SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014"

Transkriptio

1 SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

2 Sisällys Taustaa Jhdant Työn tavitteet ja eteneminen Työn lähtökhdat Saln yritystiminnan prfiili ja yritysaluerakenne Prfilinnin perusteet Prfilinnin näkökulmat ja tavitteet Erilaisten yritysalueiden prfilinti ja erityispiirteiden tunnistaminen Yritystiminnan kehittymisen suuntauksia Saln yritysalueiden prfiilit Meriniitty Riikki Metsäjaanu Muurlan Prtti Ajpelt Perniön yritysalueet Muut keskustan yritysalueet Erityisalueet Muiden vanhjen kuntakeskusten yritysalueet Jhtpäätökset Lähteet Liite 1. Saln yritysaluerakenne ja sen lähivusien kehityssuunta 1

3 Taustaa -selvitys sisältyy vusina käynnissä levaan Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää - hankkeeseen. Se n saanut tukea Eurpan aluekehitysrahastlta ja rahittajaviranmaisena n timinut Varsinais-Sumen liitt. Hankkeen tarkituksena n vahvistaa kaupungin yritysalueiden rleja, jtta ne vivat prfilitua sana seudun kknaisvaltaista kehittämistä. Tavitteena n parantaa elinkeinelämän näkyvyyttä ja timintamahdllisuuksia Salssa sekä edistää kaupungin maankäytön strategista suunnittelua yrityselämää palvelevalla tavalla. Timinnassa humiidaan sekä pitkän aikavälin strateginen kehittäminen että lyhyen aikavälin knkreettiset kehittämistimenpiteet. n selvitys yritysalueiden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Yksittäisiä alueita kskien kehittämistimenpiteiden määrittelemisen lisäksi siinä ludaan kknaiskuva Saln yritysaluerakenteesta ja sen kehittämisestä. Työ n tehty Saln kaupungin kaupunkisuunnittelussa. Päävastuu n llut prjektisuunnittelija Sarita Humpilla ja työtä n hjannut kaavitusinsinööri Tim Alhke. Alueiden prfiilin arviintiin n sallistunut kaupunkisuunnittelun asiantuntijahenkilöstön lisäksi kehittämishankkeen työtä hjannut hankeryhmä. Selvityksen lunns valmistui kesäkuussa Se hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jnka jälkeen siitä pyydettiin lausuntja Saln kauppakamarisastlta sekä sallaisilta yrittäjäjärjestöiltä. Kauppakamarisastlta saatiin prfilintia kskeva lausunt, jnka perusteella raprttiin tehtiin pieniä muutksia. Lisäksi raprtin tietja päivitettiin. Lpullinen selvitys valmistui julukuussa Raprtti viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kaupunginvaltuustn tiedksiantna. 2

4 1. Jhdant 1.1. Työn tavitteet ja eteneminen Saln yritysalueiden prfilinnilla tetaan kantaa siihen, mihin suuntaan yritysalueet jatkssa kehittyvät. Siinä nstetaan esiin yritysalueiden kehittämismahdllisuudet ja ludaan siten suuntaviivja yritysalueita kskeville timenpiteille. Kyse n uuden Saln yritysalueita kskevasta kknaissuunnittelusta ja taustatyöstä, jiden tavitteena n elinvimaisten yritysalueiden rakentuminen kk kunnan taslla. Työ n keskipitkän aikavälin strategista suunnittelua, jssa n tettu humin myös lyhyen aikavälin knkreettisia kehittämistimenpiteitä. Selkeä ja harkittu prfiili tukee myös yksittäisen yritysalueen kasvua ja kehitystä esimerkiksi alueiden markkininnin kautta. Työssä n tehty kattava aluekhtainen peruskartitus maankäytön ja yritystiminnan lunteesta. Tähän peruskartitukseen n yhdistetty myös yritysten näkemyksiä alueiden kehittämisestä. Saln yritysalueiden kehittämishankkeen yhteydessä n järjestetty yrityksille suunnattuja tilaisuuksia eri alueilla, vierailtu yrityksissä sekä perustettu alueellisia yritystimikuntia. Prfilinnin alustavia tulksia esiteltiin Saln lukilla järjestetyssä Tulevaisuuden yritysalueet Salssa -seminaarissa. Metsäjaanun ja Halikn mttritien vieressä sijaitsevan Haliknrinteen prfiileja käytiin läpi kaupunginvaltuutettujen ja sallaisten yrittäjäjärjestöjen edustajien yhteisessä työpajassa pidetyssä Elinkeinpliittisessa illassa. Täsmentyneiden prfiilien avulla vidaan hjata yritysten sijittumista alueelle siten, että eri yritysalueet mututuvat timiviksi kknaisuuksiksi. Kunnan sisällä eri yritysalueiden prfiilien tulisi lla tisiaan tukevia, jtta tnttitarjnta n riittävän mnipulista ja vastaa sijittuvien yritysten tarpeisiin. Uusien tai hitaasti kehittyvien yritysalueiden salta väljällä prfilinnilla pystytään varautumaan paremmin tulevaan kehitykseen. Selkeä ja harkittu prfiili tukee myös yksittäisen yritysalueen kehittymistä, lu synergiaetuja siellä timiville yrityksille sekä edistää eheää yhdyskuntarakennetta. Työn tulksia n hyödynnetty esimerkiksi yritysalueiden ja -tnttien markkininnissa. Markkinintitimenpiteiden parantaminen n käynnistetty kaupunkikehityspalveluiden ja Yrityssaln yhteistyönä ja niissä keskitytään erityisesti alueisiin, jtka tarjavat hukuttelevia sijaintipaikkja yrityksille. Markkininnin hella työn tulksia hyödynnetään yritysalueita kskevien maankäytöllisten kehittämistimenpiteiden määrittelyssä ja yleiskaavallisen hjelman päivityksessä. Työ tukee muun muassa Haliknrinteen ja Riikin alueella käynnistyneitä asemakaavahankkeita. 3

5 1.2. Työn lähtökhdat Yritysalueiden prfilintityö kytkeytyy vuden 2009 kuntaliitksessa syntyneeseen uuteen kuntarakenteeseen. Varsinaisen keskustaajaman ympärillä n yhteensä kahdeksan vanhaa kuntakeskusta, jiden yritysaluerakenteet eravat tisistaan. Yhdistyneessä kuntarakenteessa n tarpeen tarkastella yritysalueita siten, että kknaiskuva, alueiden merkitys kuntarakenteessa ja alueiden suhteet tisiinsa tetaan humin. Tämä n sittain yritysalueisiin liittyvää perusselvitystyötä ja tietjen kkamista. Taustittavaa työtä n tehty vusina Saln yleiskaavallisen hjelman yhteydessä. Yritysalueiden prfilinnin kanssa kartitettiin samanaikaisesti uusia yritys- ja tellisuustiminnan alueita Ptentiaaliset yritysalueet Salssa -työssä. Tästä laadittiin erillinen, keväällä 2014 valmistunut raprtti, jka hyväksyttiin kaupunginvaltuustssa. Näitä töitä ja erityisesti niihin liittyviä taustaselvityksiä n tehty yhtäaikaisesti ja niissä määritellyt kehittämisen suuntaviivat tukevat tisiaan. Ne yhdessä mudstavat kknaisuuden, jssa n määritelty Saln elinkeinelämän aluerakenteen tulevaisuuskuva. Ptentiaalisten yritysalueiden tarkastelussa keskityttiin ennen kaikkea uusiin yritysalueisiin ja merkittäviin laajennuksiin, kun taas tässä työssä pääpain n nykyisten alueiden kehittämisessä. Niiden kehittämissuunnat vat kuitenkin yhteneväiset. Turun ja Saln seutujen kehittämiskeskukset vat aiemmin 2000-luvun pulivälissä tarkastelleen a. Tässä E18-kehityskäytävää kskevassa selvityksessä haettiin seudullisia ja paikallisia kehittämisen painpisteitä ja tarkasteltiin alueiden kehittämismahdllisuuksia sekä sitä, millaiselle timinnalle alue tulevaisuudessa sveltuu. Selvityksen tavitteet vat sin vanhentuneet, eikä siinä le tarkasteltu nyky-saln kknaisrakennetta. Nyt tehtävän prfilintityön myötä alueisiin liittyvät kehittämistarpeet vat tarkentuneet ja uuteen kuntarakenteeseen liittyvä kknaiskuva n hahmtettu. Saln elinkeinpliittisessa hjelmassa n nähty tärkeäksi tukea mnipulista elinkeinelämää. Mnipuliset ja vetvimaiset yritysalueet timivat phjana, jka vaikuttaa nykyisten yritysten ja uusien sijittuvien yritysten timintaedellytyksiin. Perustellisuuden muutksen myötä elinkeinelämän kehittymisessä pitää varautua erilaiseen yritystimintaan, mikä asettaa haasteita tulevaisuuden tarkastelulle. Datakeskukset, lgistiikka- ja jakelukeskukset, uusiutuvan energian tutant ja cleantech vat esimerkkejä nykypäivänä rakennettavista suurista yritystiminnista, jtka hakeutuvat erityisille sijaintipaikille. Haasteena n kyetä vastaamaan erilaisten sijittumispaikkjen tulevaan kysyntään. Prfilinnilla tunnistetaan alueiden erityispiirteet sekä tuetaan erityyppisten yritysalueiden kehittämistä. Näin vidaan taata riittävä ja mnipulinen sijittumispaikkjen tarjnta. Samalla pitää turvata nykyisen yritystiminnan kasvumahdllisuudet, sillä is sa tulevaisuuden kasvusta njautuu nykyiseen yritystimintaan. Yritysalueiden kehittämiseen vaikuttaa myös Saln kaupungin nykyinen taludellinen tilanne. Lähtökhtana n, että elinkeinelämään panstaminen tu Saln uusia kaivattuja työpaikkja ja parantaa aluetalutta. Tisaalta panstamiseen käytettävissä levat resurssit vat niukat, mistä syystä n erityisen tarkasti punnittava resurssien khdistamista viisaasti. 4

6 2. Saln yritystiminnan prfiili ja yritysaluerakenne Vunna 2012 Saln alueella li nin työpaikkaa, jista 74 prsenttia eli sijittui yksityiselle sektrille jk palkansaajina tai yrittäjinä (SVTa). Yksityisen sektrin työpaikkjen määrä n laskenut vudesta 2007 lähtien, ja vunna 2013 työpaikkja li alle (kuva 1). Tänä aikana yksityisen sektrin työpaikkjen määrä n vähentynyt siis nin työpaikalla. Nkia-klusterin pienenemisen suus tästä muutksesta n llut hyvin suuri eli nin 70 prsenttia. Kuva 1. Saln yksityisen sektrin työpaikkamäärän kehitys Salssa vudesta 2007 vuteen Vuden 2013 tiet n ennakktiet. Lähdeaineist: Varsinais-Sumen ELY (2014). Yksityisen sektrin työpaikkjen muuts selittyy pitkälti tellisella rakennemuutksella. Vuden 2012 lpussa Saln alueen yritysten työpaikkarakenteessa tellisen timinnan merkitys n enää klmannes ja muiden palvelualjen työllistävä merkitys n tellisuutta suurempi. Timipaikkjen lukumäärässä mitattuna palvelualan yritysten lukumäärä n suuri (kuva 2). Tellisten työpaikkjen määrä n vähentynyt puleen vuteen 2008 verrattuna. Kuva 2. Saln alueen yritystiminnan prfiili yritysten työpaikkajakauman ja timipaikkajakauman suhteen vunna Aineistn lähteenä SVTa sekä Yritysrekisteri (2014). 5

7 Tämä yritystiminnan prfiili kuvastaa kuntaliitksen myötä syntynyttä laajaa kuntarakennetta, jhn kuuluu sekä seudullinen palvelutaajama että laajat maaseutualueet. Vaikka yritysten työpaikkarakenteessa paintus n tellisuudessa ja palveluissa, n yritysten timialajakauma lähellä maakunnallista ja valtakunnallista jakaumaa. Tsin maakuntakeskuksina timiviin, Sala suurempiin kaupunkeihin verrattuna erilaisten palvelualjen yritysten, kuten tutkimuksen, liike-elämän erikistuneiden palveluiden sekä kiinteistöalan suus n vähän pienempi. Saln yritystiminnan prfiilissa krstuu tellisuus sekä maatalus, jiden suus Saln alueen yritysten työpaikista n suurempi kuin maakunnallisesti ja valtakunnallisesti keskimäärin. (Kuva 3.) Maakunnallisesti myös tukku- ja vähittäiskaupan suus n hieman suurempi kuin keskimäärin. Tämä kuvastaa sitä, että Sal n maakunnan kaupallinen alakeskus, jssa asiidaan myös kunnan ulkpulelta. Tellisuuden alista erityisesti elektrniikka-, metalli- ja hunekalutellisuus vat Salssa vahvja alja. Kuva 3. Saln seutukunnan yritystiminnan erikistumisprfiili henkilötyövusilla mitattuna suhteessa maakuntaan ja kk maahan. Perustuu vuden 2011 tilanteeseen. Erikistumisindeksi kuvaa sitä, miten työpaikkjen suhteelliset suudet vat jakautuneet kullakin timialalla verrattuna maakunnalliseen tai valtakunnalliseen tilanteeseen. Js indeksiluku n 100, vastaa kyseisen timialan työpaikkjen suhteellinen suus maakunnallista/valtakunnallista jakaumaa. Tätä suurempi indeksiluku kuvastaa sitä, että seutukunnassa n kyseisen alan työpaikkja suhteessa enemmän kuin maakunnallisesti tai valtakunnallisesti keskimäärin. Alue n siis näiden timialjen keskittymä. Vastaavasti pienempi indeksiluku kert, että kyseisen alan työpaikkja n suhteessa vähemmän kuin maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Kaupan alan erikistumisindeksi jää tässä kuvissa pienemmäksi, kska mukana n kk seutukunnan, eli myös Smern, työpaikat. Työpaikkatilastn lähteenä: SVTb. Yritystiminnan alueellista sijittumista n tarkasteltu tarkemmin Saln yleiskaavallisessa hjelmassa. Pääsa yritystiminnasta sijittuu Saln keskustaajamaan, mutta myös useimmissa vanhissa kuntakeskuksissa n pieniä yritystiminnan alueita. Kaupungin yritysaluerakenteesta vidaan tunnistaa erityyppisiä yritystiminnan keskittymiä (kuva 4 seuraavalla sivulla). Tyypilliset yritysalueet vat selvärajaisia, asemakaavituksella määriteltyjä alueita. Keskustataajamassa tällaisia alueita vat Meriniitty, Riikki, Iilike, Valuri Paukkula, Hrn ja Metsäjaanu. Muualla 6

8 Salssa sijaitsevat Perniön yritysalueet, Muurlan Prtti, Ajpelt ja Teijn yrityspuist. Kuvaan 4 merkityt tellisuuspaintteiset yritysalueet vat kaikki yli 100 työpaikan keskittymiä lukuun ttamatta Ajpelln sekä Metsäjaanun alueita, jtka vat rakentuneet vain sittain. Oma alueensa n myös Märyn mttritieliittymän viereinen alue, eli Haliknrinne, jnka kehittäminen n nyt käynnistetty. Kuva 4. Saln yritystiminnan aluerakenne. Varsinaista yritysaluerakennetta täydentävät ydinkeskusta kaupanalan ja palveluiden tärkeimpänä keskittymänä sekä yksittäiset merkittävän tutannllisen timinnan alueet. Nämä yksittäiset tutannllisen timinnan khteet vat yhden tai muutaman yrityksen keskittymiä. Tällaisia khteita Salssa n neljä Kuusjenperä, Perttelin Hähkänä, Kiikalan Härjänvatsa sekä Särkisaln Förby. Ne sijaitsevat taajaman ulkpulella, eivätkä mudsta yritysalueita, mutta niiden työllistävä merkitys n alueellisesti suuri yli 40:stä lähes 200 työpaikkaan. Näin llen nämä yksittäiset khteet saattavat työllistää enemmän kuin pienimmät yritysalueet. Kuvassa 4 esitetyn yritystiminnan rakenteen ulkpulelle jää hajasijittunut maatalus, pienemmät eri pulella kuntaa sijaitsevat tutannlliset laitkset sekä muiden entisten kuntakeskustjen ja taajamien kuin Sumusjärven ja Perniön alueelle sijittuvat pienet yritys- ja palvelukeskittymät. 7

9 3. Prfilinnin perusteet 3.1. Prfilinnin näkökulmat ja tavitteet Yritysalueiden prfilinti lähtee liikkeelle mnipulisesta kartituksesta, jssa tarkastellaan tarkastella yritysalueiden tarjamia mahdllisuuksia. Samalla pyritään turvaamaan lemassa levien yritysten timintaedellytyksiä nykyisillä alueilla. Tarkituksena ei le keskittyä timialaphjaisiin prfilinteihin eikä määritellä liian tarkkaan sitä, minkälaista yritystimintaa alueelle vi sijittua. Yritysalueiden kehittämisessä pitää kuitenkin svittaa yhteen yritystiminta ja ympäröivä maankäyttö, sillä ympäröivät lsuhteet vaikuttavat siihen, minkä tyyppinen yritystiminta alueelle parhaiten sveltuu. Erityisesti tämä vaikuttaa kaupan, tilaa vaativien tutant- ja varasttimintjen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttavien timintjen sijitteluun. Näiden timintjen ulkpulella timialittainen tarkastelu n lähinnä ideintia siitä, millaiselle yritystiminnalle kukin alue vi lla hukutteleva. Yritysalueiden prfilinti perustuu yritysalueiden mahdllisuuksiin ja rajituksiin sekä elinkeinelämän tulevien tarpeiden ja kehityssuuntien tunnistamiseen. Prfilinnin tarkituksena n kattaa erilaisia näkökulmia, jtka liittyvät yritysalueiden kehittämiseen. Se kuvaa erityyppisten yritysalueiden mudstamaa kknaisuutta sekä tarkastelee keskeisten yritysalueiden lunnetta. Salssa yritysalueiden prfilinnilla n llut klme erillistä tavitetta, jtka n esitetty tiivistetysti heisessa taulukssa. Prfilinnin ensimmäisenä tavitteena n yritysalueiden nykytilanteen taustittava kartittaminen sekä kknaiskuvan luminen kaupungin yritysalueista kuntaliitksen jälkeisessä tilanteessa. Tähän tavitteeseen kuuluu perusselvitys kunnan nykyisten yritysalueiden minaispiirteistä. Ensimmäisen tavite vastaa kysymyksiin, minkälaisia yritysalueita Salssa n, missä ne sijaitsevat ja miten alueet suhteutuvat tisiinsa ja ylipäänsä kuntarakenteeseen. Tisena tavitteena n selvittää nykytilanteen kuvaukseen phjautuen yritysalueiden kehittämismahdllisuudet ja -tarpeet. Nämä kumpuavat nykyisestä yritystiminnasta, ympäröivästä maankäytöstä sekä alueen ulkpulelta tulevista tarpeista kuten tiedssa levista kehityssuuntauksista. Tinen tavite vastaa kysymyksiin, mihin suuntaan yritysalue alue 8 PROFILOINNIN TAVOITTEET Yritysalueiden nykytilanteen kartittaminen ja kknaiskuvan luminen kaupungin yritysaluerakenteesta. Nykyisten yritysalueiden kehittämismahdllisuuksien ja -tarpeiden selvittäminen ja niistä jhtuvien kehittämistimenpiteiden määrittely. Yritysalueiden vetvimaisen prfiilin kehittäminen alueiden markkininnin tueksi ja yritysten sijittumisen edistämiseksi.

10 vi kehittyä ja minkälaisiin timiin tämän kehittymissuunnan suhteen pitää varautua. Klmantena tavitteena n kehittää yritysalueiden vetvimaista prfiilia, jta vidaan hyödyntää alueiden markkininnissa. Osana tätä n alueiden tutteistaminen, jka perustuu myös muihin kuin yritysklustereihin liittyviin tekijöihin. Saln kkisessa kaupungissa timialaphjaisten yritysklustereiden mudstuminen n vähäistä. Yritysalueiden prfilinnissa tarkitus n kuitenkin tunnistaa muitakin alueisiin liittyviä erityispiirteitä, jnka kautta vidaan lisätä alueiden vetvimaisuutta ja hukuttelevuutta. Klmannen tavitteen avulla vastataan kysymyksiin, mitkä alueen erityispiirteistä timivat vetvimatekijänä uudelle yritystiminnalle sekä millaisena aluetta kannattaa markkinida ja kenelle. Laaja-alainen prfilinti kattaa erilaisia näkökulmia. Siinä humiidaan yritysalueiden mahdllisuudet ja rajitukset sekä elinkeinelämän tulevat tarpeet ja kehityssuunnat tunnistamiseen. Yhtenä keskeisenä sana n yritysten sijittumiseen ja timintaan liittyvät tehtävät eli kaavitus ja spiva tnttitarjnta. Näin llen prfiili mudstuu maankäytöstä ja yritystiminnasta sekä näiden nykytilanteen että tavitteelliseen kehittämissuunnan tarkastelusta. Näistä eri tulkulmista mudstuu prfilinnin nelikenttämalli (kuva 5). Neljää näkökulmaa täydentää vielä alueiden rlitukseen liittyvät kysymykset, jssa tunnistetaan eri yritysalueiden rli suhteessa tisiin yritysalueisiin, kuntarakenteeseen ja muuhun ympäröivään timintaan. Kuva 5. Prfilinnin nelikenttämalli. Maankäytön nykyprfiilissa määritellään alueen tnttitarjntaan ja kaavituksen lähtötilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan lähiympäristön maankäyttöä sekä alueen sijainnin vaikutusta. Tämä maankäytöllinen lähtötilanne lu sekä mahdllisuuksia että asettaa rajitteita alueen nykyisen timinnan kehittämiselle. Yritystiminnan nykyprfiili antaa kattavan kuvan alueelle sijittuvan yritystiminnan lunteesta erilaisilla mittareilla tarkasteltuna. Näitä mittareita vat 9

11 esimerkiksi yritysten määrä, työpaikkjen määrä ja yritysten kklukka. Nykyprfiilin kautta vidaan myös määritellä sitä, minkä tyyppiselle timinnalle jatkssa vi sveltua, sillä lemassa leva timinta vi synnyttää ympärilleen uutta timintaa. Timialan tarkasteltu perustuu Tilastkeskuksen TOL2008- lukitukseen. Yritystiminnan nykytilanteen kartitus n taustittavaa työtä, jka sveltuu parhaiten sellaisille alueille, jissa yritystimintaa n runsaasti. Jllain alueille vidaan ttaa humin myös lähiympäristössä leva yritystiminta. Maankäytöllinen kehitysprfiili määrittää maankäyttöön liittyvät kehittämistarpeet, -mahdllisuudet ja -tavitteet. Merkittävien laajennusten salta maankäytöllistä kehitysprfiilia n tarkasteltu Ptentiaaliset yritysalueet Salssa -selvityksessä. Tämä kehitysprfiili phjautuu alueen maankäytön nykytilanteeseen, ympäröivään maankäyttöön sekä tulevan kysynnän ennakimiseen. Maankäytöllinen kehitysrli kulkee käsi kädessä tulevan yritystiminnan lunteen kanssa. Tämä näkökulma kskee erityisesti sellaisia alueita, jiden maankäyttöön khdistuu yritystiminnan kehityksestä jhtuvia sisäisiä paineita (kuten runsas timitilarakentaminen ja yritysten lpettaminen) tai ympäröivästä maankäytöstä jhtuvia ulkisia paineita (kuten asuinalueiden laajeneminen). Alueen tuleva prfiili viittaa arvin alueen tulevan yritystiminnan lunteesta. Tulevan prfiilin salta vidaan ennakida alueen yritystiminnassa tapahtuvia muutksia ja tarkastella, minkä tyyppisen yritystiminnan kannalta alue lisi erityisen hukutteleva. Lisäksi tulevan prfiilin avulla vidaan määrittää alueen markkinitava kärki ja siihen tähtäävät timenpiteet, jtka eivät viittaa yksistään yritystiminnan lunteeseen vaan muihinkin yritystimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Tulevaan prfiiliin kiinnitetään humiita erityisesti laajentuvilla tai muuttuvilla alueilla sekä niillä alueilla, jissa n yrityksille tarjlla runsaasti sijittumismahdllisuuksia. Aluerlitus n vertaileva näkökulma, jnka avulla mudstetaan kknaiskuva kaupungin yritysaluerakenteesta. Tämän kautta mudstuu yksittäisen alueen merkitys kuntarakenteessa sekä laajemmin seudullisesti esimerkiksi liikenneväylien kautta. Jkaisella yritysalueella ja muulla yritystiminnan keskittymällä n ma rlinsa kaupungin yritysaluerakenteessa Erilaisten yritysalueiden prfilinti ja erityispiirteiden tunnistaminen Yritysaluerakenteessa käy ilmi, että Saln alueella n hyvin erityyppisiä yritystiminnan keskittymiä. Kska prfilinnilla halutaan luda kattava kuva Saln yritysrakenteesta, svelletaan siihen liittyviä näkökulmia erilaisiin yritysalueisiin. Yleiskaavallisen hjelmassa n tettu kantaa prfilitaviin yritysalueisiin seuraavasti: Yritysalueiden prfilintiin tetaan mukaan sellaiset alueet, jtka mudstavat tarpeeksi suuria kknaisuuksia ja jiden kehittämistä kaupunki vi ajaa eteenpäin maapliittisin timenpitein eli maanhankinta-, kaavitus- sekä maanluvutusplitiikalla. Näin tarkastelun ulkpulelle jäävät yksittäiset ja hajallaan sijaitsevat tntit sekä pienet yritystnttiryppäät. Pienet yritystnttiryppäät timivat kehysalueella kuitenkin paikallisina yritysalueina, [jissa lemassa leva yritystiminta vi kehittyä] ja jihin pienet tai keskisuuret yri- 10

12 tykset vivat sijittua. [--]Myös varsinainen kaupallinen keskusta rajataan prfilinnin ulkpulelle. (Saln kaupunki 2012: s. 19.) Kattavimmin prfilintiin liittyviä näkökulmia tarkastellaan kuntarakenteellisesti merkittävien, lemassa levien yritysalueiden khdalla, jilta löytyy vapaata timitilaa tai vapaita yritystntteja ja jihin kaupungin vi keskittää markkinintiaan. Näihin kuuluvat Meriniitty, Riikki, Metsäjaanu, Muurlan Prtti, Ajpelt sekä Perniön yritysalueet. Ne vat kuntarakenteen kannalta keskeisiä yritysalueita, sillä ne sijaitsevat eripulilla Sala. Näiden lisäksi keskustaajamassa n muita vakiintuneita, keskikklukan työpaikka-alueita, jita vat Hrn, Anjala, Valuri Paukkula ja Iilike. Erityisalueina vat suunnitteilla leva Märyn liittymän vieressä sijaitseva Haliknrinne sekä Teij tellisuus- ja matkailukeskittymineen. (Kuva 6.) SALON YRITYSALUEIDEN JAKAUTUMINEN PROFILOIN- NIN NÄKÖKULMASTA 1. Kunnan rakennetta tukevat keskeiset yritysalueet, jihin keskitetään markkinintia MERINITTY RIIKKI METSÄJAANU MUURLA PORTTI PERNIÖN YRITYSALUEET AJOPELTO (SUOMUSJÄRVI) Kuva 6. Yritysaluetyypit prfilinnin näkökulmasta. Prfilinnissa tarkastellaan tarkemmin ensimmäisen kategrian alueita ja suppeammin neljännen kategrian alueita. 2. Muut suuremmat yritysalueet keskustaajaman piirissä HORN VALURI PAUKKULA ANJALA IILIKE 3. Erityisalueet TEIJO HALIKONRINNE 4. Muut aluerakenteeseen vaikuttavat alueet YKSITTÄISET SUURET LAITOKSET VANHOJEN KUNTATAAJAMIEN PIENET YRITYSALUEET Alueiden erityispiirteet liittyvät esimerkiksi liikenteelliseen ja yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin, ympäröivään maankäyttöön ja alueen laajentumismahdllisuuksiin, alueella ja sen lähistöllä levan yritystiminnan lunteeseen. Alueisiin liittyviä erityispiirteet nusevat esiin yritysalueita vertailtaessa (kuvat 7, 8 ja 9). Kuva 7. Yritysalueiden sijainnin vertailu keskustaetäisyyden perusteella. 11

13 Kuva 8. Yritysalueiden vertailu yritystimintaan kaavitettujen tnttien yhteispintaalan, rakennusikeuden sekä yritystimintaan rakennetun kerrsalan mukaan. Pinta-alan ja rakennusikeuden suhde kuvastaa, kuinka suuri rakentamistehkkuus kaavaan n merkitty. Tiedt vat vuden 2014 tietja. Mukana n kaikki yli 10 hehtaarin asemakaavitetut yritysalueet. Kuvasta 8 käy ilmi, että Salssa n pinta-alallisesti vain kaksi suurta yritysaluetta, jita vat Meriniitty ja Riikki. Muut alueet vat kltaan hehtaarin välillä. Metsäjaanun alue mudstaa pikkeuksen, js mukaan lasketaan myös Krvenmäen alue. Tämän listauksen ulkpulella n alle kymmenen hehtaarin yritysalueita muiden vanhjen kuntien taajamista. Kaavitetun rakennusikeuden suhteen Meriniitty, Hrn ja Valuri Paukkula eravat muista alueina, jissa n mahdllistettu hyvin tehkas rakentaminen. Sallittua rakennusikeutta ja käytettyä rakennusikeutta tarkasteltaessa kaikilla alueilla n rakennusikeutta käytetty alle pulet. Tämä jhtuu jk rakentamattmien tnttien määrästä, vajaasti rakennetuista tnteista tai mlemmista. Jillain alueilla yritystntteja n käytetty myös asuinrakentamiseen, jllin tntille jää usein suuri määrä käyttämätöntä rakennusikeutta. Tteutuneen rakentamisen suhteen Meriniitty eraa selvästi muista alueista. Eri- Kuva 9. Yritysalueiden kn vertailua työpaikkjen ja yritysten määrillä. 12

14 tyisen vimakasta alueen kasvu li 1990-luvulla, jllin Meriniittyyn khdistui yli 90 prsenttia keskustaajaman yritysalueisiin rakennetuista timitilista. Meriniityn vapaiden tnttien lppumisen myötä sen suus uudesta kasvusta n hiljalleen pienentynyt, mutta 2010-luvulla valmistuneissa rakennushankkeissa vastaava luku n edelleen 60 prsenttia. Myös työpaikkjen määriä ja yritysten määriä vertailtaessa Meriniitty eraa hyvin selvästi muista alueista (kuva 9 edellisellä sivulla) Yritystiminnan kehittymisen suuntauksia Yritysalueiden prfilintia ja kehittämistä tehtäessä pitää humiida myös kk kunnan yritystimintaan liittyvät erityispiirteet sekä glbaalit suuntaukset: Timialat vat limittyneet, verkttuneet ja niiden väliset rajat vat hämärtyneet: esimerkiksi saman katn alla samassa yrityksessä harjitetaan tutetutanta, palvelututanta ja kauppaa. Tämän muutksen myötä yritystiminnan lunne määrittyy pikemminkin markkinasektrin kuin timialan kautta. Yhtenä esimerkkinä uusista timialat ylittävistä timinnista n hyvinvintiteknlgia. Tällaisessa tilanteessa alueiden prfiliminen jäykästi esimerkiksi tellisuusalueiksi ei pitäisi lla esteenä tai hidasteena yritystiminnan sisäiselle kehittymiselle. Energiatehkkuuteen ja uusiutuvan energian tutantn liittyvät alat vat glbaalisti kasvussa. Salssa n tähän liittyvää merkittävää teknlgista saamista esimerkiksi LED-ptiikassa. Energian tutantn liittyvä uusi yritystiminta vi liittyä esimerkiksi laitteistjen suunnitteluun, valmistamiseen ja myymiseen. Lisäksi tarvetta vi lla uusiutuvan energian tutantlaitksille ja niille spiville sijittumispaikille. Palvelutiminta n llut usean vusikymmenen kasvussa. Sen sijittumiseen vaikuttaa ennen kaikkea asiakkaiden läheisyys, mistä syystä kaupunkien keskusta-alueet vat tyypillisesti lleet tärkeitä sijittumispaikkja yrityksille. Osa timinnasta palvelee kuitenkin sekä yrityksiä ja kuluttajia, jllin asuinalueiden läheisyydessä sijaitsevat yritysalueet vat luntaisia sijittumispaikkja. Tällaisen pitkäaikaisen muutksen myötä mnet tutannn alueet Salssa vat myös tietyntyyppisten (esim. teknisten ja tutannllisten) palveluiden sijittumisen alueita. Lisäksi palveluita vidaan tuttaa etätyönä tai asiakkaan luna, jllin yritystiminta vi sijittua hajautetummin esimerkiksi yrittäjän ktiin tai vukrattaviin timistkeskuksiin. Salssa n maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kaksi timialakeskittymää: tellisuus (erit. teknlgiatellisuus) ja maatalus. Tellisuuden myötä alueelle n syntynyt insinööri- ja suunnittelusaamista, jta vidaan hyödyntää myös muilla tutannnalilla ja tutekehittämisessä. Maataluden keskittymä n erityisesti alkututannn parissa. Tämä kert maataluden raaka-aineiden saatavuudesta alueella, mikä mahdllistaa maataluden tutteiden ja sivuvirtjen jatkjalstamisen. Osa tästä timinnasta tapahtuu suraan maatililla ja raaka-aineen syntypaikilla, mutta jatkssa sa timinnasta vi keskittyä yritysalueille sijittuviin jalstuslaitksiin ja varastintiterminaaleihin. 13

15 4. Saln yritysalueiden prfiilit 4.1. Meriniitty Nykytilanne Meriniitty n laajuudessaan ja yritysten lukumäärässä Saln ylivimaisesti suurin yritysalue ja Varsinais-Sumen mnipulisin yrityskeskittymä. Se sijaitsee aivan ydinkeskustan eteläpulella yhdyskuntarakenteellisesti keskeisellä paikalla. Tämä sijainti, alueen laajuus, yritystiminnan mnipulisuus ja määrä tekevät Meriniitystä jatkssakin tärkeimmän yritystiminnan keskittymän Salssa. Meriniityssä yritystimintaan n varattu nin 140 hehtaaria. Se n kaavitettu tellisuus- ja varastrakennusten alueeksi, jhn vi sijittaa myös tilaa vaativaa erikiskauppaa. Alue n alkanut kehittyä 70-luvulla, mutta pääsa rakentamisesta n tapahtunut 80-luvulla. Nykyinen kaava n pääsin peräisin 90-luvun alusta. Kaavassa sitettu rakentamisen tehkkuusluku n suuri muihin Saln yritysalueisiin verrattuna. Kaavan suuren tehkkuuden vuksi rakentamistehkkuudesta n käytetty vain nin klmassa, eli suuressa sassa tntteja n hyvin tilaa lisärakentamiselle (kuva 10). Sallaisittain kyse n kuitenkin tiiviisti rakentuneesta yritysalueesta. Kuva 10. Rakentamistehkkuus Meriniityssä. Prsenttiluku kuvaa, kuinka paljn tntin rakennusikeudesta n käytetty. Kaupungilla ei le Meriniityssä myytäviä tntteja. Yksityisessä mistuksessa n kuitenkin rakentamattmia tntteja, jista sa n tsin varastinti- tai pysäköintikäytössä. Tiivistämisen kautta tapahtuva lisärakentaminen ja vapaat timitilat tarjavat yrityksille hyviä sijittumismahdllisuuksia. Meriniittyyn nkin rakennettu uusia timitilja viime aikihin asti. 14

16 Yritystiminnan prfiililtaan Meriniitty n mnipulinen kaupan, tellisuuden ja muun liiketiminnan keskittymä, jhn n sijittunut eri kklukkien yrityksiä. Alueen yleiskuva mudstuu erikistuneesta ja työvimavaltaisesta tellisuudesta sekä asiakas- ja kuljetusvirrista riippuvasta tilaa vaativasta kaupasta. Kknaisuus mudstaa nin 300 yrityksen ja yli 3500 työpaikan keskittymän. Tilaa vaativa kauppa (erityisesti autkauppa) sekä erilaiset palvelut (ml. liike-elämän palvelut) näkyvät katutilassa ja mudstavat selkeän enemmistön eli 70 prsenttia alueella timivista timipaikista. Alueen merkittävin työllistävä timiala n kuitenkin tellisuus, jnka suus alueen työpaikista n pulet. Yksittäisistä yritysalueista rakennemuuts n vaikuttanut eniten juuri Meriniittyyn. Työpaikkamäärä n vähentynyt, varsinaisen valmistuksen merkitys n pienentynyt ja samalla tutekehitykseen liittyvän timinnan suus suhteessa tutantn n kasvanut. Alueen erikistumisprfiilissa nusee esiin esimerkiksi elektrniikkatellisuus ja autkauppa- ja hult, muu tilaa vaativa kauppa sekä erikistuneet palvelut, kuten suunnittelu- ja insinööripalvelut sekä hjelmist- ja tietpalvelut. Mnipulisuus ja yritysten runsas lukumäärä takaavat hyvät sisäiset palvelut, ja yrityksille nkin tarjlla kaikkea sähkö- ja rautatukkukaupasta lunaspalveluihin. Lisäksi keskustan palvelut vat lähellä, vaikkakin rautatie rajittaa yhteyksiä alueen phjissan ja keskustan välillä. Kuva 11. Meriniityn aluerakenne ja kaupan aljen timipaikkjen sijittuminen. Timipaikkatiedt vat Tilastkeskuksen timipaikkarekisteristä vudelta

17 Saln kaupallisessa rakenteessa Meriniitty n merkittävä tilaa vaativan erikiskaupan keskittymä, jllaisena se n kehittynyt viimeiset parikymmentä vutta. Kuluttajakaupan lisäksi alueella n useita tukkukaupan timipisteitä. Erilaiset timinnt vat sijittuneet tasaisesti ympäri aluetta, mikä näkyy esimerkiksi tukku-, vähittäis- ja autkaupan jakautumisessa (kuva 11 edellisellä sivulla). Meriniityn yritysrakenne n hyvin mnipulinen ja yhtenäinen, eikä timipaikkjen sijittumisen perusteella le nähtävissä merkittävää alueellista eriytymistä. Yhtenäisestä rakenteesta vidaan kuitenkin tarkastella erillisenä klmea saa (kuva 11): Entinen Nkian tehdasalue, jssa n tutannn lputtua jäljellä Micrsftin puhelimiin liittyvää tutekehitystimintaa sekä Orinin varast- ja pakkaustehdastimintaa. Alue eraa muusta Meriniitystä kampusmaisena kknaisuutena, jssa n tellisuushallien lisäksi vapaana suuri määrä timisttilaa. Rautatieaseman läheisyydessä leva aseman pääty, jhn Saln keskustan sayleiskaavassa 2035 esitetään erittäin tehkkaasti ja krkealukkaisesti rakennettua palvelu- ja työpaikka-aluetta. Meriniityn eteläkärki, jka pikkeaa muusta alueesta puhtaana tellisuusalueena. Kehittämistavite Saln yritysalueiden kehittämisessä tavitteena n, että Meriniitty säilyy Saln vahvimpana yrityskeskittymänä. Tätä rlia tukee alueen kkn ja yritystiminnan määrään liittyvät tekijät, jita vertailtaessa Meriniitty eraa selvästi muista yritysalueista. Yritystiminnan mnipulisuus, sijainti keskustan ja rautatieaseman läheisyydessä, yritysten palvelut ja vapaat timitilat tekevät Meriniitystä jatkssakin hukuttelevan alueen mnentyyppiselle yritystiminnalle. Tisaalta alueen ympäröivä maankäyttö n sidttua, eikä Meriniityllä le mahdllisuuksia laajentua ympäristöön. Vaikka alueella ei lekaan kaupungin vapaita tntteja myytävissä, n kuitenkin merkittävä lisärakentaminen mahdllista. Meriniityn ehdtn valtti n keskustan ja julkisten liikenneyhteyksien läheisyys sekä yritysten tarvitsemien palveluiden runsas tarjnta. Yhteyttä keskustaan sekä julkisen liikenteen asemille pitäisi parantaa rautatien ylittävällä tai alittavalla kevyen liikenteen väylällä. Suuressa sassa Meriniittyä n tällä hetkellä kaavallisesti mahdllistettu tietyntyyppisen kaupan, kuten rauta- ja autkaupan, sijittuminen alueelle. Kaupan sijittumista kskevan lakimuutksen myötä Meriniityssä n käynnistetty asemakaavamuuts. Kaavan lunnsvaiheessa suurin sa alueesta n esitetty tilaa vievän kaupan ja työpaikkjen alueeksi, jka mahdllistaa mnentyyppisen yritystiminnan lukuun ttamatta ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa tellisuustimintaa, päivittäistavarakauppaa ja saa palvelutiminnista. Samalla n esitetty timintjen mnipulistamista erityisesti tilaa vaativan kaupan salta vastaamaan nykytilannetta, jssa alueelle n sijittunut esimerkiksi kdinkne- ja sähkötavarakauppaa. Verkkkaupan kasvun myötä kaupan rakenne n muutstilassa, jka vaikuttaa jatkssa myös kaupan sijittumistekijöiden valintaan. Nämä muutkset vivat myöhemmin heijastua myös Meriniittyyn, ja siihen minkälaiset kauppa- ja palvelutiminnt alueelle tulevaisuudessa sijittuvat. Kauppaa ja palveluita kskevien 16

18 ratkaisujen tulee kuitenkin lla sellaisia, että ne eivät merkittävästi heikennä keskustan palvelutarjntaa. Meriniityn haasteena n löytää uutta liiketimintaa Nkialta ja sen alihankkijilta vapautuneisiin timitilihin. Se, minkälaista yritystimintaa näihin tyhjiin tilihin lpulta sijittuu, tulee vaikuttamaan myös muun Meriniityn kehittymiseen esimerkiksi mahdllisten alihankintaverkstjen kautta. Kehityksen myötä esimerkiksi keskustasta helpsti saavutettavat sat vivat luntevasti muuttua enemmän tutekehitykseen ja teknisiin sekä tutannllisiin palveluihin liittyvään yritystimintaan. Tämäntyyppinen kehitys näkyy j jssain määrin esimerkiksi Jensuunkadun ympäristössä, jssa saan timitilista n rakennettu merkittäviä määriä timisttilaa. MERINIITTY Meriniitty prfilituu Saln mnipulisimpana ja suurimpana yritysalueena, kaupan keskittymänä ja tellisen tutannn tukijalkana. Alueen valttikrttina n, että lähes kaikki yritysten tarvitsemat palvelut löytyvät kävelyetäisyyden päästä. Alueen runsas yritysten määrä ja timinnan mnipulisuus luvat erinmaisen verkstn, jsta löytyy yrityskumppaneita liiketiminnan kehittämiseen. Lisäksi keskustan läheisyys parantaa palvelutarjntaa. Lähellä sijaitsevat rautatieasema ja linja-autasema sekä yhteys mttritielle takaavat hyvät ulkiset yhteydet. Vaikka alueella ei le vapaita tntteja, vidaan sitä markkinida hyvänä sijittumispaikkana yrityksille. Uusi kehitys tapahtuu vapaiden timitiljen ja lisärakentamisen kautta. Saln rakennemuutksen ja timialihin liittyvien muutsten myötä yritystiminnan lunne vi alueella mnipulistua vielä lisää. Tutannllinen timinta, tutkimus- ja kehittämistyö sekä kaupan ala säilyvät tdennäköisesti alueella vahvana. Micrsftin matkapuhelinkehitykseen liittyvä timinta antaa uuden mahdllisuuden kehittää alueen imaga. Meriniitty spii erityisesti seuraavantyyppiselle yritystiminnalle: Tilaa vaativa kauppa Tutant ja erityisesti siihen liittyvä tutekehitys- ja suunnittelutiminta Yritystiminnan tukipalvelut 4.2. Riikki Nykytilanne Riikin yritysalue sijaitsee Saln keskustaajaman läntisissä sissa 110-tien ja Halikn asemanseudun välissä. Sen liikenteellinen sekä yhdyskuntarakenteellinen sijainti vat hyviä, ja keskustan ja Meriniityn palveluihin n npea yhteys. Alueen 17

19 tämän hetkisen asemakaavan mukaan yritystimintaan sitettu ala n 80 hehtaaria, jsta rakentamatta n hieman yli klmassa. Pinta-alallisesti Riikki n Saln tiseksi suurin yritysalue. Riikki n kaavitettu tellisuus- ja varastrakennusten alueeksi, jsta eteläinen sa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmille timinnille. 110-tien varressa n myös liike- ja timisttilille spivia tntteja. Riikki n keskustaajamaan tukeutuvista vanhista yritysalueista aina, jssa n merkittävä määrä kaupungin mistamaa rakentamatnta tnttimaata. Kunnallistekniikaltaan valmiita, myytäviä tntteja n muutamia ja niiden kk vaihtelee neliömetrin välillä. Tämän lisäksi yksityisessä mistuksessa n merkittävä määrä yritystimintaan asemakaavitettua aluetta. Riikin länsisissa n pääsin kaupungin mistuksessa levaa asemakaavallista ja yleiskaavallista reserviä, jnka kunnallistekniikka n rakentamatta (ns. laajennusalue kuvassa 12.) Kuva 12. Riikin tteutuneisuustilanne ja laajennusalue. Laajennusalue n kaupungin mistuksessa. Siihen kuuluu sekä uudelleen asemakaavitettava alue että asemakaavittamatn laajennusalue. Riikki n vakiintunut yritysalue, jka timii yli 50 yrityksen keskittymänä. Työpaikkja n nin 400. Yrityskanta mudstuu sekä pien- että mikryrityksistä ja alueen keskisuurena yritysveturina timii Halikk Wrks. Riikin yritysrakenteessa painttuu tutannllinen timinta, mutta alueelta löytyy myös kaupan ja palveluiden alan pienempiä timijita sekä yrityksiä, jissa yhdistyy eri timialja. Kaupan ja palveluiden alan yritykset vat kuitenkin tutteitaan ja palveluitaan pääsin yrityksille myyviä lukuun ttamatta esimerkiksi autn hultliikkeitä. Alueen erikistumisprfiilissa nusee esiin knepaja-, metalli- ja hunekalutellisuus sekä 18

20 kuljetuksiin liittyvät timinnat. Pääsa alueesta n rakentunut 80-luvulla, mutta 2000-luvulla se n hukutellut uutta timintaa. Riikin alue n kehittynyt hyvään suuntaan 2000-luvun aikana. Ensinnäkin alue n keskisiltaan täydentynyt ja rakentunut yhtenäisemmäksi kknaisuudeksi. Tiseksi Riikin liikenteellinen asema n muuttunut Turku Helsinki-mttritien ja Saln läntisen hikulkutien, eli Mahtimäentien valmistumisten myötä. Yhteys mttritielle n sujuva ja lyhyt, mikä tekee Riikistä liikenteellisesti hyvällä paikalla sijaitsevan yritysalueen. Nykytilanteessa Mustamäentien ja 110-tien lisäksi Linnamäentie käytetään sisääntulväylänä erityisesti henkilöautliikenteelle. Kehittämistavite Nykyisistä yritysalueista Riikki n tärkein maankäytöllisen kehittämisen khde, jka pitää sisällään sekä kaavitusratkaisujen tarkastelua että mahdllisia maanhankintja. Vapaiden, myyntikunnssa levien tnttien vähäinen määrä edellyttää investinteja esimerkiksi kunnallistekniikkaan. Myös yksityisessä mistuksessa levien tnttien käyttööntt täydentäisi rakennetta pitkällä tähtäimellä. Alueella n käynnissä kehittämissuunnitelman laatiminen, jssa laajennussan asemakaavan muutstarpeita. Tämän tärkeänä tavitteena n mahdllistaa suurten, yli 5 10 hehtaarin tellisuustnttien mudstaminen. Nykyisessä asemakaavassa laajennusalueesta n verrattain is sa puista, jnka muuttamista yritystimintaan selvitetään. Myös laajenemismahdllisuudet nykyisen asemakaavan phjispulelle tutkitaan. Riikki n muiden keskustaajaman yritysalueiden täyttymisen vuksi keskeinen uusien timitiljen sijittumispaikka. Alueen tuleva yritystiminnan prfiili säilyy samantyyppisenä tutannn, varasttiminnan ja lgistiikan alueena. Raskaan tellisuuden rinnalla yhdistyy kevyt tutant erilaisiin suunnittelu-, asennus- ja hultpalveluihin ja tukkukauppaan. Laajentumisalueen suuret tntit mahdllistaisivat alueen kehittymisen yhä vahvemmin keskisuureen tai maa-ala valtaiseen timintaan. Kysyntää n llut pienistä tnteista, minkä perusteella laajennussaa kehitettäessä pitäisi hulehtia myös pienten tnttien tarjnnasta. Laajentumisen myötä yrityksille suunnatut palvelut tulevat alueella lisääntymään, mikä pitää ttaa humin myös maankäytön suunnittelussa. 110-tien läheisyyteen rakentuvilla tnteilla vidaan hyödyntää näkyvyyttä. Riikin kehittäminen edellyttää investinteja infrastruktuurin rakentamiseen, maanrakennustöihin sekä mahdlliseen maanhankintaan. Lisäksi alueen markkinintiin ja imagn kiinnitetään enemmän humita vahvistamalla käsitystä Riikistä yhtenä Saln kärkiyritysalueista Meriniityn hella. RIIKKI Riikki n nykyisin tutannllispaintteinen pienten ja keskisuurten yritysten keskittymä. Alueen vetvima näkyy uudessa rakentamisessa, jka n Riikin alueella llut viime aikina vilkasta. Alueen laajenemiselle n hyvät mahdllisuudet, ja tämän kehityksen myötä Riikki vi nusta Saln keskeiseksi yri- 19

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

Topinpuisto (Topi UrbanMine) Innovatiivinen kiertotalouspuisto

Topinpuisto (Topi UrbanMine) Innovatiivinen kiertotalouspuisto Tpinpuist (Tpi UrbanMine) Innvatiivinen kierttaluspuist LOPPURAPORTTI 9.3.2016 Mari Saari, Ida Rönnlund, Tea Miller, Anna Hillgrén ja Teresa Lindhlm Gaia Cnsulting Oy www.gaia.fi SISÄLTÖ Hankkeen tavitteet

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET Lausunnonantaja Tiivistelmä lausunnon sisällöstä asiakohdittain Vastine asiakohdittain Varsinais- Suomen liitto Varsinais- Suomen ELY, liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue 1. Selvitys täydentää, syventää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Toivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Toivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Virnvurten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviintihjelma Tiivistelmä 21.10.2005 TOIVONEN YHTIÖT OY VIRONVUORTEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTIOHJELMAN TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015. Toimitilahankkeiden esittely

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015. Toimitilahankkeiden esittely TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Timitilahankkeiden esittely Jensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskuksen peruskrjaus ja laajennus Hanke käsittää vanhan terveysaseman saneerauksen ja laajentamisen nykypäivän

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Päivärinteen osayleiskaava Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja

Päivärinteen osayleiskaava Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja MUHOKSEN KUNTA Päivärinteen sayleiskaava Oulujkivarren phjispulen sayleiskaavan muuts ja laajennus Kysely alueen asukkaille ja maanmistajille Hyvä asukas tai maanmistaja! Päivärinne sijaitsee Oulujen phjispulella,

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A3 13.8.2014 HALSUAN KESKEISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma.

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Uukuniemen yleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue

Parikkalan kunta. Uukuniemen yleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue 83657 Parikkalan kunta Uukuniemen yleiskaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.3.0 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12.3.2014 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Tuusulan kunta Yleiskaava 2040 Alustava rakennemallitarkastelu / M. Heikkilä

Tuusulan kunta Yleiskaava 2040 Alustava rakennemallitarkastelu / M. Heikkilä Tuusulan kunta Yleis 2040 Alustava mallitarkastelu 9.2.2010 / 18.2.2010 M. Heikkilä Yhdyskuntarakenteen yleisiä lähtökhtia k ja alue seudun alue: Edullisimmin Tuusulassa sijittuvat Hyrylän ja Tuusulan

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot