PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA

Transkriptio

1 Maaseudun elinvimaisuus ry:n seminaari Timinnanjhtaja Pekka Lehtnen Esitelmä Kiuruvedellä PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA

2 Mitä maaseudun elinvimaisuus tarkittaa Alue n elinvimainen, kun se pystyy ylläpitämään riittävän väestöphjan ja taludellisen sekä kulttuurisen mavaraisuuden Opetus- ja kulttuuritiminnat Maaseutu n aina timinut tietyn kansantaluden ruka-aittana turvaten elintarviketutannn riittävän mavaraisuuden Maaseudun väestöphja ja elintarviketutannn aikaansaamiseen tarvittava työvima n vähentynyt jatkuvasti niin Sumessa kuin maailmanlaajuisestikin Elintarviketutannn lisäksi maaseudun elinvimaisuuteen n vaikuttanut Sumessa metsätalus ja mninainen yritystiminta

3 Uhkat ja mahdllisuudet maaseudun elinvimaisuudelle Uudet mahdllisuudet väestöphjan ja taludellisen mavaraisuuden kehittymiseen Erikistunut elintarviketutant Bienergian tutant Viime aikina n herätty humaamaan maaseudun väestöphjaan khdistuvia uhkatekijöitä elintarviketutannn muuttuminen yhä suurempia tutantyksikköjä susivaksi suuruuden eknmiaan perustuvaan tutantmutn

4 MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN NELJÄ PERUSPILARIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUS SUURUUDEN EKONOMIA PIENUUDEN LAATU- EKONOMIA BIOENERGIA KULTTUURI JA LUOVUUS

5 Suuruuden eknmia Kiuruvesi n hyvä alue maaseudun elinvimaisuuden tarkasteluun ei suurten kaupunkien kyljessä, ei suurtellisuutta, pienehkö asukasphja paljn maidntutanta Nurmiviljely Sumessa suhteellisen tuttisaa, sillä viljan satisuus Etelä-Eurpan tasn nähden n hun, lisäksi hallanvaara Karjatilat Nykyiseen verrattuna jatkuu siirtyminen suurtutant- ja päämavaltaiseen tutantmutn satjen lehmien lypsykarjakkn Lypsyrbtit vaativat vähintään 60 lypsylehmää llakseen täyskäytössä Tulevaisuudessa karjatilan kk välttämättä kasvaa, kska kannattavuus paranee tilakn kasvaessa ja maaseudun työvima karjatutannn salta vähenee; ist maittilat tuttavat klminkertaisen palkan maatalusyrittäjäperheelle kuin keskimäärin MTT kannattavuustutkimus (MTT 2011) saa viljelijän työtunnin hinnaksi 2,4 eura, kun päämalle n laskettu ma tuttvaade 5% mukaan

6 Erikistutanta Pienuuden laatueknmia Työvaltaista ja kmpensi siten tiljen lukumäärän vähentymisen Kuluttaja- eli markkinavetista eikä tarvitse tukirahja llakseen liiketaludellisesti kannattavaa; esim. lumuvalksipulitila tuttaa viljelijälle hehtaarilta tuhatta eura liikevaihta riippuen jakelukanavasta( jäälleenmyyjä/tri) Erikistutant tutetaan pienuuden laatueknmian knseptilla; suhteellisen paljn työtä, vähän päämaa ja krkea laatu Kiuruvedellä Meijerin tilissa timii mnia laatua luvia pienyrittäjiä, jtka myyvät tutteitaan valtakunnanlaajuisesti Pakkaus-, jakelu- ja hinnitteluratkaisut tapahtuvat uudelta phjalta eikä niihin le valmiita ratkaisuja PrAgrialla eikä muillakaan neuvntatimijilla Siksi ratkaisuja n kehitettävä eri timijiden yhteistyönä; alueellisia kehitysrahja tulisi khdentaa tämän työvimavaltaisen pilarin vimakkaaseen kehittämiseen

7 Suuruuden eknmia vastaan pienuuden laatueknmia Suuruuden eknmia Ei ta lunta riittävästi humin Ei maataludessa timi ilman valtin subventiita Ei lisää väestöphjaa - päinvastin (vähän työvimatarvetta) Ei välttämättä kilpailukykyistä (ilmast, maaperä, etäisyydet etc.) Pienuuden laatueknmia Usein ympäristöystävällisempää Mahdllistaisi paremmin kisällimestari -knseptin (laatukulutus!) Työllistäisi enemmän, jllin laajempi väestöphja mahdllistaa mm. petuksen laadukkuuden, palvelujen säilymisen, kulttuurintutannn ja tarjnnan Mahdllistaa pitkälle menevän "suljetun taluden", jssa tutteet ja palvelut stetaan paikallisilta tuttajilta ( esim. lähiruka)

8 Bienergia Lu uutta taludellista elinvimaisuutta maaseudulle työllisyyden kautta ja mahdllistaa markkinavetisen palvelusektrin kehittymisen Bienergiaa Sumessa tehdään pakstakin puuaineksesta, kska sitä meillä n paljn ja sitä kasvaa kkajan lisää Vaatii työvaltaista krjuutekniikkaa pienpuun salta Tuulienergia tarvitsee ainakin alkuvaiheessa humattavaa tukea syöttötariffien mudssa llakseen kannattava energiamut Sumen tuulilsuhteissa Karjatilat vivat lannan kaasuttamisella tehdä puhdasta energiaa haisevan lietteen tilalle Harmisen tila Kiuruvedellä n esimerkki pyrkimisestä mavaraisuuteen energian suhteen 2020 mennessä "frtumilaisen" energian kallistuessa maatiljen energiamavaraisuus ja jpa valtakunnan verkkn myynti tu lisää kassavirtaa maaseutuyrittäjille ja maaseudulle

9 Elinvimainen maaseutu n luva ja kulttuuria hyödyntävä Maaseudun elinvimaisuus lu myös kulttuurin tarjntaa ja kysyntää Iskelmäviikt, Kiuruvesi ja muut maakunnalliset tapahtumat

10 Kalastus ja kalanjalstus Järviemme tutlla visi kattaa kk Eurpan väestön eläinprteiinitarpeen - tämä js mikä lisi Sumen ylivimainen vahvuus

11 ERIKOISTUOTANNON ESIMERKKEJÄ RAAKA-AINEET(LUOMU/TILA/LÄHI) Juurekset Hedelmät Vihannekset Marjat Sienet Vilja Liha Kala, jne.

12 KEHITTÄMISKEINOJA ENSIKSIKIN PIENUUDEN LAATUEKONOMIAN PILARI ON TUNNUSTETTAVA TÄRKEÄKSI TULEVAISUUDEN PAINOPISTEEKSI LUOMUELINTARVIKKEIDEN KYSYNTÄÄN ON VASTATTAVA TARJONTAA SOPEUTTAMALLA KEHITTÄMISRESURSSEJA ON SUUNNATTAVA EDELLISIIN KOHTEISIIN NYKYISTÄ VOIMAKKAAMMIN NEUVONTARESURSSIEN KOULUTUSTA ON MUKAUTETTAVA ON LUOTAVA KAIKKIEN ELY-KESKUKSIEN ALUEILLE TÄTÄ TUKEVIA PITKÄKESTOISIA KETTERIÄ OHJELMIA: TUOTEKEHITTELY, JALOSTUS, JAKELU HINNOITTELU, KULJETUS

13 KEHITTÄMISKEINOJA JATKUU UUSYRITTÄJYYTTÄ LUOTAVA KANNUSTAMALLE KAUPUNKILAISIA NUORIA RYHTYMÄÄN TUOTTAJIKSI ERIKOISELINTARVIKKEILLE; kulutus 3kk 6kk MAANVUOKRAUSTOIMINTAA ON KEHITETTÄVÄ TILA TILALLA PERIAATTEELLA. ISOT TILAT VUOKRAAVAT UUSYRITTÄJÄLLE MUUTAMAN HEHTAARIN PARASTA PELTOALAA ERIKOISTUOTANNON MAHDOLLISTAMISEKSI TÄTÄ VARTEN ON LUOTAVA KOMPENSAATIOMALLEJA JA HALUKKAAT VUOKRAAJAT VERKKOON: kantatila saa pitää hehtaarituen sen lisäksi sadnmenetyksestä maksetaan riskiphjainen kmpensaati, ptentiaalisten yrittäjien n saatava tieta yhteistyöhaluisista viljelijöistä ja muista timijista

14 KEHITTÄMISKEINOJA JATKUU Olemassa levan maaseudun vajaakäyttöisen rakennuskannan inventinti ja verkkn lataaminen Villi ruka n nstettava sumalaiseksi valtiksi maailmanlaajuisesti. Sumessa n villiyrttejä, sieniä, marjja jne. puhtaana ja vapaasti kerättävissä ja markkinitavissa maailman metrpleihin