ENNUSTE. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia. Huoltotase, määrät. Huoltotase, arvot. Huoltotase, hinnat. Ulkomaankauppa, määrät

Transkriptio

1 ENNRA61.TLI Taulukkliite Taulukk 1. Taulukk 2. Taulukk 3. Taulukk 4. Taulukk 5. Taulukk 6. Taulukk 7. Taulukk 8. Taulukk 9. Taulukk 1. Taulukk 11. Taulukk 12. Taulukk 13. Taulukk 14. Taulukk 15. Taulukk 16. Taulukk 17. Taulukk 18. Taulukk 19. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Hulttase, määrät Hulttase, arvt Hulttase, hinnat Ulkmaankauppa, määrät Kiinteät investinnit, määrät Ktitaluksien tult ja kulutus Tutannn määrä sektreittain Työvimatase Kansantul Työkustannukset ja tuttavuus Keskeiset hinnat Maksutase Rahitusjäämät Valtintaluden tult Valtintaluden ment ja nettlutnant Valtintaluden rahitus Julkisen sektrin EMU-velka ja rahitusjäämät Krt, pankkien antlainaus ja raha-aggregaatit

2 ENNRA61.TLI 1. EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA ==================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 BKT, %-muuts Työn tuttavuus, %-rnuuts Työttömyysaste, % 4.4% 4.9% % 2.3% % 2.1% % 2.7% % 3.1% 14.1 Ansitas, %-muuts Reaaliansitas,%-muuts Kuluttajahintaindeksi,%-muuts Phjahintainflaatiindikaattri 1. 8%.4% 1.1% 1.3% 4.6% 3.4% 1.% -.1% 4.1% 3.%.6%.7% 3.% 1.3% 1.6% 1.5% 3.5% 1. 8% 1.8% 1.6% Tav. ja palv tunnin hinta vaihtsuhde, (tavarat) %-rnuuts Hintakilpailukyky (suht.yks.työkust.), %-muuts Tav. ja palv viennin hinta -.2% 4.8% % -.3% 7.% % 1.5% -.9% 3.8.6% 2.3% -6.2% % 2.8% -2.1%.9.7% Veraste, % Valtin nettlutnant,% BKT:sta Valtin velka % BKT:sta Valtin ja kuntien velka % BKT:sta Kauppatase, rnrd. mk Vaihttase, rnrd. mk ulkm. nettvelka, % BKT:sta Ulkm. nettvelka, % vientitulista Raha-aggregaatit Ml, %-muuts M2, %-muuts M3, %-muuts 8.9% 2.5% 1.9% 13.9% 5.9%.4% 7.8% 3.1% 4.8% 7.8% 3.3% 4.4% 4.8% 4.8% 5.8% Markkinarahan krk (helibr 3 kk) ==================================================================================== 2. HUOLTOTASE 199-rnrd. mk, määrät ja %-muutkset ==================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ==================================================================================== Bruttkansantute rnh Tavariden ja palvelusten tunti % % % % % % % % % % KOKONAISTARJONTA 6.% 5.7% 3.4% 4.4% 4.2% Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset Kiinteät investinnit Julkiset Kiinteät investinnit Varastjen muuts ja tilastvirhe Var.muuts+til.v % ed.v.kk.kysynnästä % % % % % % 13.9.% % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % %.6 KOKONAISKYSYNTÄ 6.% 5.7% 3.4% 4.4% 4.2% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ 3.6% 4.9% 2.8% 3.8% 3.4% ====================================================================================

3 ENNRA61.TLI 3. HUOLTOTASE, käypiin hintihin, mrd. mk ja %-muutkset ==================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ==================================================================================== Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti % % % % % % % % % % KOKONAISTARJONTA 7.% 8.8% 5.5% 5.6% 5.9% Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset Kiinteät investinnit Julkiset Kiinteät investinnit Varastjen muuts ja tilastvirhe % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % KOKONAISKYSYNTÄ 7.% 8.8% 5.5% 5.6% 5.9% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ 4.4% 6.9% 5.4% 6.8% 5.5% ==================================================================================== 4. HUOLTOTASE, HINNAT ==================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ==================================================================================== Bruttkansantute mh Tavariden ja palvelusten tunti 1.1% -.2% 3.8% -.3% 2.2% 1.5%.8% 2.3% 1.3% 2.8% KOKONAISTARJONTA.9% 2.9% 2.% 1.1% 1.7% Tavariden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Yksityiset Kiinteät investinnit Julkiset Kiinteät investinnit 1.1% 1.2% 1.4%.8% 4.7% 4.1% 7.7% 5.2% 1.5% 1.1% 2.5% 5.2% 4.7% 7.6%.6% 1.5% 1.1% 2.6%.8%.9%.7% -3.2% 2.% 1. 7% 2.8% 1.5% 1.5% 1.4%.7% 1.9% 1.7% 2.3% 1.4% 1.4% 1.5% KOKONAISKYSYNTÄ.9% 2.9% 2.% 1.1% 1. 7% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ.8% 2.% 2.6% 2.9% 2.% ====================================================================================

4 ENNRA61.TLI 5. ULKOMAANKAUPPA, MÄÄRÄT ==================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ==================================================================================== VIENNIN Määrä, 199-Mmk TAVAROIDEN VIENTI (SNA) Palvelusten vienti (SNA) 13.% 15.% 6.% 19.1% 5.5% 3.4% 5.8% 6.3% 5.9% 6.5% TAV. JA PALV VIENTI (SNA) 13.3% 8.1% 5.2% 5.9% 6.% TUONNIN MÄÄRÄ, 1985 Mmk Raaka-aineet R.öljy, pltt-ja vit.ain. Investintitavarat Kulutus tavara t 21.3% 19.1% 16.4% 21.3% 9.8% -12.5% 26.8% 8.6% 3.3% 4.4% 16.2% 5.7% 6.8% 3.5% 9.9% 5.8% 5.% 2.7% 5.5% 3.9% TAVAROIDEN TUONTI (SNA) Palvelusten tunti (SNA) 17.1% -2.% 1.1% 13.% 5.9% 6.4% 6.9% 4.5% 4.6% 4.8% TAV. JA PALV. TUONTI (SNA) 12.6% 1.7% 6.% 6.4% 4.7% =================================================================================== SVT-maiden tunnin määrä, %-muuts 9.6% 5.7% 3.4% 5.3% 5.3% Suht. vientihinnat, %-muuts -6.4% -12.7% 4.8% 6.7% 1. 7% ==================================================================================== 6. KIINTEÄT INVESTOINNIT, MÄÄRÄT, 199-mrd. mk ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== Yksityiset investinnit Yksityiset tutannlliset investinnit maa- ja metsätalus tellisuus palvelukset, energiahult, Asuinrakennusinvestinnit ym % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Julkiset investinnit Valtin investintiment Kuntien investintiment 13.9.% % % % % % % % % % % % % % % KIINTEÄT INVESTOINNIT % 9.4% 8.4% 9.% 5.4% ==================================================================================

5 ENNRA61.TLI 7. KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUS, mrd. mk ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== Palkat % 6.9% 5.% 4.6% 5.2% Työnantajain ssiaalivakuutusmaksut % 1.3% 1.1% 4.4% 4.2% Tult timintaylijäämästä % 2.9% 1.2% 2.4% 4.9% Muut maisuus tult, nett % % -.8% -5.2% 16.3% Tulnsiirrt muilta sektreilta, nett 39.% 3.1% 11.1% 12.7% 15.7% KOTITALOUKSIEN (sis. VTY:t) Käytettävissä leva tul % 8.5% 2.8% 3.2% 3.9% Käyt. leva reaalitul, %-muuts -2.1% 7.3% 1. 7% 1.4% 2.1% Kulutusalttius, % Yksityinen kulutus, määrän muuts,% % 4.7% 2.8% 2.4% 2.5% ================================================================================== 8. TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN (ARVONLISÄYS), 199-mrd. mk ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== Maatalus Metsätalus Tellisuus Palvelukset ym., Julkinen timinta % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % BRUTTOKANSANTUOTE, TH Välilliset vert miinus tukipalkkit % % % % % % % % % % BRUTTOKANSANTUOTE, MH % % % % % ==================================================================================

6 ENNRA61.TLI 9. TYÖVOIMATASE, 1 henkeä, %-muuts ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 (Työvima tiedustelun mukainen) Työlliset Työttömät % % % % % % % % % % Työvima Työikäinen väestö % % % % % % % % % % Työvimasuus, % Työttömyysaste, % ================================================================================== KANSANTULO, käypiin hintihin, mrd. mk ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== Palkat ktimaasta Työnantajain ssiaalivakuutusmaksut Palkat ja ss.vak.m. ulkm.,nett Työtult yhteensä Omaisuus- ja yrittäjätult, nett Välilliset vert miinus tukip. KANSANTULO Tulnsiirrt ulkmailta, nett 24..6% % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 1l.4 4.3% % % % % % % % % % % KANSANTALOUDEN KÄYT.OL.TULO % 1.6% 5.3% 5.% 5.9% Ktitaludet ja VTY:t % 8.5% 2.8% 3.2% 3.9% Yritykset % 55.% 2.6% 6.8% 9.2% Rahituslaitkset % 48.% 98.8% -9.6% 33.9% Julkinen sektri % 9.% 11.% 1.8% 9.6% ==================================================================================

7 ENNRA61.TLI 11. TYÖKUSTANNUKSET JA TUOTTAVUUS ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== ANSIOTASO INDEKSI (Kk tai. ) 1. 8% 4.6% 4.1% 3.% 3.5% tellisuus 4.4% 7.% 5.6% 3.5% 3.8% palvelut ym. 1.4% 3.9% 3.8% 3.4% 3.9% julkinen sektri.5% 3.6% 3.4% 1.9% 2.6% TYÖKUSTANNUKSET (työtuntia khti) (Kk tai. ) 1.5% 5.9% 3.5% 3.3% 3.8% tellisuus 3.7% 7.1% 4.% 3.3% 4.5% palvelut ym..4% 4.6% 2.7% 3.1% 3.2% julkinen sektri -.3% 3.4% 3.5% 2.% 2.6% TYÖN TUOTTAVUUS (Kk tai. ) 4.9% 2.3% 2.1% 2.7% 3.1% tellisuus 9.1% 3.2% 3.6% 4.4% 4.4% palvelut ym. 3.2% 1.1% 2.3% 2.6% 2.3% YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET (Kk tai. ) -2.9% 3.1% 1.3%.7% 1.% tellisuus -4.9% 3.8%.5% -1.%.1% palvelukset ym. -2.7% 3.5%.3%.5%.9% ================================================================================== 12. KESKEISET HINNAT, 199=1 ================================================================================= ================================================================================= Ulkmaankauppahintja Vientihinnat, tavarat % 7.1%.6% -4.1%.6% Tuntihinnat, tavarat % -.1% 1. 6% 2.2% 2.8% Yksityisen kulutuksen hinta Kuluttajahintaindeksi Kuluttajahintaind. pl as.h. ja as. krt Phjainflaatiindikaattri Asuntjen hintaindeksi EU-maiden kuluttajahinnat, % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 2.5 Tellisuuden yksikktykustannukset, % - kilpailijamaat, yht. valuutassa - Sumessa BKT:n hinta, th Tutannn hintaindeksit -tellisuus -ktimarkkinilla myyty tell.tut..9% 1.5% 1.3% 4.2% 3.2%.8% 1.3%.9%.9%.4% -1.2%.9%.7%.7%.8% -palvelukset ym. 1.2% 1. 7% 1.% 1.6% 1.1% =================================================================================

8 ENNRA61.TLI 13. MAKSUTASE, mrd. mk =============================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 =============================================================================== Tavariden vienti Tavariden tunti KAUPPATASE (TULLI) KAUPPATASE (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tunti (SNA) Palvelusten tase (SNA) TAVAROIDEN JA PALVELUSTEN TASE (SNA) Tt.tult ja tulnsiirrt, nett VAIHTOTASE Pitkäaikaisen pääman tase Yksit. pitkäaik. p:n netttunti Valtin ulkm. lainantt, nett SP:n ulkm. netterien muuts (pl. vai. var. ) =============================================================================== PERUSTASE Lyhytaikaisen pääman tase ym =============================================================================== SP:N VALUUTTAVARANNON MUUTOS =============================================================================== 14. RAHOITUSJÄÄMÄT, mrd. mk ja % bkt:sta =============================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 =============================================================================== Yksityinen sektri yritykset rahituslaitkset ktitaludet Julkinen sektri valti ja kunnat ssiaaliturvarahastt Vaihttase RAHOITUSJÄÄMÄT, % bkt:sta yksityinen sektri julkinen sektri VAIHTOTASE ===============================================================================

9 ENNRA61.TLI 15. VALTIONTALOUDEN TULOT, mrd. mk ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== Välittömät vert % % % % 41..4% Välilliset vert jsta arvnlisäver % % % % % % % % % % Muut tult % 41.% -.1% 4.% 4.3% ================================================================================== VALTION TULOT % 1.1% 6.7% 4.6% 4.9% ================================================================================== 16. VALTIONTALOUDEN MENOT JA NETTOLUOTONANTO, mrd. mk ================================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 ================================================================================== Kulutusment % 1. 7% 3.1% 3.% 2.7% Tulnsiirrt ktitaluksille % -4.% 1. 7% 1.9% 1.5% Tulnsiirrt kunnille % % % % % Tulnsiirrt sturah. : lie % % % % % Tulnsiirrt ulkmaille % % % % % Tukipalkkit ja muut tulnsiirrt % % % % % Investintiment % -1.7% 2.4% 4.6% 3.9% Krkment % 18.4% 12.9% 9.6% 8.1% ================================================================================== VALTION MENOT % 4.8% -.6%.5% 1.9% ================================================================================== VALTION NETTOLUOTONANTO, mrd. mk ==================================================================================

10 ENNRA61.TLI 17. Valtintaluden rahitus (kassaperusteinen) mrd.mk Virrat/Muutkset Tult (pl. rahitustalustimet) %-muuts Ment (pl. rahitustalustimet) %-muuts Tulylijäämä Finanssisijitukset. nett -Iainanant -muut finanssisijitukset -siitä pankkituki Nettrahitustarve Pitkäaikainen lutntt -valuuttamääräiset lutt -markkamääräiset lutt -siitä ulkmaille myydyt Lyhytaikainen lutntt -velkasitumukset -siitä ulkmaille myydyt Kassa-asema -markkinarahasijitukset -pankkitalletukset Varannt Valtin velka % BKT:sta -valuuttamääräinen % BKT:sta -markkamääräinen %BKT:sta Valtin nettvelka %BKT:sta Julkisen sektrin EMU-velka ja rahitusjäämät 1993 EMU-velka,mrd. mk %BKT:sta 57.3 Valtin velka TEL-rahastille 14.5 Rahitusjäämä (SNA). %BKT:sta -8. Rahitusjäämä (SNA), mrd.mk valti % BKT:sta kunnat 1.9 -stu-rahastt

11 ENNRA61.TLI 19. KOROT, PANKKIEN ANTO- JA OTTOLAINAUS SEKÄ RAHA-AGGREGAATIT =============================================================================== 1994 e 95 e 96 e 97 e 98 =============================================================================== Markkinarahan krk (3 kk helibr), % JVK-krk (1), % Pankkien keskim. antlainauskrk, % Talletuspankkien uusien luttjen keski krk, % Vertn talletuskrk, % =============================================================================== TALLETUSPANKKIEN MARKKAMÄÄRÄINEN Antlainaus yleisölle, mrd. mk %-muuts Ottlainaus yleisöltä, mrd. mk %-muuts =============================================================================== RAHA-AGGREGAATIT Ml, mrd. mk %-muuts 8.9% 13.9% M2, mrd. mk %-muuts 2.5% 5.9% M3, mrd. mk %-muuts 1.9%.4% Liikkeessä leva raha, mrd. mk %-muuts (1) ver11isten kiinteäkrkisten JVK:iden pörssitutt (p1. valti, mat 3-6 v.), 1995 alusta 5 V. markkinakrk =============================================================================== % 7.8% 4.8% % 3.3% 4.8% % 4.4% 5.8%

12 Kuviliite Kuvi 1. Kuvi 2. Kuvi 3. Kuvi 4. Kuvi 5. Kuvi 6. Kuvi 7. Kuvi 8. Kuvi 9. Kuvi 1. Kuvi 11. Kuvi 12. Kuvi 13. Kuvi 14. Kuvi 15. Kuvi 16. Kuvi 17. Kuvi 18. Kuvi 19. Kuvi 2. Kuvi 21. Kuvi 22. Kuvi 23. Kuvi 24. Kuvi 25. Kuvi 26. Taluden keskeiset tasapainluvut Kansainvälinen talus ja Sumen vientimarkkinat Kansainvälinen talus ja Sumi Kysyntä ja tarjnta Tutant timialittain Työllisyys, työvimasuus, työttömyysaste Vienti Tunti Ulkmaankauppahinnat Vaihtsuhde Kiinteät investinnit timialittain Investintiaste timialittain Päämakanta Ktitaluksien tult, tulnkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talus Kustannukset ja hinnat Ansitas Työkustannukset ja tutannn hinnat Kuluttajahinnat Vaihttase ja ulkmainen velka Säästämis- ja investintiaste Markkinakrt Pankkikrkja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus

13 Kuvi 1. Taluden keskeiset tasapainluvut Bruttkansantute Työttömyysaste 6 % % 2) , 18F F F F F F F r $ 9) f11 9l Vaihttase Phjainflaati 4 %B<r:sla % , r $ 9) f11 9l ~L ~ Julkisen sektrin rahitusjäämä Julkisen sektrin emu-velka 8 %B<J:Sa %B<J:Sa mr=~~ , ) ) ) r $ 9) f11 9l

14 Kuvi 2. Kansainvälinen talus ja Sumen vientimarkkinat 6 B ruttkan santu te Määrän prsenttim uuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä OECD Sumen vientimarkkinat, kysynnän (=tunnin) määrä 14 Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä Kaikki alueet _"M=, S um en viennille tärkeät länsim aat

15 Kuvi 3. Kansainvälinen talus ja Sumi 22 Määrä, indeksi 1986= J'","f"',,/"./,// ~. ~<",//~ /.,,-~<.-',. V ,/" /' : r:;/...--,."'.~ «"""., Kilpailijamaiden tunti._~" Tavaravienti 8 Ku luttajahinnat Prsenttimuuts edellisestä vudesta EU Suhteelliset yks ikkötyökustan n u kset, Su m i/kilpa ilijam aat 12 Indeksi 1982= am assa valu utassa =Kansallisissa valuutissa

16 Kuvi 4. Kysyntä ja tarjnta, vlyymi-indeksi 199=1 4 neljänneksen liu kuva summa, indeksi 199=1 18 Indeksi 199= 1 % yks Vienti (vas. ast.) 'Yksityiset investinnit (vas. ast.) Varastjen muutksen vaikutus kk.kysynnän kasvuun (ik. ast.) Julkinen kysyntä w wyksityinen kulutus BKT

17 Kuvi 5. Tutant timialittain 14 Vlyymi-indeksi 199= KT tuta ntkustan n ushintaan --Tellisu us "'~'~"""M uu yksityinen sektri M - Julkiset palvelut Tutannn määrä, %-muuts vusittain BKTth -5-1 Eiil ET.... ft7ii.. ~ L< I}, ~.ItFf Tellisuus r::ti' ~ Ii; ~ ~ [ SJJ il}.< r--? -5 < [b1 L.. i 'i, ~il Muu yksit. sekt. rclz7 ---== ". J....,.-, 1:;)[.... IXl. li.i T? ~ ~ Julkiset palvelut ~""'l r71- ;"1. '1....t".,,-, -5 ~

18 Kuvi 6. Työllisyys, työvima, työttömyysaste Työlliset 25 1 henkilöä, liukuva keskiarv Työvim asuus 7~k ~ r ~ , Työttöm yysaste 2% liukuva keskiarv ""' J r ~ / /

19 Kuvi 7. Vienti Viennin määrä, tavarat ja palvelut Neljän neljänneksen liukuva k.a., indeksi 199 = 1!'" - ~ - - ~ -- /.1 '-/ / L / Vienti, %-BKT:sta "' "' " /, - /.'- "",, Käyvin hinnin hinnin

20 Kuvi 8. Tunti Tunnin määrä, tavarat ja palvelut 14 Neljän neljänneksen liu kuva k.a, indeksi 199= % Tuntisuudet ~ , ~ , 1'"--_ J / _ Kulutustavariden tuntilyksit.kulutus --Investintitavariden tunti/tutann.investinnit... Raaka-aineiden tunti/tell.tutant

21 Kuvi 9. Ulkmaankauppahinnat U Ikm aankau ppah innat 14 Indeksi 199 = 1 w Tavaraviennin yksikköarvindeksi 1) --Tavaratunnin yksikköarvindeksi 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) Kahden neljänneksen liu kuva k.a Kuvi 1. Vaihtsuhde Indeksi 199 == 1, kahden neljänneksen liukuva k.a Tavarakaupan yksikköarvindekseistä 95

22 Kuvi 11. Kiinteät investinnit timialittain 12 Vlyym i-indeksi 199= Tellisuus "".. wmmuu yksit. yrittäjätiminta - Asuntinvestinnit - - Julkiset palvelut Kuvi Investintiaste timialittain % BKT:sta kiintein hinnin Tellisuus W,. _.m M uu yksit. yrittäjätim inta - As untinvestinn it - - Julkiset palvelut

23 Kuvi 13. Päämakanta N ettpääm akanta 12 Indeksi 199 = ~ ~ ~..., ~ ~ ~...& ~'- L./" Tellisuus Energiahult, raken. tim., yksit. palv. elinkeint Tutannn määrä suhteessa nettpäämakantaan 13 Indeksi 199 = Tellisuus Energiahult, raken. tim., yksit. palv. elinkeint

24 Kuvi 14. Ktitaluksien tult, tulnkäyttö ja velkaantuminen % muuts 8 Käytettävissä leva reaalitul, nett %-muuts 8 _ Kulutusment,määrä - Säästäm isaste %-muuts 3 _ Asuntinvestinnit,määrä (vas.ast.) -Velkaantumisaste (ik.ast.)

25 Kuvi 15. Yritykset 55 Päämatuljen suus jalstusarvsta % , ~ ~ - L "'", 'V~ I v Velka ja investintiaste % """'" :::::;; ~V; ~ i"""'" Bruttvelat suhteessa tutannn jalstusarvn (vas. ast.) r ~ L \ % ~ ~ \ " !- " r '- "-V Kiinteät investinnit suhteessa BKT:hen (ikea ast.) 8 6 4

26 luttamuksellinen Kuvi 16. Julkinen talus Rahitusjäämä 1 % BKT:sta Kk julkinen sektri <""'*' Valtintalus 8 Velka % BKT:sta Kk julkinen sektri (EMU-velka) """"'Valtintaluden velka

27 Kuvi 17. Kustannukset ja hinnat Tuntihinnat, 2nelj. liuk. k.a. 25 % Ansitasindeksi -Yksikkötyökustannukset. 4nelj. liuk.k.a. 15 % Ku luttajahintaindeksi - Phjainflaatiindikaattri 14 %

28 Kuvi 18. Ansitas 2 DLiukuma I1EE!1Spimuspalkaind. yht., %-muuts ed. v:sta - Reaaliansitas % Tellisu uden ansitas DLiukuma _ Spim uspalkat, % -m uuts - Reaaliansitas %

29 Kuvi Työkustannukset ja tutannn hinnat Tellisuus %-m uuts ed. v:n vast. nelj., 4 nel. liu kuva k.a Yksikkötyökust. "'"""""'"" Arvnlis. deflaattri - - Tutannn hinta 2 Palvelusektri %-m uuts ed. v:n vast. nelj., 4 nel. liukuva k.a Yksikkötyökust.... A rvnlis. deflaattri Tutannn hinta

30 Kuvi 2. Kuluttajahinnat Phja inflaati in d ikaattri 3 12 kuukauden % muuts Ku luttajah inta in deksi 3 12 kuukauden % -m uuts

31 Kuvi 21. Vaihttase ja ulkmainen velka 6 Vaihttaseen pääerät, m rd.m k N _Vaihttase - Kauppatase - - Palvelutase -Päämakrvaukset ja tulnsiirrt Vaihttase ja kauppatase % B KT:sta 1%.r , r , , Vaihttase -Kauppatase 2'1 Ulkmainen velkaantuneisuus ~ V \ I\'" / " '"'"i"--- V - ~ "' - r Ulk.nettvelka I BKT - Ulk.nettvelka I vaihttaseen tult

32 Kuvi 22. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOSÄÄSTÄMISEN JA BRUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT:STA. % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = RAHOITUSJÄÄMÄ %rr-.----r----r---,----~--~----~--~---,--~_% 32::- KOKO It ANSAr T Al.Ol El -= 32 ~ VAIHTO ASEEN ~LIJÄÄ Ä -= 28 '-... / ~~ITTL ~ INVESTPINNIT -: 24 ::... 'LI, fll u;t" -... ~11JJJlr( llj IJY" 2 r SÄÄ.:: Ö f- - t- KOTIT~LOUDE T - 12r~-+----r----r--~----; r----r--~--~-12 8 :-m Imu1TI~V ~IN~ IT..., rll-~,rt1tlllt"rl -: 8 - =- JULKI 'JEN SE KTORI (ML. SOTu-8AHAS n ~ ~--~ ~--~--~ =- INVES OINNIT 'I~ 11I11I111WItt: - IIW ~ r---~ HH~~ ~ ~ r---~ r---~ ~ =- RAHOI USLA TOKSE~ - 4~+---~--~~ ~--~~--4---~-4 =- SÄiSTÖ ~ -t!!!.-,. _IITTI... ~I"""'" mllt1111 mtllft- =- IN ESTOINNIT -= -4~-~~--~~~~~--~~~~~--~~~~~--~-~

33 Kuvi Markkinakrt % \- ~, "-r-/.r I 1# \,... 14\\" ~.:" '" Valtin pitkä bligaatikrk -Helibr,3kk A /;\ \ \\ ~ ".. "- If "- "".. --**-- ~ '/"' \ % Kuvi 24. Pan kkikrkja #... * " ~... '%. V\\~ ;-' \'~ - " ~..." 14 "'.. * ~ J - ~ f-'- _,.... '" " J, \ ,- - V' '--' "- ~~ /' V '-~~~ >4If.... -» 'Antlainauksen keskikrk - - Uusien luttjen krk - U uusien luttjen krk reaalisena 1) 1) Deflatitu kuluttajahintaindeksillä

34 Kuvi 25. Raha-agg regaatit 3 % M1 'M2 -- M Kuvi Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus % ~ J t f\ ):',_\ Vi.. ~Y, '" l " $ a ~r\ ~ ~. " ",..,. '".. "" R.. ". " ~ ~ V r.:.;; Markkatalletukset - Markkalutt

35 Ennusteraprtti 1/96: Kansainvälinen talus vusina Sumen Pankki Vain virkakäyttöön Sumen Pankissa.

36 ENRA61 B.wpd Kansainvälinen talus vusina Yhteenvet * * * kasvu käynnistyy * USA:ssa kasvua pidätelleet häiriöt pistuvat * Eurpassa krkjen aleneminen ja varastspeutuksen vaikutusten väheneminen tukevat kasvua, dtukset pysyvät epävarmina, kasvutrendi pysyy hitaana inflaati pysyy hitaana julkisen sektrin suuret alijäämät vaikein ngelma; knvergenssikriteereitä ei saavuteta, mikä merkitsee kasvulle riskiä alaspäin Lähtökhtatilan n e Tellisuusmaiden taluskasvu hidastui yllättäen ja suhdannenäkymät muuttuivat varvaisemmiksi vuden 1995 pulivälin jälkeen. G7-maiden taluskasvu li vunna 1995 arvilta 1.8 % (KT:n syksyn ennuste 2.5 %). Saksassa ja Ranskassa kknaistutannn kasvu pysähtyi syksyllä ja supistui viimeisellä neljänneksellä. EU-maiden kknaistutant kasvi vunna 1995 arvilta 2.5 % prsenttia. Uusissa jäsenmaissa, Sumessa ja Rutsissa taluskasvu li tuntuvasti EU:n keskimääräistä kasvua npeampaa, arvilta 4.4 ja 3.8 prsenttia. USA:ssa taluskasvu n hidastunut sitten nususuhdanteen huippuvuden 1994 jälkeen. 1 Japanissa viime vuden kasvu jäi vaatimattmaksi, nin.5 prsenttiin, mutta elpyminen n kuitenkin alkanut pitkän taantuman jälkeen. Glbaalin taluskasvun hidastuminen tuntuu maailmankaupan kasvussa; lisäystä vunna 1995 vajaat 7 prsenttia, mikä n 3 % alle huippuvuden prsentin kasvun. Useimpien raaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun viime vuden pulivälin jälkeen. Kuluttajahintjen nusu li EU-maissa 3 % vunna 1995, sama kuin edellisvunna. Suhdannebarmetrien mukaan USA:ssa kasvu jatkuu maltillisena ja vimistuu Japanissa, mutta Saksassa epävarmuus n suurinta (kuvi 1). EU:n helmikuussa 1 USA:ssa siirryttiin viime vuden lpulla BKT:n mittauksessa kiinteäpainisesta BKT:sta ketjutet. tuun BKT -suuksien paintukseen ja uudella menetelmällä laskettu BKT:n kasvu li vunna 1995 arvilta 2 /. USA:n kasvu n llut kk 199-luvun nin.5 % alhaisempaa jhtuen BKTsuuksien paintusmuutksesta.

37 ENRA61 B.wpd tehdyn suhdannebarmetrin mukaan taludellinen tilanne EU-maissa pysyy keskimäärin ennallaan seuraavan vuden aikana. Merkittävää n, että näkymät eivät enää hunntuneet. Kuvi 1. G3-maiden suhdanneindikaattreita, Japani, 9=1 M~W~"~N' Saksa, 1=nrmaali - - USA, 9= Työllisyystilanne n heikentynyt viime vuden lpulta lähtien npeasti Saksassa ja Ranskassa. Tammikuussa k. maiden hallitukset julkistivat talushjelmansa, jiden tarkituksena n mm. synnyttää uusia työpaikkja ja parantaa työnten kannustimia. Työttömyyden pulittamisesta n tullut yhä useampien hallitusten mtt krkean työttömyyden maissa, kuten Saksassa, Sumessa ja Rutsissa. Saksan työttömyysaste hip nyt 11 % ja n yli 11 % Ranskassa. Ennusteletukset KT -sastn kansainvälisen ennusteen lähtökhtana käytetään Lntlaisen Natinallnstitutin NIGEM-mallin helmikuun perusversita 2 Tähän ennusteeseen n tehty tarpeelliseksi arviidut muutkset, mm. arviita kysynnän ja tutannn kasvusta n revisiitu alaspäin vuden 1996 salta. 2 Natinallnstitute f Ecnmic and Scial Research, February 1996 (tiedn päivitys helmikuun asti). KT-sastn tiedn päivitys maaliskuun saakka.

38 ENRA61 B.wpd Lyhyiden krkjen kehityksestä n tehty seuraavat letukset: Saksan ja USA:n lyhyet krt laskevat vuden 1996 tisella neljänneksellä, mutta pysyvät ennallaan sen jälkeen kk ennusteperidin ajan (vuden 1998 lpullef Japanin lyhyen krn letetaan nusevan, sillä se n nyt pikkeuksellisen alhaisella taslla ja taluskasvun vimistuessa lyhyen krn er kapenee suhteessa vastaaviin kansainvälisiin krkihin (kuvi 2). Useimmissa maissa lyhyiden krkjen vaikutus taluskasvuun n vähäinen. USA:n ja Saksan pitkien krkjen vaikutus investinteihin ja reaalitaluden kehitykseen n humattavasti suurempi kuin lyhyiden krkjen. NIGEM-mallin perusversissa letetaan reaaliset valuuttakurssit kiinteiksi. Oletuksesta seuraa, että USA:n dllarin nimellinen valuuttakurssi suhteessa muihin keskeisiin valuuttihin heikkenee vuden 1996 jälkeen. KTsastn ennusteessa kuitenkin letetaan, että nimelliset valuuttakurssit pysyvät muuttumattmina ( vallinneella taslla)4. Saksan markan ja Japanin jenin reaaliset valuuttakurssit vahvistuvat vunna 1996 jnkin verran ja edelleen lievästi vusina Italian liiran reaalinen kurssi heikkenee kumulatiivisesti lähes 1 % vusina ja punta hieman vunna 1996 ja vahvistuu sen jälkeen hieman. G7-maiden talusplitiikka n nudattanut keskimäärin keventävää rahaplitiikan ja kireää finanssiplitiikkan linjaa vunna Plitiikan viritykseen ei leteta merkittäviä muutksia ennusteperidilla (mm. Saksan ja Ranskan tammikuun lpulla julkistettujen taluspakettien vaikutusta ei le humiitu ennusteessa). EMU-prsessi rajittaa finanssiplitiikan liikkumavaraa EU-maissa ja alhainen inflaati ja myönteiset inflaati-dtukset tukevat nykyistä rahaplitiikan linjausta. USA:ssa julkisen sektrin rahituksen tasapainttaminen jatkuu tulevina vusina. Dllarimääräisten raaka-ainehintjen nusu taittui viime vunna ja hintjen ennustetaan laskevan edelleen vusina (taulukk 1). Ainastaan viljan hinta n vielä nusussa varastjen painuttua viime vunna alle tivtun tasn, mutta hinnan nusun arviidaan taittuvan ensi vunna glbaalien varastjen täyttyessä tavitetaslle. Öljyn dllarihinnan ennustetaan nusevan vain hieman vuteen 1998 mennessä. Tellisuustutteiden dllarimääräiset hinnat laskevat hieman vunna 1996 dllarin vahvistumisen vuksi, ja kääntyvät sitten lievään nusuun (Sumen taluden ennusteessa n letettu hieman npeampaa nusua). 3 Krk-letus: 3-kk. krk, % Saksa USA DEM/USD 1.47, JPY/USD 16.7, GBP/USD.65, FRF/USD 5.7 JA FIM/USD 4.6.

39 ENRA61 B.wpd Kuvi 2. Lyhyet nimelliskrt, % USA -~-Saksa - - Japani % Ranska ~W,"W,,' Englanti Rutsi

40 ENRA61 B.wpd Taulukk 1. Raaka-ainehinnat, (U.S. dllarimääräiset hinnat, %-muuts) Elintarvikkeet Kehitysmaista Tellisuusmaista Muut maatal,tutteet Mineraalit ja metallit Öljy, $/brl Tellisuustutteiden hinnat Kansainvälisen taluden näkymät vusina Kehityksen pääpiirteet Ennuste vastaa talusennusteiden knsensusnäkemystä siinä, että taluskasvun pysähtyminen nähdään vain tilapäiseksi ja että elpyminen alkaa viimeistään vuden 1996 pulivälissä. Vuden 1996 ennustetaan levan EU-maissa matalan kasvun vusi (1.7 %) ja USA:ssa nin trendivauhtia 2 % ja Japanissa hieman vimakkaampaa, nin 2.5 % (taulukk 2). Saksan ja Ranskan BKT:n ennustetaan kasvavan vain nin 1 % vunna 1996 siitäkin hulimatta, että sekä Saksan että Ranskan taludellisen aktiviteetin arviidaan vilkastuvan kuluvan vuden tisella neljänneksellä. Varastspeuttamisen kasvua hidastavien vaikutusten väistyessä tellisuustutannn kasvun letetaan jälleen npeutuvan. Vusina 1997 ja 1998 kasvun ennustetaan etenevän trendikasvuvauhtia (kuvi 3). On myös mahdllista että Eurpan kasvu vimistuisi kuluvan vuden tisella pulisklla dtettua npeammin, mikäli dtukset kääntyvät nykyistä psitiivisemmiksi. Paineet finanssiplitiikassa elvyttävän talusplitiikan suuntaan lisääntyvät. Nykyinen tilanne ja mm. epävarmuus EMUprsessista hukuttelevat kuluttajia mieluummin säästämään kuin kuluttamaan ja yrityksiä lykkäämään investintipäätöksiä. Taluskasvun hiipuminen n mahdllistanut keveän rahaplitiikan harjittamisen laajalti EU-maissa. Maiden inflaati pysyy mitä tdennäköisemmin alle 3 prsentin vusina Krkean työttömyyden vuksi kustannuspaineet työmarkkiniden tahlta vat edellisvusia vähäisempiä.

41 ENRA61 B.wpd Taulukk 2. Ennusteen keskeiset muuttujat, Bruttkansantute Inflaati (1) USA Japani Saksa Ranska Italia UK USA Japani Saksa Ranska Italia UK G7 EU OECD Maailman- Tellisuus- Sumen vienti- BKT YKD (1) BKT YKD (1) BKT YKD (1) Tellisuuskauppa tutteiden markkinat tutteiden viennin määrä vientihinta ) YKD = yksityisen kulutuksen deflaattri. Kuvi 3. G7-maat, bruttkansantutteen kasvu, Määrän prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta G7 Saksa --Ranska

42 ENRA61 B.wpd Kuvi 4. Lyhyet ja pitkät reaalikrt, Lyhytreaalikrk % USA -~Saksa - - Rutsi I, I,, l' I ',, l.l\1 ", \, I ~ ~~~JL ~~A. ~~~~J \~' ~.~_'~ ~ I ~, "~~'""'".,f~r"'~~_ Pitkä reaalikrk --USA ~",~~_" Saksa % Rutsi 8 6 I " I, I I,,, ' ,., I

43 ENRA61 B.wpd Vunna 1997 taluskasvu vimistuu, sillä krt vat matalia, ja elvyttävien timenpiteiden vaikutus alkaa tuntua. Vuden 1998 kasvuennusteet vat lähellä ns. trendikasvun. Inflaatin llessa maltillista sekä lyhyet että pitkä reaalikrt pysyvät suhteellisen krkeina kk ennusteperidin (kuvi 4). Kuluvan vuden aikana työttömyyden ennustetaan nusevan edelleen ja taluskasvun elpyessä työttömyysaste alkaa yleensä laskea aluksi hyvinkin hitaasti. USA:ssa työllisyystilanne säilyy kk ennusteperidin ajan hyvänä ja työttömyysaste pysyy lähes ennallaan, nin hieman alle 6 prsentissa. Isssa-Britanniassa työttömyysaste alenee 8.4 prsentista vunna 1995 nin 6 prsenttiin vunna 1998 (taulukk 3). Taulukk 3. G7 -maiden työttömyysasteet, Usa Japani Saksa Ranska Italia Is-Britannia Kanada Taluden kehitys maittain USA:n taluskasvu hidastui viime vuden lpulla ja alkuvudesta erityistekijöiden Oulkisen sektrin pakklmat ja ennätyksellisen kylmä talvi) vuksi, mutta BKT:n ennustetaan kasvavan likimain trendin mukaisesti nin 2 % tänä vunna ja hieman npeammin ensi vunna (taulukk 4). Sekä virallinen hallituksen ennuste että FEDin ennuste n hieman yli 2 % BKT:n lisäys tänä vunna. USA:n inflaati n pysynyt j pitkään nin prsentin haarukassa ja inflaatin mainittavaa npeutumista ei le dtettavissa kk ennusteperidilla. Kuluttajahintjen vusimuuts käväisi tukkuussa prsentissa, mutta inflaati n laske-

44 ENRA61 B. wpd nut sen jälkeen lähemmäksi 2.5 prsenttia. USA:n dllarin vahvistuminen jälleen viime vuden lpulta n saltaan vähentänyt tunti-inflaatipaineita ja näin llen USA:n inflaatinäkymät vat hyvät lähivusina. FEDillä n mahdllisuus harjittaa edelleen keventävää plitiikkaa siltä varalta, että taluskasvun hiipuminen uhkaisi. Viime vusien kasvu n llut investintivetista; yksityisen sektrin investinnit lisääntyivät vusittain lähes 1 % vusina Kun tellisuuden käyttö aste n laskenut tasaisesti viime kesästä lähtien, n selvää, että investintien kasvu tulee lemaan humattavasti viime vusia alhaisempaa vusina Asuinrakentaminen jatkuu kuitenkin khtuullisella taslla suhteellisen matalan krktasn ja khtuullisen tulnmudstuksen vuksi. Työllisyystilanne säilyy hyvänä edelleen ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän alle 6 % aina vuteen 1998 asti. Kauppataseen alijäämä supistuu, varsinkin ylijäämä Japanin kanssa pienenee, sillä japanilaisten autjen tunti n vähentynyt, kun tutnta n siirretty USA:han. Japanin taluden näkymät vat luttamusindeksien ja suhdannebarmetrein valssa parempia kuin aihihin ja elpymisen usktaan nyt vihdin levan vankemmalla phjalla (taulukk 5). Kasvua tukee pikkeuksellisen alhainen krktas, mutta vaikeuttaa edelleen krkea työttömyys. Kasvun vetureina vat ennusteperidilla yksityinen kulutus ja kiinteät investinnit, lukuunttamatta asuntinvestinteja, jiden elpyminen alkanee vasta ensi vunna. Japanin vienti kasvaa myös tuntuvasti tuntia npeammin, päinvastin kuin vunna 1995, jllin tunti kasvi 11.5 % ja vienti 4.6 %. Tunnin ripeää kasvua vauhditti vahva jeni, jka n sittemmin heikentynyt tuntuvasti suhteessa esim. dllariin. Japanin elpymisen mahdllisuudet vat hyvät, sillä taludellinen aktiviteetti ei le Eurpan tavin hidastunut Japanin naapurimaissa. Saksan taluden käänne hunmpaan n llut npeata. Kknaistutant li viime vunna 1.9 % edellisvutta krkeampi ja kuluvalle vudelle ennustetaan 1.1 % kasvua, jnka saavuttaminen edellyttää vuden 1996 viimeisellä neljänneksellä nin 2.4 % vuden 1995 viimeisestä neljänneksestä, sillä kuluva vusi n alkanut vaisusti (taulukk 6). IFO:n suhdannebarmetri helmikuulta sittaa edelleen yritysten luttamuksen levan heikka yleisen talustilanteen suhteen. Työttömyysaste n nussut krkeimmilleen sitten 4-luvun, mutta juuri julkistetut palkkavaatimukset vat edelleen krkeita (esim. vakuutusala ja rahituslaitkset 5 %, rakennusala 5 % ja kemian tellisuus 6 %). Kuluttajahintjen nusu n tällä hetkellä nin 1.5 %, jten 3 prsentin palkankrtuksetkin takaisivat reilun reaalituljen nusun. Saksan taluden näkymiä vidaan kuvata jkseenkin pessimistisiksi; js yleinen luttamus taludellisen tilanteen ei khene, 1.1 % ennuste saattaa lla liian ptimistinen vudelle 1996.

45 luttamuksellinen ENRA61B.wpd Ranskan taluden ennustetaan kasvavan myös 1.1 % tänä vunna ja nin 2 % seuraavina kahtena vutena (taulukk 7). Mikään sektri ei tule selkeästi vetämään talutta, paitsi vienti. Ranskan taluden ngelmat vat hyvin samanlaisia kuin Saksan, krkea työttömyysaste ei hukuttele kuluttamaan ja investintien kasvu n heikka, mikä jhtuu "saksi EMU-epävarmuudesta. Julkisen sektrin alijäämä li viime vunna 5.2 %, mutta hallitus vakuuttaa tavittelevansa edelleen 3 % alijäämää vunna Malliennusteen mukaan näin ei tapahdu, vaan alijäämän ennustetaan levan vunna" % BKT:sta. Ranskan kuluttajahintainflaati li tammikuussa 1.7 %; hintjen nusu yksityisen kulutuksen deflaattrilla mitattuna laskee ennusteperidilla 2.3 %:sta vunna 1996 nin 1.5 prsenttiin vunna Isn-Britannian taluskasvu jatkuu neljättä vutta khtalaisen vahvana; ennuste tälle vudelle n 2.4 % ja nin 3 % seuraaville kahdelle vudelle (taulukk 8). Harjitettu talusplitiikka n llut nnistunutta ja työttömyysaste n alentunut 1.5 prsentista vunna prsenttiin vunna 1995 ja työttömyyden ennustetaan laskevan edelleen kk ennusteperidin ajan nin 6 prsenttiin vunna Rutsille vusi 1995 li hyvän kasvun vusi, kknaistutant li arvilta 3.8 % edellisvutta krkeampi (taulukk 9). Kasvu li erittäin vientivetista, jten viennin kasvun pulittuessa vunna 1996 edellisvudesta ja investintien kasvun hidastuessa, jää BKT:n kasvu myös matalaksi, arvilta 2 prsenttiin vunna 1996 kuin myös vunna Yksityisen kulutuksen kasvu n erittäin heikka ja julkinen kulutus supistuu edelleen vunna Kuluvan vuden ennusteeseen liittyy melkinen riski finanssiplitiikan linjasta. Maaliskuun lpulla SPD:n puluekkus valitsee Perssnin puluejhtajaksi, jllin hänestä tulee pääministeri. Rutsin pitkät krt vat laskeneet viime kuukausina tuntuvasti, mutta js julkisen taluden rahitusaseman tervehdyttämistä ei jatketa määrätietisesti, reagivat krt npeasti ylöspäin. Rutsin inflaatikehitys n llut viime aikina erittäin sutuisaa, mikä n mahdllistanut useita rahaplitiikan kevennyksiä vuden alusta, tsin Rutsin lyhyt krk n edelleen nin 4 % Saksan lyhyen krn yläpulella ja yli 3 % Sumen vastaavan krka krkeampi.

46 ENRA61B.wpd Taulukk 4. USA:n hulttase, Prsenttimuuts edellisestä vudesta BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt. % Pitkä krk Lyhyt krk Julkisen sektrin alijäämä (% BKT) Valtin velka (% BKT) Vaihttase (% BKT) Yksityisen kulutuksen deflaattri (%-muuts) Työttömyysaste, % Taulukk 5. Japanin hulttase, Prsentti muuts edellisestä vudesta BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ja palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Jenin dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä (% BKT) Valtin velka (% BKT) Vaihttase (% BKT) Yksityisen kulutuksen deflaattri (%-muuts) Työttömyysaste, %

47 ENRA61 B.wpd Taulukk 6. Saksan hulttase, Prsenttimuuts edellisestä vudesta BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ja palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Saksan markan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä (% BKT) Valtin velka (% BKT) Vaihttase (% BKT) Yksityisen kulutuksen deflaattri (%-muuts) Työttömyysaste, % Taulukk 7. Ranskan hulttase, Prsenttimuuts edellisestä vudesta BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) l5timainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Ranskan frangin dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä (% BKT) Valtin velka (%BKT) Vaihttase (% BKT) Yksityisen kulutuksen deflaattri (%-muuts) Työttömyysaste, %