( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET. Hätäkeskuslaitos - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 ( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Hätäkeskuslaitos - kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2013 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu

2 Kuvaliulehti HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Julkaisun paivämäärä: Tekijät: Julkaisun laji: Tilinpäatös Toimeksiantaja: Työryhman asettamispaivä: Julkaisun nimi: Hatakeskuslaitos -kirjanpitoyksikön tilinpaätös 2013 Tiivistelmä: Hätäkeskuslaitos -kirjanpitoyksikön vuoden 2013 tilinpäatös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpaatöspaivan taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpaätökseen sisältyva toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan seka katsauksen toiminnan vaikuttavuuteen, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadun hallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisaltaä myös kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä. Avainsanat: Hatakeskuslaitos, hätakeskus, tilinpäätös, toimintakertomus Muut tiedot: Kokonaissivumäärä: Kieli: Luottamuksellisuus: Suomi

3 HÄTÄKESKUSLAITOS NÖDCENTRALSVERKET Utgivningsdatum: Författare: Typ av publikation: Bokslut Uppdragsgivare: Datum för tillsättandet av organet: Publikation: Bokslut för Nödcentralsverkets bokföringsenhet 2013 Referat: Bokslut för Nödcentralsverkets bokföringsenhet för år 2013 består av en verksamhetsberättelse, budgetens utfallskalkyl, intäkts- och kostnadskalkyl, balansräkning som ger bild av den ekonomiska ställningen på bokslutsdagen och av uppgifter som ges i bilagorna. Verksamhetsberättelsen som ingår i bokslutet innehåller ledningens översikt över verksamheten samt en beskrivning av verksamhetens effektivitet, avkastningar och kvalitetsledning samt kontroll över de psykiska resurserna. Verksamhetsberättelsen innefattar även resultaten av helhetsbedömningarna och sammandrag av missbruken. Nyckelord: Nödcentralsverket, nödcentral, bokslut, verksamhetsberättelse Ovriga uppgifter: Sidoantal: Språk: Sekretessgrad: finska

4 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadun hallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien liitteet Allekirjoitukset

5 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Hätäkeskuslaitos saavutti vuodelle 2013 asetetut tavoitteet. Toimintavuoden aikana hätäkeskuspalvelut tuotettiin laadukkaasti ja toiminnan tuloksellisuus kehittyi hätäkeskusuudistukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tästä osoituksena oli muun muassa päivystäjäkohtaisten puhelumäärien vaihtelevuuden pieneneminen. Myös valtakunnalliset erot puheluiden vastausajoissa pienenivät ja näin hätäkeskuspalveluiden saatavuuden tasapuolisuus parani valtakunnallisesti. Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuuden kehittyminen on onnistunut ennen kaikkea sitoutuneen henkilöstön avulla. Viraston taloudellinen tilanne vuonna 2013 oli vakaa. Siirtyvä määräraha vuodelle 2014 oli ennakoidusti suuri, mikä johtui pääosin suunnitellusta TOTI -hankkeen tilausvaltuuden määrärahan siirrosta sekä Hätäkeskuslaitokselle vuoden lopussa lisätalousarviossa myönnetystä toimitiloista irtaantumiseen tarkoitetusta määrärahasta. Hätäkeskuslaitoksesta tuli itsenäinen kirjanpitoyksikkö huhtikuussa 2013, tämä yhdessä uuden hallinnon tietojärjestelmä KIEKU:n käyttöönoton kanssa oli merkittävä ja onnistunut ponnistus muiden tehtävien hoitamisen ohella. Rakenneuudistus eteni suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 aikana Kuopion hätäkeskus vakiinnutti toimintaansa. Porin hätäkeskus aloitti toimintansa vuoden lopussa ja Porin aloituksen yhteydessä onnistuttiin turvaamaan lakkaavan Pirkanmaan hätäkeskuksen toiminnot loppuun asti. Rakenneuudistuksen toteuttamisessa hyödynnettiin aiempien vuosien kokemuksesta saatu oppiminen, mikä osaltaan turvasi uudistuksen etenemisen ja samaan aikaan laadukkaan

6 hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. Muutosvaiheissa toteutettiin johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa. Uudistuksen myötä myös viranomaisyhteistyö tiivistyi ja kehittyi eri alueilla. Uuden operatiivisen Mtäkeskustietojärjestelmän toimitusprojekti eteni. Sovelluskehityksen etenemisaikataulussa havaittiin toimintavuoden aikana riskejä, joihin reagoitiin aktiivisesti yhteistyössä järjestelmän toimittajan kanssa. Vuoden aikana aktivoitiin myös uutta hätäkeskustietojärjestelmää käyttävien viranomaisten tietoisuutta järjestelmän käyttöönoton vaatimista toimenpiteistä. Järjestelmän tulevan käyttöönoton onnistumiseksi valmisteltiin erillistä käyttöönottoprojektia. Hätäkeskuslaitoksessa henkilöstöresurssin käyttöaste vuonna 2013 oli 93 prosenttia toteuman ollessa 684 henkilötyövuotta. Toimintavuoden henkilöstöresurssien käyttö oli jopa 62 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012, joten toiminta kyettiin toimintamallien kehittämisen ansiosta turvaamaan selkeästi pienemmällä resurssilla. Samaan aikaan hätäpuheluiden vastausaikoihin asetetut tavoitteet pääosin ylitettiin. Puheluista 93 prosenttiin vastattiin alle 10 sekunnissa ja 96 prosenttiin alle 30 sekunnissa. Toiminnan tuloksellisuuden voidaan todeta kehittyneen selkeästi, toiminnan laadun säilyessä edellisten vuosien tasolla. Toiminnan laadun merkittävimpänä kehityskohteena on edelleen palvelukyvyn parantaminen hälytysviiveiden osalta. Sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Myös henkilöstön työtyytyväisyys säilyi lähes edellisvuoden tasolla, viraston keskiarvon ollessa 3,14. Edellisenä toimintavuonna vastaava keskiarvo oli 3,18. Aiempien vuosien tapaan työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja niistä johdettavat kehitystoimet käsiteltiin jokaisessa yksikössä. Turvallisuussektorin toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Auttamisen ketjun viranomaisten toiminnan muutokset eivät voi olla vaikuttamatta kaikkiin hallinnonalan toimijoihin. Keskinäisen vaikuttavuuden tunnistaminen on hyvä lähtökohta sille, että Hätäkeskuslaitos voi osaltaan tukea sisäasiainhallinnon toimijoiden poikkihallinnollisuuden ja toiminnan tuloksellisuuden kehittymistä tulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa kehitetään edelleen tavoitteena yhä laaja-alaisempi auttamisen ketjun toiminnan tukeminen ja vaikuttaminen Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialailaan edistaa turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua.

7 Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa avunpyyntöön viivytyksettä. Tunnusluku Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) toteuma toteuma tavoite toteuma 91 % 92 % 90 % 93% 96 % 97 % 95% 96 % Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 ja 30 s.) vastattujen hätä puhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnissa. Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu 10 sek. vastatut 94 % 92 % 96% 90% 92 % 93 % 92 % 93% 91 % alle 30 sek vaslalul 98% 96% 99 % 94 % 96% 97 % 97 % 96% 95 % Kaikista hätäpuheluista 10 sekunnin vastausaikaan päästiin 93 prosentissa puheluista. 30 sekunnissa vastattiin 96 prosenttiin hätäpuheluista. Keskuksittain tulokset vaihtelivat 10 s. vastausaikatavoitteessa välillä % ja 30 sekunnin vastausaikatavoitteessa välillä %. Tulossopimuksen molemmat vastausaikatavoitteet saavutettiin yhtä keskusta lukuun ottamatta kaikissa hätäkeskuksissa. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti Hätäkeskuslaitoksen omien tietojärjestelmien toimivuudesta vastaavat IT -palvelujen tuottajat, kuten ELISA Oy alihankkijoineen, Suomen Erillisverkot sekä HALTIK. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Käytlöas!e (% ), käytlöaika/kokonaisaika) 100 % 100 % 100% 100 % Hätäkeskuslaitoksessa oli kolme merkittävää operatiivisen tietojärjestelmän toimintahäiriötä vuoden 2013 aikana. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmissä ei toimintavuoden 2013 aikana kuitenkaan havaittu sellaista vikaa tai häiriötä, joka olisi estänyt hätäkeskustoiminnan kokonaan. Hätäilmoitusten vastaanotto ja tehtävien välittäminen kyettiin hoitamaan varajärjestelyin. Valtakunnallinen VI RVE -verkon toimintahäiriö klo aiheutti VI RVE -liikenteen häiriön 20 minuutin ajaksi, jona aikana hälytykset hoidettiin varajärjestelyin.

8 Keravan hätäkeskuksen ELS -järjestelmässä havaittiin toimintahäiriö kello Häiriön kesto oli 18 minuuttia, jonka aikana hätäkeskus toimi ns. manuaalitoiminnoin. Valtakunnallinen Alerta -verkon häiriö esti tekstiviestien lähettämisen hälytettäville yksiköille klo alkaen, noin 65 minuutin ajaksi. VIRVE -verkon puhe- ja SDS -yhteydet toimivat tuona aikana normaalisti. Edellisten häiriötilanteiden lisäksi hätäkeskuksissa on ollut joitakin paikallisia sähkönsyötön häiriöitä kuluneen vuoden aikana. Häiriöiden aikana keskusten varavoimakoneet ovat käynnistyneet normaalisti ja hätäkeskustoiminta ei ole häiriintynyt merkittävästi. Mediajulkisuuden seuranta Hätäkeskuslaitos seuraa aktiivisesti mediajulkisuutta ja vaikuttaa julkisuuteen omilla viestinnän toimenpiteillään sekä proaktiivisesti että reagoiden tarvittaessa virheellisiin uutisointeihin. Viraston toiminnan ja kehittymisen kannalta on olennaista, että hätäkeskustoiminta on yhteiskunnallisesti tunnettua ja tunnustettua. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisätään mm. mediajulkisuuden kautta. Hätäkeskuslaitoksesta julkaistiin vuoden 2013 aikana yhteensä mediaosumaa. (Luvussa on mukana printtimedioiden lisäksi myös verkkomedioiden toimituksellinen aineisto.) Tästä julkisuudesta kielteisten artikkeleiden osuus oli 11 %, neutraalien 86 % ja myönteisten 5 %. Hätäkeskuslaitos vaikutti myös itse mediajulkisuuteen omilla tiedotteiliaan, joita toimintavuonna lähetettiin 25. Tiedotteisiin perustuneita artikkeleita julkaistiin yhteensä 265, jotka muodostivat noin 10 % viraston kokonaisjulkisuudesta. Hätäkeskuslaitoksen edustajat muodostivat viidenneksen kaikista ensisijaisista toimijoista, jotka esiintyivät mediaosumissa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Kilsiteltyjen hillililmoitusten mililril I hillilkeskuspilivysliljil (pl. vuoromeslaril)

9 Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu Hätäilmoitukset I päivystäjä Hätäilmoitukset I päivysläjä Hätäilmoitukset I päivystäiä Käsiteltyjen hätä ilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä lasketaan suoritteissa mainitusta ilmoitusten kokonaismäärästä jaettuna toteutuneilla hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosilla. Koko laitoksen osalta tämän tunnusluvun toteuma on noussut edellisvuodesta 200 ilmoituksella / hätäkeskuspäivystäjä. Hätäilmoitusten aiheuttamassa kuormituksessa on aluekohtaisia eroja johtuen muun muassa yhdestä hätätapauksesta tulevien päällekkäisilmoitusten määrästä ja siitä, miten eri ilmoitustyypit jakaantuvat erilaisille alueille. Ilmoitusmäärien perusteella kuormituserot eri hätäkeskusten välillä ovat pienentyneet rakenneuudistuksen myötä Toiminnan taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas 12,2 11,6 11,8 11,0 Kustannukset, euroa/hätäilmoitus 15,2 15,1 14,5 14,7 Tunnusluku häme kehä kerava kuopio luma oulu poha pori vasu kh Kustannukset euroa/asukas 6,9 8,5 6,3 7,0 6,3 7,0 7,3 7,6 7,2 4,0 Kustannukset euroa/ilmoitus 8,3 11,8 7,9 9,0 10,3 8,4 11,2 11,4 9,5 5,4 Yhteiset kulut eivät ole mukana Keskuskohtaisessa tunnusluvussa näkyy hätäkeskuksen koon vaikutus taloudellisuuteen. Hätäkeskuksen koon kasvaessa taloudellisuus paranee. Pienissä keskuksissa riittävien päivystäjäresurssien varmistaminen myös kiireaikana aiheuttaa alueen asukasmäärään ja hätäilmoitusmääraän suhteutettuna suuremman henkilötyövuosiresursoinnin kuin suuressa keskuksessa. Tunnuslukuun voi vaikuttaa myös kyseisen yhteistoiminta-alueen turismin ja työpaikkaliikenteen vuoksi muuttuva väkimäärä, koska tunnusluku huomioi vain virallisen asukasmäärän. Laitoksen yhteisiä kuluja ei ole vyörytetty keskuksille.

10 Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on tarkennettu vuonna Vuoden 2011 luvut on laskettu uusilla periaatteilla, jotta ne ovat vertailukelpoisia vuosien 2012 ja 2013 kanssa. Tunnusluvut lasketaan arvonlisäverottomista menoista pl. investoinnit ml. poistot Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 120 % 182 % 100 % 156 % Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 123 % 174 % 120 % 298 % Maksullisen palvelutoiminnan eli palo- ja rikosilmoitinlaitteiden tuotot vuonna 2013 olivat 4,302 miljoonaa euroa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuden ollessa 156 % ja liiketaloudellisten suoritteiden 298 %. Hätäkeskuslaitos sai vuoden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä tehtäväkseen korjata maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmia. Laskelmat on korjattu ja sen myötä kustannusvastaavuusprosentit nousivat merkittävästi. Hätäkeskuslaitos on kehittänyt maksulliseen toim intaan liittyvien kustannustietojen keräämistä vuoden 2013 aikana, ja tästä syystä maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuden vertailu edellisiin vuosiin ei ole täysin mahdollista. Vuodesta 2013 alkaen henkilöstökustannukset saadaan työaikakirjanpidosta ja muut kuin henkilöstökustannukset kohdennetaan maksulliseen toimintaan uuden ajurin avulla. Vuoden 2013 kustannusvastaavuus luvuissa on epävarmuutta Kiekun käyttöönoton takia, jonka johdosta henkilöstökustannukset ovat arvioita ajalta Kiekun käyttöönoton ja asiakasrekisterin ongelmien takia palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kustannusten sekä tuottojen jaolle julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin suoritteisiin sisältyy epävarmuutta. Hätäkeskuslaitos on laatinut uuden hinnoittelulaskelman maksuasetusta varten. Uusi maksuasetus tuli voimaan Julkisoikeudellisten suoritteiden uusi testausmaksu on 12 euroa/kk, aikaisemman 20 euroa/kk sijaan.

11 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Hätäkeskuslaitos Julkisoikeudelliset suoritteet Muut suoritteet tavoite toteutuma tavoite toteutuma TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+)1 ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty mp17.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+)1 ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut mpl 7.1 :n mukainen hintatuki

12 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Hätäkeskuslaitos toteuma toteuma tavoite toteutuma TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virasto ilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 - henkilöstökustannukset 9 - vuokrat - palvelujen ostot muut erilliskustannukset 1 Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% , Maksullisen palvelutoiminnan lisäksi Hätäkeskuslaitos sai yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja sosiaali- ja terveysministeriöitä ja sisäministeriöitä 0,08 miljoonaa euroa vuonna Tuotot käytettiin valtakunnallisen 112 -päivän kustannuksiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 78 %.

13 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaiueista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku toteuma toteuma ennuste toteuma Ilmoitusten määrä, kpl *) hätäpuhelujen määrä, kpl kentälle välitetyt tehtävät kpl Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut virhe tai tahaton soitto asiaton tai ilkivaltainen soitto Muut - kiireetön sairaankuljetus hoitolaitossiirrot neuvonta Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,80 0,77 0,81 0,75 *) Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. Vuoden 2013 aikana vastaanoteuiin hätäkeskuksissa yhteensä ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli Ilmoitusten kokonaismäärä pieneni edellisvuodesta noin 2 prosenttia ja hätäilmoitusten määrä noin 4 prosenttia.

14 miljoonaa ilmoitusta k ] o.:nl.:uofl t,)j il~~i'tllflf!n soiilo Yli 'te '~J 1.:aIHlton soknt pllnlhnnrtjnl.)lttl!t'r\ ti!\tjui. Poli~ fhuii'~lv, liltlyl I~UV~H" I Of",lUU) II v;lnu~iy1 I t.'ht~vll Tervevstoimi Pelastus ~ Muut Sosia -alitoimi II~ I I:e<"', 1' Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrä väheni hieman edellisvuoden tasosta. Niiden osuus kaikista hätäpuheluista vuonna 2013 oli edelleen lähes kolmannes. Vastaanotetuista ilmoituksista noin johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Välitettyjen tehtävien määrä on noussut edellisvuoden tasosta noin 1 % ja vastaa vuoden 2011 tasoa. Vuonna 2013 eri viranomaisten neuvonta ja opastus -tehtävä lajeille kirjattiin ilmoitusta, mikä on noin 17 % vähemmän kuin vuonna Tämä johtuu osaltaan ilmoitusmäärän pienestä laskusta, mutta myös riskinarvioinnin yhdenmukaistumisesta ohjeistusten ja koulutusten myötä. Osa aiemmista neuvonnaksi kirjatuista tilanteista on johtanut kriteereiden yhdenmukaisemman tulkinnan myötä tehtävän välittämiseen. Ennalta suunniteltujen hoitolaitosten välisten potilassiirtojen määrä väheni edellisvuodesta noin 12 prosenttia ensihoitokeskusten käynnistettyä eri puolilla Suomea toimintansa ja otettua näistä vastuun itselleen Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Keskeinen tavoite: Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Hätäkeskuslaitos seuraa toimialoittain määriteltävien tehtävien hälytysaikaa. Seurattaviksi tehtäviksi on valittu toimialoittain kaksi tehtävälajia, joista toinen edustaa riskinarvion osuvuuden kannalta kriittistä ja toinen muuten merkityksellistä tilannetta. Jokaiselle seurattavalie tehtävälajille on asetettu hälytysviiveen optimiaika, jonka toteutumista seurataan suhdelukuna kaikista ko. tehtävälajin hälytyksistä. Hälytysviiveen toteutunut aika on ensimmäiselle hälytettävälle yksikölle lähtevän hälytysviestin ja hätäpuheluun vastaamisajan erotus. Tieto

15 kerätään hätäkeskustietojärjestelmästä ja raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Uudelle mittarille asetettiin ensimmäiset ennusteet vuodelle Tunnusluku Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Häl~llsviive määritetllissä tehtävälajeissa toteuma toteuma ennuste toteuma (ei mitattu, uusi mittari) Terveystoimi: 700A (äkkieloton) s 90 sekuntia 66 % BO% 61 % 704A (rintakipu) S 120 sekuntia 66% 75 % 68 % Pelastustoimi: 202A (Iiikenneonnettomuus):s 120 sekuntia 51 % 65 % 53% 402A+B (rakennuspalo) S 90 sekuntia 49 % 60% 52 % Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A (puukotus) S 120 sekuntia 57% 70 % 51 % Hälytysviive mmritellyissä tehtävälajeissa jäi alle ennusteen kaikissa tehtävälajeissa ensimmäisenä mittausvuonna. Hälytysviive on riippuvainen mm. tapahtumapaikan paikannuksen onnistumisesta sekä riskinarvio-ohjeistuksesta ja tehtävän käsittelyn muista sisällöllisistä vaatimuksista, kuten edellytettyjen kirjausten määrästä. Vuonna 2013 hälytysviiveisiin vaikuttavia muutostekijöitä olivat mm. Kuopion hätäkeskuksen käynnistyminen sekä uudet yksikkötunnukset, VIRVE - puheryhmät ja kartalta hälyttämiseen siirtyminen. Kartalta hälyttämisellä pyritään osaltaan aiempaa tarkoituksenmukaisempaan yksiköiden käyttöön ja kokonaistoimintavalmiusajan pienentämiseen, vaikka se tarkoittaisikin Hätäkeskuslaitoksen hälytysviiveen kasvua. Marraskuussa raportoitiin Porin hätäkeskuksen osalta Pirkanmaan alueen pelastustoimen hälytyksissä viiveitä ja joidenkin viestien häviämisiä. Nämä hälyttämisongelmat johtuivat gsmtekstiviestien epäluotettavuudesta. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmälokilta on tarkastettu, että hälytykset ovat lähteneet suunnitellusti, mutta ne eivät ole kuitenkaan tavoittaneet pelastustoimen määrittelemää hälytettävää henkilöä tai muuta kohdetta. Ongelmia on ollut pääosin vapaaehtoisten tavoitettavuudessa ja Hätäkeskuslaitoksen käsityksen mukaan syyt ovat tekstiviestien välityskanavassa ja osin myös useiden hälytyskanavien yhteiskäytössä (puhesyntetisaattorisovellukset). Keskeinen tavoite: Väestöstä 90 prosenttia tuntee keskeiset hätäkeskuspalvelut Hätäkeskuslaitos korosti toimintakauden aikana kaikessa tuottamassaan ulkoisessa turvallisuusviestinnässä hätänumeron 112 asianmukaista ja oikeaa käyttöä. Pääkanavana on toiminut uudistettu 112.fi -sivusto sekä lokakuussa verkossa lanseerattu hätäkeskustoiminnan

16 asiantuntijalehti Halari (112.fi/halari). Hatakeskuslaitos on ottanut myös sosiaalisen median kanavia (YouTube, Facebook) käyttöön hätanumeron oikean käytön edistamiseksi. Hatakeskuslaitos osallistui perinteiseen 112-paivän valtakunnalliseen kampanjaan 11. helmikuuta tuoden esille kansalaisille hatanumeron soittamiseen liittyviä asioita. Valtakunnallinen paatapahtuma pidettiin toimintavuonna Vaasassa. Hatakeskukset olivat mukana paikallisten tapahtumien järjestamisessa usealla eri paikkakunnalla. Keskeinen tavoite: Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä Hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Yhteistyöviranomaisille toteutetaan tyytyvaisyyskysely joka toinen vuosi ja vuonna 2013 kyselya ei toteutettu. Toimintavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota rakenneuudistuksen edellyttamaan yhteistyöhön. Kokonaisuudessaan voidaan todeta viranomaisyhteistyön kehittyneen usealla alueella. Hatakeskukset onnistuivat hyvin paivittaisen yhteistyön sujumisessa, joka on yhteistyöviranomaisille tarkeä asia ja johon ollaan tyytyvaisiä Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään (keskiarvo) 3,43 3,32 3,75 3,22 - josta poliisi 3,44 3,33 3,65 3,40 - pelastus 3,30 3,15 3,50 3,03 - terveystoimi 3,76 3,53 3,75 3,36 Asiakaspalautteet Vuonna 2013 Hätakeskuslaitos vastaanotti 588 asiakaspalautetta. Palautteista 183 oli osoitettu Hatäkeskuslaitokselle virastona ja 405 hatakeskuksille. Hatäkeskuslaitoksen internetsivuilla on palautelomake, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta. Palautteiden maara on laskusuuntainen verrattuna aikaisempiin vuosiin (2012: 630). Useimmissa tapauksissa palautteet ja selvityspyynnöt ovat sellaisia, joissa epäillään hatakeskuksen toiminnassa olleen puutteita tai asiakas ei ole saanut odottamaansa palvelua. Osa palautteista on kuitenkin positiivisia tai neutraaleja ja osassa kysytmn toimintaohjeita. Palautteet voivat koskea Hätäkeskuslaitoksen toimintaa yleisesti tai ne voivat liittyä yksittaiseen hätailmoitukseen. Osa palautteista sisältaa myös kehitysehdotuksia. Hatakeskuslaitos käsittelee kaikki asiakaspalautteet ja tekee selvityksen toiminnastaan selvityspyynnön esittäneelle taholle. Asiakaspalautteet rekisteröidmn Hätäkeskuslaitoksessa ja niista saatua informaatiota hyödynnetaan toiminnan kehittamisessa muun muassa henkilöstön koulutuksessa. Lisäksi palautteen selvittamisen yhteydessa havaittu virheellinen toiminta voi johtaa H~Uäkeskuslaitos -kirjanpitoyksikön tilinpaatös 2013, 1/2014

17 virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin tai työnjohdollisiin toimiin tehtävää käsitelleen virkamiehen kohdalla Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeinen tavoite: työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Henkilöstön määrä Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna 2013 käytettäväksi yhteensä 735 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste oli noin 93 prosenttia toteuman ollessa 684 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste on prosentuaalisesti kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna Vuonna 2012 henkilöstöresurssien käyttö oli 746 henkilötyövuotta eli rakenneuudistuksen edetessä hätäkeskustoiminta on hoidettu 62 henkilötyövuotta pienemmin resurssein. Erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen neljän hätä keskuksen toiminnan yhdistäminen Kuopioon on mahdollistanut toiminnan pienemmin resurssein kuin aiemmin muun muassa päällekkäisten vuoroesimiestehtävien vähentyessä. Resurssien käyttöasteeseen on vaikuttanut myös rakenneuudistuksen aikainen normaalia suurempi henkilöstön lähtövaihtuvuus. Vuoden 2013 aikana tämä näkyi eniten Kuopion hätäkeskuksen ja muutaman lakkaavan keskuksen kohdalla. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli voimassa olevassa palvelussuhteessa nimitettynä vakituiseen virkaan 546 (79 %) ja määräaikaiseen virkaan 145 (21 %) henkilöä Määräaikaisen henkilöstön osuus on noussut neljällä prosenttiyksiköllä vuoteen 2012 verrattuna. Rakenneuudistuksen aikana määräaikaisten määrä hieman nousee kokonaisuutena ennen kuin kaikkien hätäkeskusten toiminnot on suunnitelman mukaisesti yhdistetty, koska hallinto- ja esimiesvirat täytetään ennen yhdistämistä pääsääntöisesti määräajaksi. Henkilöstöstrategian mukaan määräaikaisten määrää vähennetään rakenneuudistuksen edetessä. Strategian mukainen tavoite on toteutunut niissä keskuksissa, joissa toiminnot on yhdistetty, muun muassa Oulun hätäkeskuksessa vakituisessa virassa oli vuoden 2013 lopussa 88 %, Kuopiossa 93 % ja Porissa 91 % henkilöstöstä Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely (VMBaro) toteutettiin aikavälillä Kyselyyn vastasi 391 henkilöä 693:stä (56,4 %). Viraston tulosten keskiarvo oli 3,14. Tulos laski hieman edellisvuodesta (v keskiarvo oli 3,18). Kyselyn tulokset ja niistä johdettavat toimenpiteet on käyty läpi kaikissa yksiköissä

18 VMBaro Johtaminen 3,34 3,36 3,33 3,32 3,29 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,49 3,39 3,44 3,37 3,34 Palkkaus 2,97 2,92 2,94 3,00 2,89 Kehittymisen tuki 3,11 2,85 2,94 2,92 2,86 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,67 3,65 3,58 3,52 3,61 Työolot 2,95 2,82 2,91 2,97 3,02 Tiedon kulku 3,13 3,11 3,09 3,18 3,10 Työnantajakuva 2,96 2,82 2,91 2,98 2,94 Yhteensä 3,21 3,14 3,15 3,18 3,14 Halukkuus henkilökiertoon 1,75 1,75 1,67 1,66 1,70 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,78 1,62 1, ,66 Tunnusluku keskus häme kerava kehä hallinto luma oulu pika poha kuopio sata vasu VMBaro 3,68 2,89 3,20 3,43 3,34 3,23 3,07 3,29 2,88 3,51 2,93 Sairaus poissaolot Sairauspoissaolojen maärä on hieman noussut vuodesta Koko viraston henkilöstön osalta sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 16,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun vuonna 2012 luku oli 15,9. Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 7,6 työpäivää ja salihenkilöstöllä 18,5 työpäivää henkilötyövuoua kohden. Jaksot yötä tekevän henkilöstön osalta sairauspoissaolojen vaihtelu hätäkeskuksittain on suurta. Erityisesti nykyisten jo yhdistettyjen hätäkeskusten sairauspoissaoloihin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on tehostettu ja myös henkilöstöjohtamiseen liittyviä toimenpiteitä tulee parantaa Tilinpäätösanalyysi Sisäministeriön kirjanpitoyksikkö (240) purettiin kuudeksi kirjanpitoyksiköksi, Sisäministeriö (200), Rajavartiolaitos (201), Pelastusopisto (220), Maahanmuuttovirasto (232), Hätäkeskuslaitos (248) ja Hallinnon tietotekniikkakeskus (249). Hätäkeskuslaitos muuttui omaksi kirjanpitoyksiköksi Kiekun käyttöönoton yhteydessä Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös on koko vuodelta ja kirjanpitotiedot on konvertoitu alkuvuoden 2013 osalta uuteen tietojärjestelmään Kiekuun.

19 Rahoituksen rakenne Vuoden 2013 talousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin määrärahaa yhteensä 64,071 miljoonaa euroa, sisältäen TOTI -hankkeen tilausvaltuuden käyttöön määrärahaa 9,69 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 oli käytettävissä lisäksi vuodelta 2012 siirtynyt määräraha yhteensä 3,672 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin euroa uuden hätäkeskustietojärjestelmän integroimiseksi TUVE -palveluihin. Vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin Joensuussa ja Kouvolassa sijaitsevien, hätäkeskusuudistuksen johdosta vapautuneiden toimitilojen vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuviin kustannuksiin 4,4 M, josta vähennyksenä euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisen johdosta. Tuottoja kertyi yhteensä 4,444 miljoonaa euroa, pääosin maksullisen toiminnan palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kytkentä- ja kuukausimaksuista. Tuottojen muutos edelliseen vuoteen oli +2,6 % Talousarvion toteutuminen Määrärahat muutos % Talousarvio LTA Määrärahat ,8 Siirtyvä määräraha ,6 Määrärahat yhteensä ,6 Tuotot ,6 Toiminnan kulut ,7 Investoinnit ,4 Rahoituksen käyttö ,9 Siirtyvä määräraha ,4 Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kuluista suurin osa oli henkilöstömenoja, jotka olivat 39,735 miljoonaa euroa eli 66,3 % kaikista kuluista. Muut suurimmat kuluerät olivat palvelujen ostot 11,084 miljoonaa euroa (18,5 %) sekä vuokrat 6,65 miljoonaa euroa (11,1 %). Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2013 toimintamenoihin sisältyi uuden hätäkeskustietojärjestelmän tilausvaltuuden käytöstä menoja yhteensä 4,628 miljoonaa euroa. Kehyksessä oli tätä käyttötarkoitusta varten myönnettyä määrärahaa 9,69 miljoonaa euroa ja vuodelta 2012 siirtyi euroa valtuusrahaa. Vuodelta 2013 vuodelle 2014 siirtyvästä erästä 5,12 miljoonaa euroa on TOTI -hankkeen tilausvaltuuden käytöstä siirtyvää määrärahaa.

20 Siirtyvän määrärahan suuruus johtuu myös siitä, että siinä on mukana vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa myönnetyt 4,4 M Kouvolan ja Joensuun hätäkeskusten vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä maksettavaan kertakorvaukseen, koska kertakorvaus siirtyi maksettavaksi vuonna Loppuosa siirtyvästä erästä koostuu arvioitua pienemmistä ICT- ja henkilöstömenoista. Käytettävissä olevat määrärahat kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 9,374 miljoonaa euroa ja 15,8 %. Tämä kasvu johtuu emo tilausvaltuusrahoista ja tiloista luopumisten kertakorvauksista Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT Maksullisen toiminnan tuotot , ,71 Vuokrat ja käyttökorvaukset 29324, Muut toiminnan tuotot , , , ,11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Henkilöstökulut 027,96 955,58 Vuokrat , ,83 Palvelujen ostot ,54 376,03 Muut kulut , ,55 Valmistus omaan käyttöön (-) ,96 0,00 Poistot , ,36 Sisäiset kulut , , , ,66 JAÄMAI , ,55 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 738,08 625,82 Rahoituskulut -232,83 505,25-887,94-262,12 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 190,00 0 Satunnaiset kulut 0,00 190, , ,24 JAÄMA II , ,91 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT JAÄMA , ,91 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,93 Suoritetut arvonlisäverot ,19 686,75 868, ,40 TILIKAUDEN TUOnO-/KULUJÄÄMÄ