TM 3.3 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. Jälkimmäinen osa. Tehtaita ja K äsityölaitoksia

Transkriptio

1 «TM 3.3 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. V U O D E L T A 884. Jälkimmäinen osa. Tehtaita ja K äsityölaitoksia

2 Sisältö : Alkulause... I III. Vuori-, Tehdas- ja Käsityöteollisuuden luokitus...iy VIII. Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des métiers, particulièremet par rapport à l'état des choses en Finlande... ix XIII. I. Yleinen katsahdus Tehdas-ja Käsityöteollisuuteen Suomessa v i. II. Yleinen katsahdus teollisuusammatteihin ja laitoksiin jokaisessa Suomen läänissä v III. Yleinen katsahdus teollisuusammatteihin ja laitoksiin Suomen eri Lääneissä, Kihlakunnissa ja Kaupunkeissa v Uudenmaan l ä ä n i Turun ja Porin lääni Hämeen lä ä n i W iipurin lääni Mikkelin lääni Kuopion lä ä n i W aasan l ä ä n i Oulun lä ä n i IV. Erityisiä ilmoituksia teollisuus-ammateista ja laitoksista Suomessa v Uudenmaan lä ä n i H e l s i n k i P o r v o o L o v iis a T am m isaari H ankoniem i Helsingin kihlakunta Raaseporin itäinen k ih la k u n ta Raaseporin läntinen kih lak unta Pernajan kihlakunta Taulu I. Supiste Turun ja Porin lääni Turku N aantali Uuskaupunki R a u m a Pori Halikon k ih la k u n ta Ikaalisten,, Ulvilan Maskun,, Tyrvään Piikkiön Loimijoen Siv.

3 Taulu II. S u p iste Hämeen l ä ä n i Hämeenlinna T am pere Ruoveden kihlakunta Tammelan Hauhon Pirkkalan Hollolan Jämsän Taulu III. Supiste Wiipurin lä ä n i W iip u ri H am ina K ä k isalm i L a p p een ranta K otka S o r ta v a la Rannan k ih la k u n t a Kymin Lappveden Äyräpään Käkisalmen Sortavalan Jääsken Salmen Taulu IV. Supiste M ik k elin lään i M ik k eli H ein o la Savonlinna Heinolan k ih la k u n ta Mikkelin Juvan Rantasalmen Taulu V. Supiste Kuopion lä än i K u o p io Joensuu Pielisjärven kihlakunta Ilomantsin Liperin Kuopion Rautalammen Iisalm i Taulu VI. S u p is te Wasan lääni N ikolainkaupunki P ie ta r sa a r i J y väsk ylä K ristiin a n k a u p u n k i K okkola U u s ik a a r le b y Siv.

4 Ilmolan kihlakunta Kuurtaneen Korsholman Laukkaan Lapuan Pietarsaaren Taulu VII. S u p iste Oulun lä ä n i O u lu R aahe K a ja a n i K e m i T o r n io Oulun kihlakunta Kemin Salon Taulu VIII. S u p is t e Siv. Liite A. Luettelo höyrykoneista y. m Liite B. Ilmoituksia ty ö v ä e stä Liite C. Katsahdus raudan valm istukseen v Liite D. Ilmoituksia teollisuuslaitoksista, jotka v. 884 eivät ole olleet käynnissä 223. O ik a isu ja Luettelo tehdaspaikoista ja tehtaitten nimistä.

5 uonna 878 julkaisi entinen Tehtaastonjohtokunta viimeisen kertomuksensa tehtaitten tilasta maassa vuosina 874, 875 ja 876. Sen jälkeen ei Suomenmaan Teollisuustilastoa, vuoriviljelys- ja tehdastilastoa lukuun ottamatta, ole täydellisemmin kirjoitettu. Ainekset, joihin tämä kirjoittaminen perustuisi, koottiin kuitenkin ja lähetettiin kuten ennenkin Tehtaastonjohtokunnalle, vaan koska niitä jo oli lakattu käyttämästä eikä minkäänlainen tarkastus niiden sisällöstä enää tarvinnut tulla kysymykseen, näyttää tapahtuneen, että aineksia alettiin koota vähemmällä huolella ja työllä kuin ennen ja alkuilmoitukset niinmuodoin täydellisyyteen ja iuotettavaisuuteen katsoen vuosi vuodelta tulivat vähemmin tyydyttäviksi. Vaikea on toisin selittää sitä seikkaa, että, kun Teollisuushallitus, jonka velvollisuudeksi, sen jälkeen kun Tehtaastonjohtokunta oli lakannut toimestaan, kotimaisen teollisuustilaston kirjoittaminen oli tullut, aikoi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen käyttää viimeksi tulleita vuotta 3884 koskevia alkuilmoituksia, nämät havaittiin niin vaillinaisiksi, että Teollisuushallitus oli kahdella päällä josko se jättäisi ilmoitukset sikseen eikä niitä julkaisisi, tahi koettaisi niitä täydentää. Teollisuushallitus päätti ryhtyä viimemainittuun keinoon ja sen onnistui myöskin, osaksi kirjeenvaihdon kautta erityisten virkakuntien kanssa, osaksi lähettämällä n. s. kysymyskaavoja asianomaisille tehtailijoille ja elinkeinonharjoittajille, koota niin melkoisen lisäyksen siihen ilmoitusvarastoon, joka jo oli olemassa, että aiottuun kirjoittamiseen voitiin ryhtyä. Se mikä n y t on m ainittu puolustanee joksikin osaksi tämän tilastollisen kertomuksen myöhäistä ilmestymistä. Sillä aikaa kun edellämainittuja uusia aineksia koottiin, oli Teollisuushallitus saanut toimekseen, Keisarillisen Senatin Valtiovarain-Toimituskunnan Tammikuun 5 p:nä 885 antaman kirjoituksen johdosta, valmistaa täydellisen ehdotuksen jä r jestelmäksi, jota maan teollisuustilastoa kirjoitettaessa tulisi seurata. Tilastollinen Toimisto oli kuitenkin tästä tehtävästä jo toimittanut tärkeimmän osan jättäessään vuonna 879 Keisarilliseen Senattiin lavean mietinnön asiasta. Tutkittuaan tämän mietinnön määräyksiä ja pitäen silmällä mitä Teollisuushallitusta varten annetun Ohjesäännön 6:ssa :ssä tilastollisten kertomusten sisällöstä säädetään, sekä myöskin katsoen siihen kehittyneesen kantaan, johon teollisuustilasto ulkomailla viimeisinä aikoina on kohonnut, puolusti Teollisuushallitus muutamia muodostuksia Tilastollisen Toimiston tekemässä ehdotuksessa ja antoi Marraskuun 5 p:nä 885 mietinnön tästä tärkeästä asiasta Valtiovarain-Toimituskunnalle, joka Joulukuun 5 p:nä s. v. antamassaan kirjoituksessa ilmoitti, että Valtiovarain-Toimituskunta, jonka toimena on, ylempänä mainitun :n mukaan Ohjesäännössä Teollisuushallitukselle, määrätä ohjelma kysymyksessä olevaa kertomusta varten, pääasiassa yhtyen siihen mitä Teollisuushallitus ja Tilastollinen Toimisto tässä asiassa ovat ehdottaneet, on noudatettaviksi vahvistanut seuraavat määräykset : l:ksi. Teollisuustilaston tulee sisältää täydellisen katsauksen teollisuusliikkeesen maassa ja sentähden käsittää kaikki maassa löytyvät jalostuttamislaitokset,

6 I I ruukit, tehtaat sekä käsityölaitokset. Ainoastaan seuraavat alat voidaan, varsinaiseen jalostuttamisliikkeesen kuulumattomina, kysymyksessä olevasta tilastosta jättää pois, nim ittäin: a) rautateitten konepajat ja muut rautatieliikettä varten yksinomaan työskentelevät teollisuuslaitokset ; b) sananlennätinlaitoksen verstaat; c) sotilashallinnon hoidettavissa olevat verstaat ja käsityölaitokset; d) ojennus- ja rangaistuslaitosten työverstaat; e) kotiteollisuus, sekä f) jokainen toimi tahi laitos, joka tarkoittaa ainoastaan harjoittajan tahi omistajan oman kotitarpeen tyydyttäm istä. 2 :k si tehtyä, tähän liitettyä ehdotusta vuoriviljelyksen-, tehdas- ja käsityöteollisuuden luokittain järjestämisestä, on tilastollisia aineksia järjestettäessä seu rattav a; 3:ksi. Alkuilmoituksien, joiden johdolla teollisuustilasto kirjoitetaan tulee ilmaista : a) laitoksen nimen ja paikan; b) omistajan tahi hoitajan nimen; c) liikkeen laadun; d) ajan, jolloin laitos on saanut etuoikeutensa, jos sillä sellaisia on; e) käytetyn koneellisen liikevoiman laadun ja suuruuden ; voima on yleisesti m ainittava (hevosvoimissa) ; f) raakaaineitten paljouden ja arvon, omanmaan ja ulkomaan erikseen; g) valmistetun tavaran paljouden ja brutto-arvon; h) työntekijäin luvun päällekirjoituksella:»työntekijät", eri sarakkeisin merkitään mies- ja naispuoliset työntekijät 8:sta (vuotta) nuoremmat" ja 8:sta (vuotta) vanhemmat" samassa ilmoittaen, kuinka moni sarakkeesen 8.sta (vuotta) nuoremmat" kuuluvista ei vielä ole täy ttän y t 5 vuotta ja kuinka suuri luku ilmoitetusta työntekijämäärästä, johon myöskin luetaan mestarit ja muut työnjohtajat sekä konttorihenkilöt, on ulkomaalaisia. Sitä paitsi on eri sarakkeisin merkittävä summat mies- ja naispuolisista työntekijöistä; i) tehtyjen päivätöitten luvun ja maksettujen työpalkkojen summan, sekä j) lyhyen kertomuksen työntekijöitä mahdollisesti kohtaavista onnettomuuden tapauksista sen vuoden kuluessa, jota ilmoitukset koskevat, sekä myöskin apurahastoista tahi muista hyväntekeväisyyslaitoksista työntekijöitä varten. 4:ksi. Edellä olevia alkuilmoituksia merkitään kysymyskaavoihin tahi k arttoihin, jotka Teollisuushallituksen toimesta ilmestyvät sekä suomen- että ruotsinkielisinä ja joita maistraatit kaupungeissa sekä kruununpalvelijat maalla jakavat elinkeinonharjoittajille vastattaviksi, jonka jälkeen mainittujen virkakuntien ja virkamiesten tulee, siinä järjestyksessä kuin voimassa oleva Ohjesääntö Teollisuushallitusta varten määrää, lääninhallituksien kautta pitää m ainitut ilmoitukset Teollisuushallituksen saatavina; ja on kaavoja tehtäessä huomattava, että erityisiä kaavoja, jotka sisältävät kaikki ylempänä 3:ssa kohdassa olevat kysymykset, valmistetaan teollisuuden harjoittajia ja pienempiä käsityöläisiä varten. Viimeksimainituissa kaavoissa tulee pääasiallisesti olla samanlaisia kysymyksiä työntekijäin luvusta, työpalkoista ja teoksien brutto-arvosta, kuin varsinaisia teollisuuden harjoittajiakin varten aiotuissa laveammissa kaavoissa on.

7 m 5:ksi. Teollisuushallituksen on sittemmin järjestäminen täten saadut tilastolliset ainekset, niin että teollisuustilasto niin paljon kuin suinkin mahdollista vastaisi tarkoitustaan s. o. selvästi osottaisi teollisuusliikkeen laajuuden ja tuotantokyvyn sekä koko maassa että sen eri osissa, kunakin vuotena. Muuten ovat vuotuisessa tilastollisessa kertomuksessa, joka Teollisuushallituksen valvonnan alla on painettava saman kokoiseksi kuin nykyiset Tilastollisen Toimiston kertomuksetkin ovat ja julkaistava Suomenmaan Virallisessa Tilastossa, vuoriviljelys ja ruukinhoitotilasto erityisesti otettavat käsiteltäviksi yhtäpitäväisyydessä sen suunnitelman kanssa, jota on seurattu Vuorihallituksen viimeksi antamia vuosikertomuksia tehtäessä, sekä erityinen katsaus annettava arvokkaammista teollisuuslaitoksista. Käsillä olevaa 884 vuoden teollisuustilastoa kirjoitettaessa ei ylempänä olevia määräyksiä vielä kaikin puolin ole voitu noudattaa luonnollinen seuraus siitä, että vanhemmissa kaavoissa ei ole vastattaviksi asetettu kaikkia niitä kysymyksiä, joita uudemmat nyt koettavat saada selville. Ylempänä 3:ssa kohdassa, mom:ssa h), i) sekä j) mainittu työväen luokitus sukupuolen ja ijän mukaan, eroaa ennen hyväksytystä, ja tehtyjen päivätöiden luvusta sekä työpalkoista yhtä vähän kuin työntekijöitä mahdollisesti kohtaavista onnettomuuksistakaan ei vanhemmassa tilastossa lainkaan ollut puhetta. Sitä vastoin ovat nyt jo eri teollisuushaarat järjestetyt toistensa jälkeen siihen järjestykseen, johon kelvolliseksi katsottu luokitussuunnitelma ne vaatii. Mitään eroitusta tehdas- ja käsityöteollisuuden välillä ei ole tehty; tosin on välttääkseen liiallista laveutta, katsottu tarpeelliseksi eroittaa isommat ja pienemmät verstaat toisistaan ja ovat sentähden työntekijäin lukumäärät, valmistettujen tavarain arvot ja muut kohdat pienemmissä tahi pienimmissä näistä, tulleet enemmän summittaisesti järjestelmässä mainituiksi. Koska alkuilmoitukset tarve aineitten ja teoksien paljoudesta ovat olleet milloin perin yleisiä milloin taan turhan tarkkoja vaan eivät kummassakaan tapauksessa ole näyttäneet ansaitsevan julkaisemista, niin on näitä ilmoituksia hyvin usein jätetty pois. Mitä muuten koko tähän kertomukseen tulee, niin on sitä ainoastaan pidettävä yhtenä monen muun kokeen joukossa, joilla on sama päämaali; kaikki koettavat nim ittäin selvitellä erästä tilastotieteen vaikeimmin järjestettävää alaa. Kertomus jakaantuu neljään osastoon: Ensimäinen Osasto sisältää yleisen katsahduksen teollisuuslaitoksiin tehtaisin ja verstaisin koko maassa, ilmoittaen niiden tarkoituksen, lukumäärän, työntekijäin luvun ja valmistetun tavaran arvon, sekä kunkin teollisuuslajin edessä olevalla ryhmä- ja luokkanumerella viitaten vastaavaan numeroon seuraavissa osastoissa. Toinen Osasto sisältää sen pohjan, jolle ensimäinen suoranaisesti perustuu eli eri teollisuuslajit järjestettyinä maan kahdeksaa eri lääniä kohti ja katsottuina samalta kannalta, kun ensimäisessäkin osastossa; ilmoituksia valmistetun tavaran paljoudesta ja laadusta on lisätty siinä kohdin missä on ollut mahdollista. Kolmas Osasto sisältää yleisen läänitilaston ilmoittaen eri teollisuuslajit läänien kaupungeissa ja kihlakunnissa; tätä osastoa täydentää neljäs Osasto, joka sisältää kaikki ne erityiset alkuilmoitukset, joita on katsottu tarvittavan julkaista.

8 Vuoriviljelys, Tehdas- ja Käsityö-teollisuus luokittain järjestettyinä erityisesti Suomen oloihin katsoen. Ensimäinen Osasto. Ensim äinen ryhm ä. Kaivoslouhinta ja malminsaalis. Luokka. Rauta-, kupari-, hopea-, lyijy-, tina-, nikkeli- ja sinkkimalmikaivoksia. 2. Rikkikiisu-, grafiti-(lyijykivi) kaivoksia ja louhoksia. Luokka 2. Järvim almin saantipaikkoja. 2. Suomalmin saantipaikkoja. Luokka 3. Huuhtamoita. 2. Annollislaitoksia. Toinen ryhm ä. Sulattoja ja metallin jalostuttamislaitoksia. Luokka 4. Masuuneja. 2. Melloituslaitoksia. 3. Terästehtaita. 4. K ankirautatehtaita. 5. Rauta- ja teräslevy tehtaita. 6. Rautavalimoita. 7. Hopea-, kupari-, tina-, lyijy-, sinkkitehtaita 8. Jura- ja hienotaetehtaita. 9. Kuparisepän verstaita. 0. Naula-, rautalanka- ja pultti tehtaita.. Sahanterätehtaita. 2. Hauli- ja luotitehtaita. 3. Kirjasin valimoita. 4. Rahapajoja. Luokka 5. Tehtaita kulta-, hopea- ja tinatavarain valmistamista varten. 2. Vaskivalimoita. 3. Kultaus-, hopeoitus-, tinaus- ja galvanoimistehtaita. 4 Lakki- ja peltisepän verstaita. 5. Viilatehtaita.

9 6. Tehtaita karstojen ja muitten teräslankatavarain valmistamista varten. Kolmas ryhm ä. Koneteollisuus. Luokka 6. Konepajoja. 2. Laivaveistämöitä, varveja. Luokka 7. Tehtaita kellojen ja tieteellisten koneitten valmistam. varten. 2. soittokoneitten valmistamista varten. 3. sähkökoneitten 4. haavanparannuskalujen 5. ompelukoneitten 6. ampumaaseitten Toinen Osasto. Neljäs ryhm ä. Kiviteollisuus. Luokka 8. Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita. 2. Kivihiomoita ja kiilloituslaitoksia. 3. Kivimyllyjä ja kivensurvontalaitoksia. Luokka 9. Kalkkiuuneja. 2. Sementtitehtaita. 3. Tiilitehtaita. 4. Savenvalajan verstaita. 5. Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita. 6. Savipiippu- ja torvitehtaita. 7. K ipsivalajan verstaita. Luokka 0. Lasitehtaita ja lasihiomoita. 2. Peilitehtaita. Viides ryhm ä. Kemiallinen teollisuus. Luokka. Tuotteita, jotka perustuvat elimettömiin aineksiin, esim. elimettömiä happoja ja suoloja. 2. Kimröökki- ja väritehtaita. 3. Värjäys- ja valkaisulaitoksia. Luokka 2. Oljykeittiöitä. 2. K ynttilätehtaita. 3. Saippua-, suopa-, glyserini- ja voidetehtaita. Luokka 3. Terva-, piki- ja jasfalttikeittiöitä. 2. Tehtaita hartsin, tärpätin, puuöljyn, puuviinan, lakkavernissan, sinettilakan, hajuvesien j. n. e. valmistamista varten. 3. Puu- ja kivennäisöljyjen (Petrolion) puhdistuslaitoksia.

10 V I 4. Kaasutehtaita. 5. Sähkövalotehtaita. 6. Turpeennosto- ja sydenpolttolaitoksia. Luokka 4. Tulitikkutehtaita. 2. Ruutitehtaita. 3. Dynamititehtaita. 4. Tehtaita muunlaisten räjähdysainesten valmistamista varten. Luokka 5. Liimakeittiöitä ja gelatinitehtaita. Luokka 6. Luumyllyjä. 2. Tehtaita keinotekoisten lannoitusaineitten valmistam. varten. 3. Tadejauho-(pudretti-)tehtaita. Kuudes ryhm ä. Nahkateollisuus. Luokka 7. N ahkaparkittoj a. 2. Tehtaita ja verstaita satulasepän töitä ja nahkateoksia varten. 3. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksiä esim. keinotekoista nahkaa, kumi- ja vahakangasta varten. 4. karva-, harjas-, jouhi-, höyhen-, nahka-, tu rk k i-ja patjaaineksia sekä harjateoksia varten. Seitsemäs ryhm ä. Tekstiiliteollisuus. Luokka 8. Villakehruulaitoksia. 2. Villa- ja verkatehtaita. 3. V anutuslaitoksia. Luokka 9. Pumpulikeliruu- ja kutomatehtaita. 2. Liinakehruu- ja kutomatehtaita. 3. Trikootehtaita. 4. Sukkatehtaita. 5. Rihma- ja pitsitehtaita. 6. Vanutehtaita. Luokka 20. Köysitehtaita. 2. Nyörinpunojan verstaita. Kahdeksas ryhm ä. Paperiteollisuus. Luokka 2. Puuhiomoita, puu- ja olkimassatehtaita. 2. Sellulosate htaita. 3. Pahvi-, kattohuopa- ja asfalttitehtaita. 4. Paperitehtaita. 5. Tapettitehtaita. 6. Kirjeenkuori- ja pussitehtaita. 7. L aatikkotehtaita. 8. K orttitehtaita. 9. Kirj ansitomatehtaita.

11 V II Yhdeksäs ryhm ä. Puun, kautsun, guttaperkan, luun ja muitten samanlaatuisten aineitten kalustamista tarkoittava teollisuus. Luokka 22. Sahalaitoksia. 2. Paanunveistolaitoksia. 3. Kimpi- tahi puulankatehtaita. Luokka 23. Nikkarin verstaita ja huonekalutehtaita. 2. Sorvausverstaita ja lankarullatehtaita. 3. Tynnyrintekijän verstaita. 4. Y äkipyörätehtaita. 5. Korkkitektaita. Luokka 24. K oppatehtaita (puuta, niintä, juuria, rottinkia). 2. Tehtaita puisien leikkikalujen valmistamista varten. Luokka 25. Luunveistoslaitoksia. 2. Kampatehtaita. 3. Tehtaita kautsu-, guttaperkka- ja merivahateoksia varten. Luokka 26. Ajokalutehtaita. Kymmenes ryhm ä. Rakennusteollisuus. Luokka 27 Töitä, joita ovat valmistaneet:. Yksityiset arkkitehdit. 2. Rakennusurakkamiehet. 3. Muurarit. 4. Salvomiehet. 5. Katonpanijat. 6. M aalarit ja tapetinpanijat. 7. Lasimestarit. 8. Nuohojat. 9. Kadunlaskijat. Yhdestoista ryhmä. Ravinto- ja nautintoaineita valmistava teollisuus. Luokka 28. Jauhomyllyjä. 2. Ryyni-, seulo- ja survinmyllyjä. 3. Tärkkelys- ja dekstrinitehtaita. Luokka 29. Sokeritehtaita. 2. Suklaatehtaita. 3. Sikuri- ja kahvisurrogaattitehtaita. Luokka 30. Leipätehtaita. 2. Sokerileivostehtaita. 3. Teurastuslaitoksia. 4. M akkaratehtaita. 5. Meijereitä. 6. Säilytys-(konservi-) laitoksia.

12 vm Luokka 3. Oluttehtaita. 2. P ortteritehtaita. 3. Viinapolttimoita ja puserrushiivatehtaita. 4. Väki viina- ja likööritehtaita. 5. Hedelmäviiniteht aita. 6. Etikkatehtaita. 7. Kivennäisvesitehtaita. Luokka 32. Tupakkatehtaita (kartuusitupakkaa, sikareja, paperosseja, nuuskaa). K ahdestoista ryhmä. Vaatetus- ja puhdistusteollisuus. Luokka 33. Paitatehtaita. 2. Räätälin verstaita. 3. H attu- ja lakkitehtaita. 4. Turkkurin verstaita. 5. Tehtaita hansikasten, hankkilusten y. m. valmistamista varten. 6. Jalkinetehtaita ja suutarin verstaita. Luokka 34. Tukankäherrys- ja parranajohuoneita. Luokka 35. Kylpylaitoksia. 2. Pesu- ja mankelilaitoksia. Kolmastoista ryhm ä. Kuvaava teollisuus. Luokka 36. Kirjapainoja. 2. Kivipainoja. 3. Puunpiirroslaitoksia. 4. V alokuvauslaitoksia.

13 Classification de l exploitation industrielle des mines, des fabriques et des métiers, particulièrement par rapport à l état des choses en Finlande. Première Section. Groupe I. Abatage et extraction des minerais. Classe. Mines de fer, de cuivre, d argent, de plomb, d étain, de nickel et de zinc. 2. Mines et carrières de pyrite et de graphite. Classe 2. Extractions du fer des lacs. 2. E xtractions. du fer des marais. Classe 3. Laveries. 2. Enrichissements. Groupe II. Fonderies et raffineries de métaux. Classe 4. Hauts-fourneaux. 2. Fourneaux à soufflets. 3. Aciéries. 4. Forges à barres. 5. Forges à plaques de fer et d acier. 6. Fonderies de fer. 7. Forges à argent, à cuivre, à étain, à plomb et à zinc. 8. Taillanderies et petits ouvrages en fer. 9. Chaudronneries. 0. Clouteries, tréfileries et fabriques de boulons.. Fabriques de scies. 2. Fabriques de petit plomb et de balles. 3. Fonderies de caractères. Classe 4. Monnaies. 5. Fabriques d articles en or, en argent et en étain. 2. Fonderies de bronze. 3. Ateliers de dorure, d argenture, d étamage et de galvanisation. 4- Ferblanteries et laminoirs.

14 5. Ateliers de tailleur de limes. 6. Fabriques de cardes et d autres articles en fil d acier. Groupe III. Industrie à la mécanique. Classe 6. Ateliers mécaniques. 2. Constructions de navires, docks, slips. Classe 7. Horlogeries et fabriques d instruments scientifiques. 2. Fabriques d instruments de musique. 3. Fabriques d appareils électriques. 4. Fabriques d appareils de chirurgie. 5. Fabriques de machines à coudre.' 6. Fabriques d armes à feu. Seconde Section. Groupe IV. Industrie des pierres. Classe 8. Carrrières et chantiers de tailleur de pierres. 2. Ateliers de polissage des pierres et lissoirs. 3. Moulins à pierres. Classe 9. Fours à chaux. 2. Fabriques de ciment. 3. Tuileries. 4. Poteries. 5. Fabriques de carreaux de brique glacée; de faïence et de porcelaine. 6. Fabriques de pipes en terre et de tuyaux. 7. Fonderies de plâtre. Classe 0. Verreries et ateliers de polisseur de verre. 2. Manufactures de glaces. Groupe V. Industrie de la chimie. Classe. Fabrications fondées sur des matières inorganiques, telles que les acides inorganiques et les sels. 2. Fabriques de noir de fumée et de couleurs. 3. Teintureries et blanchisseries. Classe 2. Huileries. 2. Fabriques de bougies. 3. Fabriques de savon de glycérine et de graisse. Classe 3. Goudronneries, fourneaux à poix et usines à asphalte.

15 X I 2. Fabriques de pains de résine, d huile de térébenthine et de bois, d esprit de bois, de laque, de cire à cacheter, de parfumeries, etc. 3. Raffineries d huile de bois et de pétrole. 4. Usines à gaz. 5. Etablissements d eclairage électrique. 6. Tourberies et carbonisations du bois. Classe 4. Fabriques d allumettes. 2. Poudreries. 3. Fabriques de dynamite. 4. Fabriques de matières explosives d autres espèces. Classe 5. Fabriques de colle et de gélatine. Classe 6. Moulins à os. 2. Fabriques d engrais artificiels. 3. Fabriques de poudrette. Groupe VI* Industrie des cuirs. Classe 7. Tanneries. 2. Selleries et d autres ouvrages en cuir. 3. Equivalents et imitations des cuirs, telles que le cuir artificiel, l étoffe imperméable et la toile cirée. 4. Objets en poils, en soies, en crin, en plume et en peaux; matières de pelleterie et de matelas; brosseries. Groupe VII. Industrie textile. Classe 8. Filatures de laine. 2. Manufactures de draps et d autres étoffes de laine. 3. Fouleries. Classe 9. Filatures et tissages de coton. 2. Filatures et tissages de lin. 3. Fabriques de tricots. 4. Bonneteries. 5. Manufactures de rubans et de dentelles. 6. Fabriques d ouate. Classe 20. Corderies. 2. Passementeries. Groupe V III. Industrie du papier. Classe 2. Polissages de bois; fabriques de pâtes de bois et de paille. 2. Fabriques de cellulose.

16 X II 3. Fabriques de carton et de feutre d asphalte et à couvrir les toits. 4. Manufactures de papier. 5. Manufactures de papiers peints. 6. Fabriques d enveloppes et de sacs de papier. 7. Fabriques de boîtes. 8. Fabriques de cartes. 9. Ateliers_de reliure. Groupe IX. Ouvrages en bois, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en pareilles matières. Classe 22. Scieries. 2. Taille-copeaux et taille-bardeaux. 3. Fabriques de fil de bois. Classe 23. Menuiseries et ébénisteries. 2. Ateliers de tourneur et fabriques de bobines. 3. Tonnelleries. 4. Poulieries. 5. Fabriques de bouchons. Classe 24. Vanneries (en bois, en tille, en racines et en rotin). 2. Fabriques de jouets en bois. Classe 25. Ateliers de sculptures en os. 2. Fabriques de peignes. 3. Ouvrages en caoutchouc, en gutta-percha et en écume de mer. Classe 26. Carrosseries. Groupe X. Industrie de construction. Classe 27 Ouvrages de:. Architectes privés. 2. Entrepreneurs de bâtiments. 3. Maçons. 4. Charpentiers. 5. Couvreurs. 6. Peintres en bâtiments et tapissiers-décorateurs. 7. Vitriers. 8. Ramoneurs. 9. Paveurs. Groupe XI. Industrie des vivres et des denrées de jouissance. Classe 28. Moulins à blé. 2. Moulins à gruau, à blutoir et à pilons.

17 X III 3. Fabriques d amidon et de dextrine. Classe 29. Raffineries de sucre. 2. Fabriques de chocolat. 3. Fabriques de chicorée et de succédanés du café. Classe 30. Boulangeries. 2. Confiseries et pâtisseries. 3. Boucheries. 4. Fabriques de saucisses et de saucissons. 5. Laiteries. 6. Fabriques de conserves. Classe 3. Brasseries. 2. Brasseries de porter. 3. Distilleries et fabriques de levure pressée. 4. Fabriques d esprit-de-vin et de liqueurs. 5. Fabriques de vin de fruits. 6. Fabriques de vinaigre. 7. Fabriques d eaux minérales. Classe 32. Fabriques de tabac (paquets, cigares, cigarettes et à priser). Groupe X II. Industrie des vêtements et du nettoyage. Classe 33. Fabriques de chemises. 2. Boutiques de tailleur. 3. Fabriques de chapeaux et de casquettes. 4. Pelleteries. 5. Fabriques de gants, de bretelles, etc. 6. Fabriques de chaussures et cordonneries. Classe 34. Fabriques de perruques et salons de coiffure. Classe 35. Etablissements de bains. 2. Etablissements de blanchissage et de calandrage. Classe 36. Imprimeries. 2. Lithographies. 3. Ateliers de xylographie. 4. Ateliers de photographie. Groupe X III.. Industrie graphique. -V (j \;.y

18 . Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen Suomessa vuonna 884. << trb (H uom. R yhm ä- ja iuokkanum ero viittaa vastaavaan n:oon seuraavissa osastoissa). Luokka. ikkain ill. (Teht. ja verat.) 02 t-h S O B V h=s B Teollisuuslaji. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. II 4, Metalliteollisuus* ,09,053 III Koneteollisuus * ,093 IV Kivenhakkuuverstaita ja hiomoita 06 22,26 IV Kalkki u u n eja* * ,40 IV 9 Sementtitehtaita ,000 IV 9 46 Tiilitehtaita * * ,322 IV Ruukku-, kaakeli-, fajanssi-japosliiniteht ,777 IV 0 2 Lasitehtaita ,43,70 V 73 Värjäyslaitoksia ,864 V 3 3 Kaasutehtaita ,696 V Tulitikkutehtaita ,204 V 6 5 Muita kemiallisia tehtaita ,332 VI Nahkaparkittoja * * ,458,623 VI Satulantekijänverstaita ja harjatehtaita ,775 V II Verkatehtaita (villakehruu ja kudonta) 497,535,750 VII 9 5 Pumpulikehruu- ja kutomatehtaita 3,309 0,879,874 VII 9 2 Trikootehtaita ,794 VII 9, 20 8 Liinakehruu-ja kutomatehtaita (nyörinteko, köydenpunonta, sukankudonta) ,7 VIII 2 23 Paperitehtaita ja puuhiomoita 2,66 8,85,595 VIII 2 4 Asfalttihuopatehtaita , Siirrettävä 2,33 33,593,799 * Tarkoitetaan sitä osaa, jota ei ole m ainittu T eollis.-t ilaston l:ssä osassa, vu oriviljelyk sestä" ja m ekaanillisist.a verstaista puhuttaessa. ** M erkitsee, että ilm oituk set eivät ole täydellisiä.

19 Siirto 2,33 33,593,799 VIII 2 2 Tapettitehtaita ,000 VIII Kirjansitomatehtaita ,38 IX Sahalaitoksia... 6,880 23,984,785 IX 22 Puunjalostuttamisteh taita ,500 IX 22 Kimpitehtaita ,000 IX Nikkarinv., huonekalu-ja ruumiinarkkut ,740 IX Sorvausverstaita ,65 IX 23 Lankarullatehtaita ,000 IX 23 3 Korkkitehtaita ,000 IX Ajokalutehtaita ,227 IX 23.24, Muunlainen puuteollisuus ,708 X Rakennusteollisuus ,374,923 X I Jauhomyllyjä * * ,603,64 XI 29 2 Sokeritehtaita ,385,622 XI 29 4 Sikuritehtaita ,400 XI Leipätehtaita ,405,4 XI Sokerileivostehtaita ,805 XI 3 3 Portteritehtaita ,00 XI 3 83 Oluttehtaita ,658,039 XI 3 7 Viinapolttimoita ,872,020 XI 3 85 Väkiviina- ja likööritehtaita * ,6 XI 3 Hedelmäviinitehtaita ,500 XI 3 4 Etikkatehtaita ,434 XI 3 9 Kivennäisvesiteh t a i t a ,930 X I Tupakkatehtaita...,26 3,333,636 XII 33, Vaatetusteollisuus...,77 2,685,498 X III Kirjapainoja ,084,82 X III 36 5 Kivipainoja , Yhteensä 27,792 92,79,664 * K oska sen viinan, jonka väkiviinat.ehtaat ovat käyttäneet, raakaaineena, arvo jo on laskettuna edelliseen sum inaan, m ainitaan tässä ainoastaan väkiviin atuotteitten netto arvo.

20 II, Yleinen katsahdus teollisuusammatteihin ja -laitoksiin jokaisessa Suomen Läänissä vuonna 884. R yhm ä. Luokka. T yöpaikat. (Teht. ja verst.) Isomp. Pienemp. T eollisuuslaji ja Lääni. T yöntekijäin luku. V alm istetun tavaran arvo Suom. m arkoissa. Raakaaine ja valm ist. tavaran laatu. M uistutuksia. II 4, 5 Metalliteollisuus * Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeen... W iipurin ,03 74,897 35,678 93,734 5 M ikkelin , K uopion , Waasan... n 77 98, O u lu n , ,09,053 III 7 Koneteollisuus * Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeen ,544 60,572 37,8 8 W iip u rin ,723 6 M ikkelin ,600 0 K uopion ,83 3 W aasan ,893 5 O u lu n ,830 li ,093 K äytetty : rautaa, kuparia, sinkkiä, m essinkiä, kultaa, hopeaa, tinaa, ly ijy ä, antim onia, arsenikkia. P ääasiallisesti valm istettu : kellosepän teoksia ja soittokoneita. * Se osa siitä, m ikä ei ole otettu tehdastilastoon.

21 IV Kiviteollisuus. Kivenhakkuuverstaita ja Momenta. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeen... W iipurin... O u lu n ,545 8,000 5, ,000 (i ,26 G raniittia hakattu katuk ivik si ja hautapatsaiksi ; m arm oria hautapatsaiksi. K iviliiom o. IV Kalkkiuuneja **. Turun ja Porin l:issä M ikkelin... K uopion ,500,000 8,90 63,87 t:iä kalkkia. 400, ,40 75,957 t:iä kalkkia. IV 9 IV 9 IV 9 _ Sementtitehdas. Uudenmaan läänissä 20 55,000 4,800 t:iä sem enttiä. Tiilitehtaita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeen...» n W iip u rin... K uopion... O u lu n ,302 59,000 84,400 7,000 2,600 69,420 2, kpl. tiiltä ,75, ,322,33,500 kpl. tiiltä. 8 3 Ruukku-, kaakeli-, fajanssi- ja posliiniteht. Uudenmaan läänissä , Turun ja Porin 89 03,07 3 Hämeen ,225 3 W iipurin ,000 K uopion W aasan... 5,034 O u lu n , ,777 K aakeleita, astioita ja ruukkuja. Ruukkuja. Ruukkuja. K aakeleita ja ruukkuja. K aakeleita.

22 5 r v 0 Lasitehtaita. 2 Uudenmaan läänissä 52 39,000 78,500 pulloa. 2 2 Turun ja Porin Hämeen ,80 346,500 Ikkunalasia ja pulloja. Tallottuja ja tahkom attom ia lasitavaroita. 2 W iip u rin ,000 Ikkunalasia ja pulloja. n» 34 58, ,435 pulloa. Mikkelin , ,000 K uopion ,000 40,000 W aasan ,000 Ikkunalasia.»» Kemiallinen teollis. 495,340,208 v Värjäyslaitoksia Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... W iip u rin... Mikkelin... K uopion ,893 55,400 37,732 2,078 32,025 63, W aasan ,684 3 O ulun , ,864 Värjäysaineena käytetään pääasiallisesti : indigoa, konssinellia, sandelia,sinipuuta,keltapuuta, krappia, orleanaa, orseljia, sum akkia, aniliiniä, krom ihap. kalia. v 3 Kaasutehtaita. Uudenmaan läänissä ,96 '25,69,627 k. jalk. kaasua. Turun ja Porin 5 9,500* 7,474,000 W iip u rin... 95,000 2,046, ,696 v 4 Tulitikkutehtaita. * Netto arvo? 2 Uudenmaan läänissä 34 40,000 4,370,000aatikkoa. 3 Turun ja Porin 53 40,080 3,387,000 H äm een ,000 3,000,000 2 W iip u rin ,694 6,949,000 8 Siirrettävä ,774 47,706,000 laatikkoa.

23 6 8 Siirto ,774 40,706,000 laatikkoa. 2 Kuopion läänissä 53 23,430 (2,300,000) Waasan 2 23,000 2,000, ,204 52,006,000 laatikkoa. y -6 Muita kemiallisia 5 4 tehtaita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin r ,00 09,255 Saippuaa, luujauhoja, liinaöljyä, puuhappoa, kim röökkiä. 4 H äm een ,977 2 W iip u rin ,893 2 Mikkelin ,560 2 K uopion... 5,76 T alikynttilöitä. 5 W aasan ,83 H uutia. Pikeä. 2 O u lu n ,000 P ikeä. 5 Nahkateollisuus. VI 7 Nahkaparkittoja. 9 4 Uudenmaan läänissä 2 0 Turun ja Porin 6 5 H äm een W iipurin , , ,868 95, , M ikkelin , K uopion , W aasan ,376 7 O u lu n... 88,827, ,458,623 Omanmaan ja ulk o maan isom m ista ja pienem m istä vuodista valm istettu antura-japäällisnahkaa. Ilm oitukset vaillinaisia. Y l 7 Satulantekijänverstaita, harjateht. y. m. 3 5 Uudenmaan läänissä 28 44,97 6 Turun ja Porin 40 78,374 H arjateoksia. 2 5 Hämeen ,502 0 W iip u rin... 2,770 3 M ikkelin... 4,650 8 Kuopion 6 30,933 2 W aasan ,84 0 Oulun ,734 K iiltonahkaa ,775 H a rja -ja sääm iskänahkateoksia.

24 VH 8 VII 9 VII 9 VII 9 VII 9 VII 20 VII 20 VIII Tekstiiliteollisuus. Verkatehtaita. (V illakehrnu, kudonta). Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeen , , , ,535, Pumpulikehruu- ja kutomatehtaita. Turun ja Porin l:ssä Hämeen... W aasan ,879,874 Trikootehtaita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin 8 00 Y hteydessä värjäy«laitoksien kanssa. 350,095 9,350,000,79,779 9, , , Sukankudontatehdas. Hämeen läänissä Idinakehruu- ja kutomatehtaita. Hämeen läänissä Nyöritehtaita- Uudenmaan läänissä Turun ja Porin , ,00 24,538,25 Köysitehtaita. Turun ja Porin l:ssä 5 3,358 P aperiteollisuus. Paperitehtaita ja puuhiomoita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin ,7 250, ,500 3 Siirrettävä ,500 5,000 7 trikootavaroit.a. 50,000 paperiainetta. 57,000 käärepaperia

25 8 3 Siirto ,500 0 Hämeen läänissä 4 5,076,665 ppr. pliv. puuain., sellnl. 8 W iipurin 620 2,520,430 2 W aasan ,000 4,780,000 ppr., ja pliv ,85,595 vin 2 Asfalttihuopatehtaita. Uudenmaan läänissä 4 28,500 4,000 kääröä. Turun ja Porin 3 4,500 Hämeen... Y h teyd essä paperitehtaan kanssa. W iipurin , ,000 VIII 2 Tapettitehtaita. Uudenmaan läänissä ,000 2,3,000 kääröä. Wiipurin , ,OCX) ,000 2,503,000 kääröä. V III 2 Kirjansitomatehtaita, laatikko-, pussi-, kirjeenkuori- ja käyntikorttitehtaita. 5 9 Uudenmaan läänissä 80 3,296 8 Turun ja Porin 20 34,4 6 Hämeen ,90 7 W iip u rin ,239 3 M ikkelin ,500 3 K uopion ,50 9 W aasan ,92 4 O u lu n , ,38 Puuteollisuus. IX 22 Sahalaitoksia. Laatikoita, kirjeenkuoria, käyntikortteja. 7 6 Uudenmaan läänissä 46,63,807 6,538 stand. 50 Turun ja Porin 45 5,373,536 52, Hämeen ,55,768 7, W iipurin ,08,638 68, M ikkelin ,050 9,005 Ï9 K uopion ,898,43 32, Siirrettävä ,95,942 96,672 stand.

26 Siirto ,95,942 96,072 stand. 28. Waasan läänissä 330,097,023 0, Oulun 908 2,792,820 25, ,982, ,792 stand. IX 22 Kimpitehdas. W iipurin läänissä 4 5,000 Punlankaa. IX 23 Nikkarinverstaita ja huonekalutehtaita. 0 Uudenmaan läänissä 7 24 Turun ja Porin 2 9 H äm een ,744 27,04 42, W iip u rin Mikkelin , K uopion ,640 4 W aasan , O u lu n ,87 IX 23 Iiumriänarkku teli t. Uudenmaan läänissä 0 3, ,740 U lkom aan puulajeista m ainitaan käytetyksi ainoastaan : pähkinäpuuta, nm honkia ja tam mea. IX 23 Lankarullatehdas. Uudenmaan läänissä 36 88,000 90,000 krossia lankarullia. IX 23 Puunjalosti'ttamist. Turun läänissä ,500 IX 23 Sorvausverstaita. 6 Uudenmaan läänissä 9 5, Turun ja Porin 2 0, H äm een ,965 W iip u rin ,870 3 Mikkelin... 3, K uopion... W aasan... O u lu n , , , stand, valm iita lankkuja ja lautoja. IX 23 Korkkitehtaita. Uudenmaan läänissä 0 36,000 K orkkia, hcngenpelas- Siirrettävä 0 36,000 tuskapineita. 2

27 0 Siirto.0 36,000 _ Turun ja Porin l:ssä "W iipurin ,000 9, ,000 82,000,000 korkkia. 3,000,000 IX Ajokalutehtaita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... W iip u rin... W aasan... O u lu n ,26,440,550 85, , ,227 IX Muita tähän ryhmään kuuluvia ammatteja. (K oppia, leikkikaluja, astioita y. m.) Uudenmaan läänissä Turun ja Porin W iip u rin... W aasan ,304 3,237 3,667 2, ,708 X 27 Rakennusteollisuus Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... W iip u rin... M ikkelin... K uopion... W aasan... O u lu n ,525 95,904 90,95 23,090 8,800 47,489 55,083 33, ,374,923 E nim m äkseen m aalarin ja m uurarin työtä. T yöpaikkain luku koskee ainoastaan m aalarinverstaita.

28 Ravinto- ja nau tin toaineita valmistava teollisuus. X I 28 Jauhomyllyjä **. 34 Uudenmaan läänissä Turun ja Porin ,000 höyryin., 20 tu u lim yllyä, 3 vesim yllyä. 47 H äm een ,970 2 höyrym. = 4 hv. 2 2 W iip u rin ,00 tulli: 0,336. Mikkelin... K uopion ,000 höyrym. iauhet. 8,793 t:iä viljaa. W aasan... 27,287,000 höyrym. = 60 hv. 7 O u lu n... 57,399,544 3 höyrym. = 4 hv ,603,64 X I 29 Sokeritehtaita. Uudenmaan läänissä 69,700,94 77,038 IH sokeria. Turun ja Porin 76,685,428 88, ,385, ,55 8> sokeria. X I 29. Sikuritehtaita. Hämeen läänissä 9 7,880 23,960 m 2 W iipurin 20 6,000 20,250 W aasan 3 29,520 0, ,400 54,20 m X I 30 Leipätehtaita. 3 8 Uudenmaan läänissä , Turun ja Porin ,9 6 4 H äm een , W iip u rin ,746 7 Mikkelin ,800 8 K uopion , W aasan ,408 5 O u lu n , ,405,4 X I 30 Sokerileivostehtaita. 3 2 Uudenmaan läänissä 30 7, Siirrettävä 30 7,853

29 2 3 2 Siirto 30 7,853 5 : Turun ja Porin l:ssä W iip u rin ,952 2, ,805 X I 30 X I 30 XI Meijereitä ** Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Teurastuslaitoksia, makkaratehtaita, kalansuolauslaitoksia. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... W iip u rin... Mikkelin... K uopion... W aasan... O u lu n ,347 90,000 44, ,629 8,847 8,077 67,346,300 8,004 6,605 6, , Oluttehtaita. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin H äm een... W iip u rin... M ikkelin... K uopion... W aasan... O u lu n ,332, , , ,440 62,098 69, ,980 76,500,83,754 kannua. 904,670 54, ,575 92,060 87, ,225 54, ,658,039 4,867,450 kannua. X I 3 Portteritehdas. Uudenmaan läänissä 8 40,000 25,000 kannua. XI 3 Olut- ja portteriteht. 2 Uudenmaan läänissä 5 06, , k:a olutta portteria.

30 3 X I 3 -- _ Viinapolttimoita. Uudenmaan läänissä 52,846, ,6 kannua. 6 Turun ja Porin 7 2,58, ,589 7 H äm een... 98,20, ,966 7 W iip u rin ,53 308,474 7 Mikkelin , ,05 5 K uopion ,559 34,548 3 W aasan... 80,653,68 79, O ulun ,580 25, ,872,020 4,333,872 kannua. X I 3 Väkiviina- ja likööritehtaita. 2 Uudenmaan läänissä 26 2,643, ,387 kannua. 27 Turun ja Porin 36 2,408, ,577 6 H äm een ,69 240,894 3 W iip u rin , ,527 6 M ikkelin ,24 24,482 7 K uopion , ,48 7 W aasan , ,636 7 O u lu n ,430 6, ,463,6 3,73,559 kannua. X I 3 Etikkatehtaita. - 3 Uudenmaan läänissä Turun ja Porin 2 4 2,000 3, ,434 X I 3 _ Hedelmäviinitehdas. Turun ja Porin l:ssä 2 4,500 X I 3 Kivennäisvesitehtaita. valm istusaine : tislaam atoin paloviina. 3 Uudenmaan läänissä 6 48, ,000 pulloa. Turun ja Porin 3 24,000 45,000 2 H äm een ,000 85,000 K uopion...,200 W aasan... 5,000 90,000 O u lu n , , ,500 pulloa.

31 4 X I 32 Tupakkatehtaita. 6 Uudenmaan läänissä ,500 7 Turun ja Porin 345,302,780 2 H äm een ,000 5 W iip u rin , W aasan ,780 2 O u lu n , ,333,636 X II 33 Vaatetusteollisuus Uudenmaan läänissä 562,088, Turun ja Porin , H äm een , W iip u rin , Mikkelin , K uopion , W aasan , O u lu n ,792 n n 60 70,000 K enkätehdas ,685,498 Kuvaava teollisuus. X III 35 Kirjapainoja. 9 Uudenmaan läänissä 38 64,24 6 Turun j a Porin 96 98,898 5 H äm een ,500 3 W iip u rin ,932 Mikkelin... 3 K uopion ,850 2 W aasan ,400 3 O u lu n , ,084,82 X III 35 Kivipainoja. 3 Uudenmaan läänissä 6 77,974 2 Turun ja Porin 99 36, ,373

32 5 M u is tu tu k s i a. Vähiviinatehtaissa on raakaaineena käytetty paloviinaa kussakin eri läänissä seuraava määrä, nim ittäin: Uudenmaan läänissä ,300 kannua. Turun ja Porin lään issä ,884 n Hämeen läänissä ,430 n Wiipurin lä ä n is sä ,394 n Mikkelin lä ä n is s ä n Kuopion lä ä n is s ä ,828 n Waasan läänissä ,287 n Oulun lä ä n is s ä... 7,546 V 3,283,305 kannua. 2. Sahalaitokset ovat sahanneet arvioluvuissa laskettuna: Uudenmaan läänissä ,000 kpl. tukk. Turun ja Porin lä ä n issä ,000,000 Hämeen läänissä ,000» W iipurin lä ä n issä......,640,000 n Mikkelin lä ä n is s ä ,000 Kuopion lä ä n is s ä ,000 n Waasan läänissä ,000 n Oulun lä ä n is s ä ,000 n Yhteensä 6,95,000 kpl. tukk.

33 III, Yleinen katsahdus teollisuusammatteihin ja -laitoksiin Suomen eri Lääneissä, Kihlakunnissa ja Kaupungeissa vuonna 884. I. Uudenm aan lääni. Ryhm ä. Luokka. T yöpaikkain luku. Teht. ja verst. Isomp. Pienemp. T eollisuuslaji. K aupunki ja K ihlakunta. Työntekijäin luku. V alm istetun ;avaran arvo Suom. m arkoissa. T avaran paljous ja laatu. M uistutuksia. II 4 Jura- ja hienotaeteht. 5 l H elsingissä ,400 2 Porvoossa ,378 L oviisassa Tammisaaressa... 4,850 3 Hankoniemessä... 4,700 Raasepor. it. kihlk:ssa ,488 II 4 Kuparisepänverstaita. 2 H elsingissä ,384 Porvoossa Loviisassa , ,384 n 4 Kirjasinvalimo. H elsingissä , lh kirjasim ia. i i 5 Kulta- ja hopeasepän verstaita. 3 2 H elsingissä ,64 2 Porvoossa ,007 L oviisassa... 4,808 Tammisaaressa... 2, ,79

34 7 II 5 Vaskivalimoita. II 5 2 H elsingissä ,880 Rakennustaiteita y. m. L oviisassa Tammisaaressa , Lakki- ja peltisepänverstaita. H elsingissä... Porvoossa... Tam misaaressa , ,440 Hankoniemessä ,000 II 5 Karstatehdas. H 5 Porvoossa Neulatehdas. Tammisaaressa m 7 Kellosepänverstaita. H elsingissä ,87 Porvoossa ,838 2 Loviisassa Tam misaaressa ,445 Raaseporin itäis. kihl. 6, ,544 h i 7 Pianotehdas. H elsingissä , pianinoa, 2 fly y g eliä. h i 7 Tehdas haavanparannuskaluja varten. H elsingissä , ,544 IV 8 Kivenhakkuuverst , H elsingissä ,545 2 Hankoniemessä ,000 35,700 kuut. jalk. hakattua katukiveä. 3

35 8 IV 9 Semen ttitehdas. Helsingin pitäjässä 20 55,000 4,800 t:iä sementtiä. IV 9 Tiilitehtaita. Raaseporin itäis. kihl ,000 2,000,000 kpl. tiiltä. 4 Helsingin pitäjässä 5 55,522,84,000 0 Pernajan 42 64,780,69, ,302 4,803,000 kpl. tiiltä. IV 9 Ruukku- ja kaakelitehtaita. Porvoossa L oviisassa Tammisaaressa... 3, Raaseporinitäis.kihl. Helsingin pitäjässä 9 4 8,000 3, ,675 Kaakeleita, ruukkuja ja kiviastioita. s IV 9 Kaakeli- ja fajanssitehtaita,. 3 H elsingissä ,846 IV 9 Kipsivalajanverstas. H elsingissä ,000 IV 0 Lasitehtaita. Raaseporinitäis. kihl , ,000 pulloa. Helsingin pitäjässä 26 79, ,000 V Värjäyslaitoksia. 2 H elsingissä ,240 3 Porvoossa ,290 L oviisassa ,975 Tammisaaressa ,60 2 Raaseporinitäis. kihl. 4 9, ,893 8,500 pulloa,,800 laatikkoa ikkunalasia. V 2 Oljymylly. Helsingin pitäjässä 4 7,550 4,500 k: a öljyä, 6,500 l'il öljykakkuja.

36 9 V I'2 Saippuatehdas. Helsingin pitäjässä 2 7,650,235 7 saippuaa. < < < VI 7 VI 7 VI 7! 2 2 Kaasutehdas. H elsingissä... Tulitikkutehtaita. Helsingin pitäjässä Luumyllyjä. -- H elsingissä... Pernajan pitäjässä , , , Nahkaparkittoja. 2 H elsingissä... Porvoossa... Loviisassa ;... Tammisaaressa... Raaseporinitäis. kihl. Helsingin pitäjässä Pernajan ,075 3,580 22,500 7,929 9,55 44,665 93, ,664 Satulantekijänverst. H elsingissä Porvoossa... Tammisaaressa... Hankoniemessä ,835 2,875,600, ,70 Harja- ja pensselitehdas. H elsingissä , VI 7 Säämiskätehtaita. 2 Tammisaaressa... 3,50 25,69,627 kuut. jalkaa valokaasua. 4,370,000 laatikkoa tulitikkuja % luujauhoja tusinaa pensseleitä. 83 harjoja. VII 8 Villakehruutehdas. Raaseporin itäis. kihl 8 8, % villalankoja.

37 20 VII 8 Verkatehtaita. Raaseporin länt. kihl. 0,500 Pernajan pitäjässä 5 7, ,500 VII 9 Trikootehdas. H elsingissä ,864 VII 20 Nyöritehtaita. 2 H elsingissä ,538 VIII 2 Puuhiomolta. 2 Pernajan pitäjässä ,000 50,(XX) IS paperim assaa ja pahvia. VIII 2 _ Asfalttihuopatehdas. H elsingissä ,500 VIII 2 Tapettitehdas. i H elsingissä ,000 2,3,000 kääröä tapetteja. VIII 2 Kirjansitomatehtaita. 5 4 H elsingissä ,624 2 Porvoossa ,797 L oviisassa... 3,200 2 Tammisaaressa ,296 IX 22 Sahalaitoksia. 2 H elsingissä , st. lank, ja laut. Loviisassa ,000 2, Raaseporin länt. kihl , Raaseporin itäis. kihl ,300 3, Helsingin pitäjässä ,428 6,297 3 Pernajan ,800 3, ,63,807 6,538 stand. IX 23 Nikkarinverstaita ja huonekalutehtaita. 8 4 H elsingissä ,989 2 Porvoossa , Siirrettävä 29 55,544

38 2 0 5 Siirto 29 55,544 3 Loviisassa ,00 2 Tammisaaressa ,500 Hankoniemessä ,744 IX 23 BuumiinarJckuteht. H elsingissä ,97 IX 23 Lankarullatehdas. _ Helsingin pitäjässä 33 88,000 90,000 krossia lankarullia. IX 23 Sorvausverstaita. 3 H elsingissä ,997 2 L oviisassa Tammisaaressa ,797 IX 23 Tynnyrin tekijänverst. H elsingissä ,000 L oviisassa Tammisaaressa ,430 IX 23 Korkkitehdas. H elsingissä ,000 IX 24 Koppatehdas. H elsingissä ,674 IX 25 Kampatehdas. H elsingissä IX 25 Kautsu- ja guttaperkkateosten tehtaita. 2 H elsingissä ,600 IX 25 Ajokalutehtaita. 4 H elsingissä ,240 Porvoossa ,26

39 2 2 X 27 Maalarin ja tapetinpanijanverstaita. 9 7 H elsingissä ,767 4 Porvoossa ,720 3 L oviisassa ,690 2 Tammisaaressa ,249 2 Raaseporin itäis. kihl ,38 X 27 Muita tähän ryhmään kuuluvia ammatteja. Muurari-, lasi- ja nuohojam estareita. 5 H elsingissä ,399 3 Porvoossa ,045 3 Hankoniemessä , ,44 X I 28 Jauhomyllyjä. höyrym ylly; jauhettu: L oviisassa ,000 2,000 t:iä rukiita, Raaseporin länt.kihl. 5 tdä ohria, 500t.kauroja. - 3 Pernajan pitäjässä 3 vesi-, 20 tuulim yllyä ,000 X I 29 - Sokeritehdas. H elsingissä... 69,700,94 77,038 sokeria, 27,73 l& siirappia. X I 30 Leipätehtaita. 0 H elsingissä ,67 Porvoossa ,835 L oviisassa ,000 2 Tammisaaressa ,800 2 Hankoniemessä ,500 3 Raaseporinitäis. kihl. 8 4, ,26 X I 30 Sokerileivostehtaita. 3 H elsingissä ,250 2 Porvoossa , ,853

40 23 X I 30 Teurastuslaitoksia. 20 H elsingissä ,924 2 P orvoossa , ,924 X I 30 Makkaratehtaita. 4 H elsingissä , ,629 X I 30 Kalansuolauslaitos. Tammisaaressa... 3,000 X I 30 3 Meijereitä. Porvoossa ,000 Pernajan pitäjässä - 6 3, ,347 X I 3 Oluttehtaita. 2 H elsingissä... Porvoossa... L oviisassa Raaseporinitäis. kihl Helsingin pitäjässä 52 Pernajan 3 922,550 74,950 2,640 40, ,00 7,200,377,000 k:a olutta y. m. 9,500 27,050 60, ,000 2, ,332,644,83,754 k:a olutta y. m. X I 3 2 Olut- ja portteriteht. Tammisaaressa ,00 30,000 k:a portt., 64,000 k:a olutta. X I 3 Portteritehdas. H elsingissä ,000 25,000 k:a portteria. X I 3 Viinapölttimoita Helsingissä **... Porvoossa... L oviisassa... Helsingin pitäjässä Pernajan ** , ,039 70, ,25 62,48 277,487 kannua. 06,04 30,546 38,370 70, ,846, ,6 kannua.

41 24 X I 3 Väkiviina- ja likööritehtaita. 8 H e l s i n g i s s ä P o r v o o ssa... 6,978, , ,456 k:a puhdistettua, 64,56 k:a väkiviinaa, 43,697 konjakkia, 48,25 rommia, 5,05 höystettyä palo viinaa. 4,385 k:a puhdistettua. 22,69 k a väkiv., 40,365 k:a konjakkia, y. m. L o v i i s a s s a... 74,588 27,727 k:a puhdist.227 k:a väkiviinaa,,654 k:a konjakkia, y. m. T a m m isa a r e ssa... 25,832 0,304 k:a puhdist. 2 k:a väkiviinaa, 5 k:a rommia ,890 Yhteensä 944,387 k:a. X I 3 Etikkatehdas H e ls in g is s ä ,000 käytetty 2,978 k:a tislaamatonta paloviinaa. X I 3 Kivennäisvesitehtaita. 3 H e l s i n g i s s ä , ,000 pulloa. X I 32 Tupakkatehtaita. 4 H e l s i n g i s s ä ,93 90,843 S polttotupak., 250,240 nuuskaa. 43,94,000 sikaria ja paperossia. L o v iis a s s a... 2,800 00,000 sikaria. P o rv o o ssa ,507 8,00 polttot., 829,400 sikaria ja paperossia ,500 x n Paitatehdas. H e l s i n g i s s ä ,000 X II 33 Bäätälinverstaita. 7 3 H elsingissä , Porvoossa ,287 4 Loviisassa ,450 Tam m isaaressa , Hankoniemessä... Raaseporin itäis. kihl 3 5 2,900 8, ,77

42 25 X II 33 Hattu- ja lakkiteht. 2 H elsingissä ,200 X II 33 Turkkurinverst. 2 H elsingissä ,635 Tammisaaressa... 2, ,635 X II 33 Hansikas- ja sidetehtaita. 2 H elsingissä ,920 X II 33 Suutarinverstaita H elsingissä ,338 5 Porvoossa ,50 4 Loviisassa ,400 6 Tammisaaressa ,278 3 Hankoniemessä Raaseporin itäis. kihl. 2 2, ,66 X II 33 Parranajohuoneita. H elsingissä... 5,550 X III 35 Kirjapainoja. 7 H elsingissä ,98 Porvoossa ,000 Loviisassa... 5,323 9 Ol- 64,24 X III 35 Kivipainoja. 3 H elsingissä... i'il 77,974 4

43 26 Yakiviin a teli tuissa käytetty paloviinaa : H elsingissä ,679 kannua. Porvoossa ,99 Loviisassa ,38 T am m isaaressa ,32 Sahalaitoksissa sahattu tukkeja: Yhteensä 994,300 kannua. H elsingissä......,920 kpl. Raaseporin itäis. k ih lak u n n assa ,000 Helsingin p itä jä s s ä ,000 Pernajan ,000 Yhteensä 430,920 kpl.