Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta"

Transkriptio

1 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Tellisuus sana elinvimaista elinkeinrakennetta Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi TEM/EIO

2 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Sisällysluettel 1. JOHDANTO 3 2. YHTEENVETO 4 3. TEOLLISUUS KANSALLISTEN KLUSTEREIDEN JA GLOBAALIN TALOUDEN AIKANA 5 4. SUOMEN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN TAVOITE 8 5. KESKEISET HAASTEET JA YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Asiakaslähtöinen uudistuminen Yritysrakenteen mnipulistuminen Arvn kanavinti SÄÄNTELYTAAKAN KEVENTÄMINEN KESKEISET ALAT UUDISTUMASSA Metsätellisuus Kneenrakennus ja metallitutetellisuus Kemiantellisuus VUOROVAIKUTTEINEN TOTEUTUS NOPEASTI LIIKKEELLE 29 2

3 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 1. JOHDANTO Tellisuus (manufacturing) n edelleen taluskasvun, viennin ja innvaatitiminnan kannalta keskeinen sa kansantalutta. Se n usein myös merkitystään kasvattavan palveluliiketiminnan ja aineettman arvnlunnin alusta. Tellisuus ja palvelut kietutuvat yhteen. Uudistuvalla tellisuudella n tärkeä asema sana elinvimaista elinkeinrakennetta. Tavitteena tulee lla timintaympäristön muutkset humin ttava kasvuun tähtäävä valmistava ja yhä useammin myös valmistuttava tellisuus. Muuttuvassa maailmassa Sumi tarvitsee erityisesti sellaista tellista timintaa, jnka kautta kanavituu taludellista hyvinvintia sekä yrityksiin että sumalaiseen kansantaluteen. Tässä työssä uudistuvan tellisuusplitiikan visiksi asetettiin: Sumessa n mnipulinen, glbaaleja markkinita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva tellisuus, jka tuttaa krkeaa arvnlisää Sumeen. Keskeisenä keinna visin tteuttamiseksi nähdään nykyistä vimakkaampi keskittyminen tutteisiin ja palveluihin, jilla ratkaistaan glbaaleja asiakastarpeita. Tämä edellyttää rhkeaa uudistumista, maailmanlaajuisten kehitystrendien synnyttämien asiakastarpeiden tunnistamista ja radikaaleja innvaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa ja liiketimintamalleissa. Tässä ehdtuksessa kartitetaan tellisuuden glbaalin murrksen vaikutuksia Sumeen ja timenpiteitä uhkien kääntämiseksi uusiksi mahdllisuuksiksi. Ehdtus n ensimmäinen vastaus hallituksen rakennepliittisen hjelman timeksiantn vahvistaa Sumen tellista perustaa. Tämä ehdtus n syntynyt TEM:n, ETLA:n, Kemiantellisuuden, Teknlgiatellisuuden, VTT:n, Tekesin, Finnveran ja Tellisuusijituksen tiiviin yhteistyön tulksena. McKinsey & Cmpany n tuttanut tausta-analyyseja työn tueksi. Kemian, metsän ja kne- ja metallin timialaryhmien sekä McKinseyn yhteenvetraprtit vat tämän ehdtuksen liitteenä. Myös muut keskeiset tekijät vat tuneet arvkkaita panksia työhön, mutta kireästä aikataulusta jhtuen yhteistyötä ei llut mahdllista laajentaa ja syventää riittävästi. Tätä ehdtusta n luettavat ksteena laajasta aineiststa eikä lpullisena timenpidelistana. Ehdtuksen jatkjalstaminen knkreettiseksi tekemiseksi edellyttää syvempää keskustelua yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitsten, alueellisten timijiden, ministeriöiden ja muiden julkisten rganisaatiiden kanssa. Yhteistyön syventämiseksi TEM käynnistää strategisen vurpuhelun, jnka puitteissa näistä ehdtuksista vidaan jalstaa yhteinen tiekartta sumalaisen tellisuuden uudistamiseksi. Samalla nykyistä tekemistä vidaan suunnata vimakkaammin radikaalisti uudistuvan tellisuuden tueksi raprtin lppuun ktuilla avauksilla TEM:n malta vastuualueelta. 3

4 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 2. YHTEENVETO Sumi vi npeuttaa valmistavan tellisuuden arvnlisän kasvun 2-3 prsenttiin vudessa js avainsektrit yltävät glbaalin markkinan kasvuvauhtiin. Valmistava tellisuus n kriittinen sa Sumen talutta, ja tuttaa suraan 19% arvnlisästä ja 15% työllisyydestä. Valmistava tellisuus n kuitenkin heikentynyt viimeisten kymmenen vuden aikana. Nykyisellä kehitysuralla työpaikkjen väheneminen ja arvnlisäsuuden lasku jatkuvat vimakkaina. Realistinen tavite Sumelle lisi 2 prsentin vutuinen arvnlisän kasvu, mikä vastaa glbaalin markkinan kasvuvauhdin saavuttamista keskeisillä timialilla. Pidemmällä aikavälillä Sumi vi saavuttaa klmen prsentin vusikasvun, kun krkean arvnlisän timintjen suus tutannssa painttuu. Kasvaakseen Sumen tellisuuden pitää uudistua rhkeasti, mnipulistaa yritysrakennetta ja ttaa hallintaansa glbaaleja arvketjuja. Asiakaslähtöinen uudistuminen. Valmistavan tellisuuden painpisteen ratka glbaaleja ngelmia, jihin liittyy vimakkaasti kasvavat markkinat. Tarjttavien ratkaisujen tulee lla asiakaslähtöisiä ja niiden arvnlisän nykyistä krkeampi. Tämä edellyttää radikaaleja innvaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa ja liiketimintamalleissa. Siirtymän tueksi tarvitaan npeampaa ja rhkeampaa päätöksenteka sekä julkisilta timijilta että yrityksiltä. Yritysrakenteen mnipulistuminen. Sumen innvaatiresurssja pitää käyttää tehkkaammin kilpailuedun lumiseen, yritysrakenteen mnipulistamiseen ja uuden liiketiminnan synnyttämiseen vimakkaasti kasvavilla timialilla disruptiivisista innvaatiista. Innvaatitiminnan tulee keskittyä entistä enemmän tuttamaan taludellisesti mitattavaa lisäarva asiakkaalle sekä tutteiden markkinille saattamiseen. Timialarajat ylittävät uusien asiakasratkaisujen markkinat tarjavat innvatiiviselle timijalle humattavia mahdllisuuksia. Arvn kanaviminen. Sumalaisten yritysten tulee nykyistä paremmin kanavida itselleen glbaaleissa timitusketjuissa syntyvää arva. Tämä n mahdllista vain panstamalla krkean lisäarvn timinnihin, kuten arvverkstjen rkestrintiin, T&K-timintaan ja palveluihin. Arvn kanavinti Sumeen edellyttää yrityksiltä aktiivisuutta, jtta pirstutuvia arvketjuja vidaan hallinta ja hyödyntää liiketiminnassa. Sumen kansantalutena tulee lisätä tellista kestävyyttään ja varmistaa arvn kanavituminen ktimaahan jatkssakin. Sumi n erityisen riippuvainen pienestä määrästä suuryrityksiä, ja lisäksi merkittävä sa arvnlisästämme tulee muutamalta hitaasti kasvavalta sektrilta. Siksi Sumen tulee varmistaa, että nyt hitaasti kasvavat sektrit investivat riittävästi uusiutumiseen ja mnipulistumiseen. Yritysrakenteen aiheuttamaa riskiä pienennetään parhaiten nykyisten keskisuurten (liikevaiht miljnaa eura) npealla kasvulla ja kansainvälistymisellä. Kun valmistavan tellisuuden arvketjut pirstutuvat, Sumen pitää varmistaa sutuisat perusedellytykset tellisuuden sijittumispäätöksille. 4

5 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 3. TEOLLISUUS KANSALLISTEN KLUSTEREIDEN JA GLOBAALIN TALOUDEN AIKANA Glbaalissa taludessa yksinkertaistenkin tutteiden tuttamiseen vi sallistua kymmeniä yrityksiä. Tutteiden mnimutkaistuessa yritysten määrä kasvaa helpsti jpa satihin. Timitusketjut tai pikemminkin verkstt vat siis kasvaneet ja mnimutkaistuneet. Yhä useammin nämä yrityksistä verkstt timivat mnessa maassa ja mnella mantereella. Verkstista n tullut glbaaleja. Glbalisaati hajtti kansalliset klusterit Vielä 1990-luvun alussa Sumessa timi mnia kansallisia klustereita. Ne mudstuivat timinnallisesti tai teknlgisesti tisiaan lähellä levista yrityksistä, jtka sijaitsivat maantieteellisesti lähellä tisiaan. Näiden klustereiden kilpailuedun kannalta tärkeitä livat niiden keskinäinen yhteys ja vurvaikutus. Kansainvälinen analyysi sitti että menestyvät klusterit näyttävät keskittyvän tiettyihin maihin ja tietyille alueille (Prter 1990). Klusterit perustuivat vahvasti maantieteelliseen läheisyyteen. Erityisesti Sumessa klusterien yksi tärkeä piirre li se, että veturiyritykset teettivät sakknpanja ja hankkivat kmpnentteja valtasin lähialueilta. Näin mudstuneet timitusketjut livat pitkälti kansallisia. Tsin erityisesti pienissä Sumen kaltaisissa maissa hankintja tehtiin myös muualta. Viimeisen parinkymmenen vuden aikana mnet klusterit vat muuttuneet. Yritykset vat erikistuneet yhä kapeammille alueille. Ydinsaamiseen kuulumattmat timinnt n ulkistettu muille yrityksille. Tämän myötä ketjut vat pidentyneet. Vielä suurempi muuts kskee arvketjun sien ja työtehtävien sijaintia. Kun tisiinsa liittyvät eri työtehtävät sijaitsivat aiemmin lähellä tisiaan, niin nykyään näin ei välttämättä le. Liima, jka aiemmin piti työtehtävät tistensa läheisyydessä, n laimentunut. Laimennuksen vat saaneet aikaan kaksi perustavaa laatuista levaa muutsta. Niistä ensimmäinen n kuljetuskustannusten merkityksen vähentyminen. Sen myötä sia, sakknpanja ja lppututteita kannattaa tehdä eri paikissa. Raaka-aineita jalstetaan yhdessä paikassa ja viedään jatkjalstukseen seuraavaan paikkaan. Sama tistuu sakknpanissa ja lppukknpanssa. Tinen muuts n tiet- ja viestintätekniikan aikaansaama reaaliaikainen viestintä ympäri maapalla. Viestinnän npeus ja lutettavuus vat pienentäneet hajautetusta timinnasta aiheutuvia krdinintikustannuksia. Ilman tietverkkja viestintä ja tietjenvaiht lisi hidasta ja hankalaa. Kuitenkin verkstjen krdininti ja hallinninti vat tärkeimpiä mnikansallisten yritysten tehtäviä. Se, jka pääsee kilpailuttamaan timittajia ja hallitsee timittaja- ja jakelukanavia, vi kanavida san muiden lumasta arvsta maan liiketimintaansa. Arvverkstjen glbalisituminen ei kske pelkästään eri yrityksissä levia timintja. Sama näkyy mnikansallisesti timivien yritysten sisällä. Yhdellä yrityksellä tai knsernilla n helpsti kymmeniä tai jpa satja timipaikkja ympäri maailmaa. Kehityksen etujukissa n timinut 5

6 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) tellisuus. Siksi n tärkeää, että sumalaisten mnikansallisten yritysten n perusteltua sittaa erilaisia tehtäviä Sumessa timiville yksiköille ja kanavida syntynyt arv Sumeen myös knsernitaslla. Sama Sumessa tapahtuvien timintjen suuden vahvistamisen tavite vidaan tietenkin asettaa myös kaikilla Sumessa timiville ulkmaisille tytäryhtiöille. Kaikki arvverkstt eivät silti le samanlaisia. Glbaaleille kuluttajamarkkinille suunnattujen tutteiden arvverkstt vat usein erilaisia kuin yrityksille suunnattujen lähes yksilöllisten kneiden arvverkstt. Vastaavasti turetavarana myytävien elintarvikkeiden verkstt vivat hyvin piketa säilykkeiden verkstista. Lisäksi esimerkiksi elektrniikkatellisuudessa kansallisista klustereista tuli ensin glbaaleja arvverkstja, kun niiden kmpnenttivalmistus siirtyi edullisen kustannustasn maihin. Tisessa vaiheessa verkstn sat alkivat lähestyä tisiaan. Tämä klusterituminen tapahtui Kiinassa, jhn n mudstunut valtava elektrniikkatellisuuden klusteri. Erityisesti kulutuselektrniikka-ala nkin hävinnyt mnista länsimaista lähes kknaan. Glbalisaatin merkitys yrityksille Arvverkstjen glbalisituminen merkitsee yhä syvemmälle ulttuvaa erikistumista. Kun markkinat vat maailmanlaajuiset, yritys pystyy erikistumaan yhä kapeammalle alueelle. Erityisesti pienissä maissa ktimarkkiniden kk ei usein riittäisi erikistuneelle yritykselle. Tisena vaihtehtna yritys vi erikistua glbaalien arvketjujen hallintaan (timia arvketjun kapteenina tai rkestrijana). Tinen merkittävä seikka n se, että yritykset pystyvät hyödyntämään eri maiden ja alueiden kilpailuetuja. Osaamista hankitaan sieltä, mistä sitä parhaiten saadaan. Vastaavasti yritykset hyödyntävät eri alueiden kustannustasja. Js valmistaminen n edullista jssain tietyssä paikassa, niin se hyödynnetään. Aiemmin yritykset jutuivat valitsemaan sijaintinsa siten, että he eivät saaneet samanaikaisesti edullisia kustannuksia ja krkeaa saamista. Nyt mlemmat vat saavutettavissa. Tarvitsee vain hajauttaa eri timintja ja työtehtäviä eri paikkihin. Klmas glbalisaatin tuma piirre n se, että kilpailu n kiristynyt. Eri maista tulevat yritykset sijittuvat ympäri maailmaa. Aiemmin puhtaasti ktimaisen tai lähimaiden kilpailun kkemat yritykset jutuvat nyt keskelle glbaalia markkiniden uusjaka. Entisten kilpailijiden lisäksi vastassa vat maailman jhtavat yritykset. Sumen kannalta tämä suu kipeästi mniin pieniin ja keskisuuriin tellisuusyrityksiin. Aiemmin ne harjittivat epäsuraa vientiä, kun suuret veturiyrityksemme timivat niiden jakelukanavina maailmalle. Nyt näiden pienten ja keskisuurten kilpailijiksi vat tulleet glbaalit yritykset, jita veturiyritykset käyttävät yhä enemmän. Sumalaisten pk-yritysten entinen jakelutie n pikki. Niiden haasteena n hankkia itse asiakkaita ulkmailta. Yritysten ja kansantaluden edut ei enää välttämättä yhtenevät Mnikansallisesti timivat yritykset tuvat täysin uuden tilanteen yritysten ja yksittäisen kansantaluden välille. Vielä muutama vusikymmen sitten yritysten ja kk kansantaluden livat lähellä tisiaan. Js esimerkiksi yritykset kasvattivat vientiään, niin tämä kasvu näkyi myös kk kansantaluden taslla. Rahaa virtasi ulkmailta. 6

7 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Sen sijaan tänä päivänä yritysten ja kansantaluden suhde n mnimutkaisempi. Js yritykset siirtävät timintjaan muihin maihin, ei le itsestään selvää että lähtömaana timinut kansantalus hyötyy tästä. Tiseen suuntaa vaikutus n kuitenkin selvä: mikäli yritykset eivät menesty, kansantaluskaan ei vi menestyä. Bruttkansantutteen kannalta leellista n, missä määrin kansainvälistyneiden yritysten arvnlisä syntyy kyseisessä maassa. Yritystaslla arvnlisä vastaa kyseisissä maissa levien yksiköiden synnyttämää jalstusarva. Yritysten tuman arvnlisä syntyy pulestaan yritysten tuttamien tutteiden ja palveluiden kautta (kuvi 1). Kuvi 1. Arvlisän syntyminen Js siis yksityisen sektrin tuman bkt:n halutaan kasvavan, niin yritysten ktimaassa tuttaman jalstusarvn n kasvettava. Kansainvälisesti timiva yritys vi kasvattaa yksittäistä kansantalutta useilla eri tavin. Niistä perinteisin n tavaravienti. Uudempia tapja n mnikansallisen yrityksen ulkmaisten yksiköiden maksamat krvaukset knsernin sisäisistä palveluista. Eri maissa levat yksiköt hyötyvät tisistaan ja niiden pitäisi myös maksaa saamistaan hyödyistä riippumatta siitä, nk hyödyntuttaja knsernin ulkpulinen yritys vai samaan knserniin kuuluva. Knsernin sisäiset maksut vivat lla esimerkiksi hallintmaksuja (management fee), jita tytäryritykset maksavat pääknttrille. Lisäksi tytäryritykset vivat maksaa rjalti- tai lisenssimaksuja patenttien, brändien tai muun aineettman maisuuden käytöstä. 7

8 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 4. SUOMEN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN TAVOITE Tellisuuden timintaympäristö n j vusia llut haastava. Vientivetinen talutemme n saanut tuntuvia klhuja etenkin finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Finanssikriisi n saltaan vauhdittanut glbaalitaluteen liittyvää murrsta, jka n heijastunut sumalaisyrityksien timintaan ja menestykseen. Sumalaisyritykset vat j varsin vahvasti integrituneet glbaalitaluteen arvketjujen kautta. Tellisuusyritysten henkilöstö ulkmailla n lähes eli selvästi suurempi kuin Sumessa työskentelevä henkilöstö. Sumalaisyritysten liiketimintjen painpisteen siirtyminen tutantkustannuksiltaan ja markkiniltaan hukutteleville alueille vaikuttaa aktiviteettiin Sumessa. Tämä heijastuu tyypillisesti tutannn ja työllisyyden laskuna sekä heikkenevänä vientinä. Sumalaisyritysten liikevaiht ja vienti rmahtivat karkeasti klmanneksella vusina finanssikriisin seurauksena. Tämän jälkeen sekä liikevaiht että vienti näyttävät jääneen selvästi alhaisemmalle taslle. Yritysten yhteenlaskettu liikevaiht n tällä hetkellä suunnilleen vuden 2006 alun taslla nimellisesti ja viime vuden vienti alle vuden 2006 tasn. Metallitellisuuden kannattavuus laskussa Tellisuuden kehitys n llut heikka myös tänä vunna eikä käännepistettä le näköpiirissä. Tellisuuden liikevaiht supistui tuk-heinäkuussa 2013 runsaat 4 prsenttia edellisvudesta pääsin heiksta ktimaisesta kysynnästä jhtuen. Liikevaiht supistui rajuimmin sähkö- ja elektrniikkatellisuudessa (-15 %) sekä metallitellisuudessa (lähes -10 %). Vuteen 2012 verrattuna tellisuustutant n tänä vunna vähentynyt kaikkina kuukausina. Tammi-elkuussa 2013 tellisuustutant väheni yhteensä yli 4 prsenttia edellisvudesta. Elkuussa myös kapasiteetin käyttöasteet heikkenivät kautta linjan edellisvuden elkuuhun verrattuna Tellisuuden kannattavuus heikkeni vunna 2012 edellisvudesta. Kk tellisuuden käyttökate li ennakktietjen mukaan 4,4 prsenttia liikevaihdsta, 1,8 prsenttia pienempi kuin vunna Etenkin painarvltaan suuren metallitellisuuden käyttökatteen rmahdus alle prsenttiin heikensi kk tellisuuden kannattavuutta. Vienti ei vedä Elkuun 2013 viennin arv jäi 4,4 miljardiin eurn eli 11 prsenttia edellisvutta pienemmäksi. Vienti väheni etenkin sähkötekniikan, kneiden ja laitteiden sekä lääkkeiden viennin heikn kehityksen vuksi. Myös tunti supistui 10 prsenttia. Tammi-elkuun 2013 kauppataseen vaje li 1,2 miljardia, vutta aiemmin vastaavasti 1,7 miljardia eura. 8

9 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Vaikeasta talusympäristöstä hulimatta pk- yritykset päinvastin kuin suuret yritykset - vat nnistuneet kasvattamaan vientiään. Pk - yritysten vienti kasvi 2013 tisella vusineljänneksellä kaksi prsenttia edellisvuden tiseen neljännekseen verrattuna. Tilaukset takkuavat Tulevaisuutta indikivan tilauskannan kehitys tellisuudessa li myös heikka. Tellisuuden uudet tilaukset livat selvässä 10 prsentin laskussa elkuussa 2013 edelliseen vuteen verrattuna. Tilaukset laskivat edellisvudesta elkuuhun mennessä kaikkina kuukausina paitsi kesäkuussa. Tammi-elkuussa 2013 tilaukset vähenivät 6,4 prsenttia vudentakaisesta. Tilaukset vähenivät kaikilla päätimialilla elkuussa. Nin 10 prsentin lasku kirjattiin myös kemiantellisuuden, paperi ja metallitellisuuden tilauksiin. Näkymät edelleen vaisut EK:n lkakuussa tekemän Suhdannebarmetrin mukaan sumalaisyritysten suhdanteet pysyivät heikkna kesän lpulla ja syksyn alussa. Myyntikehitys n llut vaisua ja henkilökunnan määrä n supistunut. Tämänhetkinen suhdannetilanne arviidaan selvästi nrmaalia hunmmaksi. Tteutunut kehitys n jäänyt viime kuukausina aiempia dtuksia heikmmaksi etenkin tellisuudessa ja palveluissa. Työllisyyden dtetaan heikkenevän edelleen taluden heikista näkymistä jhtuen. Suhdannenäkymissä ei le tapahtunut viime kuukausina juurikaan kirkastumista. Kaikilla klmella päätimialalla - tellisuudessa, palveluissa ja rakentamisessa dtetaan tilanteen heikkenevän yhä talven aikana. Tellisuudessa tutannn ennakidaan lisääntyvän aavistuksen verran vuden lpulla. Henkilökunnan määrä väheni hieman tellisuudessa ja palveluissa, mutta rakentamisessa työvima pysyi lähes ennallaan. Lppuvuden 2013 aikana tellisuuden henkilöstön dtetaan supistuvan edelleen. Tutkimus ja kehittämisment laskivat hieman Tutkimus- ja kehittämistiminnan ment laskivat Sumessa viime vunna. Ment livat 6,8 miljardia eura vunna 2012 eli hieman yli 3,5 prsenttia bkt:sta. Vunna 2011 bkt-suus li 3,8 prsenttia eli EU-maiden krkeimpia. Etenkin tellisuuden uusiutumisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta tutkimus ja kehittämistiminta n keskiössä. Valtasa yritysten t&k -timinnasta eli yli 70 prsenttia tehdään tellisuusyrityksissä. Tutkimus ja kehittäminen hiipui lähes yksinmaan yrityssektrilla, jssa ment supistuivat 350 miljnalla eurlla. Varsinainen rmahdus tapahtui elektrniikka, tietkneet ja sähkölaitteet timialalla, jssa t&k -ment pienenivät 570 miljnaa eura. Kehitys plarisitui, sillä yritykset useilla muilla timialilla raprtivat edellisvutta suurempia t&k -menja. Valmistava tellisuus n edelleen kriittinen sa Sumen talutta, ja tuttaa suraan 19% arvnlisästä ja 15% työllisyydestä. Tellisuuden painarv Sumen arvnlisästä ja työllisyydestä n humattavasti suurempi kuin Rutsissa ja G7-maissa keskimäärin. Tellisuuden vaikutus n 9

10 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) erityisen keskeinen Sumen kasvulle, jsta tellisuus mudstaa Sumessa 32% kknaisarvnlisän ja 52% tuttavuuden kasvusta. Tellisuuden suus arvnlisän ja tuttavuuden kasvusta n Sumessa humattavasti suurempi kuin keskeisissä verrkkimaissa Rutsissa ja Saksassa. Sumessa valmistava tellisuus n heikentynyt viimeisten kymmenen vuden aikana merkittävästi. Vusien aikana Sumen tellisuuden arvnlisä n laskenut keskimäärin 1,7% ja työllisyys 1,2% vudessa. Vastaavana aikana Eur-maat keskimäärin ja erityisesti keskeiset verrkkimaat Rutsi ja Saksa vat kyenneet kasvattamaan tellisuuden arvnlisäänsä. Sumen arvlisän laskua selittää erityisesti glbaalien teknlgiiden segmentin vimakas pieneneminen ja resurssi-intensiivisten hyödykkeiden, kuten paperin ja metallinjalstuksen lasku. Sumen nykyisellä kehitysuralla työpaikkjen väheneminen ja arvnlisäsuuden lasku jatkuvat vimakkaina. Kunnianhiminen kasvutavite Realistinen, mutta aggressiivinen tavite Sumelle lisi 2 prsentin vutuinen tellisuuden arvnlisän kasvu, mikä vastaa glbaalin markkinan kasvuvauhdin saavuttamista keskeisillä timialilla. Kasvutavitteen saavuttaminen edellyttäisi, että Sumessa Länsi-Eurpan kasvuvauhtia npeammin kasvaneet timialat, kuten knepaja- ja elektrniikkatellisuus, sekä innvaatikeskeinen glbaalin teknlgiiden segmentti yltäisivät glbaaliin kasvuvauhtiin. Muilla sektreilla kasvutavitteen saavuttaminen edellyttäisi Länsi-Eurpan kasvua vastaavan tasn saavuttamista. Pidemmällä aikavälillä Sumi vi saavuttaa klmen prsentin vusikasvun, kun sektrien suhteelliset painarvt muuttuvat enemmän arvnlisää tuttaviin segmentteihin. Tellisuuden kasvu-uralle palaamisella lisi merkittävä vaikutus Sumen taludelle: tellisuuden vusittaisen 2-3% kasvutavitteen saavuttaminen ennustetun 1,3% kasvun sijaan, tuttaisi Sumelle vunna 2023 yli 3 miljardia eura enemmän tellisuuden arvnlisää (Vuden 2023 Tellisuuden kknaisarvnlisä 2-3% kasvutavitteeseen yltämällä lisi vunna mrd. eura, kun IHS:n ennusteen 1,3% perustapauksessa päädyttäisiin 32 mrd. eurn). Taluden kerrannaisvaikutukset humiiden kasvutavitteen saavuttamisen visi tuttaa Sumeen vuden 2023 perusuraan verrattuna tuhatta lisätyöpaikkaa, jtka jakautuvat tellisuuden ja palvelusektrin kesken. Kerrannaisvaikutukset niin ikään humiiden kasvutavitteen saavuttaminen visi kasvattaa Sumen vuden 2023 bruttkansantutetta 5 10 mrd. eurlla perusuraan verrattuna. 10

11 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 5. KESKEISET HAASTEET JA YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tellisen timinnan keskeisiksi haasteiksi Sumessa tunnistettiin uudistuminen, yritysrakenteen kestkyky ja arvn kanavituminen. Kukin haaste puretaan seuraavassa auki esittäen keskeiset havainnt ja yleiset timenpide-ehdtukset. Näiden jatktyöstäminen edellyttää tiivistä vurpuhelua julkisten timijiden, yritysten ja muiden käytännön tekijöiden välillä Asiakaslähtöinen uudistuminen Kasvaakseen Sumen tellisuuden pitää ratka asiakkaiden glbaaleja ngelmia, rakentaa innvaatista tdellista kilpailuetua ja ttaa hallintaansa glbaaleja arvketjuja Ratkaisuja glbaaleihin ngelmiin Kehittyvien markkiniden kasvu siirtää taluden painpistettä entistä vimakkaammin nuseviin taluksiin, kun länsimaiden kasvuvauhti pysyy hitaana. Siksi sumalaisyritysten täytyy kasvaakseen pystyä siirtymään: Perinteisten kehittyneiden maiden tarpeiden täyttämisestä glbaaleihin haasteisiin vastaamiseen. Ongelmista, jita mnet pystyvät ratkaisemaan ngelmiin, jita vain parhaat innvaattrit vivat ratkaista. Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: 2-3% tellisuuden arvnlisän kasvun saavuttaminen edellyttää kasvamista Eurpan tellisuuden kasvuvauhtia npeammin. Länsi-Eurpan vusittaiseksi kasvuksi n ennustettu +1,6%, kun vastaava glbaali kasvuennuste n +3,9%. Sumen tellisuus n edelleen pääsin keskittynyt kehittyneiden läntisten maiden tarpeisiin. Sumen tellisuuden viennistä nin 70% ja yrityskaupista yli 80% khdistuu OECD-maihin. Sumalaiset suuryritykset vat lleet kansainvälisesti tarkasteltuna hitaita khdistamaan liiketimintaansa kasvaviin alueisiin, mikä heikentää näiden kannattavuutta. Sumalaiset suuryritykset vat lleet Rutsin ja Saksan suuryrityksiä taipuvaisempia vähentämään henkilöstömääräänsä. 11

12 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Vusien välillä Sumen 10 suurinta tellisuusyritystä vat vähentäneet kkpäiväistä henkilöstöään 12,5% kun vastaava suus Rutsissa n 11,3% ja Saksassa 2,7%. Mnimutisuuden puute suuryritysten jhdssa saattaa vähentää muutsvalmiutta. Sumen 10 suurimman tellisuusyrityksen ylimmästä jhdsta: n. 80% n sumalaisia tai rutsalaisia, n. 75%:lla n liiketaludellinen tai teknillinen tutkint. Naisten suus hallituksista n 25% ja jhtryhmästä 11%. Uudistuminen: timenpide-ehdtukset Yritysten tulisi löytää kasvumahdllisuuksia alilta, jissa Sumen kannalta klme keskeistä elementtiä yhdistyvät: Glbaalit trendit luvat npeaa kysynnän kasvua. Radikaalit teknlgiat, jtka keskittävät kilpailun kehittyneisiin innvaatikeskeisiin taluksiin. Sumen lemassa levat vahvuudet tarjavat kilpailuetua. Sumen tellisuusyritysten markkinatuntemuksen ja tietuden parantaminen n keskeinen tekijä glbaaleihin kasvumahdllisuuksiin tarttumisessa, erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisessä. Keskeistä n myös lisätä sumalaisyritysten muutsvalmiutta, esimerkiksi varmistamalla riittävä saaminen ja mnimutisuus yritysten hallituksissa. Kilpailuetu innvaatiista Työvimakustannuksiin, raaka-aineisiin tai markkiniden läheisyyteen perustuvat strategiat eivät puukuitua, vettä ja mahdllisesti jitain mineraaleja lukuun ttamatta le realistisia vaihtehtja Sumelle. Aina mahdllinen kilpailuetu useimmille sumalaisyrityksille n innvaati. Siksi sumalaisyritysten täytyy pystyä: Investimaan riittävästi uusiutumiseen. Vaikka Sumi n useilla timialilla T&K-pansmittareilla kärkipäässä, telekmmunikaatisektri pislukien Sumen kknaispankset vat verrkkimaita alhaisemmat. Uusiutumisen kannalta n lennaista, että kehitysprftlit vat riittävän vahvja. 12

13 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Tuttamaan entistä enemmän läpimurtinnvaatita (disruptiivisia invaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa, liiketimintamalleista, jne.) sekä tutteistamaan ja myymään nämä markkinille, ei pelkästään inkrementaalisia parannuksia lemassaleviin tutteisiin. Rakentamaan uutta kasvua Sumen perinteisten vahvuuksien päälle, esimerkiksi metsä- ja kemiantellisuuden bi- ja cleantech-saamisen varaan. Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Innvaatikeskeiset tellisuudet alat vat Sumen kasvulle kriittisimpiä, kska niillä kilpailuetu määräytyy ensisijaisesti teknlgia- ja liiketimintainnvaatikyvyn, eikä työvima- tai valmistuskustannusten perusteella Sumen yritysten suuri T&K panstus tietliikenteeseen peittää vertailumaita pienemmän T&K panstuksen muuhun tellisuuteen Tellisuusyritysten T&K investinnit kknaisuutena mudstavat Sumessa 2,7%, Rutsissa 2,4% ja Saksassa 1,9% bruttkansantutteesta Ilman tietliikennettä tellisuusyritysten T&K investinnit mudstavat Sumessa 1,2%, Rutsissa 1,8% ja Saksassa 1,7% bruttkansantutteesta Sumen tellisuusyritysten innvaatitiminta näyttää keskittyvän enemmän vähittäisiin parannuksiin kuin radikaaliin innvaatin Sumessa valmistuu vusittain merkittävä määrä henkilöitä innvaatitiminnan kannalta relevantteihin krkean asteen tutkintihin suhteessa vertailumaihin Rutsiin ja Saksaan. Kuitenkin innvaatitiminnan kannalta keskeisten kaupallisten ja teknillisen ylipistjen vertailuissa Sumi jää jälkeen relevanteista verrkkimaista. Sumalaiset yritykset vat histriallisesti nnistuneet hyvin inventiissa teknlgisesti merkittävissä keksinnöissä -, mutta menestyneet hunsti niiden kaupallistamisessa. 13

14 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Innvaatit: timenpide-ehdtukset Valtin ja yritysten T&K-investintien tasa tulisi tarkastella kriittisesti riittävän investintitasn turvaamiseksi suhteessa tavitetasn ja kilpailijihin. Varmistaa T&K-investintien khdistuminen ikeisiin asiihin. Yritysten hallitusten ja jhdn tulisi khdistaa riittävästi aikaa ja humita innvaatistrategiiden (T&K) ja -salkkujen tarkasteluun. Valtasa julkisesta T&K rahituksesta tulisi khdentaa radikaaleihin innvaatiihin. Samalla näihin liittyvät rahituskriteerit tulisi selkeyttää. Julkisen sektrin tulee käynnistää vurpuhelu tellisuuden avainyritysten kanssa Sumen vahvuuksien khdistamisesta glbaaleihin mahdllisuuksiin tarttumiseksi (kysyntä-hjautunut innvaatiplitiikka). Arvketjujen hallinta Tellisuuden arvketjut jatkavat pirstutumistaan. Asiakkaalle timitettavien ratkaisujen rakentaminen taludellisesti kestävällä tavalla edellyttää jatkuvasti vahvempaa kykyä hallita glbaalia timittajien ja kumppanien verksta, ja ttaa sansa sen tuttamasta lisäarvsta. Tässä ympäristössä sumalaisille yrityksille n lennaista Kääntää humi tutteesta asiakkaalle tutettavaan arvn, esimerkiksi yritysasiakkaalle syntyvään mitattavaan taludelliseen hyötyyn Keskittyä mien yleis- ja tutantkustannusten sijasta kk tutantketjun kustannuksiin ja tutantketjussa syntyvän arvn hallintaan Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Glbaalien arvketjujen hallinta tellisuusyrityksille elintärkeänä kyvykkyytenä krstuu arvketjun sien hajautuessa sekä maantieteellisesti että keskittyen yhä pienempiin erityisalueisiin (krstuu entisestään Sumelle avainasemassa levilla innvaatikeskeisillä tellisuuden alilla). Glbaalisti suuri sa menestyneistä yrityksistä keskittyy arvketjun hallintaan mnia sen sia lainkaan mistamatta tai hulehtimalla itse ainastaan saalueista, jissa sillä n keskeistä kilpailuetua. 14

15 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Arvketjut: timenpide-ehdtukset Sumalaisille suurille tellisuusyrityksille n keskeistä asemida itsensä arvketjun hallitsijiksi, jtta ne vivat kerätä suuden glbaalien arvketjujen eri sa-alueissa syntyvästä arvsta. Vahvistetaan sumalaisyritysten saamisphja arvverkstjen hallinnassa kulutuksen sekä infrmaatin ja saamisen liikkuvuuden kautta. Kulutuksen salta erityisesti tulee varmistaa kaupallisten ja teknillisten hjelmien jatkuva parantaminen ja integraati, vankan saamisen rakentaminen glbaaliin strategian ja peraatiiden hallintaan sekä tehkkaaseen vurvaikutukseen ja jatkuvaan ppimiseen tähtäävien kulttuurillisten ja kielellisten kyvykkyyksien saatavuus. Infrmaatin ja saamisen liikkuvuuden salta tulee varmistaa arvketjun hallintaan liittyvien taitjen ktimainen liikkuvuus kansainvälisesti menestyneiden suuryritysten ja muiden tellisuusyritysten välillä. Kansainvälistä infrmaatin ja saamisen liikkuvuutta tulee tukea kannustamalla kansainvälisiin henkilövaihtihin ja yritysten sisäiseen rtaatin Yritysrakenteen mnipulistuminen Suuryritysten suus kansantaludessa suurempi kuin useimmissa tellisuusmaissa Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Sumen 10 suurinta tellisuusyritystä synnyttävät 75% Sumen kk tellisuuden liikevaihdsta, mikä altistaa Sumen yksittäisten yritysten menestyksestä ja epännistumisista seuraavalle taluden vaihtelulle. Sumessa 10 suurimman tellisuusyrityksen liikevaiht vastaa yhteensä 52% bruttkansantutteesta, kun Rutsissa vastaava suus n 34% ja Saksassa 29%. Ilman Nkiaakin Sumen 10 suurimman tellisuusyrityksen liikevaiht vastaisi 38% bruttkansantutteesta. Suuryritysten takana Sumen keskisuuret yritykset ( työntekijää) edistävät tellisuuden liikevaihta ja vientiä vähemmän kuin verrkit Rutsissa ja Saksassa. 15

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin

Lisätiedot

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset

Lisätiedot

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Osavusikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 24.4.2015 Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

Verkkokauppa kansainvälistymisen edistäjänä & Case Fysioline

Verkkokauppa kansainvälistymisen edistäjänä & Case Fysioline Verkkkauppa kansainvälistymisen edistäjänä & Case Fysiline www.smilehuse.fi www.fysiline.fi www.fysiline.se www.fysiline.ee 15.6.2011 Agenda 1. Verkkkauppa kansainvälisessä myynnissä Verkkkaupan hyödyt

Lisätiedot

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA

Lisätiedot

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan ja innovaatioiden kehittäminen

Ympäristöliiketoiminnan ja innovaatioiden kehittäminen Ympäristöliiketiminnan ja innvaatiiden kehittäminen Ympäristömittauspäivät Vukatti 3-4.4.2008 Mikk Misi Teknlgia-asiantuntija Tekes www.tekes.fi Sisältö Ympäristöteknlgia timialana tai liiketiminnan sana

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2015

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2015 Osavusikatsaus tammi kesäkuu 2015 Timitusjhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 23.7.2015 Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015

Lisätiedot

Pörssin avoimet ovet 11.9.2013. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski

Pörssin avoimet ovet 11.9.2013. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski Pörssin avimet vet 11.9.2013 Timitusjhtaja Juhani Pitkäkski Sisällys Liiketiminnan kuvaus Strategia ja vahvuudet Markkinanäkymät Taludellinen kehitys 2 Radshw 6 June 2013 suunnittelee, tteuttaa ja ylläpitää

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2014. Konsernijohtaja Fredrik Strand Talousjohtaja Antti Heinola 31.10.2014

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2014. Konsernijohtaja Fredrik Strand Talousjohtaja Antti Heinola 31.10.2014 Osavusikatsaus tammi syyskuu 2014 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 31.10.2014 Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2014

Lisätiedot

Caverion Kannattavaa kasvua elinkaariratkaisuista

Caverion Kannattavaa kasvua elinkaariratkaisuista Caverin Kannattavaa kasvua elinkaariratkaisuista Talusjhtaja Antti Heinla 16.3.2015 Sisällys Liiketiminta ja strategia Markkinanäkymät ja tulshjeistus Taludellinen kehitys Liiketiminta ja strategia Caverin

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA

PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA Maaseudun elinvimaisuus ry:n seminaari Timinnanjhtaja Pekka Lehtnen Esitelmä Kiuruvedellä 21.7.2012 PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA Mitä maaseudun elinvimaisuus

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Yhteenveto työryhmän esityksestä

Yhteenveto työryhmän esityksestä Yhteenvet työryhmän esityksestä Asiakirjassa esitetyt luvut perustuvat Helsingin kaupungin laatimaan arvin Guggenheim Helsinki -hankkeen taludellisista vaikutuksista. GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON RAHOITUS

Lisätiedot

Tarjottujen laitteiden tulee olla yhteensopivia lentoaseman pilottiin osoittamien laitteiden ja ohjelmistojen

Tarjottujen laitteiden tulee olla yhteensopivia lentoaseman pilottiin osoittamien laitteiden ja ohjelmistojen UBIIKKI HELSINKI-VANTAA, PILOTTI 2 VAIHTOMATKUSTAJAPROSESSIN OHJAUS Airprt Cluster Finland pyytää tarjustanne tämän tarjuspyynnön mukaisesti Helsinki-Vantaan lentasemalla piltitavasta visuaalisesta matkustajahjauskrtista

Lisätiedot

Pihlajalinna julkistaa suunnitellun listautumisantinsa merkintähinnan alustavan hintavälin

Pihlajalinna julkistaa suunnitellun listautumisantinsa merkintähinnan alustavan hintavälin PIHLAJALINNA OY YHTIÖTIEDOTE 22.5.2015, KLO 13.30 EI JULKISTETTAVAKSI TAI LEVITETTÄVÄKSI, SUORAAN TAI VÄLILLISESTI, YHDYSVALLOISSA AUSTRALIASSA, KANADASSA, HONGKONGISSA, JAPANISSA, SINGAPORESSA, ETELÄ-

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) Välitystalus tasapuliset kilpailulsuhteet 30.6.2016 Tim Lappi KUVA (krkeus vi vaihdella) Työtä ja hyvinvintia kk Sumeen

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

V O I K O A S I A N A J O I M I S T O O L L A M U I S T I T I K U S S A? 1 0. 1. 2 0 1 4

V O I K O A S I A N A J O I M I S T O O L L A M U I S T I T I K U S S A? 1 0. 1. 2 0 1 4 V O I K O A S I A N A J O I M I S T O O L L A M U I S T I T I K U S S A? 1 0. 1. 2 0 1 4 X L V I A s i a n a j a j a p ä i v ä t K a i K t i r a n t a, a s i a n a j a j a Esityksen rakenne 1. Sumalainen

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely Alueellisten aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelujen tilanne 2009 -kysely Helmikuu 2009 (versi 23.2.2009) Aikuishjauksen krdinaatiprjekti 1. Lmakkeen täyttämiseen sallistuneen ryhmän tiedt

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot