Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Tiivistelmä

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Tiivistelmä

2 2 Rakenneuudistuksen tausta Hätäkeskustoiminnan uudelleen järjestelyt konkretisoituivat tammikuussa 2010, jolloin Valtioneuvosto päätti valtakunnan alueen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. Sisäasiainministeriö puolestaan päätti hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista ja yhdistymisen tavoiteaikataulusta. 1 Vuonna 2010 Hätäkeskuslaitos oli siis uusien merkittävien haasteiden edessä. Virastolle laadittiin toimintastrategia vuoteen 2015 asti, valtioneuvosto päätti uusista hätäkeskusalueista ja uusi laki hätäkeskustoiminnasta valmisteltiin. Laki astui voimaan vuoden 2011 alussa Sisäasiainministeriön tekemän päätöksen mukaiset uudet hätäkeskusalueet ja hätäkeskusten sijoituspaikat: Oulun hätäkeskus Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni. Vaasan hätäkeskus Ensisijainen toiminta-alue Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Porin hätäkeskus Ensisijainen toiminta-alue Pirkanmaa ja Satakunta. Turun hätäkeskus Ensisijainen toiminta-alue Varsinais-Suomi ja Häme. Keravan hätäkeskus Ensisijainen toiminta-alue Uusimaa. Kuopion hätäkeskus Ensisijainen toiminta-alue Itä- ja Kaakkois-Suomi. 1 Valtioneuvoston päätös hätäkeskusalueista (36/2010) ja sisäasiainministeriön päätös hätäkeskusten sijainnista (SMDno/2010/371). Laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) on vahvistettu ja se tuli voimaan

3 3 Rakenneuudistuksen toimeenpano ja organisointi Valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön päätösten ja linjausten toimeenpanoa varten perustettiin Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon yhteyteen strateginen muutoshanke, HAKMU. Muutoshanke perustettiin 9. maaliskuuta 2010 sisäasiainministeriön tehtyä päätöksen hätäkeskusten sijaintipaikoista. Lokakuussa 2011 Hätäkeskuslaitoksessa käyttöönotettiin uusi työjärjestys. Siinä viraston toimintamalleja muutettiin niin, että ne noudattivat uutta lainsäädäntöä sekä palvelivat ja edistivät strategisten päämäärien saavuttamista. Hätäkeskuslaitoksen toiminta jaettiin kolmen osaston kesken. Uutta rakenteessa oli laillisuusvalvonnan ja sisäisen tarkastuksen riippumattomuus sekä operatiivisen toiminnan vahvistuminen ja sen kokoaminen yhden osaston alle. Hätäkeskuslaitoksen asettama strateginen muutoshanke - HAKMU - asetettiin alun perin toimikaudelle Työn edetessä kuitenkin havaittiin, että edut muutoksen erillisestä hankkeistamisesta pienenivät. Hankkeen tekemien esitysten pohjalta uusi organisaatio ja johtamisjärjestelmä alkoivat muotoutua, eikä rinnakkaisen hankeorganisaation ylläpitämistä nähty enää tarkoituksenmukaisena. Hätäkeskuslaitoksen organisaatioon perustettiin ohjaus- ja ennakointiosastolle alkaen määräaikainen muutoksenhallintayksikkö, jonka tehtäväksi tuli ohjata ja koordinoida rakennemuutoksen kokonaissuunnittelua. Henkilöstöpoliittiset toimintaperiaatteet rakenneuudistuksen toteuttamisessa Rakenneuudistuksen toteuttamisessa keskeiseksi periaatteeksi määriteltiin hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen siten, että varmistetaan yhtenäiset toimintatavat henkilöstön aseman turvaamisessa 2. Hyvän henkilöstöpolitiikan toteutumisen varmistamiseksi perustettiin heti rakenneuudistuksen käynnistymisen yhteydessä kaksi henkilöstökoordinaattorin määräaikaista virkaa. Henkilöstökoordinaattoreiden keskeisenä tehtävänä oli varmistaa se, että muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle taataan yhtenäinen asema, oikeudet ja velvollisuudet, muutoksen toteuttamisessa. Rakennemuutokseen liittyvät tukitoimenpiteet aloitettiin noin vuotta ennen hätäkeskusten suunniteltua yhdistymisajankohtaa. Rakenneuudistuksen toteuttamisessa kaikille vakinaisessa virassa oleville tarjottiin töitä uudella hätäkeskuspaikkakunnalla. Muutoksen kohteena oleva henkilöstö oli oikeutettu kaikkiin virkaehtosopimuksen mukaisiin muutostukiin, joista keskeisimpiä olivat muuttokustannusten korvaus, muuttoraha sekä tutustumismatkat. Hätäkeskuslaitoksen organisaatiouudistuksen ja rakennemuutoksen yhteydessä tietyt toimenkuvat lakkasivat, muodostui uudentyyppisiä tehtäviä ja lähinnä esimiestason tehtävät vähenivät. Uudet tehtävät pyrittiin täyttämään ilmoittautumismenettelyllä. Ilmoittautumismenettelyn piirissä olivat hätäkeskusten päälliköiden tehtävät sekä hätäkeskusten täytettävät vuoromestarin ja ylipäivystäjän virat. Tehtävät täytettiin sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. Jos tehtäviä jäi tämän jälkeen täyttämättä, julistettiin ne normaaliin tapaan haettavaksi. Ilmoittautumismenettely toteutettiin samansisältöisenä ja yhdenmukaisella tavalla kaikilla hätäkeskusalueilla. 2 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpoliittiset toimenpiteet rakenneuudistuksen toteuttamisessa, HAK/2013/217.

4 4 Taulukko: Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosimäärä vuosina Toteutunut htv operatiivinen hallinto Henkilöstömäärä Merkittävä panostus osaamisen kehittämiseen Rakenneuudistuksen toteuttamisessa yhtenä tärkeimmistä painopistealueista oli henkilöstön osaamisen varmistaminen. Muutoshankkeen aikana toteutettiin kaikilla yhdistettävillä alueilla mittava täydennyskoulutusohjelma, joka rakentui seuraavista opintokokonaisuuksista: operatiivisen salitoiminnan periaatteet, uusitun ELS -hätäkeskustietojärjestelmän käyttö sekä salitoiminnan johtaminen. Johtamisen ja lähiesimiestoiminnan kehittämiseksi sekä muutoksen läpiviennin tueksi käynnistettiin vuonna 2011 yhteistyössä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa Hätäkeskuslaitos valmennusohjelma. Valmennusohjelma sisälsi seuraavat teemat; strateginen johtaminen ja johtoryhmätyöskentely, strategian toteuttaminen ja operatiivinen johtaminen, työyhteisön hyvinvointi ja toiminnallisuus. Hyvä viranomaisyhteistyö avainasemassa Rakenneuudistuksen onnistumisen keskeinen edellytys oli hyvä viranomaisyhteistyö erityisesti Hätäkeskuslaitosta ohjaavien toimialojen kanssa, mutta myös muiden tahojen kanssa, joiden tehtävät kiinteästi liittyvät hätäkeskustoimintaan.. Viranomaisyhteistyö huomioitiin myös Hätäkeskuslaitoksen organisaatiorakenteessa, jossa hätäkeskuspalvelut osastoon perustettiin viranomaisyhteistyöyksikkö. Valtakunnan tasolla tapahtuvan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi asetettiin sisäministeriön päätöksellä vuonna 2011 Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyöryhmä. Alueellisen viranomaisyhteistyön kehittämiseksi ja varmistamiseksi perustettiin Hätäkeskuslaitoksen toimesta kullekin uuden hätäkeskuksen yhteistoiminta-alueelle alueellinen yhteistyöryhmä ja neljä toimialakohtaista kehitysryhmää (poliisi-, pelastus-, sosiaali- ja terveystoimi) noin vuotta ennen uuden hätäkeskuksen toiminnan käynnistymistä. Tekniikka ja kiinteistöt Tarvittavat toimitilojen muutostyöt toteutettiin pääosin vuoden 2011 ja 2012 aikana. Toimitilojen muutostyöt kohdistuivat lähinnä päivystyssalien kaapelointeihin sekä sosiaalitiloihin. Päivystyssalien kaapelointeja laajennettiin uusien päivystyspöytien lisäämiseksi. Päivystyssalien pöytäsijoitusta muutettiin ja ne varustettiin tarvittavilla lisäpöydillä. Päivystyspöytien tekniikkaa ja teknisiä käytäntöjä yhtenäistettiin. Lisättyjen päivystyspöytien lopullinen varustelu toteutettiin vasta vähän ennen yliheittoa kustannustehokkuuden ja osin vapautuvan tekniikan vuoksi. Henkilöstömäärän kasvaessa esimerkiksi sosiaalitilojen osalta tehtiin tilojen uudelleenjärjestelyjä. Muun muassa hätäkeskuksissa olleita kuntohuoneita jouduttiin poistamaan tai siirtämään pukuhuoneiden laajennusten tieltä.

5 5 Toimistotilojen käyttöasetetta nostettiin hätäkeskusten yhdistämisen yhteydessä lähinnä ottamalla vapaita toimistohuoneita käyttöön sekä tekemällä työhuoneisiin työpisteitä useammalle henkilölle. Rakenneuudistuksen aikana eri toimitiloista luovuttiin seuraavasti: Toimitila Luovutusajankohta Päättötapa Vuokranantaja Helsinki Irtisanottu Helsingin kaupunki Rovaniemi Irtisanottu Aluehallintovirasto Tampere Kertakorvaus Tampereen tilakeskus Kouvola Kertakorvaus Senaatti kiinteistöt Joensuu Kertakorvaus Senaatti kiinteistöt Hämeenlinna Kertakorvaus Linnan kiinteistökehitys Mikkeli Kertakorvaus Senaatti kiinteistöt Lohja Kertakorvaus Lohjan kaupunki Jyväskylä Irtisanottu Senaatti kiinteistöt Julkisuus ja viestintä Mittava rakenneuudistus herätti luonnollisesti keskustelua niin Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kuin muidenkin sidosryhmien keskuudessa. Lisäksi media oli erittäin kiinnostunut muutoksen etenemisestä erityisesti niillä alueilla, joissa hätäkeskuksen toiminta lakkasi. Heti rakenneuudistuksen alussa suunniteltiin erityinen muutosviestinnän kokonaisuus, jossa kuvattiin muutosviestinnän keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Muutosviestinnän toimenpiteet suunniteltiin yhteneväisiksi siten, että kunkin yhdistämisprosessin aikana viestitään samojen periaatteiden mukaisesti ja välitetään samat perusviestit Mediassa rakenneuudistuksen toteutumista seurattiin tarkasti. Järjestetyissä mediatilaisuuksissa oli runsaasti toimittajia ja hätäkeskusten yhdistäminen ylitti uutiskynnyksen kaikilla alueilla. Median kiinnostus liittyi erityisesti paikallisen alueen hätäkeskuksen lakkauttamiseen, palvelutason säilymiseen sekä henkilöstön asemaan. Rakenneuudistukseen liittyen järjestettiin 20 mediatilaisuutta ja lähetettiin yli 50 mediatiedotetta. Rakenneuudistuksen toteuttamisen kustannuksista Seuraavissa kahdessa taulukossa on kuvattu rakenneuudistuksen toimeenpanosta aiheutuneita - välittömiä ja välillisiä - kustannuksia. Budjettiteknisistä syistä johtuen eri vuosina rakenneuudistuksen kuluja on budjetoitu ja tiliöity hieman eri tavalla ja siksi kustannuksia tulee tarkastella keskimääräisenä suuruusluokkana.

6 6 Taulukko: Rakenneuudistuksen toimeenpanon kustannuksia Henkilöstön muutosturvaan kiinteästi liittyvät kustannukset: - tutustumismatkat, - muuttokustannukset, - muuttoraha, - muutoskeskustelut, - infotilaisuudet, - muutosvalmennukset, - hallinnolliset tehtävät Henkilöstön palkkakustannukset ja muut välilliset kustannukset: - salitekniikka - kalusteet ja muu varustus - tieto- ja tietoliikennetekniikka - hätäkeskustietojärjestelmä Yhteensä ,0 M 1,4 M Ylimääräiset alueelliset hätäkeskuspäivystäjäkurssit: - hätäkeskuspäivystäjäkurssi 19 - hätäkeskuspäivystäjäkurssi 21 - hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23 - hätäkeskuspäivystäjäkurssi 25 1 M 1 M 1M 1M Yhteensä Edellä kuvattujen kustannusten lisäksi merkittävän kustannuserän muodostivat lakkautettujen hätäkeskusten toimitilojen vuokrasopimusten irtisanominen ja toimitiloista maksetut toimipistekohtaiset kertakorvaukset. Kertakorvaukset vastasivat suuruusluokaltaan toimipistekohtaisesti jäljellä olleen vuokrasopimuksen arvioitua euromäärää. Yhteensä lakkautetuista toimipisteistä maksettiin kertakorvauksia noin 9 miljoonaa euroa. Taulukko: Toimitiloista maksetut kertakorvaukset Toimitila Maksettu korvaus Sopimus päätetty Vuokrasopimuksen voimassaolo Tampere Kouvola Joensuu Hämeenlinna Mikkeli Lohja Yhteensä Edellä kuvatuista kustannuseristä koottuna rakenneuudistuksen toimeenpanosta aiheutuneet kustannukset olivat vajaat 18 miljoonaa euroa.

7 7 Hätäkeskuslaitos on tehostanut toimintaansa merkittävästi, sillä rakenneuudistuksen aikana Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosimäärä on vähentynyt noin 100 htv:lla. Vuositasolla vähennyksen taloudellinen vaikutus on noin 6 miljoona euroa. Vuosina toteutettu toimitilojen määrän vähentäminen pienentää viraston vuokrakustannuksia vuositasolla vajaat 3 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta tarkasteltuna rakenneuudistuksen kustannuksiin liittyen voidaan lisäksi mainita Kouvolaan perustettua Kansalaisneuvontaa varten tehty 1,1 miljoonan euron pysyvä määrärahasiirto Hätäkeskuslaitoksen kehyksestä. Edellä kuvattuja rakenneuudistuksen toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia on syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä ja suhteessa siihen mitä rakenneuudistuksella on jo ensivaiheessa saavutettu. Hätäkeskuslaitoksen toiminnalliset tulokset ovat kehittyneet rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämis- ja harmonisointitoimien myötä kaikilla yhteistoiminta-alueilla muutosta edeltäneeseen aikaan nähden. Lisäksi muun muassa henkilöstön työkuormaa ei toimipisteissä on kyetty tasaamaan ja palvelut väestölle ja viranomaisille tuotetaan tasapuolisesti koko maassa. Rakenneuudistus lukujen valossa Rakenneuudistuksen toteuttamisessa, vuosina , tehtiin suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä monilla eri toiminnan osa-alueilla. Seuraavassa muutamia rakenneuudistuksen laajuutta kuvaavia yksittäisiä tunnuslukuja: muutoksen kohteena oli kokonaisuudessaan 322 vakinaista viranhaltijaa, uudelle työssäkäyntialueelle siirtyi 156 henkilöä, irtisanottiin yhteensä 109 henkilöä, virkasiirtona 12 henkilöä siirtyi kansalaisneuvontaan (Kouvola), virkajärjestelyinä muihin virastoihin siirtyi noin kaksikymmentä henkilöä, uudelleensijoitusvelvollisuuden kautta 6 henkilöä palasi virastoon, takaisinottovelvollisuudella on virastoon palannut 7 henkilöä, rakenneuudistuksen aikana eläköityi 74 henkilöä, tehtiin 345 tutustumismatkaa, järjestettiin 55 erilaista infotilaisuutta, järjestettiin työnhakuvalmennusta irtisanotuille yhteensä 16 kertaa, käytiin 735 henkilökohtaista muutoskeskustelua, toteutettiin 250 koulutuspäivää (operatiivinen henkilöstö), koulutustunteja kertyi , pidettiin yhteensä 350 yhteistyöryhmän ja kehitysryhmän kokousta, järjestettiin 20 mediatilaisuutta, lähetettiin yli 50 mediatiedotetta.

8 8 Mitä rakenneuudistuksella saavutettiin Hätäkeskuslaitoksen toiminnalliset tulokset ovat kehittyneet rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämis- ja harmonisointitoimien myötä kaikilla yhteistoiminta-alueilla muutosta edeltäneeseen aikaan nähden. Siitäkin huolimatta, että samaan aikaan on suoritettu merkittävästi henkilöresursseja vaatineita muutostoimenpiteitä kuten koulutuksia ja uutta hätäkeskustietojärjestelmää koskeneita valmisteluja. Euroopan hätänumerojärjestö EENA (the European Emergency Number Association) palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia hätänumeroon 112 liittyen. Vuonna 2013 Hätäkeskuslaitos voitti palkinnon kategoriassa kansallinen hätäkeskusjärjestelmä (Outstanding National 112 System). Vuonna 2014 EENA palkitsi Hätäkeskuslaitoksen ja Suomen Poliisin hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta 8-vuotiaan tytön pelastamisesta kansainvälisellä palkinnolla. Hätäkeskuslaitoksen saamat tunnustukset vahvistavat osaltaan sitä, että Suomessa toteutettu hätäkeskusjärjestelmä on edistyksellinen ja kansainvälistä kärkitasoa. Hätäkeskusten yhdistämisissä keskeisin haaste liittyi ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyteen. Kaikki uusimuotoiset hätäkeskukset kuitenkin aloittivat toimintansa riittävästi resursoituna. Rakenneuudistukseen liittyvät henkilöstövaikutukset jatkunevat vielä jonkin aikaa myös uusien hätäkeskusten käynnistymisten jälkeen. Osittain henkilöstöresurssin epävarmuutta kyettiin hallitsemaan järjestämällä ylimääräisiä hätäkeskuspäivystäjäkursseja siten, että kurssille rekrytointia on pyritty ohjaamaan tiettyjen alueiden hätäkeskuksien tarpeeseen. Nämä ns. alueelliset kurssit osoittautuivat kutienkin hankalasti järjestettäviksi eikä kursseille valintaprosessien kautta pahimmillaan päätynyt kuin murto-osa opiskelijoista niiltä alueilta, joille rekrytointi pyrittiin kohdentamaan. Päivystäjäkurssien alueellista painotusta rajoittaa merkittävästi opiskelijavalintaan liittyvät tasapuolisuusvaatimukset. Lisäksi huolta on aiheuttanut se, että lähtökohtaisesti suppeasta opiskelijamäärästä erinäisistä syistä aiheutuva poistuma (opiskelunsa keskeyttäneet, ei-valmistuneet ja muualle suuntautuvat) on ollut merkittävä. Rakenneuudistuksen toteuttaminen kesti kokonaisuudessaan reilut neljä vuotta. Henkilöstölle rakenneuudistus oli haastava ponnistus. Uudistus kosketti tavalla tai toisella koko Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä ja monilta henkilöiltä se edellytti jopa perinpohjaista elämänmuutosta. Erityisen konkreettisesti rakenneuudistuksen kokivat lakkautettujen hätäkeskusten henkilöstö, esimerkiksi pidentyneenä työmatkana. Muutos kosketti myös jäljelle jääneen hätäkeskuksen henkilöstöä, muun muassa uusien toimintamallien opettelu sekä osin uuteen toimintakulttuuriin totutteleminen kuormitti koko henkilöstöä määräaikaisesti. Mittavan muutoshankkeen toimeenpanossa oikea-aikaisen ja aktiivisen viestinnän merkitystä ei voi väheksyä. Erityisesti rakenneuudistuksen alkuvaiheessa esiintyi paljon varsinkin henkilöstöhallintoon liittyviä kysymyksiä ja tiettyä epävarmuutta. Rakenneuudistuksen organisointi omaksi hankkeeksi osoittautui lopulta onnistuneeksi ratkaisuksi. Muutoksen alkuvaiheessa esiintyi epäselvyyttä esimerkiksi HAKMU -hankkeen ja yksittäisten hätäkeskusten työnjaon ja vastuiden osalta. Varsin pian eri toimintojen vastuut ja työtehtävät selkiytyivät ja mm. HAKMU - hanke voitiin sulauttaa osaksi varsinaista organisaatiota. Rakenneuudistuksen onnistumisen keskeinen edellytys oli hyvä viranomaisyhteistyö erityisesti Hätäkeskuslaitosta ohjaavien toimialojen kanssa, mutta myös muiden tahojen kanssa, joiden tehtävät kiinteästi liittyvät hätäkeskustoimintaan. Hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa rakennettiin johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti toiminnalliset edellytykset uudenlaiselle hätäkeskustoiminnalle sekä valtakunnan tasolla että uusien hätäkeskusten yhteistoiminta-alueilla.

9 9 Yhteenveto rakenneuudistuksen keskeisistä tapahtumista ja toimenpiteistä: Vuosi 2010 Helsingin hätäkeskus siirrettiin Keravalle. Viraston toimintastrategia vuoteen 2015 valmistui. Valtioneuvoston päätös Suomen jakamisesta kuuteen hätäkeskusalueeseen julkaistiin. Strateginen muutos- ja kehittämishanke HAKMU aloitti toimintansa uuden johtamis- ja hallintomallin suunnittelemiseksi, Hätäkeskuslaitoksen toimintojen yhdistämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä hätäkeskusten määrän vähentämiseksi. Eri toimialojen riskinarvio-ohjeet yhdistävä sähköinen työkalu (MORA) kehitettiin Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen toiminnan tueksi. TOTI- hankkeen toinen vaihe käynnistettiin tietojärjestelmän kilpailutuksen käynnistämiseksi, viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän määrittelemiseksi ja hätäkeskustoiminnan toimintamallien kuvaamiseksi. Henkilöstön muutoskeskustelut käynnistyivät. Hätäkeskuspäivystäjän, ylipäivystäjän ja vuoromestarin uusien tehtäväkuvien mukaiset osaamisvaatimukset kuvattiin. Henkilöstöstrategia laadittiin muutoksen tueksi. Vuosi 2011 Uusi laki hätäkeskustoiminnasta ja valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta astuivat voimaan. Uusi työjärjestys ja virastorakenne vahvistettiin sekä viraston toimintamalleja muutettiin niin, että ne noudattavat uutta lainsäädäntöä sekä palvelevat ja edistävät strategisten päämäärien saavuttamista. Hätäkeskuslaitokseen perustettiin laillisuusvalvontayksikkö. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän toimitussopimus allekirjoitettiin. Hätäkeskustietojärjestelmän toimitusvaihe käynnistettiin. Oulun hätäkeskus käynnisti toimintansa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusten yhdistämisen myötä. Perustettavien hätäkeskusten yhteistoiminta-alueille on perustettiin ensimmäiset uusimuotoiset alueelliset yhteistyöryhmät ja toimialakohtaiset kehitysryhmät, joiden yhtenä tehtävänä on jalkauttaa valtakunnallisia toimintamalleja hätäkeskusten yhteistoiminta-alueille ja tuoda alueilta esityksiä valtakunnalliselle tasolle. Operatiivinen salityöskentelyohje otettiin käyttöön hätäkeskusten toimintamallien harmonisoimiseksi. Viranomaisten uusi yksikkötunnusmalli otettiin käyttöön. VIRVE- puheryhmien käyttöä uudistettiin kaikkien hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten osalta toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi. Sisäasiainministeriö päätti, että Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskuksen sijaintipaikka on Kuopio ja että Kaakkois-Suomen hätäkeskus lakkautetaan viimeistään vuoden 2012 lopussa.

10 10 HAKMU- hanke päätti toimintansa ja sen tehtävät siirretään osaksi perusorganisaation tehtäviä. Vuosi 2012 Kuopion hätäkeskuksen toiminta käynnistyi Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusten yhdistämisen myötä. Hätäkeskuslaitoksen sisäistä toiminnanohjausta kehitettiin ja yhtenäistettiin osastojen kesken. Uudelle hätäkeskustietojärjestelmälle valittiin nimikilpailun kautta nimeksi ERICA. Hätäkeskuslaitoksen organisaatioon perustettiin ohjaus- ja ennakointiosastolle alkaen määräaikainen muutoksenhallintayksikkö, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida rakennemuutoksen kokonaissuunnittelua. Vuosi 2013 Porin hätäkeskuksen toiminta käynnistyi Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusten yhdistämisen myötä. Keravan hätäkeskuksen toiminta käynnistyi osittain Helsingin ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskusten yhdistymisen myötä. Euroopan hätänumerojärjestö EENA (the European Emergency Number Association) palkitsi Hätäkeskuslaitoksen ansiokkaasta työstä tehokkaan hätäkeskustoiminnan hyväksi. Riskinarviointia yhdenmukaistettiin. Uusimuotoiset alueiden yhteistyöryhmät ja toimialakohtaiset kehitysryhmät olivat toiminnassa kaikilla hätäkeskusten yhteistoiminta-alueilla. Hätäkeskuslaitoksen hallinto- ja tukitoimintojen tulevaisuuden toimintamallia ja rakennetta pohtiva työryhmä sai työnsä päätökseen. Työryhmän loppuraportin pohjalta laadittiin toiminnan kehittämiseksi toimeenpanosuunnitelma. Vuosi 2014 Keravan hätäkeskuksen toiminta käynnistyi täysimääräisesti Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen yhdistämisen myötä. Turun hätäkeskuksen toiminta käynnistyi Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusten yhdistämisen myötä. Jyväskylässä sijainneen Keski-Suomen hätäkeskuksen ja Vaasassa sijainneen Pohjanmaan hätäkeskuksen toiminnot yhdistettiin uuteen Vaasan hätäkeskukseen. Riskinarvio-ohjeiden päivitykset toimitettiin sosiaalitoimelta, ensihoidolta ja poliisilta. Euroopan hätänumerojärjestö EENA (the European Emergency Number Association) palkitsi Hätäkeskuslaitoksen ja poliisin ansiokkaasta yhteistyöstä. Smart Locator älypuhelinsovellus otetaan käyttöön hädässäolijoiden paikantamisen parantamiseksi erityisesti eksymistilanteissa.

11 11 Seuraavissa taulukoissa esimerkkinä vastausaikojen kehittyminen vuosina Taulukko: Vastausprosentti alle 10 sekunnin hätäkeskuksen yhteistoiminta-alueittain Kerava 96 % 97 % HESA 91 % 90 % 95 % 96 % IKU 92 % 92 % 96 % 96 % LUMA 91 % 85 % 89 % 92 % 94 % Kerava alue 91 % 90 % 94 % 95 % 97 % Kuopio 92 % 90 % 94 % ESA 94 % 90 % 92 % KASU 92 % 92 % 90 % PKA 91 % 90 % 90 % POSA 93 % 89 % 84 % Kuopio alue 93 % 90 % 89 % 90 % 94 % Oulu 93 % 93 % 93 % 93 % LAPPI 89 % 87 % POKA 90 % 87 % Oulu alue 89 % 88 % 93 % 93 % 93 % Pori 94 % 95 % PIKA 94 % 89 % 92 % 93 % SATA 91 % 89 % 91 % 91 % Pori alue 93 % 89 % 92 % 93 % 95 % Turku 95 % HÄME 92 % 91 % 91 % 94 % 97 % VASU 91 % 88 % 90 % 91 % 95 % Turku alue 91 % 89 % 91 % 92 % 95 % Vaasa 94 % KEHÄ 90 % 87 % 89 % 92 % 93 % POHA 91 % 90 % 91 % 92 % 94 % Vaasa alue 91 % 89 % 90 % 92 % 93 % Kaikki yhteensä 91 % 89 % 92 % 93 % 95 %

12 12 Taulukko: Vastausprosentti alle 30 sekunnin hätäkeskuksen yhteistoiminta-alueittain Kerava 99 % 99 % HESA 96 % 94 % 98 % 98 % IKU 96 % 95 % 98 % 98 % LUMA 96 % 92 % 96 % 96 % 98 % Kerava alue 96 % 94 % 98 % 98 % 99 % Kuopio 96 % 94 % 96 % ESA 98 % 95 % 96 % KASU 97 % 96 % 96 % PKA 97 % 95 % 96 % POSA 97 % 94 % 91 % Kuopio alue 97 % 95 % 95 % 94 % 96 % Oulu 97 % 97 % 97 % 97 % LAPPI 95 % 93 % POKA 94 % 91 % Oulu alue 95 % 92 % 97 % 97 % 97 % Pori 97 % 97 % PIKA 97 % 94 % 96 % 97 % SATA 97 % 95 % 96 % 95 % Pori alue 97 % 94 % 96 % 96 % 97 % Turku 98 % HÄME 97 % 97 % 98 % 98 % 99 % VASU 96 % 92 % 95 % 95 % 98 % Turku alue 97 % 95 % 97 % 96 % 98 % Vaasa 97 % KEHÄ 96 % 94 % 95 % 96 % 96 % POHA 97 % 95 % 96 % 97 % 97 % Vaasa alue 97 % 94 % 96 % 96 % 97 % Kaikki yhteensä 96 % 94 % 97 % 96 % 98 %