Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Transkriptio

1 Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

2 Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy. Tilaaja, lasten ja nuorten palvelujen lautakunta vastaa päivähoitopaikan hakemiseen liittyvästä tiedottamisesta mm. lehdissä. Lapsen huoltajat saavat tietoa päivähoidosta tuottajan edustajilta, päivähoitotoimistosta ja päivähoitopaikoista sekä toisilta huoltajilta. Päivähoitopaikoissa on päivähoidon esitteitä ja päivähoidon henkilökunta osaa ohjata asiakasta hakemaan tietoa eri päivähoitovaihtoehdoista. Päivähoitopalveluista saa tietoa myös päivähoidon ohjaus ja tukipalvelun edustajilta (esim. neuvola ja sosiaalipalvelut). Tietojärjestelmissä, kuten Tampereen kaupungin www sivuilla on olennainen tieto päivähoitopalveluista. Huoltajat voivat käydä tutustumassa eri päivähoitovaihtoehtoihin ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä. Ensikohtaamisella on tärkeä merkitys huoltajien ja päivähoidon henkilökunnan välisen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta. Päivähoitohakemuksen voi tehdä sähköisesti Huoltajanetissä tai hakemus toimitetaan lähipäiväkotiin tai päivähoitotoimistoon. Päivähoitoyksikön johtaja ottaa yhteyden perheeseen sähköisesti tai puhelimitse viimeistään kahden viikon kuluttua Huoltajanetin kautta saapuneesta hakemuksesta. Päivähoitohakemus on tehtävä viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Mikäli päivähoidon tarve kuitenkin johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikkaa. Web korinhoitajat tallentavat Huoltajanetiin jätetyt sähköiset hakemukset Effica tietojärjestelmään ja lähettävät tiedon ensisijaisesti haetun päivähoitopaikan johtajalle. Päiväkotiin jätetty hakemus tallennetaan päiväkodissa mahdollisimman nopeasti Effica tietojärjestelmään. Hakijoiden tiedot ovat myös tilaajan saatavilla. Tämä mahdollistaa ajantasaisen tiedon saamisen päivähoitotilanteesta.

3 Huoltajille tarjotaan päivähoitopaikka. Kun perhe ottaa vastaan hoitopaikan, huoltajien kanssa sovitaan palvelun tarpeen laajuudesta (kokopäivähoito, osapäivähoito tai sopimuspäivät). Jos huoltajat eivät ota hoitopaikkaa vastaan, täytyy päiväkodin johtajien uudistaa päivähoitohakemus ilmoituspäivämäärästä alkaen. Päiväkodin johtajat merkitsevät Effica tietojärjestelmän muistilapulle, että huoltaja kieltäytyi päivähoitopaikan vastaanottamisesta. Ilmoituspäivämäärästä alkaa uusi neljän kuukauden hakuaika. Huoltajat voivat jättää kunnallisen päivähoitopaikan valitsematta ja valita esimerkiksi seurakunnan järjestämän kerhon tai yksityisen palvelun tuottajan. Päiväkodin johtaja valmistelee päivähoitopaikkapäätöksen Effica tietojärjestelmään ja ilmoittaa siitä huoltajille joko puhelimella tai sähköpostilla. Asiakaspalvelupäällikkö (tilaaja) tekee päätöksen päivähoitopaikasta ja toimittaa päätöksen huoltajille postitse tai tulevaisuudessa sähköisesti. Tilaaja tiedottaa perheitä päivähoidon asiakkaaksi tulemisesta ja päivähoidon asiakasmaksuista. Päivähoidon aloituksen kannalta tärkeää on tutustuminen päivähoitopaikkaan. Huoltajia kannustetaan varaamaan aikaa päivähoidon aloittamiseen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua ja laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoitoyksikössä valmistaudutaan huoltajien ja lapsen tutustumiskäyntiin. Henkilökunta on tietoinen tutustumiskäynnistä. Perheille varataan riittävästi aikaa tutustua lapsen tulevaan lapsiryhmään, kasvattajatiimiin, päivähoidon toimintakäytäntöihin ja varhaiskasvatusympäristöön. Tutustumiskäynnillä tutustutaan lapseen sekä perehdytään perheen ja lapsen tarpeisiin ja toiveisiin. Yhdessä sovitaan tulevista tutustumiskäynneistä.

4 Kasvatuskumppanuuden aloittamista mitataan muun muassa palvelukykykyselyllä ja auditoinnilla. Palautteen pohjalta kehitetään päivähoidon palveluja vastaamaan huoltajien tarpeita. Tulevaisuuden tavoitteena on tarjota huoltajille lisää palveluiden valinnanvapautta ja vaihtoehtoja. Ydinprosessi: VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

5 Päivähoidon tilaaja, lasten ja nuorten palvelujen lautakunta ja tuottaja, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta solmivat toimintakaudelle palvelusopimuksen, jossa sovitaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelujen tuottamisesta. Arviointiin ja suunnitteluun liittyvät toimintakäytännöt kirjataan tulostiimin vuosisuunnitelmaan. Päivähoitoyksikössä järjestetään edellisen toimintakauden arviointi ja seuraavan toimintakauden suunnittelupäivä/ tilaisuus. Päivähoidon ja perusopetuksen yhteisiä arvoja käsitellään henkilökunnan kesken ja sovitut toimintakäytännöt kirjataan tulevan toimintakauden perustaksi. Saatujen palautteiden ja omien arviointien perusteella (kasvattajatiimin suunnitelma, kontekstianalyysi) suunnitellaan lapsiryhmän toimintaa ja varhaiskasvatusympäristöä. Jokaiselle lapsiryhmälle asetetaan ryhmäkohtaiset tavoitteet. Arviointi ja suunnittelupäivässä huomioidaan Tampereen kaupungin päivähoidon strategia, varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma sekä päivähoidon projektit ja hankkeet sekä hyödynnetään tehtäväalueella laadittuja laatu ja arviointiraportteja. Tiimejä muodostettaessa huomioidaan kasvattajien erilaiset osaamisalueet, vahvuudet ja toisiaan täydentävät taidot sekä lapsiryhmän tarpeet. Päivähoitoyksikössä keskustellaan kasvatuskäytännöistä ja sovitaan sekä kirjataan yhteiset toimintatavat.

6 Lapsen/lasten mielenkiinnon kohteita ja toiveita kuunnellaan sekä havainnoidaan lasten leikkiä. Kasvattaja vahvistaa lasten omaehtoista ryhmäytymistä. Ryhmäytymiseen varataan riittävästi aikaa ja kasvattaja järjestää lapsiryhmälle yhteisiä kokemuksia esim. retkiä ja leikkejä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja me henkeä. Lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lasten toimintaa havainnoidaan ja dokumentoidaan kasvunkansioihin. Havaintojen ja dokumenttien avulla päiväkodin työtiimissä suunnitellaan tulevaa toimintaa ja arvioidaan varhaiskasvatusympäristöä. Kasvattajalla on kyky havaita tuen tarpeessa oleva lapsi ja kasvattajatiimillä on kyky valita oikeat tavat edetä ja viedä asiaa eteenpäin päiväkodin johtajan, huoltajien ja erityistyöntekijöiden kanssa. Erityisen tuen konsultaatio on merkittävä ohjaus ja tukipalvelu (ks. erityisen tuen prosessit). Päivähoidon kasvattajat käyttävät tukenaan ohjaus ja tukipalveluita, mm. neuvolaterveydenhoito, perheneuvolan palvelut, sosiaalityö/lastensuojelu, lastensuojelun sijaishuolto ja maahanmuuttaja tulkkipalvelut. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi lapselle laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma tai henkilökohtainen opetus ja kuntoutussuunnitelma. (ks. erityisen tuen prosessit) Päivähoidon ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus alkaa huoltajien ollessa yhteydessä päivähoitopaikkaan. Kasvattajat ovat päivittäin vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa ja tutustuvat toisiinsa. Se on tärkeää luottamuksen syntymisen kannalta. Huoltajat toimivat lastensa toiveiden ja kokemusten välittäjinä. Kasvattajien ja lapsen huoltajien yhteistyö helpottaa lapsen sopeutumista päivähoitoon. Päivittäinen vuorovaikutus on tärkeää myös viestien ym. tiedon kulkemisen kannalta sekä kotoa päivähoitoon että päivähoidosta kotiin.

7 Päivähoitoon tutustumisvaiheen jälkeen käydään huoltajien kanssa kasvatuskeskustelu (keskustelulomake annetaan etukäteen kotiin tutustuttavaksi). Kasvatuskeskustelussa huoltajat kertovat lapsesta ja esittävät omia toiveitaan päivähoitoon liittyen. Lapsen oma näkökulma otetaan huomioon kasvatuskeskustelussa. Huoltajat ja kasvattajat keskustelevat yhdessä lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta. Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa huoltajien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Tarvittaessa henkilökunta ohjaa lapsiperheitä palvelu ja tukijärjestelmien käyttöön ja tiedottaa niiden toiminnasta. Annetaan vanhemmille mahdollisuus vaikuttaa päivähoitotoimintaan esim. vanhempien ideat ja aloitteet käsitellään ja niihin vastataan. Kasvattajat huomioivat huoltajien päivähoitoon liittyvät toiveet ja pitävät huoltajille vanhempien tilaisuuden. Huoltajille kerrotaan heidän mielenkiintonsa mukaan laajemmin päivähoidon toiminnasta, suunnitelmista ja projekteista, varhaiskasvatussuunnitelmasta ja esiopetussuunnitelmasta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan huoltajien kanssa seuraavassa kasvatuskeskustelussa tai erillisessä arviointikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa, painottuen eri tavalla eri ikäisillä lapsilla. Lapsen yksilöllisyys ja tarpeet huomioidaan toiminnassa. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen ilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapsen toiveet, kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö ovat oppimisen perusta. Leikkiessään lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan sekä liittää uuden tiedon osaksi aiemmin oppimaansa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. (ks. tarkemmin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma) Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö, toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Vertaisryhmässä lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan toimimalla yhdessä.

8 Vertaisryhmä voi olla esimerkiksi sukupuolen, iän, kehitysvaiheen tai kieli / kulttuuritaustan tai mielenkiinnon omaavien muodostama ryhmä, joka tukee lapsen kehitystä tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Päivähoidon varhaiskasvatusta arvioidaan jatkuvasti. Työtiimit ja työyhteisö arvioivat säännöllisesti toimintaa, varhaiskasvatusympäristöä ja suunnitelmia. Huoltajilla on mahdollisuus antaa palautetta päivähoidosta. Arvioinnista saadun tiedon ja asiakaspalautteen pohjalta kehitetään päivähoidon toimintaa ja muokataan olemassa olevia suunnitelmia. Varhaiskasvatuksen prosessin ohjaamisesta, seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä sopivat tilaaja ja tuottaja yhteistyössä. Arviointi ja laaturaportit ovat yksiköitten käytössä. Päivähoidon strategian mukaisesti tavoitteena on leikkivä ja itseensä luottava lapsi.