Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus"

Transkriptio

1 Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus vuodelta 2010

2

3 Tekijät Julkaisun laji Toimintakertomus HAK/2011/163 Julkaisun nimi HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet vuodelle 2010 saavutettiin hyvin. Hätäpuheluun vastattiin kymmenessä sekunnissa 91 % ja 30 sekunnissa 96 % puheluista. Vuonna 2011 painotetaan tehtävien käsittelyn laatua käyttäen hyväksi yhdistettyä riskinarviomanuaalia. Toiminnallista tuottavuutta kehitetään muuttamalla rakenteita, vähentämällä hätäkeskusten määrää sekä kehittämällä tietojärjestelmää. Kehittämistyötä varten toimii kaksi hanketta, TOTI ja HAKMU, jotka ovat edenneet suunnitellusti. Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna 2010 hyvä. Siirtyvä määräraha vuodelle 2011 oli edelleen suuri (noin 9,8 milj. ) johtuen keskushallinnon käyttämättä jääneistä varoista sekä säästyneistä palkkakustannuksista. Väestö on tyytyväinen hätänumerosta saamaansa palveluun. Hätänumeroon soittaneet arvioivat asteikolla 1-5 kaikilla kysytyillä osa-alueilta palvelun laaduksi 4,33. Viranomaistyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuonna 2010, vaan kysely päätettiin siirtää keväälle Vuonna 2009 viranomaisten tyytyväisyys oli 3,43. Hätäkeskuslaitoksen vastuulla olevien tietojärjestelmien käyttöaste oli 100 %. Hätäkeskusten toiminta kyettiin turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Vuonna 2010 viraston henkilötyövuosien oli 747 eli tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Tehdyn kyselyn mukaan työtyytyväisyys laski hieman vuonna Kysely toteutettiin pian tehdyn hätäkeskusten sijaintipäätöksen jälkeen, jolloin henkilöstö joutui kohtaamaan uudenlaisen tilanteen. Tuottavuusohjelman tavoitteet on saavutettu. Jatkossa keskeisenä haasteena on toiminnan turvaaminen. Rakenteiden muutoksen toimeenpanona Lapin hätäkeskus yhdistyy Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen kanssa loppuvuonna Julkaisun osat Tiivistelmä Avainsanat Hätäkeskuslaitos, toimintakertomus Muut tiedot Kokonaissivumäärä 25 Jakaja Kieli suomi Luottamuksellisuus julkinen

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdon katsaus 6 2. Vaikuttavuus 7 3. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Asiakaspalautteet Muut tavoitteet ja hankkeet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön määrä Työtyytyväisyyskysely VMBaro Sairauspoissaolot Tietotaidon todentaminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Liiteet Allekirjoitukset Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

6 TOIMINTAKERTOMUS (25) 1. Johdon katsaus Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna 2010 vakaa. Siirtyvä määräraha vuodelle 2011 oli edelleen suuri (noin 9,8 milj. ) johtuen viraston keskushallinnon toiminnasta säästyvistä varoista sekä käyttämättä jääneistä palkkarahoista. Toiminnan tuottavuuden seurantaan on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi työvuorosuunnittelua on kehitetty hyväksi havaittujen käytäntöjen valossa vastaamaan paremmin työmäärän vuorokautisia muutoksia sekä erityisten ajankohtien (mm. juhannus, vuodenvaihde jne.) tarpeita. Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet on saavutettu. Tähän on päästy kehittämällä hätäkeskuspäivystäjien työmenetelmiä. Vuonna 2011 tuloksia pyritään edelleen parantamaan ottamalla käyttöön yhdistetty sähköinen riskinarviomanuaali (Mora). Hätäkeskuslaitoksen toiminnallista tuottavuutta parannetaan rakenteita muuttamalla, vähentämällä hätäkeskusten määrää sekä kehittämällä tietojärjestelmää. Näitä muutoksia varten Hätäkeskuslaitoksella on kaksi muutoshanketta. Toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen (TOTI) II vaihe ( ) käynnistettiin vuoden 2010 alusta alkaen suunnitelman mukaisesti. Hanke jakaantuu kolmeen projektiin; Hankinta- ja käyttöönoton valmisteluihin eli HAKA -projektiin, Toiminnan kehittämiseen eli TOKE -projektiin sekä kenttäjärjestelmän määrittelyyn eli KEJO -projektiin. HAKA- ja TOKE- projektit kestävät koko hankeen toisen vaiheen, KEJOprojektin määräajaksi asetettiin Sisäasiainministeriö teki päätöksen hätäkeskusten sijaintipaikoista. Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke (HAKMU) perustettiin samana ajankohtana ja hanke aloitti toimintansa Hankkeen omistaja on Hätäkeskuslaitoksen johtaja, jonka alaisuudessa on hankejohtaja ja hankkeen muu organisaatio. HAKMU- hankkeen päätavoitteena on suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja hallintomalli niin, että vuoden 2015 loppuun mennessä Hätäkeskuslaitos on siirtynyt uuteen hallinto- ja johtamisrakenteeseen sekä Hätäkeskuslaitoksessa määriteltyyn operatiiviseen toimintamalliin. Laadunhallinta Hätäkeskuslaitoksen toiminnan laatu on säilynyt vuonna 2010 hyvällä tasolla. Tulostavoitteiden toteutumisessa on tapahtunut useilla alueilla myönteistä kehitystä ja tulostavoitteet on vastausaikojen osalta pääosin ylitetty. Meneillään olevilla laajoilla muutoshankkeilla ei siten ole ollut alentavaa vaikutusta viraston tulokseen. Kansalaiset ovat olleet tyytyväisiä hätänumerosta saamaansa palveluun: hätänumeroon soittaneet arvioivat asteikolla 1-5 kaikilla kysytyillä osa-alueilla palvelun laaduksi 4,33 (vuonna ,38). Viranomaisten tyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuonna 2010, vaan se päätettiin siirtää keväälle Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän aktiivisella toiminnalla on pyritty yhteistyössä kehittämään

7 TOIMINTAKERTOMUS (25) toimintaa vastaamaan entistä paremmin asiakasviranomaisten tarpeita siltä osin kuin se on Hätäkeskuslaitoksen ydintehtävien mukaista. Hätäpuheluiden vastausaika on kehittynyt edelleen myönteiseen suuntaan. Hätäpuheluun vastattiin kymmenessä sekunnissa 91 prosentissa puheluita (vuonna %). Hätäpuheluista 30 s. aikatavoitteessa vastattiin 96 %:ssa puheluista (vuonna 2009 tulos oli 95 %). Hätäkeskuslaitoksen vastuulla olevissa tietojärjestelmissä ei ollut vuonna 2010 käyttökatkoon johtaneita ongelmia (käyttöaste 100 %). Häiriötilanteiden aiheuttamat ongelmat hätäkeskusten toiminnalle kyettiin hoitamaan varajärjestelmin. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuutta on rasittanut henkilöstön sairauspoissaolojen suurehko määrä. Vuonna 2010 sairastavuus nousi hieman, joten vuoden 2009 myönteinen suunta (-18 %) ei jatkunut. Hätäkeskusten sairauspäivien lukumäärään vaikuttivat negatiivisesti muutamat pitkäkestoiset poissaolot. Erityisesti henkilömäärältään pienten hätäkeskusten kohdalla poissaoloilla on merkittävä vaikutus vuorovahvuuksiin. Henkilöstön työtyytyväisyyden keskiarvo on edellisvuoteen nähden laskenut: vuonna 2007 laitoksen vastausten keskiarvo oli 3,05, vuonna ,16, vuonna ,21 ja viime vuonna 3,14. Kysely ajoittui vuonna 2010 tilanteeseen, jolloin tieto hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista oli juuri julkaistu. Tämä näkyi henkilöstön työtyytyväisyyteen laskuna erityisesti toimintansa lopettavissa keskuksissa. Pätevän henkilöstön rekrytointiongelma koskee tällä hetkellä eteläisen Suomen hätäkeskuksia. Tilanteen korjaamiseksi on hätäkeskuspäivystäjien koulutusta lisätty ja alueellistettu. Viraston tuottavuustavoitteet on pääosin saavutettu. Jatkossa haasteena ovat päivystyshenkilöstön riittävyys: rakenteelliset muutokset edellyttävät osalle henkilöstöä entistä pidempiä työmatkoja tai muuttoa uudelle paikkakunnalle. Tällöin henkilöstöä saattaa hakeutua Hätäkeskuslaitoksen ulkopuolisiin työtehtäviin. 2. Vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa avunpyyntöön nopeasti. Tunnusluku tavoite Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 87 % 91 % 90 % 91 % Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 95 % 96 % 95 % 96 %

8 TOIMINTAKERTOMUS (25) Vastausajan jakauma koko virastossa sekunnissa vastattujen osuus 75 % > 5 ja 10 sekunnissa vastattujen osuus 16 % > 10 ja 15 sekunnissa vastattujen osuus 2 % > 15 ja 30 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 30 ja 300 sekunnissa vastattujen osuus 3 % > 300 sekunnissa vastattujen osuus 0 % Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu 10 sek. vastatut 94 % 91 % 91 % 92 % 92 % 90 % 89 % 90 % 94 % 91 % 91 % 89 % 92 % 91 % 91 % alle 30 sek vastatut 98 % 96 % 97 % 96 % 97 % 96 % 95 % 96 % 97 % 97 % 97 % 94 % 96 % 97 % 96 % Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 ja 30 s.) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnissa. Tulossopimuksen 10 sekunnin ja alle 30 sekunnin vastausaikatavoitteet saavutettiin kahta lukuun ottamatta kaikissa hätäkeskuksissa. Keskeinen tavoite: Hätänumeron 112 tunnettavuus on hyvä Tunnusluku tavoite 2010 Väestöstä hätänumeron 112 tuntee (%) 95 % 96 % 96 % 96 % Hätäkeskuslaitos toi toimintavuoden aikana aktiivisesti esiin hätäkeskustoiminnan meneillään olevaa muutosta sekä hätänumeron 112 oikeaa ja asianmukaista käyttöä. Hätäkeskuslaitos lähetti vuoden aikana yhteensä 21 mediatiedotetta, joista artikkeleita julkaistiin yhteensä 189 kappaletta. Alkuvuodesta kokonaisjulkisuudesta noin 5 prosenttia perustui Hätäkeskuslaitoksen lähettämiin tiedotteisiin ja loppuvuodesta vastaava luku oli noin 15 prosenttia. Hätäkeskuslaitoksesta julkaistiin vuoden 2010 aikana yhteensä kpl lehdistön, radion ja television juttua, mikä tarkoittaa keskimäärin 191 mediaosumaa kuukaudessa. Mediajulkisuuden määrä nousi merkittävästi edellisvuoteen nähden johtuen hätäkeskustoimintaan liittyvistä uusista strategisista linjauksista ja aluejakopäätöksestä, joista uutisointiin runsaasti. Julkisuudesta vajaat 20 prosenttia oli Hätäkeskuslaitoksen kannalta kielteistä, noin 80 prosenttia neutraalia ja loput myönteistä. Julkisuuden sävy on pysynyt edellisvuoden kaltaisena, vaikka mediaosumien määrä nousi.

9 TOIMINTAKERTOMUS (25) Hätäkeskuksia kuormittavat edelleen hätänumeroon kuulumattomat puhelut. Hätäkeskuslaitos on tuonut hätänumeron oikeaa käyttöä esiin muun muassa Häläri -lehdessä, 112-päivänä paikallisissa kansalaistapahtumissa sekä eri viestinnän kanavilla. Median uutisointi hätäkeskuksiin kuulumattomista puheluista väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Hätäkeskuslaitos selvitti toimintavuoden aikana ensimmäistä kertaa näkyvyyttään myös sosiaalisessa mediassa. Kolmen kuukauden aikana ( ) Hätäkeskuslaitos esiintyi sosiaalisessa mediassa yhteensä kertaa. Noin puolet julkisuudesta oli keskustelupalstoilla, joissa oli erittäin kriittisiäkin kommentteja hätäkeskuspäivystäjien ammattitaidosta, sekä hätäkeskusuudistuksen aiheuttamasta epävarmuudessa kansalaisissa. Myös blogeissa oli paljon mainintoja Hätäkeskuslaitoksesta. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti Hätäkeskuslaitos vastaa omien tietojärjestelmiensä toimivuudesta ympäri vuorokauden Tunnusluku tavoite tavoite Käyttöaste (% ), käyttöaika/kokonaisaika) 100 % 100 % 100 % 100 % Hätäkeskusten yhteenlaskettu käyttöaste vuonna 2010 oli 100 %. Vuoden 2010 aikana ei siis tullut ilmi sellaisia turvallisuus- ja tietoturvapoikkeamia, jotka olisivat estäneet hätäkeskustoiminnan kokonaan. Hätäkeskukset joutuivat turvautumaan muutamia kertoja lyhyehköjä aikoja varajärjestelyihin häiriötilanteissa. Tällaisia olivat muun muassa sähkönsyötön ongelmat hätäkeskuksissa, valtakunnallisten tietoliikenneyhteyksissä ja viranomaisradioverkossa ilmenneet häiriöt. Operaattorit eivät tiedottaneet hätäkeskuksia kaikista katkoksista. Poikkeukselliset sääilmiöt aiheuttivat ajoittaista, pääosin lyhytaikaista puhelujen ruuhkautumista kesän ja syksyn aikana. Vuoden 2010 aikana annettiin useita uusia turvallisuusohjeita ja päivitettiin vanhoja. Näistä voidaan mainita muun muassa voimaan tullut Hätäkeskuslaitoksen turvallisuuspolitiikka (Turvallisuustoiminta Hätäkeskuslaitoksessa; HÄKE TUO/1/2010), voimaan tullut ohje turvallisuusselvitysmenettelystä Hätäkeskuslaitoksessa HÄKE TUO/10/2010) ja voimaan tullut päivitetty vierailuohje (HÄKE TUO/11/2010). Sisäasianhallinnon tietoturvakoulutuksen suoritusprosentti on pysynyt kuluneen vuoden aikana erittäin korkealla tasolla, ollen keskimäärin 99,5 %.

10 TOIMINTAKERTOMUS (25) 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1. Toiminnan tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan sekä käytössä oleva työvuoromalli tukee kohdentamista. Tunnusluku ennuste 2010 Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Hätäilmoitukset / päivystäjä Hätäilmoitukset / päivystäjä Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä lasketaan suoritteissa mainitusta ilmoitusten kokonaismäärästä jaettuna toteutuneilla hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosilla. Ilmoitusten kokonaismäärän laskentaperusteet muuttuivat vuonna Aikaisemmin laskennasta puuttuneet, samasta tapahtumasta tulleet päällekkäisilmoitukset ovat nyt laskuissa mukana. Tämä laskentatavan muutos on aiheuttanut noin 9 % lisäyksen vastaanotettujen ilmoitusten kokonaismäärään. Suurimman (Helsinki) ja pienimmän (Etelä-Savo) hätäkeskuksen päivystäjää kohti käsiteltyjen ilmoitusten määrän ero on edelleen kasvanut. Osittain tämä johtuu ilmoitusmäärän laskentatavan muutoksesta, jolloin päällekkäisilmoitusten määrä tuo Helsingille suhteellisesti enemmän ilmoituksia. Toisaalta Helsingin hätäkeskukselta jäi edelleen vuonna 2010 päivystäjien henkilötyövuosia käyttämättä rekrytointiongelmien vuoksi, jolloin pienempi määrä päivystäjiä vastaanotti Helsingissä suuremman määrän ilmoituksia Toiminnan taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Tunnusluku 2008 Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas ,8 11,0 10, ennuste Kustannukset, euroa/hätäilmoitus 14,9 14,0 14,5 TOTI-erillishankkeen kustannukset aktivoitu taseeseen muut pitkävaikutteiset menot -ryhmään, josta kirjautuvat tunnuslukuun poistolaskennan kautta valmistumisen jälkeen.

11 TOIMINTAKERTOMUS (25) Tunnusluku Itä- ja Hämeen- Keski- Kaakkois- Etelä-Savo Helsinki linna Uusimaa Suomi Keski-Suomi Lappi euroa/asukas** 13,1 6,3 7,3 7,1 8,4 8,5 11,0 euroa/hätäilmoitus** 15,1 8,7 9,0 12,3 11,4 10,4 11,8 Pohjois- Länsi- Pohjois- Pohjanmaa ja Varsinais- Uusimaa Pirkanmaa Karjala Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Satakunta Suomi euroa/asukas** 7,0 6,7 11,5 7,2 7,4 9,5 9,1 7,1 euroa/hätäilmoitus** 10,4 9,4 12,4 11,0 9,3 10,8 12,7 9,8 ** Yhteiset kulut eivät ole mukana Keskuskohtaisessa tunnusluvussa näkyy selvästi hätäkeskuksen koon vaikutus taloudellisuuteen. Henkilöresurssien perusteella pieneksi luokiteltu keskus saa huonomman tunnusluvun, sillä muiden kuin henkilöstökustannusten määrä ei ole suoraan riippuvainen hätäkeskuksen koosta. Lisäksi kolmivuorotyön minimivuorovahvuus ja riittävien päivystäjäresurssien varmistaminen myös kiireaikana aiheuttavat alueen asukasmäärään ja hätäilmoitusmäärään suhteutettuna suuremman henkilötyövuosiresursoinnin kuin suuressa keskuksessa. Tunnusluvun suuruuteen vaikuttaa myös hätäkeskusalueen joko turismin tai työpaikkaliikenteen vuoksi muuttuva väkimäärä. Vuoden- ja vuorokauden aikojen välillä vaihtelut voivat olla hyvinkin suuret, mutta tunnusluku huomioi vain virallisen asukasmäärän. Laitoksen yhteisiä kuluja, kuten esimerkiksi keskus- ja tietohallinnon kuluja, ei ole allokoitu keskuksille Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen palvelutoiminnan prosessin vaatimien kustannusten kohdentamisen tarkentamista varten perustettu työryhmä kartoitti työnkulut ja tarvittavat resurssit. Työajan kohdentamisen dokumentointi ja tarkennettu kustannusvastaavuus laskenta otettiin käyttöön keväällä Hinnanmuutos tuli voimaan heinäkuussa Maksullisen palvelutoiminnan tuotot olivat 4,4 milj. euroa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuden ollessa on 122 % ja liiketaloudellisten suoritteiden 123 %. Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta.

12 TOIMINTAKERTOMUS (25) Tunnusluku ennuste Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 131 % 138 % 122 % 134 % 120 % 123 % 4. Tuotokset ja laadunhallinta 4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku ennuste 2010 Ilmoitusten määrä, kpl *) - hätäpuhelujen määrä, kpl kentälle välitetyt tehtävät kpl Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,73 0,79 0,79 0,79 *) Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitteista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Ilmoitusmäärien tilastoinnissa on tehty muutos vuoden 2009 alusta. Aikaisemmin luvuista puuttuneet samasta tapahtumasta tulevat päällekkäisilmoitukset ovat nyt laskuissa mukana. Tämä laskentatavan muutos aiheutti ilmoitusmäärissä noin 9 prosentin kasvun. Aito ilmoitusmäärien kasvu on alle prosentin tasoa. Useamman kuin joka neljännen hätänumeroon soitetun puhelun ei sisältönsä puolesta olisi pitänyt tulla hätäkeskukseen. Vuonna 2010 yhteensä noin puhelua voitiin luokitella hätäkeskukseen kuulumattomiksi. Tämä jakautuu kahteen osaan: tahattomasti soitettuihin virhepuheluihin ( ), sekä tahallisiin ilkivaltaisesti soitettuihin ( ) puheluihin. Kokonaismäärä on laskenut hieman vuodesta 2009, jolloin hätäkeskukseen kuulumattomia puheluita oli noin Tahattomasti soitettujen virhepuheluiden määrä on laskenut (2009: ), mutta sen sijaan tahallisten ilkivaltaisten puheluiden määrä on noussut vuoden 2009 tasosta ( ). Ilmoitinlaitteiden testauksessa suoritteet olivat vuonna 2010 noin , josta rikosilmoittimien osuus on ja paloilmoittimien Ilmoitinlaitetestausten määrä laski hieman (-1,4 %) vuoden 2009 tasosta ( ). Kokonaismäärään vaikuttavat mm. ilmoittimien testauksen säännöllisyys, uusien ilmoitinlaitteiden käyttöönottoon liittyvät ylimääräiset testauskerrat, pyrkimys aiheettomien hälytysten vähentämiseen, sekä operaattoreiden vaihdokset.

13 TOIMINTAKERTOMUS (25) 4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Keskeinen tavoite: Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Tunnusluku tavoite 2010 Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % 55 % 58 % 70 % 59 % Tunnusluku muodostuu erikseen seurattavien tehtävien tehtäväksiantoajasta. Näitä ovat: Tieliikenneonnettomuus, keskisuuri; Rakennuspalo, keskisuuri; Liikennevälinepalo, pieni ja Eloton. Näissä tehtävälajeissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon tulee olla enintään 90 sekuntia 70 prosentissa tehtävistä. Tulossopimuksessa seurattava tunnusluku mittaa aikaa joka käytetään hätäkeskuksessa puhelun käsittelyyn. Mitattava aika alkaa kun puheluun vastataan ja päättyy kun tehtävästä annettava hälytysviesti lähtee ensimmäiselle yksikölle. Tunnusluvussa on huomioitava, ettei asetettua tavoiteaikaa tehtäväksiannolle tule sekoittaa hätäpuhelun kestoon. Hätäkeskuspäivystäjä voi jatkaa puhelua myös tehtävänannon jälkeen niin kauan, että kaikki tarvittavat tiedot on saatu avun perille toimittamiseksi. Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Tavoiteajassa käsitellyt tehtävät 64 % 71 % 60 % 61 % 43 % 60 % 49 % 44 % 62 % 67 % 65 % 51 % 67 % 65 % 57 %

14 TOIMINTAKERTOMUS (25) Tulos tämän tavoitteen osalta on parantunut tasaisesti, mutta hitaasti. Tehtävälajeittain keskuskohtainen vaihtelu on pienintä elottomuuden kohdalla (53 86 %). Suurinta keskuskohtainen vaihtelu on tieliikenneonnettomuudessa (11 58 %). Tässä tehtävälajissa haaste hälyttämisen nopeuttamisessa liittyy paikantamiseen. Tieliikenteessä tapahtuviin onnettomuuksiin liittyy usein ilmoittajan kyvyttömyys paikantaa itseään. Tämä on pääasiallisin syy tehtävänkäsittelyaikojen pituuteen tieliikenneonnettomuuksissa. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuksen palveluiden tunnettavuus on suuri. Tunnusluku Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (painotettu keskiarvo. %) tavoite 88 % 88 % 90 % 90 % Hätäkeskuslaitos on korostanut hätänumeron 112 oikeaa ja asianmukaista käyttöä. Pääkanavana on toiminut 112.fi -sivusto. Hätäkeskuspalveluiden tunnettavuutta selvitettiin huhtikuussa 2010 tehdyssä kymmenkohtaisessa kyselyssä. Siinä seitsemään kohtaan kymmenestä vähintään 90 % vastaajista tiesi oikean vastauksen. Kyselyä on kehitetty viime vuosina, mutta sen tuottamassa tiedossa on edelleen jonkin verran epäselvyyttä. Erityisesti tarkennettavaa on siinä, vastataanko kyselyssä henkilökohtaiseen haluun vai osaamiseen soittaa hätänumeroon eri tilanteissa. Joissakin esimerkkitapauksissa vastaaja saattaa kokea avun soittamisen sekaantumisena toisten ihmisten asioihin ja jättää sen vuoksi soittamatta, vaikka tilanne sitä edellyttäisikin. Keskeinen tavoite: Väestön asiakastyytyväisyys on suuri. Tunnusluku Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin, (asteikolla 1 5) tavoite 4,28 4,38 4,40 4,33 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Väestön tyytyväisyys 4,38 4,31 4,30 4,24 4,32 4,40 4,47 4,20 4,26 4,35 4,36 4,41 4,35 4,32 4,10 Väestön asiakastyytyväisyyttä arvioitiin Taloustutkimus Oy:n huhti-toukokuussa tehdyllä kansalaiskyselyllä. Hätänumeroon soittaneita pyydettiin arvioimaan saamaansa palvelua neljällä osa-alueella. Arvioitavana olivat puhelimeen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne, hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus sekä puhelimessa annettujen ohjeiden selkeys. Hätäkeskukseen huhtikuussa 2010 soittaneet ovat erittäin tyytyväisiä kaikkiin kysyttyihin palvelun osa-alueisiin. Hätäpuheluun vastaamisen nopeudessa arvosana on sama kuin vuonna Muissa kolmessa arvioidussa tekijässä arvosanat ovat laskeneet hieman Asiakaspalautteet Hätäkeskuslaitokselle tuli tarkasteluvuonna 673 kappaletta (2009: 562) erilaista asiakaspalautetta. Palautteita toiminnasta ovat hallintokantelut, selvityspyynnöt, valitukset, asiakkaiden suorat yhteydenotot sekä medi-

15 TOIMINTAKERTOMUS (25) assa esillä olevat tapahtumat. Kasvua selittänee ainakin osaksi hätäkeskustoiminnan saama huomio julkisuudessa. Useimmissa tapauksissa palautteet ja selvityspyynnöt ovat sellaisia, joissa epäillään hätäkeskuksen toiminnassa olleen puutteita tai että asiakas ei ole saanut haluamaansa palvelua. Palautteet voivat koskea Hätäkeskuslaitoksen toimintaa yleisesti tai ne voivat liittyä yksittäiseen hätäilmoitukseen. Hätäkeskuslaitos käsittelee kaikki asiakaspalautteet ja tekee selvityksen toiminnastaan selvityspyynnön esittäneelle taholle. Asiakaspalautteet rekisteröidään hätäkeskusyksikössä ja niistä saatua informaatiota hyödynnetään muun muassa henkilöstön koulutuksessa ja muussa toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautetta tulee myös suoraan alueellisiin hätäkeskuksiin. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos tehostaa toimintaa yhteistyöviranomaisten kanssa. Yhteistyöviranomaisten asiakastyytyväisyys on suuri. Tunnusluku Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys yhteistoimintaan hätäkeskusten kanssa ja niiden tuottamiin palveluihin (asteikolla 1 5), vähintään tavoite 3,23 3,43 3,65 - Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu Viranomaisten tyytyväisyys 3,63 3,03 3,48 3,5 3,42 3,57 3,38 3,13 3,31 3,87 3,7 3,64 3,78 3,55 3,31 Viranomaistyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuonna 2010, vaan kysely päätettiin siirtää kevääseen Hätäkeskusten paikallisten yhteistyötä edistävien toimenpiteiden lisäksi hätäkeskuslaitos on pyrkinyt pitämään yhteistyöviranomaisia ajan tasalla valtakunnallisen yhteistyöryhmän välityksellä. Yhteistyöryhmä kokoontui 8 kertaa vuonna Jokaisesta kokouksesta pidetty muistio on jaettu yhteistyöryhmän jäsenille eteenpäin jaettavaksi omille toimialoilleen Muut tavoitteet ja hankkeet Sisäasiainministeriön antaman päätöksen hätäkeskustoiminnan kehittämisen strategisista linjauksista mukaisesti hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2010 Hätäkeskuslaitos laati asetettujen tavoitteiden mukaisesti vahvistetun toimintasuunnitelman strategian pohjalta ja hankkeisti sen rahoituksen ja muun resursoinnin varmistuttua. Hankkeiden toiminta ja tulokset on kuvattu jäljempänä. Muut toiminnalliset tavoitteet 1. Helsingin hätäkeskuksen toiminta siirretään mennessä Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin toimitiloihin.

16 TOIMINTAKERTOMUS (25) Siirto Keravalle toteutettiin onnistuneesti Eri toimialojen riskinarviomanuaalit yhdistävä sähköinen työkalu otetaan käyttöön koko viraston operatiivisessa toiminnassa alkuvuoden 2010 aikana. MORA:n käyttöönotto on siirtynyt vuodelle Otetaan käyttöön menettelytavat hätäkeskuksiin kuulumattomien puhelujen nopeasta käsittelystä. Ohje hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden käsittelystä on otettu käyttöön. Ohje on koulutettu kaikille hätäkeskuksille. 4. Toimintatavat vakiinnutetaan työjärjestyksen mukaiseksi. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksen mukaisia toimintatapoja on toteutettu johdonmukaisesti. 5. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskenta saadaan Valtiokonttorin määräysten mukaiseksi. Työprosessit on kuvattu. Kustannusvastaavuuslaskenta on uudistettu ja VTV on tarkastuksessa todennut sen määräysten mukaiseksi. Ilmoitinlaitteisiin liittyviä työprosesseja on kehitetty ja niihin käytettyä työaikaa on seurattu kahtena ajanjaksona (toukokuu ja syyskuu). 6. Hätäkeskuslaitos ja yhteistyöviranomaiset jatkavat eri tahojen kanssa Hätäkeskuslaitoksen roolin selvittämistä automaattisten hälytyslaitteiden osalta (Hätäkeskuslaitoksen julkisoikeudelliset suoritteet) SM on ilmoittanut nimeävänsä työryhmän. 7. Laaditaan tarkentava hankintaohje, jossa ohjeistetaan täsmällisesti muun ohessa vähäisten hankintojen tekeminen (Tilintarkastajan väliraportti Hätäkeskuslaitoksen hankintatoimen sisäisen valvonnan tarkastuksesta ) Hätäkeskuslaitoksessa on ohjeistettu keskeisten hankintojen toteuttamismenettelyt vuotta 2011 koskien. Ohjeessa kuvataan lisäksi voimassa olevat puitesopimukset ja niiden käyttö. 8. Hätäkeskuslaitos laatii strategian toteuttamissuunnitelman. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu strategia asiakirja, jossa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen strategiset päämäärät sekä keskeiset toimenpiteet strategian toteuttamiseksi. Strategia dokumentin liitteessä listataan konkreettiset toimenpiteet, joilla kutakin strategisen päämäärän toteutumista edistetään. 9. Otetaan käyttöön tilaustenhallintajärjestelmä TILHA Järjestelmän käyttöönotto on siirretty Kieku -järjestelmän käyttöönoton yhteyteen. 10. Osallistutaan KIEKU -hankkeeseen. Hätäkeskuslaitos on perustanut oman KIEKU -projektin, jonka vetäjänä on kokopäiväinen erityisasiantuntija. Resurssien osoittauduttua riittämättömiksi projektin vuoksi ollaan virastoon rekrytoimassa lisäresursseja, jotka toteutuvat vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. HÄTÄKESKUSLAITOKSEN STRATEGINEN MUUTOSHANKE (HAKMU)

17 TOIMINTAKERTOMUS (25) Sisäasiainministeriö teki päätöksen hätäkeskusten sijaintipaikoista. Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke HAKMU perustettiin samana ajankohtana ja hanke aloitti toimintansa Hankkeen omistaja on Hätäkeskuslaitoksen johtaja, jonka alaisuudessa on hankejohtaja ja hankkeen muu organisaatio. Hanke on jakautunut kolmeen alaprojektiin, joita johtavat projektipäälliköt. Projektit ovat johtamis- ja hallintomalliprojekti, alueiden toimintojen järjestäminen -projekti ja tekniset palvelut projekti. Hankkeella on ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Ohjausryhmässä on Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon edustus ja henkilöstöjärjestöjen edustajat. Hankkeen kokonaisvahvuus oli 5,3 henkilötyövuotta vuonna 2010 ( henkilöstön lukumäärä oli 12,5). Henkilöstön osalta ei ole ollut vaihtuvuutta vuonna KIEKU -projektin erityisasiantuntija on vuonna 2010 työskennellyt organisatorisesti osana HAKMU - hanketta. Kieku -hankkeella on ollut oma ohjausryhmänsä. KIEKU -projekti on toteutunut henkilöstöhallinnon osalta suunnitellusti, mutta taloushallinnon osalta virasto on jäänyt tavoitteistaan. Vuoden 2011 alusta projekti on siirtynyt osaksi keskushallintoa. HAKMU -hankkeelle on vahvistettu hankesuunnitelma, joka käsittää hankekuvauksen ja kolmen projektin projektisuunnitelmat sekä viestintäsuunnitelman. Hankkeen päätavoitteena on suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja hallintomalli niin, että vuoden 2015 loppuun mennessä Hätäkeskuslaitos on siirtynyt uuteen hallinto- ja johtamisrakenteeseen sekä Hätäkeskuslaitoksessa määriteltyyn operatiiviseen toimintamalliin. Hätäkeskuslaitoksen toimintoja yhdistetään ja yhdenmukaistetaan sekä yksiköiden (hätäkeskusten) määrä vähenee. Hätäkeskuslaitos on virasto, joka toimii yhden johdon alla valtakunnallisen verkottuneen toimintamallin mukaisesti. Hätäkeskuslaitos toimii laadukkaasti ja toiminta sopeutuu valtiontalouden kehyksiin. Toiminta on valtakunnallisesti varmistettua. Hätäkeskuslaitoksen strateginen kehittämishanke uudistaa Hätäkeskuslaitoksen yhtenäiseksi virastoksi, jonka yksikköinä hätäkeskukset muodostavat resursseiltaan, organisaatioltaan sekä johtamisjärjestelmältään yhdenmukaisen toimintayksikön. Lähtökohtana voidaan pitää, että yksiköt huolehtivat ensisijaisella vastuualueellaan toiminnasta normaalioloissa, jolloin niillä tulee olla myös riittävä kyky sietää pieniä ruuhkahuippuja ja henkilöstön poissaoloja ilman hätäilmoitusten ohjautumista muihin hätäkeskuksiin. Hankkeen kolme osaprojektia ovat vuonna 2010 edenneet suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiin tuloksiin kuuluu, että Hätäkeskuslaitoksen organisaation toiminnallinen päärakenne vahvistettiin ja henkilöstöpoliittiset linjaukset rakennemuutoksessa Toimitilojen muutosten suunnittelu käynnistettiin ja arkkitehtisuunnittelu tehtiin pääosin vuoden 2010 aikana. Hätäkeskuslaitos vahvisti toimitilojen muutostöiden laajuuden. Hätäliikenteen muutoksiin liittyvät valmistelut käynnistettiin kuten myös operatiivisen eli salitoiminnan sekä yhteistyöviranomaisten toiminnan havainnointi hätäkeskusrajapinnassa. Viranomaisradioverkkoon liittyvät toimet käynnistettiin. TOIMINNAN JA TIETOTEKNIIKAN KEHITTÄMISHANKE (TOTI) Toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen II vaihe ( ) käynnistettiin vuoden 2010 alusta alkaen suunnitelman mukaisesti. Hanke jakaantuu kolmeen projektiin; Hankinta- ja käyttöönoton val-

18 TOIMINTAKERTOMUS (25) mistelut eli HAKA -projekti, Toiminnan kehittäminen eli TOKE -projekti, kenttäjärjestelmän määrittely eli KE- JO -projekti. HAKA:n ja TOKE:n kesto on koko hankeen toisen vaiheen ajan, KEJO:n osalta projektin määräajaksi asetettiin HAKA -projektissa toteutettava uuden tietojärjestelmän hankintaprosessi on edennyt aikataulussaan. Tietojärjestelmän kilpailutus käynnistettiin vuodenalussa teknisellä vuoropuhelulla toimittajaehdokkaiden kanssa. Tietojärjestelmän määrittelyvaiheessa ( ) syntyneen dokumentaation perusteella todettiin tulevan tietojärjestelmähankinnan olevan monimutkainen. Lisäksi kokonaistoteutuksen ratkaisuvaihtoehtoja on useita. Siten hankinnan luonteen vuoksi etukäteinen kokonaishinnoittelu ei ole mahdollinen eikä tarjouspyyntöä voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Hankinta edellyttää, että hankinnan teknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista, hinnoittelumallista ja sopimusehdoista tulee voida neuvotella hankintamenettelyn aikana, jotta voidaan löytää kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Edellä mainittujen perusteiden pohjalta Hätäkeskuslaitos päätti toteuttaa kilpailutuksen hankintalain mukaisena neuvottelumenettelynä (Hätäkeskuslaitoksen päätös HAK/2010/92). Kilpailutuksen edellyttämän asiantuntijapalvelun Hätäkeskuslaitos ostaa Hansel Oy:ltä. Tietojärjestelmähankinnan rahoituksen varmistuttua (SM:n päätös SMDno /2010/972) käynnistettiin HILMA- ja TED -järjestelmissä julkaistulla hankintailmoituksella virallinen hankintalain mukainen hankintamenettely. Hankintailmoitukseen vastanneiden toimittajakandidaattien osallistumishakemukset arvioitiin hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella. Suoritetun arvioinnin perusteella tehtiin valinta neuvotteluun kutsuttavista ehdokkaista. Neuvottelukutsu ja alustava tarjouspyyntö palvelukuvauksineen ja sopimusmalleineen lähetettiin valituille ehdokkaille kesäkuussa. Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin viikoilla Tarkennettu tarjouspyyntö ja toisen kierroksen neuvottelukutsu toimitettiin joulukuussa. Toinen neuvottelukierros käydään helmikuussa HAKA:ssa on lisäksi jatkettu yhteistyötä muiden eri hankkeiden kanssa erilaisten yhteistyökokousten ja seminaarien sekä vaatimusten yhteensovittamiseen liittyvien työpajojen merkeissä. Toiminnan kehittämisen projektissa (TOKE) jatkettiin työskentelyä projektisuunnitelman mukaan. Projekti on asetettu ajalle ja se jakautuu seitsemään (7) osaprojektiin, joiden kehityskohteina olivat uuden tietojärjestelmän koulutus ja ammattikuvat, riskinarvio- ja tehtävänkäsittely, operatiivinen ohjeistus sekä kunkin toimialan (pelastustoimi, poliisi, terveystoimi ja sosiaalitoimi) esiin nostamat aiheet. Näiden lisäksi Rajavartiolaitoksen kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä toimintamallien määrittelyn osalta. Projektin tuloksia on tehty sekä välivaiheen käyttöön että tulevaa toimintamallia ja uutta tietojärjestelmää varten. TOKE -projektin ensimmäisessä vaiheessa tuottamien raporttien pohjalta Hätäkeskuslaitos päätti vahvistaa Hätäkeskusten operatiivisen toimintamallin kuvauksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. TOKE - projektissa on tuotettu mm.: - esitys kiireellisyysluokkien ja varausasteiden käytöstä - riskinarviomateriaalin muuntamista nykyohjeistosta tulevaisuuden toimintamalleja palvelevaksi, riskinarviotyökalun runko ja kysymyspolut (uuden tietojärjestelmän suunnittelua tukemaan) - luonnos poliisin tehtävänkäsittelyohjeistuksesta - luonnos terveystoimen tehtävänkäsittelyohjeistuksesta - luonnos sosiaalitoimen tehtävänkäsittelyohjeistuksesta - päivystyssalin henkilöstön ammattikuvat ja osaamisvaatimukset - uuden tietojärjestelmän käyttäjäprofilointi, koulutussuunnitelman runko ja koulutusaiheiden kartoitus - operatiivinen salityöskentelyohje päivystäjille

19 TOIMINTAKERTOMUS (25) - pelastustoiminnan tehostaminen moniviranomaisyhteistyöllä (MOVI) -väliraportti Yhteistyö HAKMU-, VIPU-, VITJA-, YPOR- ym. tahojen kanssa on ollut kiinteää. Lisäksi on tehty toimialakohtaisia valmisteluja mm. johtokeskusten, työturvallisuus- ja varotietoasioiden, yksikkötunnusten sekä kiireellisyysluokkien ja varausasteiden osalta sekä yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Toimialaosaprojektien osalta jatkettiin osallistumista KEJO:n määrittelytyöhön ja erilaisiin toimialan sisäisiin kehityshankkeisiin kuten pelastustoimen operatiivisen verkon kehitykseen (PeIP). Kenttäjärjestelmien määrittelyprojekti (KEJO) oli Hätäkeskuslaitoksen Toiminnan- ja tietotekniikan kehittämishankkeen (TOTI) osaprojekti, joka toteutettiin aikavälillä Projektissa määriteltiin poliisin-, pelastus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen (112-toimintaan osallistuvat viranomaiset) yhteisen operatiivisen kenttäjärjestelmän toiminnalliset tarpeet, kuvattiin kokonais- ja viitearkkitehtuurit kenttäjärjestelmän sijoittumisesta viranomaisten järjestelmäkokonaisuuteen sekä toteutettiin syntyneen määrittelyaineiston tietoturvakatselmointi. Määrittelytyössä pyrittiin huomioimaan mahdollisimman kattavasti viranomaisten tulevaisuuden tarpeet. Tavoitetilassa viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä tulee liittymään saumattomasti TOTI -hankkeessa hankittavaan viranomaisten yhteiskäyttöiseen tietojärjestelmään (hätäkeskustietojärjestelmä) sekä viranomaisten muihin toiminnanohjausjärjestelmiin. Projektin osapuolia olivat: Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Sisäasiainministeriön pelastusosasto, alueelliset pelastuslaitokset, Sosiaali- ja terveysministeriö, Rajavartiolaitos, Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK, Tieto Finland Oy kenttäjärjestelmän määrittelyprojektin konsulttina sekä muut viranomaiset ja sidosryhmät. Projektia varten perustettiin erillinen tekninen ohjausryhmä, jonka ensisijaisena tehtävä oli seurata projektin etenemistä ja esittää projektin tuloksia hyväksyttäväksi TOTI -hankkeen johdolle. Ohjausryhmässä olivat kutsuttuina tahoina projektiin osallistuvat viranomaiset, projektin konsultoinnista vastannut Tieto Finland Oy, Suomen Erillisverkot Oy sekä HALTIK. KEJO -projekti toteutui projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja kevään 2010 aikana tuotettiin vaatimusmäärittelydokumentaatio määrittelytyön jatkotyöskentelyn perustaksi. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurin lähtökohtia käsittelevä muistioluonnos laadittiin ennen juhannusta ja toimitettiin kommentoitavaksi arkkitehtuurin näkökulmasta keskeisille toimijoille. Kokonaisarkkitehtuurin osalta projekti teki yhteistyötä mm. Sisäasiainministeriön yhteisiä palveluita määrittelevän Digia Oyj:n kanssa ja Hallinnon turvallisuusverkkohankeen (TUVE) kanssa. Varsinainen määrittelytyö saatiin päätökseen lokakuun 2010 lopussa ja konsulttina toiminut Tieto Finland Oy luovutti toimitussopimuksessa sovitun projektissa syntyneen tulosdokumentaation Hätäkeskuslaitokselle hyväksyttäväksi. Projektin tekninen ohjausryhmä esitti yksimielisesti TOTI -hankkeen omistajalle tulosdokumentaation hyväksymistä. TOTI -hankkeen omistaja hyväksyi tulosdokumentaation ja hyväksytyn tulosdokumentaation pohjalta KEJO -projekti teki yhteistyössä Sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa ylijohtajakokoukselle esityksen viranomaisten yhteiseksi kenttäjärjestelmähankkeeksi. KEJO -projekti päätettiin Hätäkeskuslaitoksen tekemällä päätöksellä, jossa todettiin, että vastuu viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän hankinnan valmistelusta, hankinnasta ja siihen liittyvästä selvitystyöstä on jatkossa kenttäjärjestelmää käyttävillä viranomaisilla.

20 TOIMINTAKERTOMUS (25) 5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyys paranee. Tunnuslukutaulukko liitteenä Henkilöstön määrä Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosikiintiö vuonna 2010 oli 775 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosikiintiö käytettiin 96 prosenttisesti n ollessa 747 henkilötyövuotta. Käyttöaste on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Tähän on osaltaan johtanut se, että vuoden 2010 aikana käynnistettiin HAKMU -hanke, johon on rekrytoitu runsaasti uutta henkilöstöä. Helsingin hätäkeskus muutti Keravalle lokakuussa Helsingin hätäkeskus on edelleen kärsinyt rekrytointivaikeuksista ja henkilötyövuosien käyttöaste olikin vain noin 83 prosenttia. Keravalle muuttamisen mahdollista vaikutusta rekrytointiin tulevaisuudessa ei ole vielä riittävää kokemusta. Hätäkeskuslaitoksessa seurataan kuukausittain henkilöstölukumäärän ja vaihtuvuuden tilannetta. Kuukausittainen tilasto käsitellään säännöllisesti yhteistoimikunnan kokouksissa. Keväällä 2010 tehdyt aluejako- ja sijaintipaikkakuntapäätökset eivät ole aiheuttaneet muutosta henkilöstötilanteessa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon henkilöstömäärä on lievästi kasvanut hankkeiden käynnistämisen vuoksi. Henkilöstön vaihtuvuus on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Kokonaisuutena henkilöstötilanne on kohtuullisen hyvä, eikä olennaisia muutoksia ole tapahtunut Työtyytyväisyyskysely VMBaro Henkilöstön työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,14. Tulos oli heikompi kuin vuonna 2009 (3,21) ja 2008 (3,16), mutta parempi kuin vuonna 2007 (3,05). Työtyytyväisyyden positiivisen kehityksen taittuminen johtui todennäköisesti hätäkeskusuudistukseen liittyvien päätösten julkistamisesta juuri ennen henkilötyytyväisyyskyselyn toteuttamista Johtaminen 3,08 3,14 3,26 3,34 3,36 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,29 3,35 3,42 3,49 3,39 Palkkaus 2,53 2,65 2,86 2,97 2,92 Kehittymisen tuki 2,80 2,77 2,97 3,11 2,85 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,60 3,54 3,63 3,67 3,65 Työolot 3,04 3,11 3,03 2,95 2,82 Tiedon kulku 2,96 2,99 2,89 3,13 3,11 Työnantajakuva 2,85 2,76 2,86 2,96 2,82 Yhteensä 3,02 3,05 3,16 3,21 3,14

21 TOIMINTAKERTOMUS (25) Halukkuus henkilökiertoon 1,66 1,67 1,69 1,75 1,75 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,66 1,68 1,74 1,78 1,62 Tunnusluku esa hesa häme iku kasu kehä lappi luma pika pka poha poka posa sata vasu yksikkö VMBaro 2,99 3,21 3,61 3,38 3,02 2,95 2,64 3,03 3,00 3,03 3,43 3,13 3,43 3,45 3,18 3, Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman vuodesta Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,8 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun luku vuonna 2009 oli yhteensä 13,6. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän henkilöstön. Hätäkeskuslaitos uusi työterveyshuollon palvelusopimuksen kesällä Uuden sopimuksen mukaan työterveyspalvelut hankitaan yhdeltä palveluntarjoajalta, jolla pyritään tehostamaan työterveyshuollon roolia ja sairauspoissaolojen seurantaa. Tämän yhteistyön tuloksista saadaan kokemuksia kuitenkin vasta vuosien 2011 ja 2012 aikana Tietotaidon todentaminen Hätäkeskuspäivystäjien tietotaidon todentaminen toteutetaan vuonna 2004 kehitetyn menetelmän mukaisesti. Tavoitetta ei saavutettu (80 %), vaan toteutuma on 68 %. Taidollinen osio toteutetaan verkkoympäristössä, joten sen vaatimat resurssit ovat pienentyneet. Taidolliseen osioon tarvittavan ajan resursointi on ollut haasteellista. 6. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) 6.1. Rahoituksen rakenne Vuoden 2010 talousarviossa Hätäkeskuslaitokselle osoitettiin yhteensä 55,524 milj. euroa. Tuotot kertyvät lähes yksinomaan maksullisen toiminnan palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kytkentä- ja kuukausimaksuista. Tuottojen muutos edelliseen vuoteen oli -7,6 % hintojen laskiessa heinäkuussa Talousarvion toteutuminen

22 TOIMINTAKERTOMUS (25) Siirtyvä määräraha muodostuu keskushallinnon käyttämättä jääneistä varoista ja käyttämättä jääneiden henkilötyövuosiresurssien henkilöstökustannuksista Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma TA 2010 TP 2010 Tot.-% TP 2009 Muutos- % Toiminnan tuotot ,25 114,2 % ,25-12,4 % Julkisoikeudelliset , ,30-13,7 % Liiketaloudelliset , ,27-7,2 % Saatavien poistot , ,31-18,7 % Muut tuotot , ,99 12,1 % Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,01 94,0 % ,09-4,5 % Henkilöstökulut ,41 91,1 % ,62 2,8 % Lomapalkkavarauksen muutos , ,45 36,6 % Vuokrat ,80 102,0 % ,54 6,2 % Palvelujen ostot ,75 79,8 % ,34 19,7 %

23 TOIMINTAKERTOMUS (25) Muut kulut ,11 82,8 % ,40-21,5 % Valmistus omaan käyttöön , ,34-78,0 % Poistot , ,71-56,9 % Sisäiset kulut ,43 Kulut yhteensä ,40 91,5 % ,81 6,3 % Jäämä I , ,56 8,1 % Muut tuotot 192, ,15-84,5 % Muut kulut 290,00 912,65-68,2 % Satunnaiset tuotot ,00 Jäämä II , ,06 7,6 % Investoinnit ,24 4,6 % ,88-80,8 % Hätäkeskuslaitoksen toimintakulurakenteessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotto- ja kululaskelmassa näkyvät Sisäiset kulut ovat Yhteistoiminnan kuluja Pelastusopistolta ja Satunnaiset tuotot vahingonkorvausta Elisa Oyj:ltä. TOTI -hankkeen kuluja on suurimmaksi osaksi aktivoitu taseeseen Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta Tase Käyttöomaisuuden Keskeneräisissä aineettomissa käyttöomaisuushankinnoissa on hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikkahankkeen (TOTI) kuluja. Muutos Koneiden ja laitteiden tasearvossa johtuu loppuun poistetuista hankinnoista ja Myyntisaatavien laskutuskierrosta. 7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 1. Organisaatio ja sisäinen toimintaympäristö Hätäkeskuslaitos on vuonna 2010 käynnistänyt merkittävän muutoshankkeen (HAKMU) maaliskuussa 2010 vahvistetun uuden aluejakopäätöksen johdosta. Hankkeen tehtävänä on myös luoda Hätäkeskuslaitokseen uusi organisaatiomalli. Hankkeen käynnistymisen myötä Hätäkeskuslaitoksessa on jouduttu kohtaamaan suuria haasteita henkilöstön sitoutumisen ja päätösten valmisteluun liittyvän hajanaisuuden sekä roolien vakiintumattomuuden johdosta. 2. Sisäisen valvonnan yleiset menettelyt Sisäisen valvonnan yleisissä menettelyissä ei ole tapahtunut muutosta vuoden 2009 jälkeen.

24 TOIMINTAKERTOMUS (25) 3. Sisäinen tarkastus Hätäkeskuslaitoksessa on erillinen sisäisen tarkastuksen tarkastusryhmä talousarvioasetuksen mukaisesti. Ryhmä on suorittanut toiminnallisia tarkastuksia hätäkeskuksissa raportoiden laitoksen johtajalle. Tarkastusryhmän näkemyksen mukaan sisäinen tarkastus virastossa on järjestetty talousarvioasetuksen säännösten mukaisesti ja siten, että se antaa viraston johdolle oikean ja riittävän kuvan viraston toiminnan lainmukaisuudesta. 4. Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonta laitoksessa on määrätty hallintojohtajan alaisuuteen. Kanteluiden käsittelystä on annettu ohjeet, ja niiden käsittely on määrätty vuoden 2009 lopussa rekrytoidun lakimiehen tehtäväksi. 5. Riskienhallinta Riskienhallintatoiminnan kartoitus on aloitettu vuoden 2010 syksyllä. Prosessi kattaa koko organisaatioturvallisuuden, mukaan lukien tietoturva-asiat ja avainhenkilökartoituksen. 6. Havaitut väärinkäytökset Vuonna 2010 Hätäkeskuslaitoksessa havaittiin yksi sisäinen tietosuojaloukkaus hätäkeskuksen oman henkilöstön terveystietojen käsittelyssä. Asiaan puututtiin virkamiesoikeudellisin toimin. 7. Virastosta tehty muu selvitystoiminta Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonta on Hätäkeskuslaitoksessa määrätty hallintojohtajan alaisuuteen. Kanteluiden käsittelystä on annettu ohjeet ja niiden käsittelyä varten on palkattu lakimies. Hätäkeskuslaitos käsitteli vuonna 2010 yhteensä 44 kantelua, valitusta tai selvityspyyntöä (vuonna 2009 vastaava luku oli 40). Lisäksi neljä tapausta otettiin oma-aloitteisesti selvitettäväksi lehtikirjoitusten perusteella. Alkuvuonna kanteluiden määrässä oli piikki, mikä johtui todennäköisesti Hätäkeskuslaitoksen aluejakopäätöksen aiheuttamasta runsaasta huomiosta julkisuudessa. Kanteluiden kokonaismäärässä ei ole kuitenkaan tapahtunut vuonna 2010 olennaista muutosta, vaan niiden määrä noudattaa pääosin aikaisempien vuosien tasoa. Keskeisimmät kanteluiden syyt olivat hälyttämättä jättämiseen, vuorovaikutuksen epäonnistumiseen ja avun saannin viivästyminen. Hätäkeskuslaitoksen näkemyksen mukaan 34 tapauksessa (71 %) kanteluun johta-

25 TOIMINTAKERTOMUS (25) nut hätäpuhelu oli käsitelty asianmukaisesti. Tapauksista 14 oli sellaisia, joissa todettiin joiltakin osin säännösten vastaista menettelyä, puutteita asiakaspalvelussa tai vuorovaikutuksessa. Käsitellyt tapaukset toimialoittain: Toimiala Määrä Sosiaali- ja terveystoimi 25 Poliisitoimi 12 Pelastustoimi 2 Ruotsin kielen asema 2 Muut / yleiset 8 Yhteensä 49 Sukupuolivaikutusten arviointi Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja sen vaikutukset eivät ole kumpaakaan sukupuolta syrjiviä. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden sukupuolijakauma osoittaa, että virastossa työskentelee sekä naisia että miehiä kaikissa tehtäväryhmissä. Henkilöstön sukupuolijakaumassa naisten osuus on 60,6 % ja miesten 39,4 %. 8. Liitteet Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Sisäisen valvonnan arviointi Taulukko: Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

26

27

28

29

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

1. VUODEN 2010 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

1. VUODEN 2010 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN RAPORTTI 1 (16) Hätäkeskusyksikkö / HU 20.8. HAK//475 Sisäasiainministeriö Pelastusosasto PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO Tulossopimus SMDno/2008/605 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN RAPORTTI 1.1. - 30.6. 1. VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Sisäasiainministeriö 27.1.2012 id7005076 1 (11) 02.02 SMDno/2011 /1169 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Postiosoite: PL 26 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 5,0 3,44 3,18 3,30 3,40 3,33 3,23 3,15 3,15 0 3 6 3,76 3 3,36 3,84 3,89 3,84 3,91 4,13 Pelastustoimi 2007 n=305 2008 n=290 2009 n=299 2011 n=296

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE

ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

ERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko

ERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko ERHE - seurantahanke Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko ERHE -seurantahanke seuraa Hankkeen toimeksianto: ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos Puolivuosiraportti 2016

Hätäkeskuslaitos Puolivuosiraportti 2016 Hätäkeskuslaitos Puolivuosiraportti HAK--445 Viraston omat tulostavoitteet (Tulostavoiteasiakirja, SMDno-2015-357, 8.12.2015) Hätäkeskuslaitoksen puolivuosiraportissa (Q2/30.6.) kuvataan toiminnan toteutumaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu 26.5.2016 Lasse Ilkka Ensihoitopalvelun toimintaympäristön muutokset Potilasjakauman muutokset Hätäkeskustoiminnan muutokset Sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2015 Ta 2016 Tot 9/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 17 297 24 097 17 497 72,6

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 9356/00.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 9356/00.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2014 1 (1) 4 Asianro 9356/00.01.00/2013 Lausunto pelastustoimen aluejaosta ja pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnista Pelastusjohtaja Jukka Koponen

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke KEJO. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä, Paviljonki

Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke KEJO. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä, Paviljonki Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke KEJO Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 14.10.2016 Jyväskylä, Paviljonki Mikä KEJO-hanke?? "Uniikki" VM:n rahoittama tuottavuuden edistämishanke useassa eri

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

PERA HANKE. PERA turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä osaksi pelastuslaitosten päivittäistä turvallisuustoimintaa

PERA HANKE. PERA turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä osaksi pelastuslaitosten päivittäistä turvallisuustoimintaa PERA HANKE PERA turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä osaksi pelastuslaitosten päivittäistä turvallisuustoimintaa 1.6.2014-31.8.2015 PERA II jatkohanke 1.9.2015-30.4.2016 10.5.2016 1 HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot