Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Transkriptio

1 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa timiviin yrityksiin. Mullistusten suurimpana ajurina n kiihtynyt glbalisaati, jssa uusin tiet ja teknlgia vat yhä npeammin maailmanlaajuisesti saatavilla ja svellettavissa. Samalla kasvanut lunnnvarjen käyttö n jhtanut yhä haastavampiin glbaaleihin ympäristömuutksiin. Muutkset vat niin npeita ja merkittäviä etteivät kaikki pysy mukana: kilpailukykyisimpien maiden kärkijukissa paikat vaihtuvat, yrityksiä menee knkurssiin tai ne menettävät glbaaleja markkina-asemiaan ja ihmisiä syrjäytyy. Miten Sumi tässä tilanteessa pystyy uudistumaan? Teemaprsessi STN:n ensimmäisenä timintavutena Aikataulu, jlla teemja n timinnan käynnistämisvaiheessa tunnistettu, n llut tiukka. Tulevina vusina neuvstlla n enemmän aikaa sekä mahdllisuutta kytkeytyä paremmin kansallisiin ja kansainvälisiin ennakintija strategiaprsesseihin. Lähtökhtana li tunnistaa teemja, jtka vat 1) riittävän hrisntaalisia, 2) ulttuvat usealle hallinnnalalle, 3) keskenään riittävän erilaisia, 4) Sumen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita ja 5) jiden ratkaisu edellyttää mnitieteisen tutkimuksen avulla tutettavaa uutta tieta. STNn timintaa llaan vasta alittamassa. Nyt rakennetaan kknaan uutta timintaa, jnka n täytettävä heti alusta alkaen riittävät relevanssi-, laatu- ja tehkkuusvaatimukset. Nämä resurssireunaehdt humiiden neuvst päätti tavitella ensimmäisenä vunna klmea laaja-alaista teemaa. Syötteitä teemaprsessiin li saatavilla mnesta eri lähteestä. Kaikki mennessä saatu materiaali humiitiin. Ministeriöiden ehdtukset (VNK:n keräämänä) Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksien sisältö SA:n kuulemistilaisuuksien yhteenvedt Surat yhteydentt (sähköpstitse) LinkedIn-sivustlle jätetyt ehdtukset Muut mahdlliset reitit Prsessi eteni niin, että ensin teemaehdtukset kttiin suuremmiksi kknaisuuksiksi. Neuvst valitsi ryhmittelyn lähtökhdaksi VNK:n tekemän yhteenvedn ministeriöiltä pyydetyistä teemaehdtuksista (nk. nelikenttä ja siihen saadut ministeriöiden lisäkmmentit). Kaikki teemaehdtukset arviitiin suhteessa teemjen tavitteisiin (1-5 yllä) ja kriteerit täyttävät teemaehdtukset klusteritiin. Tunnistettuihin klustereihin kertyneet

2 2 (5) teemaehdtukset täsmennettiin ja pririsitiin. Lpuksi teemjen hrisntaalisuus vielä varmistettiin peilaamalla niitä ministeriöiden timintaympäristökuvauksessa ja tulevaisuuskatsauksissa kuvattuja tavitteita vasten. Kuva 1. Teemat mudstavat klme tisiinsa kytkeytyvää ulttuvuutta Sumesta murrsten maailmassa. Kaikkiin teema-alueisiin liittyvät hrisntaaliset painpisteet: Muutksen hallinta (transitin management) Uudistumis- ja speutumiskyky (resilience) Kestävä kehitys Prsessin lähtökhdat ja aikarajitteet humiiden strategisen tutkimuksen neuvst näkee, että kuvatuilla teema-alueilla vidaan luda mnitieteisellä lähestymistavalla sellainen tietphja, että Sumi vi murrsten maailmassa timia nykyistä praktiivisemmin ja hyötyä mahdllisimman paljn kehityksestä, jka tapahtuu jka tapauksessa. STN:n rahituksella n parhaimmillaan merkittävä vipuvaikutus ylipistjen, tutkimuslaitsten sekä muun tutkimuksen suuntautumiseen ja prsesseihin siten, että tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikuttavuus laajemmassakin mittakaavassa paranee.

3 3 (5) Teema: Teknlgiamurrsten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutit Murrkselliset teknlgiat (disruptive technlgies) vaikuttavat syvällisesti taluteen ja yhteiskuntaan. Vaikutuksia khdistuu tellisuuteen, palveluihin, työmarkkinihin, työelämään, kulutustttumuksiin, terveyskäyttäytymiseen, saamistarpeisiin ja kulutukseen. Teknlgiamurrsten hyödyntäminen edellyttää timintatapjen ja instituutiiden muutsta, ja viime kädessä hyötyinä vivat lla kilpailukyvyn ja tuttavuuden kheneminen sekä taludellisen kasvun npeutuminen. Esimerkkejä murrksellisista teknlgiista vat j pelkästään digitalisaatin liittyen mbiili- ja pilviteknlgiat, tiettyön autmaati, asiiden internet, big data -analytiikka, rbtiikka, 3D-tulstus, kehittyneet materiaalit ja uudet energiateknlgiat. On tärkeää, että institutinaaliset rakenteet eli kirjatut nrmit (mm. lainsäädäntö) sekä ssiaaliset ja kulttuuriset nrmit, muuttuvat vastaamaan ja tukemaan teknlgiamurrsten aaltja. Teknlgiamurrsten hyödyntäminen edellyttää vaikutusten ymmärtämistä. Mnitieteinen tutkimus ja systeemisyys vat avainasemassa, kska vaikutuksia tutkitaan yhtä aikaa lähes kaikilla yhteiskunnan ja taluden sa-alueilla. Kaiken kaikkiaan kyseessä n laajaa yhteistyötä ja krdinaatita vaativa yhteiskunnallinen haaste kyse n järjestelmätasn muutksista eikä vain juksta inkrementaalisia erillisiä ilmiöitä. Pärjääminen edellyttää tutkimustieta sekä riskientta, kkeiluja, edelläkävijämarkkiniden lumista ja kkemuksista ppimista. Esimerkkejä mahdllisista ratkaisuhakuisista aiheista Teeman phjalta n tunnistettavissa aiheita, jtka täyttävät strategiselta tutkimukselta vaadittavat tutkimuksellisuuden ja ratkaisuhakuisuuden kriteerit. Mahdllisia tutkimusaiheita liittyy arvnluntiin glbaaleissa arvverkissa sekä murrksellisten teknlgiiden ja instituutiiden suhteeseen. Digitaalisen tiedn käyttämiseen ja tietvarantihin samin kuin saamiseen ja eri elämänalueiden muutkseen nähdään liittyvän tutkimuksellista ptentiaalia. Digitalisaati ja uudet murrkselliset teknlgiat vivat tuda vallankumuksellista muutsta, jka parantaa tuttavuutta ja kilpailukykyä kaikilla tellisuuden alilla sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Ne vivat myös tuda ratkaisuja ilmastneutraliin ja resurssiniukkaan yhteiskuntaan. Kansallisia strategiita Teemaan liittyviä kansallisia strategiita n tunnistettavissa useita. Eri ministeriöt vat laatineet mat älystrategiansa, ja liikenne- ja viestintäministeriön sekä ssiaali- ja terveysministeriön salta n lemassa keskeisiä kansallisia strategiita. ICT2015 -raprtti ja sen timenpiteet sekä valtivarainministeriön avimen tiedn hjelma saltaan kartittavat alaa. Synergiat ja tutkimukselliset lähtökhdat Käynnissä n useita kansallisia tutkimuksellisia timia, jtka tukevat teeman käynnistämistä. Erityisesti Sumen Akatemialla ja Tekesillä sekä Digile SHOK:lla n tutkimushjelmatasisia aktiviteetteja. Samalla n yksittäisenä timena syytä mainita Kauppakamarien valtakunnallinen Digitalisaati-kiertue vunna 2013, jka jalkautti a. teknlgiamurrksen tieta laajasti. Tutkimuskenttä n kuitenkin hajautunut ja aktiviteetit khdistuvat kknaisuutta ajatellen ja Sumen kansallisen kilpailukyvyn nstamisen kannalta varsin kapeasti. Parhaimmillaan STN:n rahituksella pystytään kytkemään teeman tutkimusalueeseen sellaista ylipistjen ja tutkimuslaitsten saamista, jka ei aiemmin le riittävässä määrin llut sa kknaisvaltaista lähestymistapaa. Kansainvälisiä timia Keskeisinä kansainvälisinä timina n tunnistettu ennen kaikkea EU:n taslla alitettuja timia ja tiekarttja. Niistä n löydettävissä tätä teemaa tukevia mahdllisia yhteistyön alustja. Mielenkiintisena vertailukhtana USA:sta mainittakn Valkisen taln digitaalisen hallinnn tiekartta.

4 4 (5) Teema: Ilmastneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta Lunnnvarjen kestävä käyttö ja ilmastnmuutksen hillintä edellyttävät ilmastneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Resurssien käyttöä pitää vähentää ja tehkkuutta tutannssa parantaa, kun samalla kulutuksen ja elämäntapjen tulee muuttua kestävimmiksi. Kierttaludessa uusiutuvat ja uusiutumattmat lunnnvarat kiertävät tehkkaasti ja kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Kierttalus parantaa kansallista mavaraisuutta, ja n siten tärkeä asia myös turvallisuuden ja hultvarmuuden näkökulmista. Kestävä bitalus, jka käyttää uusiutuvia lunnnvarja ravinnn, energian, tutteiden ja palveluiden tuttamiseen, n keskeinen sa ilmastneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Jka tapauksessa ilmast tulee muuttumaan, siksi speutumiskykyyn ja riskienhallintaan tulee kiinnittää humiita. Siirtyminen ilmastneutraaliin ja resurssiniukkaan yhteiskuntaan edellyttää uusia keskitettyjä ja hajautettuja ratkaisuja sekä älykästä teknlgiaa. Ilman hallittua muutsta lemassa levat rakenteet jhtavat nykyisistä tutanttavista kiinnipitämiseen ja estävät uusien ideiden esiin nusemista sekä ratkaisujen käyttööntta. Ihmisten valinnilla ja kulutuskäyttäytymisellä n suuri merkitys yhteiskunnallisen muutksen edistämisessä. Uudet ratkaisut judutaan tdennäköisesti etsimään eri sektreiden ja timijiden, kulutus- ja saamisaljen sekä teknlgiiden rajapinnilta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää mnitieteistä ja mnialaista tutkimusta. Ratkaisut kehitetään yhdessä tutkijiden ja tutkimustiedn käyttäjien välillä (c-design). Esimerkkejä mahdllisista ratkaisuhakuisista aiheista Teemassa tarkastellaan yhteiskunnallista muutsta, jka edellyttää systeemistä muutksen hallintaa (transitin management). Mitkä lemassa levat rakenteet ja nrmit estävät muutsta? Miten muutsta tukevien instituutiiden tulisi kehittyä? Miten ratkaisut jalkautetaan yhteiskunnan kaikkiin timintihin? Energiaplitiikan tueksi tarvitaan kknaisvaltaista tutkimus- ja innvaatitimintaa, jssa yhdistetään yhteiskunnallinen, taludellinen ja ympäristöllinen näkökulma sekä riskien ja vaihtehtjen tarkastelu. Tulee tutkia, mikä n Sumen kyky ilmastnmuutsten hillintään ja speutumiseen sekä riskien ymmärtämiseen ja hallintaan. Päätöksenteka palvelevaa tutkimusta tarvitaan hiilivapaan energiantutannn keskitetyistä ja hajautetuista ratkaisuista sekä niiden yhdistelmistä. Kierttaluden haasteet (eklginen, taludellinen ja ssiaalinen kestävyys) tulee selvittää. Lisäksi tulee tutkia, miten yhteiskunta vi edistää kierttaluden ratkaisujen käyttööntta. Tutkimusta ja innvaatitimintaa tarvitaan mm. kysyntään, kulutukseen ja elämäntapihin, käyttäytymiseen, kulutukseen, tutantn ja arvnluntiin, yhdyskuntarakenteeseen (asuminen, muuttliike, maankäyttö, rakentaminen) ja liikenteeseen liittyviin aiheisiin. Kansallisia strategiita Kansallisia strategiita ilmastnmuutkseen ja bitaluteen käyttöön n useita. Näistä keskeisimpiä n tämän teeman kannalta energia- ja ilmaststrategia (2013) Energia- ja ilmasttiekartta 2050 (2014), Sumi kestävän lunnnvarataluden edelläkävijäksi selntek (2014), Sumen bitalusstrategia (2014) sekä ilmastnmuutksen speutumisstrategian päivitys. Synergiat ja tutkimukselliset lähtökhdat Käynnissä n useita kansallisia tutkimuksellisia timia, jtka tukevat teeman käynnistämistä. Erityisesti Sumen Akatemialla ja Tekesillä sekä CLEEN ja FIBIC SHOK:eilla n tutkimushjelmatasisia aktiviteetteja tähän liittyvistä teemista. Tietphjaa n paljn, nyt tarvitaan kknaisvaltaista ja ratkaisuhakuista tetta (frm knwledge t knwhw), jtta Sumi pystyy nusemaan edelläkävijöiden jukkn ja alan työpaikkja syntyy Sumeen. Parhaimmillaan STN:n rahituksella pystytään kytkemään teeman tutkimusalueeseen sellaista ylipistjen ja tutkimuslaitsten saamista, jka ei aiemmin le riittävässä määrin llut sa kknaisvaltaista lähestymistapaa. Kansainvälisiä timia YK:n ilmastspimuksen alla käytävät ilmastneuvttelut etenevät ja vaikuttavat EUn ja Sumen timiin. EU n päättänyt vähentää kasvihunekaasupäästöjä vähintään 40 % vuden 1990 tassta vuteen 2030 mennessä. Eurpan kmissi julkaisi heinäkuussa tiednannn Khti kierttalutta. Hrisntti2020:n Yhteiskunnalliset haasteet -sissa n useita tähän spivia teemja.

5 5 (5) Teema: Tasa-arv ja sen edistäminen Yhteiskunnallisen muutksen tahti n nyt aiempaa npeampi ja se näkyy kansalaisten resursseissa, timintakyvyissä ja ketussa hyvinvinnissa ja terveydessä levina erina ja jakina. Eriarvisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi ja päätöksenten tueksi yhteiskunta tarvitsee mnitieteistä ja eri hyvinvinnin ulttuvuuksiin (mm. asuminen, kulutus, terveys, tult ja työ) ja hyvinvinnin alueisiin (mm. resurssit, timintakyvyt, kimmisuus, tyytyväisyys elämään) samanaikaisesti khdentuvaa tutkimusta. Erityistä humita tulee kiinnittää hun-saisimpiin ryhmiin ja uusiin eriarvisuuden mutihin kuten digitaaliseen jakn esim. ikäryhmien välillä, kulttuurisiin ja usknnllisiin jaklinjihin maahanmuutn myötä, alueellisiin erihin kaupungistumisen npeutuessa sekä työelämän erihin. Eriarvisuuden ja yhteiskunnallisen uudistumiskyvyn välinen yhteys sekä eriarvisuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset ja julkistaludelliset kustannukset vat myös teeman keskiössä. Tasa-arvisuuden edistäminen ja taluden tehkkuuden ei tarvitse lla keskenään ristiriitaisia tavitteita. Parhaimmillaan eriarvisuuden trjuminen lisää inhimillisten resurssien hyödyntämistä, ihmisten sallisuutta ja nnellisuutta, vahvistaa kansalaisten luttamusta ja demkratiaa, lisää turvallisuutta ja kilpailukykyä, lieventää statusjännitteitä sekä parantaa yhteiskunnan pelisääntöjen (lakien ja ssiaalisten nrmien) uudistus- ja speutumiskykyä. Usein vain rajattu kansansa hyötyy uusista teknlgiista (esim. digitalisuuteen liittyvät) ja infrmaatista keskimääräistä enemmän. Tämä vi jhtua siitä, että nykyinen teknlgia ei ta humin mninaista käyttäjää tai erilaisten susitusten timeenpann ei kiinnitetä tarpeeksi humita. Uutta mnitieteistä tutkimusta käyttööntn näkökulmasta tarvitaan, jtta ihmisen hyvinvinti tulisi keskeiseksi lähtökhdaksi innvaatitiminnassa ja uuden teknlgian vaikutus ihmisten elämään vahvistuisi tasa-arvisesti. Esimerkkejä mahdllisista ratkaisuhakuisista aiheista Teeman alueelta n tunnistettu ratkaisukeskeisiä aiheita, jiden erityinen lisäarv n niiden hrisntaalisuudessa ja lisäksi ne kattavat useita eri tieteenalja. Esimerkkeinä mm. ikääntymisen arki ja mahdllisuudet (hiva ja teknlgia), maahanmuutn kestävät perustat, eriarvisuuden vähentäminen ja digitaalisaatin mahdllisuudet hyvinvinnin ylläpidssa sekä tulevaisuuden kulussa. Kansallisia strategiita Eriarvisuuden vähentäminen n yksi hallitushjelman päätavitteista. Kansallisia strategiita n teeman piirissä runsaasti mm. Ssiaalisesti kestävä Sumi 2020, STe tiet hyötykäyttöön 2020 ja Hyvinvinti kestävän kasvun perustana sekä Yhteiskunnallisen turvallisuuden strategia. Muita ajankhtaisia strategiita vat esimerkiksi Terveysalan tutkimus- ja innvaatitiminnan strategia. Synergiat ja tutkimukselliset lähtökhdat Sumen Akatemialla ja Tekesillä n käynnissä useita tutkimushjelmia teeman alueella. Myös Salwe SHOK:lla, Sitralla ja Kneen säätiöllä n menssa aktiviteetteja. Mnilukuinen hjelmakenttä n pirstaleinen ja hjelmat khdistuvat kknaisuutta ajatellen melk kapeille alueille. Teeman mnitieteisenä lähtökhtana n tasa-arvisuuden näkökulmasta tteutettava laajasti hrisntaalinen tutkimus ja tulsten käyttöön vieminen sekä kytkeminen plitiikkatimiin. Parhaimmillaan STN:n rahituksella pystytään kytkemään teeman tutkimusalueeseen sellaista ylipistjen ja tutkimuslaitsten saamista, jka ei aiemmin le riittävässä määrin llut sa kknaisvaltaista lähestymistapaa. Kansainvälisiä timia EU:n taslla n useita strategiita teeman alalta. Myös useat YK:n alaiset järjestöt (ILO, WHO, sekä UNDP and UNRISD) vat julkaisseet Eurppaan keskittyviä tiekarttja ja plitiikkatiivistelmiä. Samaten Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahast vat tistuvasti kiinnittäneet huminsa eriarvisuuden kasvua ja uudistamista heikentäviin vaikutuksiin.