Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta"

Transkriptio

1 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Tellisuus sana elinvimaista elinkeinrakennetta Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi TEM/EIO

2 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Sisällysluettel 1. JOHDANTO 3 2. YHTEENVETO 4 3. TEOLLISUUS KANSALLISTEN KLUSTEREIDEN JA GLOBAALIN TALOUDEN AIKANA 5 4. SUOMEN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN TAVOITE 8 5. KESKEISET HAASTEET JA YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Asiakaslähtöinen uudistuminen Yritysrakenteen mnipulistuminen Arvn kanavinti SÄÄNTELYTAAKAN KEVENTÄMINEN KESKEISET ALAT UUDISTUMASSA Metsätellisuus Kneenrakennus ja metallitutetellisuus Kemiantellisuus VUOROVAIKUTTEINEN TOTEUTUS NOPEASTI LIIKKEELLE 29 2

3 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 1. JOHDANTO Tellisuus (manufacturing) n edelleen taluskasvun, viennin ja innvaatitiminnan kannalta keskeinen sa kansantalutta. Se n usein myös merkitystään kasvattavan palveluliiketiminnan ja aineettman arvnlunnin alusta. Tellisuus ja palvelut kietutuvat yhteen. Uudistuvalla tellisuudella n tärkeä asema sana elinvimaista elinkeinrakennetta. Tavitteena tulee lla timintaympäristön muutkset humin ttava kasvuun tähtäävä valmistava ja yhä useammin myös valmistuttava tellisuus. Muuttuvassa maailmassa Sumi tarvitsee erityisesti sellaista tellista timintaa, jnka kautta kanavituu taludellista hyvinvintia sekä yrityksiin että sumalaiseen kansantaluteen. Tässä työssä uudistuvan tellisuusplitiikan visiksi asetettiin: Sumessa n mnipulinen, glbaaleja markkinita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva tellisuus, jka tuttaa krkeaa arvnlisää Sumeen. Keskeisenä keinna visin tteuttamiseksi nähdään nykyistä vimakkaampi keskittyminen tutteisiin ja palveluihin, jilla ratkaistaan glbaaleja asiakastarpeita. Tämä edellyttää rhkeaa uudistumista, maailmanlaajuisten kehitystrendien synnyttämien asiakastarpeiden tunnistamista ja radikaaleja innvaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa ja liiketimintamalleissa. Tässä ehdtuksessa kartitetaan tellisuuden glbaalin murrksen vaikutuksia Sumeen ja timenpiteitä uhkien kääntämiseksi uusiksi mahdllisuuksiksi. Ehdtus n ensimmäinen vastaus hallituksen rakennepliittisen hjelman timeksiantn vahvistaa Sumen tellista perustaa. Tämä ehdtus n syntynyt TEM:n, ETLA:n, Kemiantellisuuden, Teknlgiatellisuuden, VTT:n, Tekesin, Finnveran ja Tellisuusijituksen tiiviin yhteistyön tulksena. McKinsey & Cmpany n tuttanut tausta-analyyseja työn tueksi. Kemian, metsän ja kne- ja metallin timialaryhmien sekä McKinseyn yhteenvetraprtit vat tämän ehdtuksen liitteenä. Myös muut keskeiset tekijät vat tuneet arvkkaita panksia työhön, mutta kireästä aikataulusta jhtuen yhteistyötä ei llut mahdllista laajentaa ja syventää riittävästi. Tätä ehdtusta n luettavat ksteena laajasta aineiststa eikä lpullisena timenpidelistana. Ehdtuksen jatkjalstaminen knkreettiseksi tekemiseksi edellyttää syvempää keskustelua yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitsten, alueellisten timijiden, ministeriöiden ja muiden julkisten rganisaatiiden kanssa. Yhteistyön syventämiseksi TEM käynnistää strategisen vurpuhelun, jnka puitteissa näistä ehdtuksista vidaan jalstaa yhteinen tiekartta sumalaisen tellisuuden uudistamiseksi. Samalla nykyistä tekemistä vidaan suunnata vimakkaammin radikaalisti uudistuvan tellisuuden tueksi raprtin lppuun ktuilla avauksilla TEM:n malta vastuualueelta. 3

4 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 2. YHTEENVETO Sumi vi npeuttaa valmistavan tellisuuden arvnlisän kasvun 2-3 prsenttiin vudessa js avainsektrit yltävät glbaalin markkinan kasvuvauhtiin. Valmistava tellisuus n kriittinen sa Sumen talutta, ja tuttaa suraan 19% arvnlisästä ja 15% työllisyydestä. Valmistava tellisuus n kuitenkin heikentynyt viimeisten kymmenen vuden aikana. Nykyisellä kehitysuralla työpaikkjen väheneminen ja arvnlisäsuuden lasku jatkuvat vimakkaina. Realistinen tavite Sumelle lisi 2 prsentin vutuinen arvnlisän kasvu, mikä vastaa glbaalin markkinan kasvuvauhdin saavuttamista keskeisillä timialilla. Pidemmällä aikavälillä Sumi vi saavuttaa klmen prsentin vusikasvun, kun krkean arvnlisän timintjen suus tutannssa painttuu. Kasvaakseen Sumen tellisuuden pitää uudistua rhkeasti, mnipulistaa yritysrakennetta ja ttaa hallintaansa glbaaleja arvketjuja. Asiakaslähtöinen uudistuminen. Valmistavan tellisuuden painpisteen ratka glbaaleja ngelmia, jihin liittyy vimakkaasti kasvavat markkinat. Tarjttavien ratkaisujen tulee lla asiakaslähtöisiä ja niiden arvnlisän nykyistä krkeampi. Tämä edellyttää radikaaleja innvaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa ja liiketimintamalleissa. Siirtymän tueksi tarvitaan npeampaa ja rhkeampaa päätöksenteka sekä julkisilta timijilta että yrityksiltä. Yritysrakenteen mnipulistuminen. Sumen innvaatiresurssja pitää käyttää tehkkaammin kilpailuedun lumiseen, yritysrakenteen mnipulistamiseen ja uuden liiketiminnan synnyttämiseen vimakkaasti kasvavilla timialilla disruptiivisista innvaatiista. Innvaatitiminnan tulee keskittyä entistä enemmän tuttamaan taludellisesti mitattavaa lisäarva asiakkaalle sekä tutteiden markkinille saattamiseen. Timialarajat ylittävät uusien asiakasratkaisujen markkinat tarjavat innvatiiviselle timijalle humattavia mahdllisuuksia. Arvn kanaviminen. Sumalaisten yritysten tulee nykyistä paremmin kanavida itselleen glbaaleissa timitusketjuissa syntyvää arva. Tämä n mahdllista vain panstamalla krkean lisäarvn timinnihin, kuten arvverkstjen rkestrintiin, T&K-timintaan ja palveluihin. Arvn kanavinti Sumeen edellyttää yrityksiltä aktiivisuutta, jtta pirstutuvia arvketjuja vidaan hallinta ja hyödyntää liiketiminnassa. Sumen kansantalutena tulee lisätä tellista kestävyyttään ja varmistaa arvn kanavituminen ktimaahan jatkssakin. Sumi n erityisen riippuvainen pienestä määrästä suuryrityksiä, ja lisäksi merkittävä sa arvnlisästämme tulee muutamalta hitaasti kasvavalta sektrilta. Siksi Sumen tulee varmistaa, että nyt hitaasti kasvavat sektrit investivat riittävästi uusiutumiseen ja mnipulistumiseen. Yritysrakenteen aiheuttamaa riskiä pienennetään parhaiten nykyisten keskisuurten (liikevaiht miljnaa eura) npealla kasvulla ja kansainvälistymisellä. Kun valmistavan tellisuuden arvketjut pirstutuvat, Sumen pitää varmistaa sutuisat perusedellytykset tellisuuden sijittumispäätöksille. 4

5 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 3. TEOLLISUUS KANSALLISTEN KLUSTEREIDEN JA GLOBAALIN TALOUDEN AIKANA Glbaalissa taludessa yksinkertaistenkin tutteiden tuttamiseen vi sallistua kymmeniä yrityksiä. Tutteiden mnimutkaistuessa yritysten määrä kasvaa helpsti jpa satihin. Timitusketjut tai pikemminkin verkstt vat siis kasvaneet ja mnimutkaistuneet. Yhä useammin nämä yrityksistä verkstt timivat mnessa maassa ja mnella mantereella. Verkstista n tullut glbaaleja. Glbalisaati hajtti kansalliset klusterit Vielä 1990-luvun alussa Sumessa timi mnia kansallisia klustereita. Ne mudstuivat timinnallisesti tai teknlgisesti tisiaan lähellä levista yrityksistä, jtka sijaitsivat maantieteellisesti lähellä tisiaan. Näiden klustereiden kilpailuedun kannalta tärkeitä livat niiden keskinäinen yhteys ja vurvaikutus. Kansainvälinen analyysi sitti että menestyvät klusterit näyttävät keskittyvän tiettyihin maihin ja tietyille alueille (Prter 1990). Klusterit perustuivat vahvasti maantieteelliseen läheisyyteen. Erityisesti Sumessa klusterien yksi tärkeä piirre li se, että veturiyritykset teettivät sakknpanja ja hankkivat kmpnentteja valtasin lähialueilta. Näin mudstuneet timitusketjut livat pitkälti kansallisia. Tsin erityisesti pienissä Sumen kaltaisissa maissa hankintja tehtiin myös muualta. Viimeisen parinkymmenen vuden aikana mnet klusterit vat muuttuneet. Yritykset vat erikistuneet yhä kapeammille alueille. Ydinsaamiseen kuulumattmat timinnt n ulkistettu muille yrityksille. Tämän myötä ketjut vat pidentyneet. Vielä suurempi muuts kskee arvketjun sien ja työtehtävien sijaintia. Kun tisiinsa liittyvät eri työtehtävät sijaitsivat aiemmin lähellä tisiaan, niin nykyään näin ei välttämättä le. Liima, jka aiemmin piti työtehtävät tistensa läheisyydessä, n laimentunut. Laimennuksen vat saaneet aikaan kaksi perustavaa laatuista levaa muutsta. Niistä ensimmäinen n kuljetuskustannusten merkityksen vähentyminen. Sen myötä sia, sakknpanja ja lppututteita kannattaa tehdä eri paikissa. Raaka-aineita jalstetaan yhdessä paikassa ja viedään jatkjalstukseen seuraavaan paikkaan. Sama tistuu sakknpanissa ja lppukknpanssa. Tinen muuts n tiet- ja viestintätekniikan aikaansaama reaaliaikainen viestintä ympäri maapalla. Viestinnän npeus ja lutettavuus vat pienentäneet hajautetusta timinnasta aiheutuvia krdinintikustannuksia. Ilman tietverkkja viestintä ja tietjenvaiht lisi hidasta ja hankalaa. Kuitenkin verkstjen krdininti ja hallinninti vat tärkeimpiä mnikansallisten yritysten tehtäviä. Se, jka pääsee kilpailuttamaan timittajia ja hallitsee timittaja- ja jakelukanavia, vi kanavida san muiden lumasta arvsta maan liiketimintaansa. Arvverkstjen glbalisituminen ei kske pelkästään eri yrityksissä levia timintja. Sama näkyy mnikansallisesti timivien yritysten sisällä. Yhdellä yrityksellä tai knsernilla n helpsti kymmeniä tai jpa satja timipaikkja ympäri maailmaa. Kehityksen etujukissa n timinut 5

6 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) tellisuus. Siksi n tärkeää, että sumalaisten mnikansallisten yritysten n perusteltua sittaa erilaisia tehtäviä Sumessa timiville yksiköille ja kanavida syntynyt arv Sumeen myös knsernitaslla. Sama Sumessa tapahtuvien timintjen suuden vahvistamisen tavite vidaan tietenkin asettaa myös kaikilla Sumessa timiville ulkmaisille tytäryhtiöille. Kaikki arvverkstt eivät silti le samanlaisia. Glbaaleille kuluttajamarkkinille suunnattujen tutteiden arvverkstt vat usein erilaisia kuin yrityksille suunnattujen lähes yksilöllisten kneiden arvverkstt. Vastaavasti turetavarana myytävien elintarvikkeiden verkstt vivat hyvin piketa säilykkeiden verkstista. Lisäksi esimerkiksi elektrniikkatellisuudessa kansallisista klustereista tuli ensin glbaaleja arvverkstja, kun niiden kmpnenttivalmistus siirtyi edullisen kustannustasn maihin. Tisessa vaiheessa verkstn sat alkivat lähestyä tisiaan. Tämä klusterituminen tapahtui Kiinassa, jhn n mudstunut valtava elektrniikkatellisuuden klusteri. Erityisesti kulutuselektrniikka-ala nkin hävinnyt mnista länsimaista lähes kknaan. Glbalisaatin merkitys yrityksille Arvverkstjen glbalisituminen merkitsee yhä syvemmälle ulttuvaa erikistumista. Kun markkinat vat maailmanlaajuiset, yritys pystyy erikistumaan yhä kapeammalle alueelle. Erityisesti pienissä maissa ktimarkkiniden kk ei usein riittäisi erikistuneelle yritykselle. Tisena vaihtehtna yritys vi erikistua glbaalien arvketjujen hallintaan (timia arvketjun kapteenina tai rkestrijana). Tinen merkittävä seikka n se, että yritykset pystyvät hyödyntämään eri maiden ja alueiden kilpailuetuja. Osaamista hankitaan sieltä, mistä sitä parhaiten saadaan. Vastaavasti yritykset hyödyntävät eri alueiden kustannustasja. Js valmistaminen n edullista jssain tietyssä paikassa, niin se hyödynnetään. Aiemmin yritykset jutuivat valitsemaan sijaintinsa siten, että he eivät saaneet samanaikaisesti edullisia kustannuksia ja krkeaa saamista. Nyt mlemmat vat saavutettavissa. Tarvitsee vain hajauttaa eri timintja ja työtehtäviä eri paikkihin. Klmas glbalisaatin tuma piirre n se, että kilpailu n kiristynyt. Eri maista tulevat yritykset sijittuvat ympäri maailmaa. Aiemmin puhtaasti ktimaisen tai lähimaiden kilpailun kkemat yritykset jutuvat nyt keskelle glbaalia markkiniden uusjaka. Entisten kilpailijiden lisäksi vastassa vat maailman jhtavat yritykset. Sumen kannalta tämä suu kipeästi mniin pieniin ja keskisuuriin tellisuusyrityksiin. Aiemmin ne harjittivat epäsuraa vientiä, kun suuret veturiyrityksemme timivat niiden jakelukanavina maailmalle. Nyt näiden pienten ja keskisuurten kilpailijiksi vat tulleet glbaalit yritykset, jita veturiyritykset käyttävät yhä enemmän. Sumalaisten pk-yritysten entinen jakelutie n pikki. Niiden haasteena n hankkia itse asiakkaita ulkmailta. Yritysten ja kansantaluden edut ei enää välttämättä yhtenevät Mnikansallisesti timivat yritykset tuvat täysin uuden tilanteen yritysten ja yksittäisen kansantaluden välille. Vielä muutama vusikymmen sitten yritysten ja kk kansantaluden livat lähellä tisiaan. Js esimerkiksi yritykset kasvattivat vientiään, niin tämä kasvu näkyi myös kk kansantaluden taslla. Rahaa virtasi ulkmailta. 6

7 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Sen sijaan tänä päivänä yritysten ja kansantaluden suhde n mnimutkaisempi. Js yritykset siirtävät timintjaan muihin maihin, ei le itsestään selvää että lähtömaana timinut kansantalus hyötyy tästä. Tiseen suuntaa vaikutus n kuitenkin selvä: mikäli yritykset eivät menesty, kansantaluskaan ei vi menestyä. Bruttkansantutteen kannalta leellista n, missä määrin kansainvälistyneiden yritysten arvnlisä syntyy kyseisessä maassa. Yritystaslla arvnlisä vastaa kyseisissä maissa levien yksiköiden synnyttämää jalstusarva. Yritysten tuman arvnlisä syntyy pulestaan yritysten tuttamien tutteiden ja palveluiden kautta (kuvi 1). Kuvi 1. Arvlisän syntyminen Js siis yksityisen sektrin tuman bkt:n halutaan kasvavan, niin yritysten ktimaassa tuttaman jalstusarvn n kasvettava. Kansainvälisesti timiva yritys vi kasvattaa yksittäistä kansantalutta useilla eri tavin. Niistä perinteisin n tavaravienti. Uudempia tapja n mnikansallisen yrityksen ulkmaisten yksiköiden maksamat krvaukset knsernin sisäisistä palveluista. Eri maissa levat yksiköt hyötyvät tisistaan ja niiden pitäisi myös maksaa saamistaan hyödyistä riippumatta siitä, nk hyödyntuttaja knsernin ulkpulinen yritys vai samaan knserniin kuuluva. Knsernin sisäiset maksut vivat lla esimerkiksi hallintmaksuja (management fee), jita tytäryritykset maksavat pääknttrille. Lisäksi tytäryritykset vivat maksaa rjalti- tai lisenssimaksuja patenttien, brändien tai muun aineettman maisuuden käytöstä. 7

8 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 4. SUOMEN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN TAVOITE Tellisuuden timintaympäristö n j vusia llut haastava. Vientivetinen talutemme n saanut tuntuvia klhuja etenkin finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Finanssikriisi n saltaan vauhdittanut glbaalitaluteen liittyvää murrsta, jka n heijastunut sumalaisyrityksien timintaan ja menestykseen. Sumalaisyritykset vat j varsin vahvasti integrituneet glbaalitaluteen arvketjujen kautta. Tellisuusyritysten henkilöstö ulkmailla n lähes eli selvästi suurempi kuin Sumessa työskentelevä henkilöstö. Sumalaisyritysten liiketimintjen painpisteen siirtyminen tutantkustannuksiltaan ja markkiniltaan hukutteleville alueille vaikuttaa aktiviteettiin Sumessa. Tämä heijastuu tyypillisesti tutannn ja työllisyyden laskuna sekä heikkenevänä vientinä. Sumalaisyritysten liikevaiht ja vienti rmahtivat karkeasti klmanneksella vusina finanssikriisin seurauksena. Tämän jälkeen sekä liikevaiht että vienti näyttävät jääneen selvästi alhaisemmalle taslle. Yritysten yhteenlaskettu liikevaiht n tällä hetkellä suunnilleen vuden 2006 alun taslla nimellisesti ja viime vuden vienti alle vuden 2006 tasn. Metallitellisuuden kannattavuus laskussa Tellisuuden kehitys n llut heikka myös tänä vunna eikä käännepistettä le näköpiirissä. Tellisuuden liikevaiht supistui tuk-heinäkuussa 2013 runsaat 4 prsenttia edellisvudesta pääsin heiksta ktimaisesta kysynnästä jhtuen. Liikevaiht supistui rajuimmin sähkö- ja elektrniikkatellisuudessa (-15 %) sekä metallitellisuudessa (lähes -10 %). Vuteen 2012 verrattuna tellisuustutant n tänä vunna vähentynyt kaikkina kuukausina. Tammi-elkuussa 2013 tellisuustutant väheni yhteensä yli 4 prsenttia edellisvudesta. Elkuussa myös kapasiteetin käyttöasteet heikkenivät kautta linjan edellisvuden elkuuhun verrattuna Tellisuuden kannattavuus heikkeni vunna 2012 edellisvudesta. Kk tellisuuden käyttökate li ennakktietjen mukaan 4,4 prsenttia liikevaihdsta, 1,8 prsenttia pienempi kuin vunna Etenkin painarvltaan suuren metallitellisuuden käyttökatteen rmahdus alle prsenttiin heikensi kk tellisuuden kannattavuutta. Vienti ei vedä Elkuun 2013 viennin arv jäi 4,4 miljardiin eurn eli 11 prsenttia edellisvutta pienemmäksi. Vienti väheni etenkin sähkötekniikan, kneiden ja laitteiden sekä lääkkeiden viennin heikn kehityksen vuksi. Myös tunti supistui 10 prsenttia. Tammi-elkuun 2013 kauppataseen vaje li 1,2 miljardia, vutta aiemmin vastaavasti 1,7 miljardia eura. 8

9 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Vaikeasta talusympäristöstä hulimatta pk- yritykset päinvastin kuin suuret yritykset - vat nnistuneet kasvattamaan vientiään. Pk - yritysten vienti kasvi 2013 tisella vusineljänneksellä kaksi prsenttia edellisvuden tiseen neljännekseen verrattuna. Tilaukset takkuavat Tulevaisuutta indikivan tilauskannan kehitys tellisuudessa li myös heikka. Tellisuuden uudet tilaukset livat selvässä 10 prsentin laskussa elkuussa 2013 edelliseen vuteen verrattuna. Tilaukset laskivat edellisvudesta elkuuhun mennessä kaikkina kuukausina paitsi kesäkuussa. Tammi-elkuussa 2013 tilaukset vähenivät 6,4 prsenttia vudentakaisesta. Tilaukset vähenivät kaikilla päätimialilla elkuussa. Nin 10 prsentin lasku kirjattiin myös kemiantellisuuden, paperi ja metallitellisuuden tilauksiin. Näkymät edelleen vaisut EK:n lkakuussa tekemän Suhdannebarmetrin mukaan sumalaisyritysten suhdanteet pysyivät heikkna kesän lpulla ja syksyn alussa. Myyntikehitys n llut vaisua ja henkilökunnan määrä n supistunut. Tämänhetkinen suhdannetilanne arviidaan selvästi nrmaalia hunmmaksi. Tteutunut kehitys n jäänyt viime kuukausina aiempia dtuksia heikmmaksi etenkin tellisuudessa ja palveluissa. Työllisyyden dtetaan heikkenevän edelleen taluden heikista näkymistä jhtuen. Suhdannenäkymissä ei le tapahtunut viime kuukausina juurikaan kirkastumista. Kaikilla klmella päätimialalla - tellisuudessa, palveluissa ja rakentamisessa dtetaan tilanteen heikkenevän yhä talven aikana. Tellisuudessa tutannn ennakidaan lisääntyvän aavistuksen verran vuden lpulla. Henkilökunnan määrä väheni hieman tellisuudessa ja palveluissa, mutta rakentamisessa työvima pysyi lähes ennallaan. Lppuvuden 2013 aikana tellisuuden henkilöstön dtetaan supistuvan edelleen. Tutkimus ja kehittämisment laskivat hieman Tutkimus- ja kehittämistiminnan ment laskivat Sumessa viime vunna. Ment livat 6,8 miljardia eura vunna 2012 eli hieman yli 3,5 prsenttia bkt:sta. Vunna 2011 bkt-suus li 3,8 prsenttia eli EU-maiden krkeimpia. Etenkin tellisuuden uusiutumisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta tutkimus ja kehittämistiminta n keskiössä. Valtasa yritysten t&k -timinnasta eli yli 70 prsenttia tehdään tellisuusyrityksissä. Tutkimus ja kehittäminen hiipui lähes yksinmaan yrityssektrilla, jssa ment supistuivat 350 miljnalla eurlla. Varsinainen rmahdus tapahtui elektrniikka, tietkneet ja sähkölaitteet timialalla, jssa t&k -ment pienenivät 570 miljnaa eura. Kehitys plarisitui, sillä yritykset useilla muilla timialilla raprtivat edellisvutta suurempia t&k -menja. Valmistava tellisuus n edelleen kriittinen sa Sumen talutta, ja tuttaa suraan 19% arvnlisästä ja 15% työllisyydestä. Tellisuuden painarv Sumen arvnlisästä ja työllisyydestä n humattavasti suurempi kuin Rutsissa ja G7-maissa keskimäärin. Tellisuuden vaikutus n 9

10 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) erityisen keskeinen Sumen kasvulle, jsta tellisuus mudstaa Sumessa 32% kknaisarvnlisän ja 52% tuttavuuden kasvusta. Tellisuuden suus arvnlisän ja tuttavuuden kasvusta n Sumessa humattavasti suurempi kuin keskeisissä verrkkimaissa Rutsissa ja Saksassa. Sumessa valmistava tellisuus n heikentynyt viimeisten kymmenen vuden aikana merkittävästi. Vusien aikana Sumen tellisuuden arvnlisä n laskenut keskimäärin 1,7% ja työllisyys 1,2% vudessa. Vastaavana aikana Eur-maat keskimäärin ja erityisesti keskeiset verrkkimaat Rutsi ja Saksa vat kyenneet kasvattamaan tellisuuden arvnlisäänsä. Sumen arvlisän laskua selittää erityisesti glbaalien teknlgiiden segmentin vimakas pieneneminen ja resurssi-intensiivisten hyödykkeiden, kuten paperin ja metallinjalstuksen lasku. Sumen nykyisellä kehitysuralla työpaikkjen väheneminen ja arvnlisäsuuden lasku jatkuvat vimakkaina. Kunnianhiminen kasvutavite Realistinen, mutta aggressiivinen tavite Sumelle lisi 2 prsentin vutuinen tellisuuden arvnlisän kasvu, mikä vastaa glbaalin markkinan kasvuvauhdin saavuttamista keskeisillä timialilla. Kasvutavitteen saavuttaminen edellyttäisi, että Sumessa Länsi-Eurpan kasvuvauhtia npeammin kasvaneet timialat, kuten knepaja- ja elektrniikkatellisuus, sekä innvaatikeskeinen glbaalin teknlgiiden segmentti yltäisivät glbaaliin kasvuvauhtiin. Muilla sektreilla kasvutavitteen saavuttaminen edellyttäisi Länsi-Eurpan kasvua vastaavan tasn saavuttamista. Pidemmällä aikavälillä Sumi vi saavuttaa klmen prsentin vusikasvun, kun sektrien suhteelliset painarvt muuttuvat enemmän arvnlisää tuttaviin segmentteihin. Tellisuuden kasvu-uralle palaamisella lisi merkittävä vaikutus Sumen taludelle: tellisuuden vusittaisen 2-3% kasvutavitteen saavuttaminen ennustetun 1,3% kasvun sijaan, tuttaisi Sumelle vunna 2023 yli 3 miljardia eura enemmän tellisuuden arvnlisää (Vuden 2023 Tellisuuden kknaisarvnlisä 2-3% kasvutavitteeseen yltämällä lisi vunna mrd. eura, kun IHS:n ennusteen 1,3% perustapauksessa päädyttäisiin 32 mrd. eurn). Taluden kerrannaisvaikutukset humiiden kasvutavitteen saavuttamisen visi tuttaa Sumeen vuden 2023 perusuraan verrattuna tuhatta lisätyöpaikkaa, jtka jakautuvat tellisuuden ja palvelusektrin kesken. Kerrannaisvaikutukset niin ikään humiiden kasvutavitteen saavuttaminen visi kasvattaa Sumen vuden 2023 bruttkansantutetta 5 10 mrd. eurlla perusuraan verrattuna. 10

11 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) 5. KESKEISET HAASTEET JA YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tellisen timinnan keskeisiksi haasteiksi Sumessa tunnistettiin uudistuminen, yritysrakenteen kestkyky ja arvn kanavituminen. Kukin haaste puretaan seuraavassa auki esittäen keskeiset havainnt ja yleiset timenpide-ehdtukset. Näiden jatktyöstäminen edellyttää tiivistä vurpuhelua julkisten timijiden, yritysten ja muiden käytännön tekijöiden välillä Asiakaslähtöinen uudistuminen Kasvaakseen Sumen tellisuuden pitää ratka asiakkaiden glbaaleja ngelmia, rakentaa innvaatista tdellista kilpailuetua ja ttaa hallintaansa glbaaleja arvketjuja Ratkaisuja glbaaleihin ngelmiin Kehittyvien markkiniden kasvu siirtää taluden painpistettä entistä vimakkaammin nuseviin taluksiin, kun länsimaiden kasvuvauhti pysyy hitaana. Siksi sumalaisyritysten täytyy kasvaakseen pystyä siirtymään: Perinteisten kehittyneiden maiden tarpeiden täyttämisestä glbaaleihin haasteisiin vastaamiseen. Ongelmista, jita mnet pystyvät ratkaisemaan ngelmiin, jita vain parhaat innvaattrit vivat ratkaista. Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: 2-3% tellisuuden arvnlisän kasvun saavuttaminen edellyttää kasvamista Eurpan tellisuuden kasvuvauhtia npeammin. Länsi-Eurpan vusittaiseksi kasvuksi n ennustettu +1,6%, kun vastaava glbaali kasvuennuste n +3,9%. Sumen tellisuus n edelleen pääsin keskittynyt kehittyneiden läntisten maiden tarpeisiin. Sumen tellisuuden viennistä nin 70% ja yrityskaupista yli 80% khdistuu OECD-maihin. Sumalaiset suuryritykset vat lleet kansainvälisesti tarkasteltuna hitaita khdistamaan liiketimintaansa kasvaviin alueisiin, mikä heikentää näiden kannattavuutta. Sumalaiset suuryritykset vat lleet Rutsin ja Saksan suuryrityksiä taipuvaisempia vähentämään henkilöstömääräänsä. 11

12 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Vusien välillä Sumen 10 suurinta tellisuusyritystä vat vähentäneet kkpäiväistä henkilöstöään 12,5% kun vastaava suus Rutsissa n 11,3% ja Saksassa 2,7%. Mnimutisuuden puute suuryritysten jhdssa saattaa vähentää muutsvalmiutta. Sumen 10 suurimman tellisuusyrityksen ylimmästä jhdsta: n. 80% n sumalaisia tai rutsalaisia, n. 75%:lla n liiketaludellinen tai teknillinen tutkint. Naisten suus hallituksista n 25% ja jhtryhmästä 11%. Uudistuminen: timenpide-ehdtukset Yritysten tulisi löytää kasvumahdllisuuksia alilta, jissa Sumen kannalta klme keskeistä elementtiä yhdistyvät: Glbaalit trendit luvat npeaa kysynnän kasvua. Radikaalit teknlgiat, jtka keskittävät kilpailun kehittyneisiin innvaatikeskeisiin taluksiin. Sumen lemassa levat vahvuudet tarjavat kilpailuetua. Sumen tellisuusyritysten markkinatuntemuksen ja tietuden parantaminen n keskeinen tekijä glbaaleihin kasvumahdllisuuksiin tarttumisessa, erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisessä. Keskeistä n myös lisätä sumalaisyritysten muutsvalmiutta, esimerkiksi varmistamalla riittävä saaminen ja mnimutisuus yritysten hallituksissa. Kilpailuetu innvaatiista Työvimakustannuksiin, raaka-aineisiin tai markkiniden läheisyyteen perustuvat strategiat eivät puukuitua, vettä ja mahdllisesti jitain mineraaleja lukuun ttamatta le realistisia vaihtehtja Sumelle. Aina mahdllinen kilpailuetu useimmille sumalaisyrityksille n innvaati. Siksi sumalaisyritysten täytyy pystyä: Investimaan riittävästi uusiutumiseen. Vaikka Sumi n useilla timialilla T&K-pansmittareilla kärkipäässä, telekmmunikaatisektri pislukien Sumen kknaispankset vat verrkkimaita alhaisemmat. Uusiutumisen kannalta n lennaista, että kehitysprftlit vat riittävän vahvja. 12

13 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Tuttamaan entistä enemmän läpimurtinnvaatita (disruptiivisia invaatiita tutteissa, palveluissa, prsesseissa, liiketimintamalleista, jne.) sekä tutteistamaan ja myymään nämä markkinille, ei pelkästään inkrementaalisia parannuksia lemassaleviin tutteisiin. Rakentamaan uutta kasvua Sumen perinteisten vahvuuksien päälle, esimerkiksi metsä- ja kemiantellisuuden bi- ja cleantech-saamisen varaan. Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Innvaatikeskeiset tellisuudet alat vat Sumen kasvulle kriittisimpiä, kska niillä kilpailuetu määräytyy ensisijaisesti teknlgia- ja liiketimintainnvaatikyvyn, eikä työvima- tai valmistuskustannusten perusteella Sumen yritysten suuri T&K panstus tietliikenteeseen peittää vertailumaita pienemmän T&K panstuksen muuhun tellisuuteen Tellisuusyritysten T&K investinnit kknaisuutena mudstavat Sumessa 2,7%, Rutsissa 2,4% ja Saksassa 1,9% bruttkansantutteesta Ilman tietliikennettä tellisuusyritysten T&K investinnit mudstavat Sumessa 1,2%, Rutsissa 1,8% ja Saksassa 1,7% bruttkansantutteesta Sumen tellisuusyritysten innvaatitiminta näyttää keskittyvän enemmän vähittäisiin parannuksiin kuin radikaaliin innvaatin Sumessa valmistuu vusittain merkittävä määrä henkilöitä innvaatitiminnan kannalta relevantteihin krkean asteen tutkintihin suhteessa vertailumaihin Rutsiin ja Saksaan. Kuitenkin innvaatitiminnan kannalta keskeisten kaupallisten ja teknillisen ylipistjen vertailuissa Sumi jää jälkeen relevanteista verrkkimaista. Sumalaiset yritykset vat histriallisesti nnistuneet hyvin inventiissa teknlgisesti merkittävissä keksinnöissä -, mutta menestyneet hunsti niiden kaupallistamisessa. 13

14 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Innvaatit: timenpide-ehdtukset Valtin ja yritysten T&K-investintien tasa tulisi tarkastella kriittisesti riittävän investintitasn turvaamiseksi suhteessa tavitetasn ja kilpailijihin. Varmistaa T&K-investintien khdistuminen ikeisiin asiihin. Yritysten hallitusten ja jhdn tulisi khdistaa riittävästi aikaa ja humita innvaatistrategiiden (T&K) ja -salkkujen tarkasteluun. Valtasa julkisesta T&K rahituksesta tulisi khdentaa radikaaleihin innvaatiihin. Samalla näihin liittyvät rahituskriteerit tulisi selkeyttää. Julkisen sektrin tulee käynnistää vurpuhelu tellisuuden avainyritysten kanssa Sumen vahvuuksien khdistamisesta glbaaleihin mahdllisuuksiin tarttumiseksi (kysyntä-hjautunut innvaatiplitiikka). Arvketjujen hallinta Tellisuuden arvketjut jatkavat pirstutumistaan. Asiakkaalle timitettavien ratkaisujen rakentaminen taludellisesti kestävällä tavalla edellyttää jatkuvasti vahvempaa kykyä hallita glbaalia timittajien ja kumppanien verksta, ja ttaa sansa sen tuttamasta lisäarvsta. Tässä ympäristössä sumalaisille yrityksille n lennaista Kääntää humi tutteesta asiakkaalle tutettavaan arvn, esimerkiksi yritysasiakkaalle syntyvään mitattavaan taludelliseen hyötyyn Keskittyä mien yleis- ja tutantkustannusten sijasta kk tutantketjun kustannuksiin ja tutantketjussa syntyvän arvn hallintaan Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Glbaalien arvketjujen hallinta tellisuusyrityksille elintärkeänä kyvykkyytenä krstuu arvketjun sien hajautuessa sekä maantieteellisesti että keskittyen yhä pienempiin erityisalueisiin (krstuu entisestään Sumelle avainasemassa levilla innvaatikeskeisillä tellisuuden alilla). Glbaalisti suuri sa menestyneistä yrityksistä keskittyy arvketjun hallintaan mnia sen sia lainkaan mistamatta tai hulehtimalla itse ainastaan saalueista, jissa sillä n keskeistä kilpailuetua. 14

15 Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns ) Arvketjut: timenpide-ehdtukset Sumalaisille suurille tellisuusyrityksille n keskeistä asemida itsensä arvketjun hallitsijiksi, jtta ne vivat kerätä suuden glbaalien arvketjujen eri sa-alueissa syntyvästä arvsta. Vahvistetaan sumalaisyritysten saamisphja arvverkstjen hallinnassa kulutuksen sekä infrmaatin ja saamisen liikkuvuuden kautta. Kulutuksen salta erityisesti tulee varmistaa kaupallisten ja teknillisten hjelmien jatkuva parantaminen ja integraati, vankan saamisen rakentaminen glbaaliin strategian ja peraatiiden hallintaan sekä tehkkaaseen vurvaikutukseen ja jatkuvaan ppimiseen tähtäävien kulttuurillisten ja kielellisten kyvykkyyksien saatavuus. Infrmaatin ja saamisen liikkuvuuden salta tulee varmistaa arvketjun hallintaan liittyvien taitjen ktimainen liikkuvuus kansainvälisesti menestyneiden suuryritysten ja muiden tellisuusyritysten välillä. Kansainvälistä infrmaatin ja saamisen liikkuvuutta tulee tukea kannustamalla kansainvälisiin henkilövaihtihin ja yritysten sisäiseen rtaatin Yritysrakenteen mnipulistuminen Suuryritysten suus kansantaludessa suurempi kuin useimmissa tellisuusmaissa Sumen tämänhetkistä tilannetta kuvaavat seuraavat havainnt: Sumen 10 suurinta tellisuusyritystä synnyttävät 75% Sumen kk tellisuuden liikevaihdsta, mikä altistaa Sumen yksittäisten yritysten menestyksestä ja epännistumisista seuraavalle taluden vaihtelulle. Sumessa 10 suurimman tellisuusyrityksen liikevaiht vastaa yhteensä 52% bruttkansantutteesta, kun Rutsissa vastaava suus n 34% ja Saksassa 29%. Ilman Nkiaakin Sumen 10 suurimman tellisuusyrityksen liikevaiht vastaisi 38% bruttkansantutteesta. Suuryritysten takana Sumen keskisuuret yritykset ( työntekijää) edistävät tellisuuden liikevaihta ja vientiä vähemmän kuin verrkit Rutsissa ja Saksassa. 15

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) Välitystalus tasapuliset kilpailulsuhteet 30.6.2016 Tim Lappi KUVA (krkeus vi vaihdella) Työtä ja hyvinvintia kk Sumeen

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Yhteenveto työryhmän esityksestä

Yhteenveto työryhmän esityksestä Yhteenvet työryhmän esityksestä Asiakirjassa esitetyt luvut perustuvat Helsingin kaupungin laatimaan arvin Guggenheim Helsinki -hankkeen taludellisista vaikutuksista. GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON RAHOITUS

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä N. 1/2013 Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Millaiset timintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä ja tulevaisuussignaaleja hyödyntävää innvaati-timintaa? Kaksi

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Ryhmäkeskustelujen tiivistelmät 1 June 2016 TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT ryhmä 1. pj. Sari Pietikäinen Avainkysymys: Mihin yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Ministerineuvoston selonteko opetusministerien (MR-U) vuosia 2008 2010 koskevan koulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä

Ministerineuvoston selonteko opetusministerien (MR-U) vuosia 2008 2010 koskevan koulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä DOKUMENT 11 Ministerineuvstn selntek petusministerien (MR-U) vusia 2008 2010 kskevan kulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä Jhdant Opetus- ja tutkimusministerineuvstn (MR-U) kulutus-

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot