TYÖPAIKKASELVITYSRAPORTTI

Transkriptio

1 TYÖPAIKKASELVITYSRAPORTTI Asiakasorganisaation nimi: Maanrakennusliike Raimo T.A Virtanen Oy Yleiskuvaus organisaation toiminnasta: Maanrakennusliike Raimo T.A Virtanen kuuluu RTA Yhtiöt konserniin. Yrityksen toimintaan kuuluu maanrakennus ja kunnossapito. Maanrakennustyömaita ja kunnossapidon työalueita on Etelä-Suomen alueella. Yrityksessä työskentelee toimihenkilöitä, maanrakennustyöntekijöitä ja kunnossapidon työntekijöitä. Yhteensä henkilökuntaa on noin 60. Työntekijämäärä voi vaihdella työtilanteiden mukaan. Työpaikka (osasto, toimipiste tms.): Helsinki Haaga rakennustyömaa, maanrakennustyöt Työpaikkaselvityksen tarkoitus: Perusselvitys maanrakennustyömaalle Työpaikkakäynti Päivämäärä: Osallistujat: Työnantajan edustaja(t): Työmaajohtaja Olli Lukkala, työnjohtaja Työntekijöiden edustaja(t): Työterveyshuollon edustaja(t): Työterveyslääkäri Risto Koskinen ja Työterveyshoitaja Noora Vilén Käytetyt menetelmät: Haastattelu, havainnointi, valokuvaus, melumittari Yleiset asiat ja havainnot työpaikalla: Perustyöpaikkaselvitys tehtiin yrityksen työmaalle Helsingin Haagaan. Työmaa on uudisrakennustyömaa, jossa yritys vastaa maanrakennustöiden osuudesta. Työntekijöitä työmaalla on kuusi ja kaksi työnjohtajaa. Aliurakoitsijoita käytetään tarpeen mukaan lisätyövoimana ja työmaan eri osa-alueissa. Työntekijöistä kaikki ovat miehiä ja vaihtuvuutta ei ole ollut työntekijöissä. tekijöiden työ on työkoneiden ajoa, lapiointia, viemäröintien tekoa, salaojituksia yms. maanrakennukseen liittyviä töitä.työ on päivätyötä. Työntekijät vaihtavat työmaata urakan mukaan. Työn altisteina ja kuormitustekijöinä on melu, pöly (sementti ja hiekkapöly), lämpöolot, tärinä ja fyysinen rasitus. tekijät altistuvat ulkotyössä kylmälle ja vedolle. Työvaatteet ovat asianmukaiset ja työnanataja tarjoaa erilaisia työvaatteita vuodenaikojen mukaan. Työntekijöiden sosiaaliset tilat ovat lämpimät, joten taukojen aikana pääsee lämpimään. Melualtistumista tulee erilaisista työvälineistä, työntekijöillä käytössä kuulosuojaimet. Työpaikkaselvityskäynnillä täryttimen melutasoksi mitattiin 94dB työntekijän korva juuresta mitattuna. Työkoneen läheisyydessä ollessa tulee myös käyttää kuulonsuojaimia. Kaivurin läheisyydessä mitattuna melutaso oli 81dB. Työnjohdolla työ on osittain näyttöpäätetyötä ja työmaalla kiertoa. Työn kuormitustekijöinä ovat henkinen kuormitys (aikataulut, työn resurssointi, tilaukset ja esimiestyöt) sekä fyysinen kurmitus (työergonomia, näyttöpääteyö, lämpöolot). Työnjohdon työmaatoimistotilat ovat siistit ja valoisat.

2 Yrityksellä on seuranta sairauspoissaoloista ja työtapaturmista. Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen malli. Työtapaturmia on käynyt vuoden 2015 aika viisi kappaletta koko yrityksessä. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskusteluita vuosittain ja koulutustarpeista pidetään kirjanpitoa. VARHAISEN TUEN MALLI Jos työpaikalla on havaittu työntekijän työsuorituksessa poikkeavuutta: - esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa henkilökohtaisesti ja pyrkii selvittämään, voiko työpaikan toimilla vaikuttaa tilanteeseen vai onko kyseessä selvitystä vaativa terveysongelma - esimies ohjaa terveyteen liittyvissä asioissa työntekijän työterveyshuoltoon - jos kyseessä on päihdeongelma tai epäily, esimies toimii päihdeohjelman mukaisesti - esimies on tarvittaessa itse yhteydessä työterveyshuoltoon Sairauspoissaolojen seuranta: - työntekijän ilmoittaa henkilökohtaisesti (kasvokkain tai puhelimitse) esimiehelle sairauspoissaolosta ja toimittaa sairauspoissaolotodistuksen työpaikalle. - Terveystalon ulkopuoliset sairauspoissaolot ja esimiehen luvalla sairauspoissaolot kirjataan yrityksen toimesta Extranetiin. Hälytysrajat sairauspoissaolojen seurannassa yrityksessä/organisaatiossa: yli 30 pv/ vuosi kumulatiivisesti tai useita poissaolojaksoja, poissaolot lomien ja vapaiden yhteydessä (ennen/jälkeen) käynnistävät esimiehen puheeksiottokeskustelun. - yli kahden viikon sairauspoissaolosta esimies on yhteydessä työntekijään työhön paluun tukemiseksi ja uudelleen aina ennen jatkosairausloman päättymispäivää. - esimies kartoittaa mahdollista tuen tarvetta työntekijän työhön paluun helpottamiseksi pitkältä sairauslomalta - mikäli sairauspoissaolo kestää yli kuukauden, esimies on yhteydessä myös työterveyshuoltoon mahdollisen työkykyneuvottelun (osallistujina työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshoitaja/työterveyslääkäri) järjestämiseksi Ennen työhön paluuta sovitaan työkykyneuvottelussa tarvittavasta työhön paluun tuesta. Työhön paluun onnistumista seurataan työpaikalla ja työterveyshuollossa Sairauspoissaolojen sääntö Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy: - 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä pv -> Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaa

3

4 Työpaikkakäynnillä havaitut vaara- ja haittatekijät sekä huomionalaisen työn pisteet: Vaara/Haittatekijä Vaaran/haitan aiheuttaman riskin suuruus Terveydellisen merkityksen arvio Melu Merkittävä 80 db(a) voimakkuuden ylittävä ääni tai melu voi olla kuulolle vahingollista. Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. Pöly Merkittävä Siirrettävä kiviaines pölisee, kivipölyssä mukana myös kvartsia, joten koneenkuljettajat altistuvat jonkin verran myös kvartsipölylle (suurissa pölyaltistuksissa silikoosiriski) Kvartsipöly voi aiheuttaa pitkäkestoisessa voimakkaassa altistuksessa pölykeuhkosairauden, silikoosin. Monet kivilaadut sisältävät kvartsia, ja sen takia sille altistutaan paljon monissa rakennustöissä. Kvartsipöly on myös syöpää aiheuttava altiste. Altistus

5 kvartsipölylle ja/tai silikoosi voi johtaa keuhkosyöpään ja munuaissairauteen sekä olla laukaisevana tekijänä eräissä reumaattisissa sairauksissa. Tärinä Kohtalainen Suomessa voimassa olevan tärinäasetuksen (Valtioneuvoston asetus 48/2005) mukaan käsiin kohdistuvan tärinän voidaan katsoa aiheuttavan terveysriskin mikäli päivittäinen painotettu tärinätaso ylittää 2,5 m/s2 (toimintaraja). Mikäli ylitetään altistuksen raja-arvo 5 m/s2 tulee altistumista vähentää tai rajoittaa. Keskiarvojen perusteella tärinän kannalta haitallisimmiksi voidaan arvioida poravasarat, piikkauskoneet ja tärylevyt. Käsitärinä aiheuttaa erityisesti verenkiertoon, tuki- ja liikuntaelimistöön ja hermostoon liittyviä ongelmia. Kehotärinä on erityisesti alaselän sairauksia tai selkärangan vammoja aiheuttava riskitekijä. Koko kehoon kohdistuvalle tärinälle voi altistua työkoneita ajettaessa. kts. liite 1 Kylmyys ja veto Kohtalainen Hankalat työolosuhteet (kylmyys, kosteus, tuuli) edellyttävät suojavaatetusta, joka vaikeuttaa liikkeitä ja liikkumista. Kylmäaltistumiseksi lasketaan työskentely alle +10 C:n lämpötilassa. Kohtalainen kylmäaltistus heikentää käsien toimintakykyä, ääreisosien lihasvoimaa ja älyllistä toimintakykyä. Se kohottaa verenpainetta ja saattaa aiheuttaa hengitystieoireita erityisesti raskaassa fyysisessä kuormituksessa. Voimakas kylmäaltistus heikentää kaiken tyyppisiä toimintakyvyn muotoja. Kuormituksessa se aiheuttaa yleisesti hengitystieoireita ja vaikeuttaa hengitystä. Se voi aiheuttaa paleltumia sekä kuormittaa sydän ja verenkiertoelimistöä. Fyysinen rasitus, työergonomia Kohtalainen tekijät: Työtila (epätasainen alusta, korkeuserot) aiheuttaa selän kannalta hankalia työasentoja. Apuvälineiden käyttö

6 maanrakennustyössä on vaikeaa, esim.lapiointi on tehtävä käsin hyvinkin hankalissa asennoissa. Painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Työnjohto: Lihaksia eniten kuormittavat vaiheet työssä liittyvät lähinnä staattiseen lihastyöhön kuten istumiseen kirjoituspöytä - ja päätetyöskentelyssä. Työmaalla liikkuminen paikasta toiseen kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi hengitys- ja verenkiertoelimistöä, jos työ sisältää esim. paljon kiipeämistä. Kylmät olosuhteet lisäävät hengitys- ja verenkiertoelimistön tekemän työn määrää ja kiireestä johtuva stressi saattaa nostaa sydämen sykintätaajuutta. Tapaturmavaara Kohtalainen Yleisimmät tapaturmatyypit ovat kaatuminen tai liukastuminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai rasittuminen. Yleisimpiä tapaturmavammoja ovat nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, pintavammat ja ruhje- ja musertumavammat. Vammat kohdistuvat yleisimmin käsiin, alaraajoihin ja selkään. Johtopäätökset Toimenpidesuositukset työolojen terveydellisten riskien pienentämiseksi: Suositeltu toimenpide, viittaus esim. numeroiden yllä olevaan taulukkoon Maanrakennustyö:melu altistumisen vähentäminen Aikataulu jatkuvaa toimintaa Vastuuhenkilö, työnantajan edustaja nimeää Turhaa altistumista voidaan välttää tehokkaimmin työvaiheiden oikealla ajoituksella. Koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana koneiden ja työkalujen kunnossapito. Suojainten käyttö aina koneita käytettäessä ja myös silloin, kun työskentelee alueella missä muut aiheuttavat melua.

7 Meluntorjuntaohjelman laatiminen. Maanrakennustyö: tärinä jatkuvaa toimintaa koneiden valinta; tärinätaso, kahvat ja ergonomia. Lämpimät kädet vähentävät tärinähaittojen riskiä; työkäsineiden käyttö. Tarvittaessa tärinäntorjuntaohjelman laatiminen kt. Liite 1 Kylmyys ja veto jatkuvaa toimintaa Sopiva työ-tauko-jaksotus lämpimät taukotilat, riittävä palautumisaika, lämmin ateria. Työkalut valitaan mahdollisuuksien mukaan siten, että käsineet kädessä mahdollista työskennellä. Asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi: alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetuksella säädellään lämmöneristävyys, päällysvaate suojaa tuulelta ja sateelta pään, jalkojen ja käsien suojaus tärkeää. Huomionalainen työ on työtä, joka voi aiheuttaa terveydellistä haittaa tai vaaraa. Huomionalainen työ havaitaan työpaikkaselvityksissä ja/tai sairastapausten kautta (paljon samantyyppisiä diagnooseja/ leikkauksia/ toimenpiteitä/ kuntoutuksen tarvetta ko. työtä tekevillä). Huomionalaisen työn pisteet/-tehtävät Fyysinen rasitus maanrakennustyöntekijöillä ja työnjohdolla. Toimenpidesuositukset Työfysioterapeutin suunnattu työpaikkaselvitys työergonomiasta. Maanarakennustyössä: oikeat työasennot, tauotus, vastaliikkeet työpäivän aikana. Työjohdolle: näyttöpäätepisteiden ergonomia ja opastus työergonomiassa.

8 Työterveyshuoltolain edellyttämät työterveystarkastukset ja muut terveyden kannalta huomioitavat asiat (liitteestä 1) Työt, joissa edellytetään työterveystarkastuksia, alku- ja määräaikaistarkastusten sisältö sekä tarkastusten ajankohta (työnantajan edustaja toimittaa asiakasvastaavalle työterveyshoitajalle tiedot uusista työntekijöistä sekä vuosittain tarkastukseen kutsuttavien listat): Altiste tai huomionalaisen työn piste/työtehtävä Kohderyhmä(t) Tarkastustiheys Sisältö Melu tekijät, työnjohto Ensimmäisen neljän melutyövuod en aikana vuosittain ja sen jälkeen 3v välein Neljän ensimmäisen melutyövuoden aikana audiogramma vuosittain. vuoden välein. Pöly(betoni ja hiekkapöly) Tärinä Kylmyys ja veto Fyysinen rasitus, työergonomia tekijät, työnjohto tekijät tekijät, työnjohto tekijät 3v 3v 3v 3v vuoden välein. Spirometria tutkimus alku- ja määräaikaistarkastuksien yhteydessä. vuoden välein. Haastattelu terveystarkastuksien yhteydessä, tarvittaessa tärinäkyselyn täyttäminen. vuoden välein. Haastattelu ja ohjanta suojautumisesta terveystarkastuksien yhteydessä. vuoden välein. Haastattelu ja ohjanta työergonomiasta terveystarkastuksien yhteydessä. Tapaturmavaara tekijät, työnjohto 3v ja tarvittaessa useammin

9 Näyttöpäätetyö, toimistotyöt Työnjohto 3v, muista altistumisista johtuen vuoden välein. Tarvittaessa työkuntoisuustarkastuksia, jos työkyvyn uhkaa mikä lisää tapaturmariskiä. vuoden välein. Muiden altistumisien vuoksi (melu) Työergonomiassa ohjaaminen, työssä jaksaminen. Työpaikkaselvitysraportin käsittely työpaikalla: Työnantaja käy läpi työpaikkaselvitysraportin työntekijöidensä kanssa. Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta: Työterveyshuolto seuraa toimenpide-ehdotusten toteuttamista terveystarkastuksien ja työpaikkaselvityksien yhteydessä. Allekirjoitukset Päivämäärä ja työpaikkaselvityksen tekijöiden työnantajan edustaja(t), työntekijöiden edustaja(t) ja työterveyshuollon edustaja(t) allekirjoitukset: Paikkakunta 23 / Työnantajan edustaja(t) Työntekijöiden edustaja(t) Työterveyshuollon edustaja(t) JAKELU Maanrakennusliike Raimo T.A Virtanen Oy

10 LIITTEET Liite 1:

11