ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Vaunukankaan päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Vaunukankaantie 3-5 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Tiina Vesimäki Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika klo 9-13 Vastuuopettaja Kaisa Suomalainen ja Paula Hiltunen 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Kaikille yhteinen esiopetus - Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita -> kirjataan Lapsen Esiopetuksen Oppimissuunnitelmaan -> monipuolisia tapoja tutkia ja tehdä asioita (lapset mukaan suunnitteluun!) - Turvataan kasvun ja oppimisen tuki -> yhteistyö eri tahojen kanssa: ELA, neuvola, terapeutit, neuropsykologi, jne. -> säännöllinen ja jatkuva havainnointi -> arvioidaan säännöllisesti lapsen kasvua ja oppimista (päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa, yhteistyöpalaverit tarpeen mukaan, tiimipalavereissa lasten asioiden läpikäyminen) - Lapsille kokemus, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja mielipiteillä ja toiminnalla on merkitystä -> aito läsnäolo: kuunteleminen, ajatusten ja ideoiden arvostaminen osoitetaan sanallisesti

2 -> pienryhmätoiminta mahdollistaa jokaisen lapsen yksilöllisen huomioimisen -> lasten vertaisoppimisen tietoinen hyödyntäminen - avoin ja toista kunnioittava vuorovaikutus kasvatusyhteistyön perustana - lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen, ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä Oppimisen ja oivalluksen ilo - lapsia kannustetaan kokeilemaan, yrittämään, erehtymään, havaitsemaan positiivisia puolia asioista -> tiedostetaan erilaisissa tilanteissa aikuisen positiivisen palautteen merkitys - opetellaan iloitsemaan onnistumisista yhdessä -> ME- henki! (ryhmäytyminen) - järjestetään leikille riittävästi aikaa - projektityöskentely toimintatapana Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana - ohjataan lapsia ottamaan asioista yhteisesti vastuuta : apulaisena toimiminen ( ryhmän siisteydestä huolehtiminen), projektityöskentelyssä sitoutuminen yhteisesti päätettyyn aiheeseen ja työskentelyn tavoitteisiin - pienryhmätoiminta: kaikille lapsille mahdollistuu tuoda esille mielipiteitä, ideoita, aloitteita jne. - lapsille kokemuksia päätöksenteosta ("Lastenkokoukset") - lapsia ohjataan arvioimaan erilaisia tilanteita ja toimintaa sekä sanallisesti että kirjallisesti (Itsearviointi) Hyvinvointi ja turvallinen arki - avoin vuorovaikutus (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) -> aikuiset toimivat malleina! - ohjataan lapsia pitämään huolta toisistamme ("Välittämisen kulttuuri") -> lapselle positiivinen palaute tärkeää! - opetellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä: apuna erilaiset materiaalit, päivittäiset vuorovaikutustilanteet, kerhotoiminta - ohjataan lapsia ristiriitatilanteiden selvittelyssä (Miniverso) - ohjataan lapsia terveisiin elämäntapoihin: ruokailu, hygienia, liikunta jne. - turvallinen arki -> yhdessä pohditut ja päätetyt "Hyvän olon säännöt" Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Koko päiväkodin toimintavuoden teemana on projektityöskentely toimintatapana. Vuoden aikana esiin nousevat projektien aiheet tulevat lapsilta projektityö runkomme mukaisesti edeten. Projektien aiheista, sisällöstä, toteutustavoista ja kestosta päätetään pienryhmien aamukokoontumisissa sekä Lasten kokouksissa. Näemme projektityöskentelyn toimintatapana, jossa voimme mahdollistaa yhä enemmän lapsen osallisuutta päiväkodin arjessa. 1.Projektin aiheen valinta Elo- ja syyskuu on käytetty lasten leikkien havainnointiin. Havainnoimme lasten keskuste-luista nousevia asioita ja

3 kiinnostuksen kohteita. Aikuinen liittyy lasten keskusteluun esim. kyselemällä asiasta jotakin. Pyrkimyksenämme on siten ollut kartoittaa sitä, millaiset asiat heitä kiinnostavat ja mikä on mahdollisesti tulevan projektin aihe. Kiinnitämme huomiota oppimisympäristön järjestämisessä siihen, että lasten saatavilla on heitä kiinnostavia leikkejä, kirjoja jne. 2. Lasten lähtötason kartoittaminen Teemme pienryhmittäin lasten kanssa käsitekartan kirjaamalla siihen niitä asioita, joita he tietävät valitusta aiheesta. Laitamme käsitekartat esille yhteisiin tiloihimme ja tarkastelemme niitä yhdessä. Osallistamme jo projektin alkuvaiheessa myös vanhempia siten, että pyy-dämme heitä keskustelemaan valitusta aiheesta yhdessä lapsen kanssa sekä kirjaamaan lapsen ajatuksia ylös. 3.Valittuun aiheeseen tutustuminen eri keinoin/ aiheen esittely Pyrimme tuomaan projektin aihetta lapsen lähelle eri aisteja käyttäen. Toimintatapojamme voivat olla videoiden ja kuvien katselu, kirjojen tarkastelu/lukeminen, erilaisten äänien ja materiaalien kuuntelu ja tunnustelu. Tavoitteemme on tuoda aihe mahdollisimman lähelle lasten arkea, jolloin sen konkretisointi on helpompaa. Annamme tilaa lasten ajatuksille jär-jestäen aikaa ja kiireettömiä hetkiä pohdinnoille (esim. pienryhmien kokoontumisissa Las-ten kokouksissa) ja kysymyksille etsien niihin yhdessä lasten kanssa vastauksia. Huomi-oimme jokaisen lapsen ajatukset ja mielipiteet viestittäen samalla lapselle: Sinun mielipi-teesi on tärkeä. 4.Tavoitteiden asettaminen Asetamme lasten kanssa yhdessä koko ryhmää koskevia tavoitteita ja kirjaamme ne ylös. Myös jokaisen lapsen yksilölliset tavoitteet, jotka on kirjattu lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, huomioimme projektin suunnittelussa. 5.Projektin toteutus Riippuen aiheesta, teemme yhden isomman tai useita pienempiä tuotoksia (esim. kirjallinen, rakennelma, esitys). Emme kuitenkaan pidä valmista tuotosta tärkeimpänä koko tässä prosessissa. Tärkeintä on yhteinen matka, jonka aikana olemme kokeneet, tehneet ja oppineet erilaisia asioita. 6.Projektin päättäminen Aikuiset arvioivat omaa sekä lasten toimintaa. Arvioimme projektia yhdessä ryhmänä lasten kanssa (mm. Mikä oli kivaa/tyhmää?, Mitä opin?, Mikä oli vaikeata/helppoa?, Mitä olisi voitu tehdä toisella tavalla?). Jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus tuoda oma arvionsa keskusteluun. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Olemme pohtineet kehittämiskohteita koko päiväkodin henkilöstön voimin Suunnittelupäivässä Lisäksi olemme kysyneet myös vanhempien näkemyksiä kirjallisena 08/2018. Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Esiopetusryhmässämme, lasten yksilölliset taidot ja haasteet huomioiden haluamme korostaa seuraavia lapsen hyvinvointia edistäviä toimintatapoja: - ryhmäytymiseen lapselle kokemus siitä, että tuntee olevansa ryhmän jäsen -> ryhmäyttämiseen perehtyminen ja panostaminen riittävän pitkään alkusyksyn ajan + ryhmähengen ("Me yhdessä"!) luominen erilaisin toimintatavoin - antaa jokaiselle lapselle jokaisena esiopetuspäivänä kokemuksen onnistumisen tunteesta - osoittaa lapsille sanoin ja teoin, kuinka jokaista arvostetaan yksilönä, sellaisena kuin on - luoda luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin ryhmään hyväksymällä lapsen erilaiset tunnetilat (tunnetyöskentely!) - ylläpitää ryhmässä sovittuja rutiineja, asettaa lapsille johdonmukaisesti rajoja ja luoda lasten kanssa yhdessä sovitut "Hyvän olon säännöt" -> turvallinen ympäristö - kaveritaitojen tukeminen: aikuisten ohjaus ja läsnäolo leikeissä, Miniverso- sovittelun käyttö, "Hyvän olon säännöt" - turvallisen ilmapiirin luominen: lapsen aito kuunteleminen, ongelmatilanteisiin puuttuminen, avoin yhteistyö vanhempien ja kasvattajien kesken, selkeän päivärytmin toteuttaminen Kehittämiskohde 2: Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen - Ryhmätiloissa näkyvillä erilaista oppimismateriaalia (kirjaimet, numerot, tekstiä ja sanoja näkyvillä, erilaisia toimin-

4 taohjeita kuvin jne.) - Lasten tuotokset näkyvillä ryhmätiloissa - Lastenkokouksissa suunnitellaan ja päätetään Leikkikarttaleikeistä (= huomioidaan lasten kiinnostuksenkohteita) ja leikkien sijoittelusta ryhmän toimintatiloihin sekä pohditaan leikkien "rikastamista" erilaisin valmis- ja itse tehdyin materiaalein - lasten kiinnostuksen kohteiden näkyväksi tuominen -> projektien dokumentointi sisätiloissa = "Projektiseinät" - vierailut: kirjasto, museot, kulttuuritapahtumat (Skidi- viikon ohjelma) - Tuusulan museon järjestämiin opetuspajoihin osallistuminen sekä materiaalipakettien hyödyntäminen - TVT- laitteet (ipadit, älytaulu) tiedonetsinnässä, havainnollistamisessa ja oppimissovellusten käytössä - retket päiväkodin lähiympäristöön (koulun piha + metsä), leikkipuistoihin (liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina) - päiväkodin jumppasalin hyödyntäminen vauhdikkaaseen liikkumiseen omien ryhmätilojen ollessa hyvin rajoitetut - lasten kanssa yhdessä sovitut säännöt ja toimintatavat yhteisten tilojen käyttöön (mm. välineiden asianmukainenkäyttö ja säilytys merkityillä paikoilla) - työvälineet ja materiaalit säilytetään lasten ulottuvilla Kehittämiskohde 3: Yhteisöllisyys Vahvistamme ja mahdollistamme yhteisöllisyyttä seuraavilla toimintatavoilla: -kannustetaan leikkimään yhdessä yli ryhmärajojen -tutustumisleikkejä, yhteisleikit -"kannattellaan" oman pienryhmän keskusteluissa muita pienryhmiä -yhteiset lauluhetket, leikkihetket, lastenkokoukset, tapahtumat (Pihaseikkailu, juhlat jne.) -yhteiset säännöt, yhteiset käytänteet, keskinäinen arvostus ja kunnioitus -nostetaan esille/ihastellaan myös muiden ryhmien tuotoksia -mahdollistetaan leikkivierailut muissa ryhmissä -projektituotosten esittelyä muille ryhmille, arvostetaan muiden aikaansaannoksia Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Yksikön sisäinen yhteistyö: Esiopetusryhmä tekee toimintakauden aikana yhteistyötä Meirameiden (5- vuotiaiden ryhmä) kanssa mm. sopimalla älytaulun käytöstä, viettämällä yhteisiä lauluhetkiä ja juhlia (Puurojuhla). Päiväkodin muiden ryhmien kanssa

5 tavataan esim. yhteisillä lauluhetkillä, Pihaseikkailu- tapahtumassa ja muissa yhteisissä esityksissä sekä koko päiväkotia koskevissa tapahtumissa. Myös projektityöskentelyyn sisällytettynä toteutetaan ns. vierailuja puolin ja toisin, jolloin lapset esittelevät toisilleen projektejaan. Joustavat ryhmittelyt: Kevätlukukaudella siirrytään toimimaan enemmän kokoryhmänä; mm. koko ryhmän yhteisillä aamupiireillä. Näin harjoitellaan tulevan koululaisen taitoja, isossa ryhmässä toimimista. Esiopetusryhmässä toimii toimintavuoden aikana useita kerhoja; Eläinleikkikerho, Tunnekerho ja Kiti-kerho (kielelliset valmiudet). Tuen kerhoihin lapset on koottu yli pienryhmärajojen ja tarvittavan tuentarpeen mukaisesti. Osa tukea tarvitsevista lapsista osallistuu Vaunukankaan koulun laaja-alaisen erityisopettajan, Kimmo Vesterbackan, pienryhmäopetukseen kerran viikossa. Oppimisympäristöt: Esiopetusryhmän omia tiloja muokataan vuoden mittaan tarpeen mukaan, mm. Lasten kokouksissa keskustellaan ja päätetään yhdessä lasten kanssa ryhmien leikkipisteistä ja niiden sijoittelusta. Lisäksi sovitaan joustavasti yhteisten tilojen, kuten eskarisalin/älytaulun ja jumppasalin käytöstä. Projektityöskentelyssä ympäristö elää projektien tahtiin; käsitekartat ja projekteihin liittyvät työt ovat osana oppimisympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologia: lasten saatavilla/käytössä on ipadeja 10 kpl ja kahden ryhmän yhteisessä käytössä oleva älytaulu ja 1 läppäri. Ulkoiluun ja liikuntaan/oppimiseen hyödynnetään koulun välituntipihaa, lähialueen metsiä ja leikkipuistoja. Oman pk:n pihalla vuorotellaan viikottain ns. sivupihan ja isonpihan käyttöä. Monipuoliset työtavat: - mahdollisuus omaehtoiseen ja ohjattuun leikkiin - mahdollisuus asioiden ja ilmiöiden tutkimiseen niin sisä- kuin ulkotiloissa - liikkuminen sisä- ja ulkotiloissa - taiteellinen kokeminen ja ilmaisu (Taidepaja- viikko, ilmaisuleikit, erilaisiin kuvataide- tekniikoihin tutustuminen) - TVT- laitteet osana arkitoimintaa - toimiminen erilaisissa ryhmitelmissä (pareittain, pienryhmissä, kokonaisena esiopetusryhmänä, kaikki eskarit ja koulun 1. luokkalaiset yhdessä/ryhmiteltynä eri tavoin) Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Ajattelu ja oppiminen: - Ei anneta valmiita ratkaisuja/vastauksia -> ohjataan lasta pohtimaan itse ratkaisua tai pohtimaan omaa mielipidettään asiaan ( Mitä sinä ajattelet asiasta?, Mihin sinun mielestäsi ne märät rukkaset voisi laittaa? jne.) - Kannustetaan sinnikkyyteen ja yritteliäisyyteen ( Jokainen harjoittelee ja tekee omilla taidoillaan ja se riittää. ) - Opitaan yhdessä aikuisen kanssa; aikuinen sanallistaa lapselle, ettei osaa kaikkea ( Minä en osaa/tiedä tätä, mutta opetellaan yhdessä. ) - Projektityöskentely- toimintatapa ohjaa jatkuvasti prosessin aikana lapsia pohtimaan, kyseenalaistamaan jne. - Aikuiset havainnoivat, kuinka lapsi käyttää ajattelun ja päättelyn taitojaan esim. leikkitilanteissa. - Ihmettely, oivaltaminen, oppimisen ilo, kokeileminen, tutkiminen, kysyminen, kyseenalaistaminen, toisen kannustaminen, sinnikkyys, tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpitäminen, ratkaisujen keksiminen aikuiset antavat aikaa mahdollisuuksia ja aikaa arjen tilanteissa em. asioille. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: - Vanhempien hyödyntäminen erilaisten kulttuuritaustojen esille tuomisessa (Mintuissa erityisesti Italia ja Venäjä, joiden kulttuureihin tutustutaan yhdessä) - Aikuinen osoittaa kiinnostuksen erilaisia kulttuureita kohtaan -> auttamalla lapsia tiedon hakemisessa - Päiväkodin yhteinen tapahtuma (joulukuu 2017): Suomi 100 -> omat juuret ja omaan kulttuuri- perimään tutustuminen (laulut, kirjallisuus, kuvamateriaali jne.) - Ohjataan lapsia kuuntelemaan, tunnistamaan ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä - Oman ja muiden kulttuurin ymmärtäminen ja kunnioittaminen; tutustutaan yhdessä esim. millaisia juhlia eri kulttuureissa vietetään - Ohjataan lapsia ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin kaikissa tilanteissa. Muistetaan antaa välitön palaute onnistuneista tilanteista.

6 - Harjoitellaan toisen asemaan asettumista esim. ristiriitatilanteissa. Käytetään erilaista kuvamateri-aalia. - Ohjataan lapsia avoimeen ja toisia kunnioittavaan ilmapiiriin mm. sanallisin keinoin. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: - Säännöllinen Tunne- materiaalin käyttö: Huomaa hyvä! - kortit + Tunteet tutuiksi - kortit - Ravinnon merkitys, maistamaan kaikkea sekä ruuan määrä - Liikunnan merkitys, lasten omat jumppa kortit, liikkuminen erilaisissa ympäristöissä ( rakennetuissa ja rakentamattomissa ympäristöissä). - kestävän elämäntavan mukaiset valinnat - itsenäisyyden asteittainen lisääntyminen - avun pyytämiseen kannustaminen - vastuullisesti toimiminen - lepo, liikunta, ravinto - tunteiden ilmaisu ja itsesäätely - Ohjataan lapsia oman ja toisen kehon kunnioittamiseen esim. leikkitilanteissa. - Aikuisen apuun luottaminen kaikissa tilanteissa! Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen -> tehdään lasten kanssa esim. diagrammi havainnollistamaan jotakin asiaa - viestien muoto: kirjoitettu, puhuttu, audiovisuaalinen, digitaalinen - aikuisen malli - rikas tekstiympäristö; eskaritilaan - tutustuminen välineisiin, sovelluksiin ja peleihin - digitaalinen dokumentointi - sisältöjen tuottaminen - tutki ja keskustele: kuvista, videoista, kylteistä, tekstistä, musiikista - ota huomioon ajan ilmiöt - oman materiaalin tuottaminen digitaalisilla välineillä Kielen rikas maailma: - Aikuisen malli, rikas tekstiympäristö - Tutustuminen ja tutkiminen aikuisen kanssa (pelit, sovellukset ja ohjelmat). - Ohjataan tuottamaan itse materiaalia digitaalisilla välineillä. Osallistuminen ja vaikuttaminen: Ks. lapsen osallisuus! - oma-aloitteisuuteen kannustaminen Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle

7 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi -joulukirkko, Tuusulan srk järjestää kuljetuksen - Skidi- viikko: osallistuminen yhteen tarjolla olevista esityksistä Kevätlukukausi - "Kotikirkkoon tutustuminen", Tuusulan srk järjestää kuljetuksen sekä ohjauksen Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Touko- ja kesäkuussa 2018 siirtokeskustelut vanhempien kanssa. Käyty niiden perheiden kanssa, joiden lapsella omahoitaja vaihtunut esiopetusryhmään siirtyessä. Aloituskeskustelu käyty uusien Vaunukankaan pk:ssa aloittavien esioppilaiden vanhempien kanssa. - Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa - Tiedote koteihin kerran kuukaudessa (sähköisesti Daisyn kautta) - Syys- ja lokakuussa lasten esiopetussuunnitelma- tavoitekeskustelut (LEOPS) vanhempien kanssa - Tarvittaessa väliarviointikeskusteluja toimintakauden aikana - Kouluun siirtokeskustelut huhtikuun alkuun 2018 mennessä - Vanhempainillat: 06/2018, 08/2018 ja 01/2019 Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä Tänä syksynä toteutui sekä päiväkotimme esiopetusryhmässä ja koulun alkuopetuksessa aiemmasta poikkeava tilanne. Esiopetusryhmässämme olevasta 22 lapsesta 7 osallistuu esiopetusajan (klo 9-13) koulun esi-1.lk:ssa toteutuvaan toimintaan, jossa pedagoginen vastuu on luokanopettajalla (Kaisa Perttala). He siirtyvät esiopetusajan päätyttyä täydentävään päivähoitoon päiväkodin puolelle Minttujen ryhmään. Muut Minttujen esiopetuslapset (15) on jaettu kahteen pienryhmään, ja toimivat lastentarhanopettajien (Kaisa ja Paula) ohjauksessa esiopetusajan. Koulun esi-1.lk tekee kiinteätä yhteistyötä 1.lk:n "suurryhmän" kanssa, jota ohjaavat luokanopettajat Sanna Suotula ja Katja Arjaranta. Myös yhteistyötä kaikkien eskarilaisten ja 1.lk:n oppilaiden kanssa on suunniteltu toteutuvaksi. Olemme jo järjestäneet yhden tapaamisen (13.9.) yhteismusisoinnin merkeissä. Toimintakauden aikana tarkoituksemme on myös toimia "paja- tyyppisesti" jaotellen lapsia erilaisiin ryhmitelmiin, erilaisia toimintapisteitä toteuttaen.

8 Vanhempainillat - Elokuussa järjestettävään vanhempainiltaan osallistuu esiopetusryhmien henkilöstön lisäksi myös koulun laajaalainen erityisopettaja, VEO sekä varhaiskasvatusyksikön johtaja. - Tammikuussa järjestettävässä vanhempainillassa on edellisten lisäksi koulun rehtori ja mahdollisesti myös koululaisten iltapäivähoidon koordinaattori. Alkuopettajan vierailu päiväkodissa Huhti-/toukokuussa alkuopetuksen opettaja tulee esiopetusryhmään tutustumaan lapsiin ja vastamaan lasten kysymyksiin sekä kertomaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Siirtokeskustelut Mikäli lapsen koulun aloittamiseen liittyen on joitakin asioita, jotka vaativat tavallista enemmän tukea, käydään siirtokeskustelu, johon osallistuu esiopettajan lisäksi lapsen vanhemmat sekä koulun luokanopettaja. Siirtokeskustelussa suunnitellaan, miten luodaan lapselle niin hyvät edellytykset koulun aloittamiseen kuin mahdollista. Olemme tarjonneet mahdollisuutta siirtokeskusteluun, vaikka lapsen tuleva koulu olisi jokin muu kuin Vaunukankaan koulu. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Muita yhteistyötahoja: - Vaunukankaan koulu -> tiivis yhteistyö erityisesti "esi-1.lk:n, mutta myös 1.lk:n "suurryhmän" kanssa - Tuusulan kunnan kirjasto: käytämme säännöllisesti (joka 2. vko) kirjastoauton palveluita koko päiväkodin osalta. - Tuusulan SRK: Keväällä 2019 "Kotikirkkoretki" - TUPS: Jalkapallo- ohjaus, kevät 2019? Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Vuorovaikutustaidot ja kielen käyttötaidot - Jokaiselle lapselle pitää syntyä kokemus kuulluksi tulemiseen arjen pienissäkin tilanteissa. Myös pienryhmissä toimiminen on yksi tätä tukeva toimintatapa. - Kielenkäyttö- ja vuorovaikutustilanteet arjen eri tilanteissa: kuinka ilmaisen asiani aikuiselle/kaverille? -> Aikuisen kannustava ja johdonmukainen palaute! - harjoitellaan kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua Ymmärtämisen taidot - Aikuiset mallintavat kielellisesti arjen eri tilanteissa. - Keskustellaan, kuvaillaan asioita - tarinoiden kuunteleminen: erilaisten ilmaisujen merkitys, sanojen merkityksen ymmärtäminen, tarinan juonen muistiinpalauttaminen, tarinan opetuksellinen näkökulma Puheen tuottaminen - itsensä ilmaiseminen: aikuisen kanssa kahden kesken, ryhmätilanteessa

9 Kielellinen muisti ja sanavarasto - loruttelu, riimittely, laululeikit, kielellä (sanoilla) leikittely ovat säännöllistä arkeamme - tarinoiden kuuntelu ja kerronta (sadutus) - monipuolinen kirjallisuuden käyttö Kielitietoisuus - lukemaan oppimiseen liittyvien valmiuksien kehittäminen: kirjaimiin tutustumista leikkiin ja projektityöskentelyyn limitettynä, alkuäänteen kuunteleminen, riimittely, sanoilla leikittely, ylä-ja alakäsitteiden vahvistaminen jne. Kieli ja monikulttuurisuus - erilaiset kielelliset ympäristöt (MintuissaVenäjän kieli). Kuunnellaan S2- lasten toista äidinkieltä ja tutkitaan kirjoitettua kieltä, antaen lapselle kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas. - nimeäminen, käsitepelit, arjen toimintojen sanoittaminen - kuvakirjojen lukeminen, kuvien käyttö arjessa - yhteistyö perheiden kanssa: tutustutaan lapsen kulttuuriperintöön - Teemme tutuksi lapsille myös Suomen vähemmistöjä ja kulttuureita (ruotsinkieli, Romaanit, saamelaisuus). kulttuureista keskustelemme sitä mukaa, kun ne herättävät kiinnostusta tai ihmetystä. - Minttujen ryhmässä on yksi kaksikielinen lapsi (venäjä-suomi). Hänen kaksikielisyyttään tuetaan mm. tutustumalla hänen toiseen kieleen ja kulttuuriin (esim. opetellaan tervehdyksiä, helppoa arjen sanastoa). -Tutustumme suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Asioita tarkastellaan suomalaisuuden ja Suomen näkökulmasta mm. seuraavasti: - tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja musiikintekijöihin (mm. Sibelius) - tutustutaan suomalaiseen luontoon tehden retkiä - toteutetaan kädentöitä suomalaisuuden "tunnusmerkeistä" - tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen Suomi toisena kielenä opetus Minttujen ryhmässä on yksi (1) lapsi, jolla äidinkieli on venäjä. Hän osallistuu ELA:n pienryhmäopetukseen ja mahdollisesti myös S2- opetukseen (suunnitelma vielä kesken). Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö - Päiväkodissamme järjestetään säännöllisesti nk. Pedagogisia kahviloita, joihin koko henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua. Sisältö määräytyy aina senhetkisen tarpeen mukaan. Lisäksi lastentarhanopettajilla on ns. Pedagogisia tiimejä, jotka sisältyvät SAK- aikaan. - Esiopetuksen Startti- iltapäiväkoulutukset (syksy 2018 ja kevät 2019) -> "Pedagoginen dokumentointi" (syksyn aihe) - Lasten tunne- ja mielenterveystaidot ("Lapsen mielenterveyden edistäminen"- koulutus järjestetään 09/2018), ryhmän toinen LTO osalistuu

10 Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä

11 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Esiopetuksessa käytössämme on kunnan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Periaatteenamme on pyrkimys toimia niin, ettei kiusaamistilanteita synny. Käytämme paljon aikaa syksyllä lasten ryhmäyttämiseen ja ryhmäytymiseen eri keinoin. Tällä pyrimme luomaan me- henkeä ja ennaltaehkäisemään kiusaamiseen ja kaikenlaiseen syrjimiseen liittyviä ilmiöitä. Konfliktitilanteissa käytämme MiniVerso-vertaissovittelua ja lapsia ohjataan sen itsenäiseen käyttöön. Kaikki tilanteet käydään läpi myös lapsen vanhemman/vanhempien kanssa. Päiväkodissamme on kriisikansio, josta löytyy toimintaohjeet kriisi-, uhka- ja vaaratilanteisiin. Lapsen suojaaminen väkivallalta ja kiusaamiselta löytyy päiväkodin kriisikansiosta kohdasta henkisen ensiavun kriisisuunnitelma. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Niina Luhtala kuraattori: Miia Hautaniemi-Bustamante terveydenhoitaja: Krista Rastas 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Tiina Vesimäki (Varhaiskasvatusyksikön johtaja), Maisa Riekkinen (VEO), Niina Luhtala (psykologi), esiopetusyksiköiden esiopettajat (Vaunukangas, Lahelanterttu, Paijala, Lahelanniitty, Vauhti) sekä tapaamiskohtaisesti muita asiantuntijoita (esim. toimintaterapeutti, puheterapeutti,

12 kuraattori). Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Puheenjohtajana toimii sovitusti jonkin yksikön johtaja ja sihteerinä esiopettajat vuorotellen eri yksiköistä. Palaverista täytetään yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen lomake, jonka sihteerinä toiminut lähettää kaikille osallistujille sähköpostitse. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Kevään 2018 viimeisessä kokoontumisessa pohdittiin yhdessä palaverien sisältöä ja rakennetta. Sovittiin, mitkä yhteistyötahot kutsutaan (VEO hoitaa) kokoontumisiin.. Kutsuttavat yhteistyötahot: kuraattori, puheterapeutti. Kevätkauden osalta tehdään tarkempi suunnitelma syksyn toisessa tapaamisessa (14.11.). Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Noudatamme yksikkökohtaista siirtymävaiheen yhteistyösuunnitelmaa: - Huhtikuu: Tiedonsiirtopalaveri, jossa siirretään lapsen opetuksen, oppimisen tuen ja oppilashuollon järjestämisen kannalta olennainen tieto. Palaveriin osallistuu Vaunukankaan koulun rehtori, Janne Mellin, tulevat 1. luokkien opettajat sekä tietoa siirtävä esiopettaja. Muihin kouluihin sijoittuvien lasten osalta lähetetään kouluille tiedonsiirtolomake. Siirtokeskusteluita järjestetään tarvittaessa vain yksittäisten lasten kohdalla. - Toukokuu: Vaunukankaan koulun luokanopettaja (tuleva 1. luokan opettaja) vierailee esiopetusryhmässä ja kertoo lapsille kouluun liittyvistä käytänteistä. Lapsilla on tällöin mahdollisuus kysellä kaikkea kouluun ja koululaisuuteen liittyvää. - Tehostetussa tuessa olevien lasten kohdalla järjestetään aina ns. erillinen tiedonsiirtopalaveri, jossa on läsnä esiopettaja, tuleva luokanopettaja sekä lapsen huoltaja/-t. Tiedonsiirtopalaveri järjestetään toukokuussa tai mahdollisesti vasta elokuussa YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja hänen huoltajaan/huoltajiin sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Yhteistyössä otetaan huomioon lapsen ikä ja edellytykset. Lapsen hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja aina yhdessä huoltajan kanssa. Lapsen ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Huoltajan kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja heitä kuunnellaan asiassa, myös lasta kuullaan eli keskustellaan asioista lapsen kanssa hänen ymmärryksensä tasoisesti. Keskusteluissa asetetaan yhdessä tavoitteita ja niitä seurataan sekä arvioinnista pidetään erilliset keskustelut. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen lupa oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esiopetuksen tehtävä on informoida vanhempia OHR tarpeesta ja kokoontumisesta. Heiltä pyy-detään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja kysytään mahdollisuutta osallistua itse. Veo tai esiopettaja kutsuu yhteistyötahot koolle.

13 11.5 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Käytössämme on kunnan yhteiseen käyttöön laaditut lomakkeet ja ohjeet, jotka löytyvät Kaiku- intranetistä, Oppilashuoltoryhmän sivuilta. Kasvattajat tutustuvat suunnitelmiin ja esiopetuskohtainen suunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopettajien kesken ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Kaisa Suomalainen ja Paula Hiltunen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm