åren. Ö kningen härrörde å ena sidan av dem förslappnitng, som förorsakades av det röda upproret år 191.S, ocli å andra sidan av de för statsförbrytelser dömdes, men i slutet a.v samma år och under följande år amnestierades deltagande i valen. Å r 1922 förm ärkos åter en såväl absolut som re la tiv m inskning av de röstandes antal, viliken m inskning sannolikt härrörde a,v den trö tthet de årligen återkommande valen förorsakade. V ad beträffa r den omständighet, att antalet personer v ilk a deltagit i revisorsvalen alla år v a rit betydligt m indre än antalet personer, som deltagit i valen av fullm äktig e, torde den få sim fö rk la rin g därav, att i en sitior diel kommuner endast en valsedel användes, v ilken upptog såväl fullm äktig- som revisorskandidaterna. varvid sannolikt en del av de röstande glömt att rösta på revisorskandidaterna. Tyd lig en finnes det också mänga, som avsik tlig t underlåtit att rösta på revisorskandidaterna, då ju valet av revisorer icke eger samma intresse som valet av fu llmäktige.

4 O san o tto v a a le ih in 011 k aiikkin a vuosina o llu t mielikö laiimtea. V ilk k a in»e o li v. 1921, ja s illo in k in o li v a ltu u te ttu je n vaalissa äänesti) ne iden lu k u v a in 36.i ]c eli siis vä h ä n enem m än k u in */* ä ä n io ik e u te tu is ta, eikä tilin ta r k a s ta jie n va a liss a sitä k ä ä n. L a im e in se o li v , jo llo in v a ltu u te ttu ja ' äänesti v a ja a 1jt ja t ilin t a r k a s t a jia 1jr> ä ä n io ik e u te tu ista. V e rra tta e s s a to is iin s a k a u p u n k ie n ja m aaseudun su h d elu ku ja h u o m a taan, e ttä osanotto v a a le ih in on o llu t m o n in v e r ro in la im e a m p a a m aaseu d u lla k u in k a u p u n geissa. K a u p u n g e is s a ä ä n e stä jie n su h teellin e n lu k u lä h e n te li1 ä ä n e stä jie n p ro s e n ttilu ku a eduskuntavaaleissa, ään estän eitten ollessa s u u n n ille e n SO clo ä ä n io ik e u te tu is ta, m a a seu du lla v a in noin 30 cr. K o k o m aan äänestäneiden alh aiset suhdelu v u t jo h tu v a t siis su u rim m a k s i osaksi s iitä, e ttä m aaseu d u lla n iin su u ri osa ä ä n io ik e u te tu is ta on o llu t äänestäm ättä. S e ei k u ite n kaan johd u y k sin o m a a n veltto u d esta, sillä m onissa m a a la isk u n n iss a eri v a lt io llis e t puo- lu e ry h m ä t o vat e d e ltä p ä in sopineet yhdestä va ltu u sm ie ste n ja tilin ta r k a s ta ja in ehdokaslis ta s ta, jo llo in äänestys lu o n n o llis e s ti on o llu t v a in m u odollinen. U s e in v a a lit on m yös to im ite ttu m u ita k u in v a lt io llis ia puolu enäköikohtia silm ä llä p itäen, jo llo in u sein k in edusta jaehdiokkaiksi on asetettu k u n n a l lisissa lu o tta m u sto im issa an s io itu n e ita, k a ik k ie n äänestäjäiryihm ien lu o ttam u k sen sa a v u tta n e ita h e n k ilö itä ; tä llö in v a a le ih in osanotto luon.nollislesti on o llu t la im e a ta. S itä p a it s i äänsi äijät, e iv ä t vo i odottaa edusta jie n s a to im in n a s ta k u n n a n v a ltu u sto is sa lik im a in k a a n 1 sa m a n la isia ja y h tä s u u ria tu lo k s ia k u in v a lt io p ä iv illä, n iin että sekin osaltaan se littää laim ean va a le ih in osanoton. T a u lu k o s ta n ä k y y edelleen, että m iehet vu o si vu o d elta y h ä in n o k k a a m m in ovat ru ven n e e t k ä y ttä m ä ä n ä ä n io ik e u tta a n, kun sen sija a n n aisten osanotossa v a a le ih in ori ta p a h tu n u t su h teellisen vä h ä n v a ih te lu ita kysym yksessä o le vin a vu o sin a. V e r r a t tu in a n a is iin ovat m ieh et v a rs in k in vv su h tee llise s ti p a ljo n suurem m assa m äärässä k ä y ttä n e e t ä ä n io ik e u tta a n. T o s in o li n aisten su h d e lu k u k au p u n g eissa vv jonkini v e rra n 1 su u rem p i k u in m iesten, im utta m aaseu d u lla on m iesten su h d elu ku k a u tta a lta a n tu n tu v a s ti suurem p i, vielä p ä n iin, e ttä v ää n io ikeu tuist.a m ieh istä 38.1 % eli lähes s/s on ä ä n estä n yt, n aisista D eltag an d et i 'vaien lia r under alla år v a r it ganska la m t. L iv lig a s t vair det år och t. o. m. då u tg jo rd e a n ta le t d eltag are i v a le n av fullrmälktilge endast 36.1 /o e lle r således b lo tt något över */* av de rö stb erättigades a n ta l, 1 va len a v re v is o re r ick e ens så stor del. L a m a s t v a r d eltag an d et år 1918, då k n a p p t 1!t av de rö s tb e rä ttig a d e röstade på fu llm ä k tig e oeb endast */» på reviso rern a. Jä m f ö r m an m ed v a ra n d ra re la tio n sta le n fö r städ erna ocli fö r landsbygden, fin n e r m an a tt d eltagandet i valen på landsbygden v a r it o fa n tlig t m ycket la m a re än i städerna. I städ ern a n ärm a d e sig det r e la tiv a a n ta le t rö stande p ro c e n tta le t fö r a n ta le t d e lta g a re i rik sd a g svale n i d et de rö stan d e u tg jo rd e u n g e fär 50 % av de röstberättigade, på landsbygden därem ot endast o m k rin g 30 c;o. D o lå g a p ro ce n tta le n fö r rö stan d e i hela r ik e t h ä rr ö ra sålunda t i l l stö rsta delen d ä r av, a tt en så stor del av de rö s tb e rä ttig a d e på landsbyg den u n d e rlå tit a tt rösta. D e tta är dock in g a lu n d a a tt t ills k r iv a u teslu ta n d e bristan d e intresse, ty i mlånga landskom m u ner ha de p o litisk a p a rtie rn a ' pft fö rh an d överenskom m it 01m gem ensam lista fö r v a len aiv fu llm ä k tig e och re vis o re r, i v ilk e t fa ll o m rö stn in g en n a t u r lig tv is b liv it endast en fo rm a lite t. O fta ha också vid valen s fö r rä tta n d e avseende fästs viid andra än p o litiska p a rtis y n p u n k te r, och som k a n d id a te r uppställts personer, som g jo rt sig m e rite ra de i k o m m u n ala fö rtro e n d e v ä rv och d ä rv id fö rv ä rv a t sig a lla vä lja rg ru p p e rs fö rtro en d e. 1 sådana' fa ll lrar delta& andët i v a le t sjä lv fa lle t varit, lamt,. D essutom ku n na de röstande icke av sin a representanters verk sam het som k o m m u n a lfu llm ä k tig e fö rv ä n ta ens îiiirmie'lseivis lilkada-na och lik a stora re su lta t som av rep re se n ta n te rn a i rik s d a g e n ; också detta b y r a r till att fö rk la ra det lam a deltagandet i de kom m unala valen. A v tabellen synes vid are, a tt m ännen år fr å n å r a llt iv r ig a r e b ö rja t begagna sig av sin rö s trä tt, va rem o t k v in n o rn a s d eltag ande i va le n u n d e rg å tt jä m fö re lse v is få fö rä n d rin g a r u n d er de ifrå g a v a ra n d e åren. T jä m fö relse med k vin n o rn a ha m ännen i synnerhet, åren l9i ' i r e la t iv t m ycket stö rre m ån begagnat sig av sin rösträitt. V iss e rligen va r de röstando kvin n o rn as relationsta l i städerna åren något stö rre än m ännens, m en på landsbyg den v a r m ännens re la tio n s ta l k ä n n b a rt s tö rre ; sålunda röstade år 1920 av a lla rö stb e rä ttig a de m än 38.1 % e lle r n ästan */*, av k v in n o r na endast 27.7 % e lle r något över */*. I det

5 i i va in 2l7.T % e li väh än y li 1j 4. E d e llä jo huom a u te ttiin, e ttä ä ä n e stä jie n lu k u v on tu n tu v a s ti v ä h e n ty n y t e d e llise stä vuodesta. Sa m a ilm iö on h a v a itta v is s a k u m m a n k in sukupuolen sekä ab so lu u ttisia että su h teellisia- lu k u ja tarika-stetta-essa. 'Miten- hyväksytyt- v a a lilip u t ja k a u tu iv a t p u o lu eittain. sekä m ik ä m äärä oli h y lä tty jä ' v a a lilip p u ja k u n a k in kysym yksessä olevan a vuonna, k ä y se lville seuraavasta ta u lu kosta : föregående h a r redan påpekats, att de röstandes a n ta l å r 1922 k ä n n b a rt m in sk a ts fr å n fö regåen d e år. Sam ana fö reteelse fr a m trä d e r även då m an g ra n s k a r s å väl det ab soluta som det re la tiv a a n ta le t rö stan d e av va rtd e ra könet. H u r u de godkända va ls e d la rn a fö rd ela d e sig på de o lik a p a r tie rn a sam t h u ru sto rt a n ta le t kasserade va ls e d la r u tg jo rd e e tt v a r t av de ifrå g a v a ra n d e åren fr a m g å r av fö l jand e tab ell: Vuonna År Valtuutettujen vaalissa Vid valet av iullmäktige Hyväksyttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar Porvarit Borgerliga 0/ Sosialistit % Yhteensä Summa Hylättyjä vaalilippuja Kasserade valsedlar i Kaikkiaan Inalles Tilintarkastajain vaalissa Vid valet av revisorer Hyväksyttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar 1 Porvarit Borgerliga % Sosialistit % Yhteensä i Summa Hylättyjä vaalilippuja Kasserade valsedlar Kaikkiaan j Inalles 0/.0 Kaupungit. Stader s Maaseutu - -Landsbygd Koko maa Hela riket Ö o ! V e rra tta e s s a to is iin sa h y lä tty je n v a a lilip p u je n lu k u a v a ltu u te ttu je n ja tilin ta r k a s ta ja in va aleissa huomiakaan, että jä lk im m ä is iä ' o li sekä a b s o lu u ttis e sti e ttä su h teellisesti p a ljo n enem m än, m ik ä1 jo h tu u, n iin k u in edellä jo h u o m a u te ttiin, ty h jis tä äänestyslip u is ta. K u n n a n v a ltu u te ttu je n va a lis s a oli tieten kin! h y lä tt y jä v a a lilip p u ja su h teellis e s ti en ite n v S e u r a a v in a vuosina, n iid e n su h teellin e n lu k u on ta sa ise s ti vuosi vu o d e lta vä h e n ty n y t. T ilin ta r k a s t a jie n v a a liss a taas o li h y lä t t y jä v a a lilip p u ja eniten v. 19'21. T a u lu k k o a ta rk astaessa h u im a a, e ttä ero so sialististen valtuusm ies- ja t ilin ta rk a sta ja e h d o k k a itte n h y v ä k s i a n n e ttu je n J ä m f ö r m an auta-let kasserade va lsed la r vid valen- av fu llm ä k tig e och av re v is o re r med v a ra n d ra, fr a m g å r det a t t såda-na valsed la r både absolut och r e la t iv t ta g e t förekom m o i b e ty d lig t sitöinre a n ta l vid de sistn ä m n d a v a len, -vilket, såsiami redan tid ig a r e påipeik-ats-, häirrör av de m långa tom m a va ls e d la rn a. V id v a l av fu llm ä k tig fö rekom n a tu r lig tv is stö rsta a n ta le t kasserade va ls e d la r år F ö lja n d e år h a r deras r e la tiv a a n ta l sta d ig t m in sk a ts år fr å n år. V iid v a l av re v is o re r förekom m o däremot, kasserade valsed lar rela t iv t ta lr ik a s t å r V id g ra n sk n in g av tab ellen fin n e r man-, a tt sk illn a d e n m e llan så väl absoluta- som relativa- an tale t t ill för-

6 v a a lilip p u je n sekä absoluuttisten että suhdelu k u je n v ä lillä on tu n tu v a s ti su u re m p i k u in p o rv a rillis te n v a a lilip p u je n v a s ta a v ie n lu k u jen- v ä lillä. H y lä t y is t ä ilm a n m e rk k iä olev is ta tilin ta r k a s ta ja in v a a lilip u is ta n ä y t ti su u rem pi osa siis olevan so sialististen äänestä jä in. S y y n ä tä h ä n ed ellä jo m a in ittu je n syid en lilsälksi on to d ennäkö isesti sekä se, e ttä s o s ia lis tis iin 1 p u o lu e is iin k u u lu v a t ä ä n e stä jä t s ie llä tä ä llä e iv ä t ole lu o tta n e e t tilin ta rk a s - ta ja e h d o k k a itte n s a k y k y y n ja n iin jä ttä n e e t ää n io ik e u te n sa k ä y ttä m ä ttä, e ttä 1 m yöskin, se, e ttä s o s ia lis tis illa p u o lu e illa e i ole o llen k aan o llu t om ia tilin ta r k a s ta ja e h d o k k a ita v a a le issa; s iit ä k in on lukuisia- esim erkkejä. S e, m itä ed ellä v a a le ih in osanotosta e ri vu o s in a p u h u ttaessa jo h u o m a u te ttiin, k ä y s e lvä sti ilm i h y v ä k s y tty je n va a lilip p u je n ja k a u tu m is e sta p u o lu e itta in. Y a n n e t t i i n h y v ä k s y ty is tä v a a lilip u is ta v a in vä h ä n y l i 1j 3 so s ia lis tiste n p u o lu e itte n h y vä k s i, m u tta jo v oli so sia lististen ää n e stä jäin lu k u sekä a b s o lu u ttis e sti e ttä su h teellise sti lä h e llä p o r v a r illis te n lu k u a. S o s ia lis tis te n ä ä n e s tä jä in lu v u n nousu tä llö in on n iin jy rk k ä ja su u ri, e ttä v a ik k a p o rv a rie n ab solu u ttin en lu k u tasaisesti vuodesta vuoteen onkin kasv a n u t jo te n k in h u o m a tta va sti, on- heidän suhdelu ku n sa k u ite n k in a le n tu n u t a in a v:een 1920 asti. -To seuraavan a vu o n n a k u ite n k in ta p a h tu u s o s ia lis te ih in n ähden käänne p ä in va staiseen su u n ta an. H e id ä n hyväkseen a n n e ttu ja v a a lilip p u ja on sekä ab so lu u ttisesti e ttä su h teellisesti h u o m a tta v a n p a ljo n v ä h em m än k u in edellisen ä vu o n n a, ja v k e h ity s k u lk ee sam aan su u n ta an. L is ä y s ed ellisestä vuodesta p o rv a rie n h y v ä k s i an n e ttu je n v a a lilip p u je n absoluuttisessa lu vussa on v sitä va sto in su u rem p i k u in m in ään m uuna vuonna käänteen tä llä ta h o lla tapahtuessa vasta v V a lit u ik s i tullleet, M ik ä m ä ä rä v a ltu u te t tu ja v a littiin koko m aassa ja erikseen kussakin eri lään issä sekä k u in k a paljon v a litu is ta oli p o r v a r illis iin ja k u in k a paljon s o s ia lis tisiin p u o lu e is iin lu k e u tu v ia, selviää seuraavasta taulukosta : m ån fö r s o c ia lis tisk a fu llm ä k tig e och reviso rsk an d id ate r a v g iv n a rö ste r ä r b e ty d lig t stö rre än m ellan m otsvaran de an tal b o rg erlig a valsed lar. A v valsedlar, soim gäl ide re v i so rern a och som kasserats på g ru n d a v a tt de saknade valstreck, synes således största anta le t h a v a in lä m n a ts a v s o c ia listis k a v ä lja re. F ö ru to m a v fö re n ä m n d a o rsaker h ä r rörde d etta sa n n o lik t även d ä ra v, a tt de t i l l de, s o c ia lis tis k a p a r tie r n a a n s lu tn a v ä lja rn a m ångenstädes ej ha h a ft fö rtro e n d e t i ll s i na re v is o rsk a n d id a te rs fö rm å g a och d ä rfö r u n d e rlå tit a tt begagna sig a v sin v a lr ä tt, li- kaisom även d ärav, a tt de so cialistisk a p a r tie rn a o fta alls ick e h a h a ft eg n a revisors- k an d id ate r; också däirpå give talrika, exempel. Saunana fö rh å lla n d e n, soim i det fö regåen d e red a n fr a m h å llits i fn å g a om d e lta g a n d e t i v a len undtev o lika år, ifraimgå äiven k la r t a;v de g odkända valsed la rn a s fö rd e ln in g e fte r p a r tie r. Å r 1918 hade av de godkända valsedla r n a endast n å g o t ö ver Ö3 a v g iv its t i l l fö r m ån fö r de s o c ia listis k a p a rtie rn a, m en r e dan år 1919 u p p g ic k de s o c ia lis tis k a v ä lja r nas a n ta l s å väl absolut som r e la t iv t n ä ra på t i ll samima a n ta l som de b o rg e rlig a v ä lja r nas. S te g rin g e n a v so cia liste rn a s r ö s ts iffro r v a r så snabb och så sto r, a tt fa stä n de b o rg e rlig a v ä lja rn a s absoluta a n ta l fr å n år t i l l å r s tig it ganslka b e ty d lig t, h a r deras.rela tiv a a n ta l dock n e d g å tt t. o. m. å r F ö lja n d e år in trä d e r dock b e trä ffa n d e socialis te rn a en o m svän g n in g i m o tsa tt riktn in ig. L i l l deras fö rm å n avgåvos n ä m lig e n dä såv ä l albsolut som r e la t iv t ta g et b e ty d lig t f ä r re va ls e d la r än fö reg åen d e å r ocli år 1922 fo rts k re d u tv e c k lin g e n i sam m a rik tn in g. Ö knin gen.från föregående år av absoluta anta le t va ls e d la r, som avgåvos t i ll fö rm å n fö r de b o rg e rlig a, v a r d ärem ot år 1921 stö rre än nåigioit av d föregående åren ; en om svängn in g h ä ri in trä ffa d e fö rst å r D e vald a. H u r u s to rt a n ta l fu llm ä k tig e soon valdes i h e la rik e t ioch i -varje län s ä rs k ilt,samt h u ru m ånga av de va ld a, som vo ro a tt rä k n a t i l l de b o rg e rlig a och h u ru m ån g a t i ll de so c ia listisk a p a rtie rn a, fr a m g å r a v fö lja n d e ta b e ll:

7 Vuonna Ar Uudenmaan lääni 1 Nylands län Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs län Ahvenanmaa Aland Hämeen lääni Tavastehns län Viipurin lääni Viborgs län Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio Iän Vaasan lääni Vasa Iän Oulun lääni Ule&borgs Iän Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd, L u k u A n t a l 19 I Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit - Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Ti Sosialistit P r o s e n t e i s s a - I p r o c e n t Porvarit Borgerliga B Sosialistit Porvarit Borgerliga O Sosialistit fi Porvarit Borgerliga O 37.fi Sosialistit y Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit... 33, i Porvarit Borgerliga (i fi Sosialistit fi E lle i o teta h u o m io o n vu o tta jo llo in koko valt.uusm iesm äärä v a lit t iin, on k u n a k in vu o n n a v a ltu u te tu ik s i v a littu je n lu k u vuosi vu o d e lta k a s v a n u t Jonikin v e rra n, riip p u e n m o n esta kin sy ystä. U s e a t kunnat, v ä k i lu v u n kasvettu a ovat saaneet v a lita enem m än jä se n iä va ltu u s to o n ; jo ita k in uusia k u n tia on m uodostettu, sillo in tä llö in m yöhem pinä,kin 'vuosina on tap ah tu n u t, että ni it o- F rånsett år 1918, då hela an tale t f u llm ä k tig e valdes, h a r a n ta le t v a rje år va ld a fu llm ä k tig e å r fr å n år a v m ånga o lik a an led n in g a r n åg o t ökats. M å n g a kom m u n er ha på g ru n d a v fo lk ö k n in g e n f å t t r ä t t a tt v ä lja fle r a fu llm ä k tig e än- tid ig a re, en del n ya kom m uner b a r tillk o m m it ; ib land h a r det också u nder de senare åren h ä n t a tt t i ll fö ljd av fö regåen d e s trid ig h e te r, n y tt v a l

8 jen seurauksena valtu u sto kokonaisuudessaan on rv a li t tu uudestaan. E n s im m ä i sin ä vu o s in a v a r s in k in oli u seita k u n tia, joissa v a lit t iin enem m än v a ltu u te ttu ja, k u in k u n n a n v ä k ilu k u la in m u kaan e d e lly tti, o lip a s e lla is ia k in ta p au k sia, jo l lo in e ro a m isia ta p a h tu i nii,n ru n sa asti, e ttä v a ra m ie h iä ei o llu t r iit t ä v ä s t i, jo llo in va sta s e u ra a vie n v a a lie n k a u tta s a a tiin v a l tu u sto tä y s ilu k u is e k s i. V a r s in o m itu ise lta esim. n ä y ttä ä, e ttä v a ltu u te tu ik s i v a littu je n lu k u m aaseudulla -v on edellisestä vuodesta v ä h e n ty n y t. (Syyn ä siihen; to d e n n ä kö i sesti o li se, e ttä m u utam issa kunnissa w. 191(8 ja 19)1(9 oili v a lit t u liia n m onta v a lt u u t e t tu a ja näm ä erehdykset- on k o rja ttu v M it ä v a litu ik s i tu lle itte n p u o lu e k a n ta a n tu lee, m u o d o stiva t v a lit u t p o rv a rillis e t edusta ja t k a ik k in a vu o s in a koko m aassa ja e r ik seen k au p u n g eissa ja m aaseu d u lla m elko ru n sa a n enem m istön, k e h ity k s e n ollessa v u o desta vu oteen su u n n ille e n s a m a n la in e n k u in m itä h a v a it t iin a n n e ttu je n (va a lilip p u je n lu k u a ta rk aste ttaessa. E r i lä än eissä taas o li a s ia in t ila tässä suhteessa koko la illa e rila in e n. A h v e n a n m a a lla on k a ik k in a vu o s in a v a lit t u yk sin o m a a n p o r v a r illis ia ed u stajia. V iip u r in lä ä n is sä o li v a litu ik s i tu lle is ta y liv o i m ain en ja V a a s a n, O u lu n, U u d e n m a a n ja T u r u n P o r in lään eissä h u o m a tta v a n s u u ri enem m istö p o r v a r illis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v ia. V a in H ä m e e n lä ä n is sä vv )2, M ik k e lin lä ä n is sä vv ja K u o p io n lä ä n issä vv on sosialis t is iin -p u o lu e is iin 1 k u u lu v ia v a ltu u te ttu ja v a lit t u enem m än k u in p o rv a re ita, jo sk in tä m ä enemimistiö o li v e r r a t ta in p ie n i; v :s ta alkaen- h e id ä n suihdelukiuns-a o so itta a h u o m a tta va a vä h en em istä. M ie le n k iin to is ta o lisi v e r ra ta a n n ettu jen ä ä n ien ja v a littu je n e d u stajien lu k u ja to i siin sa, m u tta k u n sen, antaakseen o ik e ita tu lo k s ia, tu lis i ta p a h tu a va a li- p iirittä in s. o. k u n n itta in e ik ä lä ä n it tä n i, ei siih e n tässä ole tila is u u tta. 'K u n a k in -vuonna v a littu je n tilintarlcasta- ja in m äärä ija sen jalkautum inen puoluekann a n m u k a a n se lviä ä -seuraavasta ta u lu k o s ta : fö r rä tta ts av samtli-ga fu llm ä k t ig e ; i synn erh e t u nder de fö rs ta åren in t r ä ffa d e det a tt i fle r a kom m uner stö rre a n ta l fu llm ä k tig e vald es än -som kom m unens in v å n a r a n ta l enligt- lag hade berätti-gat t i ll; ja det. fö re kom också sådana f a ll a tt fu llm ä k tig e a.v- gingo i så -stort an tal, a tt -suppleanterna ic ke rä ck te t i l l a tt e rs ä tta dem, i v ilk e t fa-ll fu llm ä k tig e bl-evo f u llt a lig a fö rs t gen-om p å fö lja n d e val. M y c k e t eg en d o m lig t fö r e fa l le r det t. ex., a tt an tale t år vald a f u llm äk tig e på landsbygden utvi-sade en m in sk n in g sedan fö regående år. Orsaken- d ä r t ill v a r s a n n o lik t den, a tt i n å g ra ko m m u n er åren '1918 och 19)19 va-lts a lltfö r imå-n-ga f u llm ä k tig e o-dh a tt dessa md-sstag rä tta ts år 1-92,0. V a d b e tr ä ffa r de vald as p a rtis tå n å p u n k t, b ildad e -de b o rg e rlig a re p re se n ta n te rn a a lla år s-åväd i rik-et i -dess h e lh e t sam s ä rs k ilt i städ ern a och på landsbyg den en, g a nsk a stor m a jo rite t, enä-r u tv e c k lin g e n fr å n år t i l l år u n g e fä r v a r lik a d a n, som- den v i fu n n o vid g ra n sk n in g e n a v de a v g iv n a vals e d la rn a s an tal. I de o lik a lä n e n v a r fö rh å lla n d e t i d etta hänseende b e ty d lig t o lik a. P å Å la n d h a a lla å r en b art b o rg e rlig a re p re se n ta n te r b liv it vald a. I V ib o rg s lä n rä kn a d e sig den ö vervä ld ig a n d e m a jo rite te n, i Vasa-, U le å b o rg s, N y la n d s sa-mt Å b o - Bjö rn eb o rg s lä n en b e tydande m a jo rite t av de va ld a t i l l de b o rg e r lig a p a rtie rn a. E n d a s t i Tavaste-hus lä n åren I 9l2i2, i,s :t M ic h e ls lä n åren och i K u o p io lä n åre-n 1919 <1920 h a re p re se n ta n te r fö r de (so cialistiska p a rtie rn a v a lts t i l l fu llm ä k tig e i stö rre a n ta l än b o r g e rlig a, om också denna m a jo rite t v a r g a n ska lite n. F r å n och med år 192(1 u tv is a soc ia lis te rn a s re la tio n s ta l betydande m in s k n in g. A v intress-e vore det att jä m fö ra an ta le t a v g iv n a rö ster med a n ta le t va ld a re presentanter, m en d-å detta, fö r a tt ge r ik tig a re su lta t, borde ske v a lk re ts v is d. v. s. ko m m u n vis oeh ick e lä n svis, fin n e s d ä r t ill ick e t illf ä lle i detta saimlm-anlhang. A n t a le t v a rje -åir vailld-a reviso rer sam t deras fördiel-nimg ef-teir p a rtis tå n d p u n k t framlg-år av fö lja n d e ta b e ll:

9 Vuonna Är Nylands län Uudenmaan lääni Abo-Björneborgs läu Turnn-Porin lääni Aland Ahvenanmaa Hämeen lääni Tavastehus län Viipurin lääni Viborgs län Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio län Vasa Iän Vaasan lääni Uleaborgs Iän Oulun lääni Koko maa Hela riket Städer Kaupungit Maaseutu Landsbygd Luku Antal Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Prosenteissa I procent 1918 Porvarit Borgerliga o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit E d e llä o n jo h u o m a u te ttu, e ttä s o s ia lis tis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v a t ä ä n e stä jä t e iv ä t lä h esk ään s iin ä m äärässä ole o tta n e e t osaa tilin ta r k a s ta ja in v a a le ih in k u in p o r v a r illis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v a t. N ä in ollen onkin. lu o nnollista', e ttä tilin ta r k a s ta jik s i v a litu is ta k a ik k in a vu o s in a h u o m a tta v a s ti suur in osa o li p o rv a re ita. N iin ip ä v a lit u ik s i tu lle is ta o li so sialisteja v. (1918 v a in n. V ilja vv. 19H'9i >19212 v a in n. V«- V e rra tta e s s a T id ig a r e h a r redan fr a m h å llits a tt de v ä l ja re, v ilk a räkn ad e sig t i l l de s o c ia lis tis k a p a rtie rn a, ick e ens n ä rm elsevis i sam m a -mån h a d e lta g it i revis ens v a le n som de b o rg e rliga v ä lja rn a. S å lu n d a är d e t n a tu r lig t, a tt stö rsta delen a v de va ld a re v is o re rn a a llä år h a r u tg jo rts av b org are. Å r P918 u tg jo rd es sålunda b lo tt u n g e fä r 1/n a.v de v a ld a och åren i2i u n g e fä r V 4 av s o cia liste r. Jä m fö ra s städer odh landsbygd1 med varand-

10 k a u p u n k e ja ja m aaseu tu a to is iin s a h u o m a ta an, e ttä so sia liste ja on v a lit t u tilin t a r k a s t a jik s i m aaseuduilla s u h te e llis e s ti h u o m a tta va n p a ljo n enem m än k u in kaupungeissa. S e l i ty ksen sä se saaneie siitä, e ttä kau pungeissa p o r v a r illis illa p u o lu e illa on o llu t k ä y t e ttä v is s ä yle ise s ti tu n n e ttu ja ja täihän toim een p y s ty v iä a m m a ttim ie h iä enem m än k u in sos ia lis te illa. M it ä e r i lä ä n e ih in tulee, o va t p o r v a r it k a ik k ia lla v o ito lla, k u ite n k in n iin, e ttä H ä m e e n, M ik k e lin ja K u cip io n lä än eissä v a littu je n so s ia lis tiste n t ilin t a r k a s t a ja in lu k u on! p a ljo n läh em p ä n ä p o rv a rillis te n lu k u a k u in m u u a lla. V a ltu u s to t v a a le ja lä h in n ä se u ra a vin a to i m in ta vu o sin a. V a ltu u s to je n koko jäse n m äärä e ri vu o sin a sekä sen ja k a u tu m in e n puolueit- ta in erik seen k au p u n g eissa ja m aaseu d u lla sekä k u ssa k in lä ä n is sä n ä k y y seu raavasta ta u lu k o sta : ra, fin n e r m an, att so cialister pâ landsbygden in v a lts t i ll re v is o re r i r e la t iv t m ycket stö rre antail än i städerna. F ö r k la r in g e n torde v a r a den, a tt de b o rg erlig a; p a r tie rn a i stäidlerna h a f t t ill s itt föbfogand e tt stö rre a n ta l a llm ä n t kän d a och fö r ifrå g a v a ra n d e v ä r v k o m p eten ta fa ck m ä n än so cia liste rn a. V a d de o lik a lä n e n b e tr ä ffa r, b efu n n e sig b o rg a rn a ö v e r a llt på vin ste n, ändock så, a tt i Taivastehus, S :t M ic h e ls ooh K u o p ia län. a n ta le t v a ld a s o c ia lis tis k a re v is o re r i fö r h å l lande t i l l a n ta le t b o rg e rlig a v a r b e ty d lig t stö rre än i an d ra län. K o m mu n a ïf u lim ä k t i ge u n d er de n ärm ast e fter valen följande verksam hetsåren. K o m m u n a lfu llm ä k tig e s hela m edlem stal under die o lik a åren sam t dess fö rd e ln in g e fte r p a r tie r både i städ ern a och p å landsbygden ävensom i v a rje lä n synes av fö ljan d e tab ell: V uonna Är Uudenmaan lääni Nylands län fl Torun-Porin lääni J Abo-Björneborgs län Ahvenanmaa Aland Hämeen lääni Tavastehus län Viipurin lääni Viborgs iän S: t Michels län Mikkelin lääni Kuopio län -Kuopion lääni Vasa Iän Vaasan lääni Uleåborgs län Oulun lääni Koko maa Hela riket Städer Kaupungit Maaseutu Landsbygd Luku Antal Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgarliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit E d e llä on jo h u o m a u te ttu n iis t ä syistä, jo tk a ovat a ih e u tta n e e t m u u to k sia v a ltu u te tu ik s i v a littu je n lu vu ssa e r i vu o sin a. S a m o je n seik ko jen v a ik u tu k se t oivat tie te n k in h a va itta v is s a m yös v a ltu u te ttu je n koko lu k u a ta rk astettaessa. N iin p ä o li v a ltu u te ttu ja I det fö regåen d e h a redan fr a m h å llit s de orsaker, v ilk a fö ro rs a k a t v ä x lin g a r i a n ta le t v a ld a fu llm ä k tig e u n d er olika. år. V e r k n in g a r av sam m a o m stä n d ig h eter k u n n a n a t u r lig t v is fö rm ä rk a s också v id g ra n sk n in g e n av fu llm ä k tig e s to ta la n ta l. Såltunda v a r total-

11 Vuonna Är Nylands län Uudenmaan lääni Äbo-Björneborgs län Turan-Porin lääni Ahvenanmaa ÄJand Tavastehus län Hämeen lääni Viipurin lääni Viborgs län S:t Michels län Mikkelin lääni Kuopio län Kuopion lääni Vaasan lääni Vasa iän Uleåborgs län Oulun lääni 4Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd 1919 Prosenteissa I procent Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga O Sosialistit yh teen sä m aan k au p u n g eissa v sekä A hvenanm aalla» vv. 1920, 1921 ja Il9l2»3, V i i p urini ja» K u o p io n i lä än eissä v. 1920, V a a s a n läänissä' v sekä O u lu n läänissä; vv ja 192»! vähemmän» k u in lä h in n ä edellisenä vu o n n a. M it ä e rity is e s ti k a u p u n k ie n v a lt u u te ttu je n lu v u n pienenem iseen v tulee, aih e u tu u se s u u rim m a k s i osaiksi s iitä, että tie to ja v :n 1919 va a le is ta e i saatu Uudestak a a rle p y y s tä. V : n 1'922 v a a le ista taas p u u t tu v a t tie d o t H iit t is is t ä.. T a rk a s te tta e ssa v a ltu u te ttu je n ja k a a n tu m ista p u o lu e itta in h u o m a taa n, että' koko m aassa, erik seen kaupungeis»sa ja m aaseu d u lla sekä useim m issa lä än eissä p o r v a r illis iin p u o lu e is iin lu k e u tu v a t m u o d o stavat k a ik k in a kysym yksessä olevin a vu osin a ru n saan enem m istön, k u ite n k in n iin, e ttä s o s ia lis te ih in lu k e u tu v ie n su hdeluku vu o si vu o d e lta on kasv a n u t a in a v:e e n V on s itä va s to in jo, huolmiait,talvissa jo n k in»verran» väh en ty m is tä s o s ia listie n lu vu ssa. V a in H ä m e e n ja M ik k e lin lä ä n e is s ä v v :n v a l tu u sto issa on s o s ia lis te illa jonkin» verran, enem m än e d u s ta jia k u in porvareilla» ja K u o p io n lä ä n is sä v on, s o s ia lis tis ia v a lt u u te ttu ja läihes y h tä paljon, kuin, porva»riillisiakin. a n ta le t fu llm ä k tig e i landets städ er år 1920 samit plå Å land!»åren 19120, 19i2T och 1923, i»vibiorig'3»och Ku'opio) lä h år 19i20,»i Vasa. lätn å r 19'2l3 sam t i U le å b o rg s lä n åren 1920 och m in d re än m o tsvarande a n ta l nälstföregående år. V a d b e tr ä ffa r s ä rs k ilt m in sk ningen, aiv stadisfuulmälktiiges a n ta l år 1920, h äirrör den t i ll stö rsta delen av a tt upipgiftet om I!91i9 års v a l ick e erh ö llo s från, N y k a rle b y. F ö r 1922 års v a l saknades å te r u p p g ifte r fr å n H i t is. G ra n s k a r m an fu llm ä k tig e s fö rd e ln in g på p a r tie r, fin n e r man» a tt de till» b o rg e rlig a p a r tie r h örande fu llm ä k tig e b ildad e i hela rik e t, så väl i städerna» som på landsbygden, sam t i de flesta länen und er alla ifrå g a v a rande år en avsevärd m a jo rite t, lik v ä l sålunda,, a tt re la tio n s ta le t fö r de so c ia listisk a re p re se n ta n te rn a år fr å n år t illv ä x t ända t i l l å r Å r 1923» fö rm ä tk e s därem o t redan n ågon m in s k n in g i so cia liste rn a s a n ta l. E n dast i T a va ste h u s och S : t M ic h e ls lä n hade so cialistern a åren 19l2;2 di923>»bland; fu llm ä k tig e n å g o t fle r a re p re se n ta n te r än de b o r g e r lig a oob i Kuopio» lä»n fu n n o s år 1922 nästan» lik a m ån g a so cialistis'k a fu llm ä k tig e som b o rg e rlig a.