Yhteismetsän verotus

Transkriptio

1 LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Kulutusprjekti PEREHDYTYSAINEISTO 3/2014 Yhteismetsän vertus Perehdytysaineist yhteismetsien avainhenkilöille Kemijärven, Kuusamn, Psin ja Sallan yhteismetsät 1 Sisällysluettel 1. Vervelvllisuus 2. Verilmitus 3. Ennakkver 4. Vernalaiset tult 5. Vähennysikeudet 6. Metsävähennys 7. Alueiden hankinnan vertus 8. Alueiden luvutusten vertus 9. Tietlähteitä ja sähköisiä palveluita 2 1

2 1. VEROVELVOLLISUUS Tulverlain 5 :n mukaisesti yhteismetsä katstaan yhteisetuudeksi. Yhteisetuutta vertetaan erillisenä vervelvllisena Yhteismetsän sakaskunta vastaa yhteismetsän verista. Verkanta n 28 % (v. 2013) kaikista yhteismetsän tulista Verkanta ertettiin yhteisövertuksesta v Arvnlisävertuksessa yhteismetsä n kuukausimenettelyssä, ellei hae pidempää ilmitusjaksa Liikevaiht < > neljännesvusimenettely Liikevaiht < > vusimenettely OSAKKAAN VEROVELVOLLISUUS Osakas ei le vastuussa yhteismetsän verista. Yhteismetsän sakkaan saama suus yhteismetsän tulsta eli ylijäämä ei le vertettavaa tula (TVL 18 ) Osakkaan ei tarvitse ilmittaa saamaansa ylijäämää vertuksessa. Tällöin myöskään ylijäämän saantiin khdistuvat sakkaan henkilökhtaiset ment eivät pääsääntöisesti le hänelle vervähennyskelpisia. Vertuskäytännössä mm. yhteismetsäsuuksien hankintaan liittyviä krkmenja n hyväksytty vervähennyksinä 4 2

3 2. VEROILMOITUS Yhteismetsä antaa verilmituksensa lmakkeella 6. Verilmituksen antamisesta vastaa hitkunta tai timitsija. Verilmituksen allekirjittaa se, jlla n yhteismetsän sakaskunnan nimenkirjitusikeus. Verilmitus n annettava 4 kk:n sisällä tilikauden päättymisestä. Verhallint susittelee verilmituksen antamista sähköisesti kirjanpidn tuttamana tiedstna tai verkklmakkeella. Tällöin tarvitaan Kats-tunniste VEROILMOITUKSEN LIITTEET Tarvittavat liitelmakkeet n annettava verilmituksen hella. Liitteet tteutuneen taludellisen timinnan mukaisesti Lmakkeen 6 liitelmakkeena annetaan yleensä lmake 62, Erittely varauksista, arvnmuutksista ja kuluvan käyttömaisuuden pistista Yhteismetsän n hyvä antaa liitteenä metsätaluden verilmituslmake 2 C, jssa mm. seurataan metsävähennyksen käyttöä. Humattava, että yhteismetsä vi menetellä pistjen khdalla tisin kuin 2C-lmakkeella n hjeistettu eli tulverlain sijasta nudattaa elinkeintulverlakia. 6 3

4 2.2 VEROLASKELMA Verilmituksen I sa n laskelma vertettavasta tulsta. Yhteismetsän verlaskelman pitää perustua kirjanpidn tuttamaan tulslaskelmaan. Kirjanpidn tuttamaan tulkseen lisätään vertuksessa vähennyskelvttmat kulut ja pistt sekä vervapaan timinnan tappi. Kirjanpidn tulksesta vähennetään metsävähennys, vervapaat tutt ja vervapaan timinnan tuls TULOLÄHTEITTÄIN TULOS/TAPPIO Verilmituksen II sassa ilmitetaan tullähteittäin tuls tai vahvistettava tappi. Yhteismetsän vernalaiset tult vivat mudstua klmesta eri tullähteestä: Elinkeintiminnan tullähde Maataluden tullähde (esim. maanvukra- ja metsästysvukratult) Henkilökhtainen tullähde (esim. maa-aineisten myyntitult ja metsätaluden tult) Vertettava tul n tullähteittäisten vertettavien tuljen yhteismäärä. Tisen tullähteen tappi ei vähennä tisen tullähteen vitta. Tappi katetaan saman tullähteen tulilla seuraavan 10 vuden aikana. Luvutusvitt ja tappit käsitellään myös tullähteittäin. Luvutustappi katetaan seuraavan viiden vuden luvutusvitilla. 8 4

5 3. ENNAKKOVERO Yhteismetsä maksaa verhallinnn määräämää ennakkvera tasasuuruisina maksuerinä. Suuruus määrätään arviitujen tuljen ja aiemman tilikauden vertettavien tuljen perusteella Yhteismetsä vi hakea ennakn alentamista tai ennakn muuttamista 4 kk:n sisällä tilikauden päättymisestä. Ennakn täydennysmaksua vi maksaa 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin välttyy jäännösvern yhteisökrlta Uudella yhteismetsällä saattaa lla vaikeaa saada tulja ensimmäiselle tilikaudelle. Tällöin ytj:n perustamisilmituslmakkeeseen vi arviida 1. tilikauden tuliksi 0. Tarvittaessa maksetaan sitten ennakntäydennysmaksua tilikauden päätyttyä VERONALAISET TULOT Kaikki tult vat vernalaisia tulja, lukuun ttamatta niitä tulja, jtka n erikseen säädetty verttmiksi. Tult syytä ryhmitellä j kirjanpidssa tullähteen mukaan. Henkilökhtaiseen tullähteeseen kuuluvat metsätaluden tult, maa-ainesten myynti, yleensä myös asuntjen ja liikehuneistjen vukratult, talletusten ja suuspääman krt sekä singt. Maa-alueiden, mökkien ja metsästyksen vukratult kuuluvat maataluden tullähteeseen, samin mm. jäkälän myyntitult ja pienimutinen puunjalstus. Elinkeintiminnan tula syntyy, js yhteismetsä harjittaa erillistä liike- tai ammattitimintaa, esim. metsänhit- ja krjuupalvelujen ammattimaista myymistä. 10 5

6 4.1 VEROVAPAITA TULOJA Osakaskunnan saamat jak-suudet muista tai masta yhteismetsästä vat vervapaata tula. Vervapaata tula vat myös lunnnsujelulain mukaiset krvaukset Ympäristötuki maksetaan Kestävän metsätaluden rahituslain (Kemera-laki) mukaan ja se n verllista. Verihin liittyvät krktult vat vervapaita. Osinktulja ei le säädetty yhteisetuuksille erikseen vervapaiksi. Siksi ne yleensä katstaan yhteismetsille kknaan verllisiksi tuliksi. Tällöin niitä ei tarvitse merkitä liitelmakkeelle METSÄTALOUDEN TULOJA Puunmyyntitult Runkpuu, hakkuutähteet, kannt, plttpuut, julukuuset Metsätaluteen liittyvät vakuutus- tai vahingnkrvaukset Kemera tuet, muut mahdlliset metsätaluden tuet Puun ma käyttö Esim. sakkaiden maan käyttöön tarkitetun mökin rakentaminen mista puista Tulutetut men- ja tuhvaraukset 12 6

7 4.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN Yhteismetsällä n ikeus tehdä metsätaluden tulistaan menvaraus (TVL 111 ). Menvarauksen avulla vidaan jaksttaa tulja seuraaville vusille. Etelä-Sumessa tulutettava seuraavan 4 vuden aikana Phjis-Sumessa 6 vutta Menvaraus n enintään 15 % metsätaluden päämatulsta. Tehdään metsävähennyksen jälkeen Pienille yhteismetsille, jtka myyvät puuta harvin, tuljen jaksttaminen n susiteltavaa verjen tasaamiseksi ja tappin välttämiseksi. Tuhvaraus vidaan tehdä vakuutus- tai vahingnkrvauksesta tuhutuneen metsän uudistamiskustannuksia vastaavana VÄHENNYSOIKEUDET Vertuksessa vidaan pääsääntöisesti vähentää kaikki tuln hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet ment. Vähennys perustuu tsitteeseen (kuitti tai muu selvitys). Vähennyskelvttmia vat Vervapaan tuln hankintaan liittyvät ment Edustuskulut Verjen viivästysseuraamukset Ment syytä khdistaa j kirjanpidssa tullähteittäin. Hallinnn kulut vidaan vähentää kknaan metsätaluden vusimenina tai jakaa liikevaihdn suhteessa tullähteittäin. 14 7

8 5. 1 METSÄTALOUDEN VÄHENNYSOIKEUDET Yhteismetsä saa vähentää metsätaluden tulista kaikki tulnhankkimisesta jhtuneet ment Ment n ryhmitelty 2C-lmakkeella seuraavasti: Metsävähennys Vusiment Pistt Vusimenihin luetaan matkat, maksetut palkat ja palkkit sekä muut vusiment tdellisen menn mukaan Sellaiset kneet ja kalust, jiden taludellinen käyttöikä n enintään 3 v, vidaan vähentää vusimenna, esim. mttri- ja raivaussaha METSÄTALOUDEN POISTOT Tulverlain (TVL) 116 :n mukaan yhteismetsän pistt pitäisi tehdä elinkeintuln verttamisesta annetun lain (EVL) mukaan. Käytännössä n hyväksytty tulverlain mukaiset pistt. Metsäjissa ja metsäteissä n käytetty TVL 115 :n mukaista vutuista 15 prsentin pista menjäännöksestä. EVL:n mukaan pist tehdään tasasuuruisina erinä khteelle määriteltynä käyttöaikana, kuitenkin enintään 40 vudessa. Metsätaluteen liittyvien kneiden, kalustn ja laitteiden vutuinen pist 25 % menjäännöksestä (TVL 115 ja EVL 30 ). Rakennusten ja rakennelmien pist 6-25 % menjäännöksestä (TVL 115 > MVL 9 ). EVL 34 :n mukaan rakennus ja rakennelma 7-20 %:n vutuisin pistin. Vertuksessa vähennyskelvttmia pistja vat Yhteismetsään liitettyjen alueiden hankintament Ostetut yhteismetsäsuudet 16 8

9 6. METSÄVÄHENNYS Yhteisetuudella (yhteismetsällä) n ikeus tehdä metsävähennys saamastaan metsätaluden päämatulsta ennen muiden vähennysten tekemistä (TVL 55 ). Osakaskunnan hankkiman metsän hankintamensta vidaan vähentää 60 % metsävähennyksenä. Ei ajallista takarajaa Vidaan vähentää sitä mukaa, kun tula metsävähennykseen ikeutetusta metsästä saadaan Kskee alkaen vastikkeellisesti hankittuja tilja, määräalja ja määräsia. Ostaminen ja vaihtaminen vat vastikkeellisia hankintja Metsävähennysikeus siirtyy yhteismetsälle, kun metsävähennykseen ikeutettua metsää liitetään yhteismetsään METSÄVÄHENNYSPOHJA Kaikkien tilikauden lpussa yhteismetsään kuuluvien ja sakaskunnan mistamien, metsävähennykseen ikeutettujen metsien hankintament mudstavat metsävähennysphjan Metsävähennysphja n 60 % metsien yhteenlasketusta hankintamensta Hankintamen = metsän kauppahinta + varainsiirtver, kaupanvahvistajan palkki ja muut kaupasta stajalle aiheutuneet kulut Tilikauden metsävähennysphja = 60 % hankintamensta aiemmin käytetty metsävähennys + luvutusvittihin vertuksessa lisätty metsävähennys Yhteismetsäsuuksien hankinnasta ei synny metsävähennysikeutta Js tilakauppaan n metsäalueen lisäksi kuulunut yhteismetsäsuuksia, n niiden hankintamen jätettävä pis metsävähennyslaskelmasta. 18 9

10 6.2 METSÄVÄHENNYKSEN TEKEMINEN Metsävähennystä vi tehdä vusittain sitä mukaan, kun saa metsätaluden tula ja metsävähennysphjaa riittää. Tuln n tultava metsävähennykseen ikeutetusta metsästä Metsävähennyksen määrä n 60 % metsävähennykseen ikeutetusta metsästä kertyneestä päämatulsta. Tulna tetaan humin puukauppatuljen lisäksi Kemeratuet, vakuutuskrvaukset ym. verlliset tult. Metsävähennyksen minimimäärä eura/v. Edellyttää vähintään :n tula. Metsävähennystä tulee vaatia esim. lähettämällä verilmituksen liitteenä 2C-lmake Metsävähennys yhteismetsämme (täydennä) Metsävähennykseen ikeutetut alueet n meillä merkitty: kartalle metsäsuunnitelman kuviluetteln muualle, mihin? Metsävähennystä n käytetty / 20 mennessä. Sitä n käyttämättä. Yhteismetsämme verilmitus täytyy vusittain tehdä / mennessä. Verilmituksen laadinnasta vastaa Kuka?

11 7. ALUEIDEN HANKINNAN VEROTUS Kiinteistökaupissa staja maksaa varainsiirtvern 4 % kauppahinnasta. Myös yhteismetsäsuus n kiinteää maisuutta Hankintamensta 60 % mudstaa stajalle metsävähennysphjan. Ei metsävähennystä yhteismetsäsuuden kaupasta Vaihdissa sama vertusmenettely. Hinnaksi katstaan vaihdssa annetun vastikkeen arv ja sen lisäksi mahdllisesti maksettu rahasumma VARAINSIIRTOVEROSTA VAPAAT VAIHDOT Varainsiirtverlaki 13 : Vera ei le suritettava siltä sin kuin kiinteistö n saatu vaihtamalla se tiseen kiinteistöön ja: 1) vaiht jhtaa elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai metsäkeskuksen antaman tdistuksen mukaan maatai metsätaluden harjittamisen kannalta lennaisesti spivampaan tilussijitukseen; tai 2) vaiht n tapahtunut lunnnsujelulain (1096/1996) mukaisen lunnnsujelualueen perustamiseksi

12 7.2 ALUEIDEN LIITTÄMISEN VEROSEURAAMUKSET Alueen liittäminen suuksia vastaan ei le luvutus Ei luvutusvitn vera liittyjälle Ei lahjavera Ei varainsiirtvera Ei uutta metsävähennysphjaa Edellyttää, että liitettävän tilan arv ja luvutettavien suuksien arv vat yhtä suuret spimuksessa ei svita mistään muusta varallisuuden siirtymisestä ei makseta rahakrvauksia 23 KHO /3066 Js A:n pulist liittivät yhteismetsälain mukaisesti metsätilansa M:n yhteismetsälle yhteismetsäsuutta vastaan, ei kysymyksessä llut tulverlain 45 :n 1 mmentin mukainen maisuuden luvutus. Ennakkratkaisu vusille 2002 ja Tulverlaki 45 1 mm. KHO ttesi perusteluissaan: Liityttäessä yhteismetsään ei kiinteistöikeudellinen ulttuvuus muutu eikä tapahdu mistajanvaihdsta. Kiinteistön suutta yhteismetsään ei saa erikseen luvuttaa tai siirtää eikä pidättää, ellei yhteismetsälain 10 : ssä tisin säädetä. Merkitystä asian ratkaisemisessa ei le sillä, että yhteismetsä n tulverlain mukaan erillinen vervelvllinen. Kiinteistön liittämistä yhteismetsään ei le pidettävä kiinteistön luvutuksena

13 7.3 VÄHENNYSOIKEUKSIA SIIRTYY LIITETTÄVÄN METSÄN MUKANA Metsävähennyksen siirtyminen edellyttää, että Liittyjällä n käyttämätöntä metsävähennysikeutta Liitettävä tila/määräala n metsävähennyskelpinen eli hankittu vastikkeellisesti jälkeen Liitettävästä metsästä ei makseta rahakrvauksia Jäljellä levat pist-ikeudet tie- ja jahankkeista siirtyvät, js ne khdistuvat liitettyyn alueeseen. Metsän mukana siirtyneiden metsätaluden rakennusten pist-ikeus siirtyy ALUEIDEN LUOVUTUSTEN VEROTUS Metsäalueen myynnissä saadusta luvutusvitsta maksetaan vera Vi tai tappi = luvutushinta (tdellinen pistamatn hankintamen + myynnistä aiheutuneet kustannukset) tai Vi tai tappi = luvutushinta hankintamen-lettama (20 % tai 40 %) Hankintamen-lettamaa käytetään, js se n vervelvlliselle edullisempi Vertettava vitt lasketaan verlmakkeella 9 Laskelma luvutusvitsta tai -tappista. Luvutusvitt ja -tappit vat tullähdekhtaisesti sa yhteismetsän vertettavaa tulsta. Hum! Alueiden myynti ja vukraaminen ja kesämökkitnttien vukraaminen ei le arvnlisäverllista timintaa

14 8.1 KÄYTETYN METSÄVÄHENNYKSEN LISÄÄMINEN Kun metsävähennykseen ikeutettu kiinteistö myydään, lisätään luvutusvittn tai tappin aiemmin käytetty metsävähennys Enintään 60 % luvutetun metsän hankintamensta Riippumatta siitä, nk k. alueelta tehty puukauppaa tai kertynyt muuta tula Kiinteistöjen vaihtja kskevat samat säädökset Esim. Ostettu metsätila v Hankintamen Tila myydään :n kauppahinnalla. Yhteismetsä n käyttänyt kaikilta metsävähennykseen ikeutetuilta alueilta tullutta metsävähennysikeutta Luvutusvitn vern määrä: Saatu vastike hankintamen luvutuksen kuluja = tappita käytetty metsävähennys (enint. 60 % hankintamensta) = vertettava luvutusvitt Tästä ver 28 % eli LUOVUTUSVOITON VEROSTA VAPAAT LUOVUTUKSET Tulverlaki 48, Vervapaat luvutusvitt: Omaisuuden luvutuksesta saatu vitt ei le vernalaista tula, js vervelvllinen luvuttaa 4) kiinteää maisuutta valtille tai valtin liikelaitkselle lunnnsujelulaissa (1096/1996) tarkitetuksi lunnnsujelualueeksi. ( /1251) Kunnille tapahtuvien luvutusten määräaikainen vervapaus ( asti) ei kske yhteismetsiä

15 9. TIETOLÄHTEITÄ JA SÄHKÖISIÄ PALVELUJA