SUOMEN KANSAKOULULAITOKSESTA

Transkriptio

1 SUOMEN KANSAKOULULAITOKSESTA LUKUVUOTENA Koulutomen Ylhalltuksen antama. JYVÄSKYLÄSSÄ, W EILIN ja GOOS n krjapanossa, S78.

2 I. Semnart kansakoulun opettajan ja opettajattaren valmstamsta varten.. Jyväskylän semnar. Tämä latos, tarkottava sekä opettajen että opettajattaren opetusta ja harjotusta, ol nyt neljännentosta vuotensa tomessa, pats joulu-, pääsäs- ja helunta-lupa-akoaa, Elokuun 0 p:stä 876 Kesäkuun 9 p:ään 877. Latosta hot, nnkun ennen, johtaja, jolla nasosaston suhteen ol apuna sen johtajatar. Opetus, johon myös johtaja ja johtajatar vähemmällä tuntmäärällä ottvat osaa, ol jaettu 8 opettajan ja opettajattaren välllä. Varsnasa opetustunteja ol kullakn opettajalla ta opettajattarella vkossa 98, mutta muden vrkaan kuuluven tonten kanssa, nnkun opplatten krjotusten ja opettaja- sekä opettajatarkokelasten opetussuunntelman korjaamnen, opetuksen slmällä-ptämnen mallkoulussa, krjaston ja kokoelman hotamnen y. m., tul kunkn työvelvollsuus olemaan non 6 tunta vkossa. Mallkoulua poka varten joht yks opettaja, jolla ol apuna 6 opettajakokelasta, ja mallkoulua tyttöjä varten opettajatar ynnä 9 opettajatarkokelasta, sekä lapstarhaa opettajatar, jonka apuna ol vuorottan opettajatarkokelaat. Semnarn oppladen luku tänä lukuvuotena ol: Mesosaston l:sellä luokalla 6,, :sella 7 r :nnella,, 8 4:nnellä Nasosaston l:sellä luokalla 6 T : sella 5 :nnella 4 4:nnellä,, la ()4. Yhteensä 0. Mesopplasta ol 48 talollsen poka, 8 torpparn ta työmehen, 6 kästyöläsen, 6 lampuodn ta tlanvouraajan, 5 tsellsen, 4 lukkarn ta krkonpalveljan, lautamehen, nmsmehen, koulumestarn, pehtuorn poka, ja, joden sät -olvat tuntemattomat. Nasopplasta ol kästyöläsen tyttärä, 6 tlanomstajan, papn ta opettajan, torpparn ta työmehen, 7 svlvrkamehen, 6 lukkarn ta krkonpalveljan, 6 kauppaan, 5 tlanvouraajan ta lampuodn, pehtuorn, krjurn, yltarkastajan, krjaljan, kpparn, ruo anptäjän, radanhotajan, vahtmestarn, puutarhurn, sltavoudn, mermehen, sotamehen tytär, ja, joden sät olvat tuntemattomat. Kumpasellakn osastolla ol 45 ssä-opplasta, muut olvat ulko-opplata. Kansakoulussa, jotka semnarn ovat ltetyt, ol opplatten luku seuraava: Pokamallkoulun l:sen luokan ala-osastolla 7»»» y!ä -» 0 :sen ala- 6 n n» :a luokalla _ 78. Tyttömallkoulun valmstavalla luokalla.. n l:sen luokan ala-osastolla n t ylä- n 9 n :sen ala- n 8 n n *n ylä- t) n :nnen,, ala- n T) rs n ylä- V 7. Lapstarhassa.. Yhteensä. Semnarn lapssemessä ja mallkoulun ssäopplaslatoksessa hotvat opettajatarkokelaat vuorotellen, johtajattaren lähmmn tätä valvoessa, tyttöä, josta 7 käv mallkoulussa ja ss jo ovat sen opplasmäärään lasketut. Semnarssa ynnä shen kuuluvssa kasvatuslatoksssa ol ss lukuvuotena kakkansa 48 opplasta. Semnar ol samossa vuokratussa huonessa kun ennenkn Jyväskylän kaupungssa. Kahdeksana ensmmäsenä päästökertana ol tästä semuarsta vuoteen 874 päästetty kakkaan opettaja- ja 4 opettajatarkokelasta, v. 875 päästettn l Yhteensä 65 T 69 S. Tammsaaren semnar. Tämä anoastaan opettajattaren valmstan: sta tarkottava semnar, jossa ruots on opetuskelenä, ol nyt kuudentena lukuvuotenaan täydellsessä vakutuksessa samona akona kun Jyväskylän semnar, pats että kevät-lukukaus ulottu Kesäkuun 0:een pävään 877. Semnara hot samon kun ennen yks johtaja ja yks johtajatar. Ne ottvat myös vähemmällä tunmäärällä osaa opetukseen, jota muuten tomtt opettajaa ja opettajatarta, jolla ol 8 opetustunta vkossa; tähän tulee lsäks muut velvollsuudet samon kun Jyväskylän semnarssa. Kevätlukukautena e ollut uskonnonopettajaa, jonka vuoks opplaat sllon savat lukea uskonoppa tsekseen johtajan slmällä pdettävnä. Opplasten luku tänä lukuvuotena ol : Semnarn Itsellä luokalla 5 :sella :nnella,, 0 4:nnellä 50. Nstä ol 0 alemman vrkamehen ta tlanomstajan tvttärä, 9 svlvrkamehen, 9 kästyöläsen, 7 papn, 6 kauppaan, 5 merkattenn, 4 talonpojan ; 0 ol ssä-opplana, muut olvat ulko-opplata.

3 4 Semnarn mallkoulua tyttöjä varten joht yks opettaja- tar, jolla ol apuna opettajatarkokelaat, ja snä ol opplata: l:sen luokan ala-osastolla 6»» ylä-» 0 :sen ala- 8 j»» ylä- 0 I :a luokalla > Semnarn lapssemessä, joka on jätetty johtajattaren er- tyseen slmälläptoon, ol opettajatarkokelasten hodettavana \ 5 tyttöä. s Semnarn, mallkoulun ja lapssemen opplasluku ol ss ( kakkaan. \ Tästä semnarsta on kolmast päästetty opettajatarkoke- j lata, nmttän: l v j v l v ta yhteensä 48. > Semnarlla on omat huoneensa Tammsaaren kaupungn ; ulkopuolella.. Uuden Kaar*lepyyr j semnar. Tämä anoastaan opettajen valmstamsta tarkottava sem- s nar, jossa ruots on opetuskelenä ja joka avattn p. Syyskuuta 87 yhdellä luokalla, sa syksyllä 876 neljännen luokkansa ja ol sten täydessä tomessa Kesäkuun 4 pävään 877, s j opetustunta vkossa, pats muta velvollsuuksa nnkun edellä mantussa semnaressa. Semnarn opplasluku tänä lukuvuotena ol: l:sellä luokalla :sella 9 :nnella 6 4:nnellä 4 5, Enmmät nstä el ol talollsen poka, 0 torpparn ta työmehen, lukkarn, maakauppaan, lepurn, tullvahtmestarn poka ja, joden sät olvat tuntemattomat; 0 ol ssä-opplata, muut ulko-opplata. Semnarn yhdstetyssä pokamallkoulussa joht opetusta v. t. opettajatar, jolla snä ol apuna opettajakokelaat, ja koulun valmstavalla luokalla, joka ol yhtenen pojlle ja tytölle?, yks apu-opettajatar. Opplata ol valmstavan luokan ala-osastolla 4 n y> ylä" n 0 l:sen ala- 9 n n ylä- 6 :a luokalla... 9^ Semnarssa ja mallkoulussa ol ss kakkaan 4 opplasta. Semnarsta laskettn vuostutknnossa 877 ens kerta opplata ulos, nmttän kakk 4 opettajakokelasta. Semnar on omssa huonessaan Uuden Kaarlepyyn kaupungssa. jollon tämä lukuvuos päätettn. S Opetus ja järjestys kakssa nässä opplatoksssa on ollut Latosta hot johtaja, joka myös ott osaa opetukseen. ; sen mukaan, kun nden suhteen vomassa olevat säännöt määräävät. Tätä muuten tomtt 5 opettajaa, jolla ol 9 varsnasta \

4 IL Ylenen osotus vaknassta kansakoulusta lukuvuotena A) Kaupunken kansakoulut. \ > Uudenmaan lään. \ ; H ä m een ln n a ssa ja T a m pereella ol, samon kun edellsenä \ lukuvuotena, kumpasessakn ylempää ja alemp kansakoulu ; ; ss yhteensä 4 y le m p ä ä j a a lem p a a kansakoulua. s S o r ta v a la n kaupunk e kustanna mtään kansakoulua, mutta sen lähellä olevaan Stosen kansakouluun otetaan lapsa myös kaupungsta. P o rv o o ssa ol, nnkun edellsenä lukuvuotena, ylempää s Mkkeln lään. kansakoulua. T am m saa ressa ol patse opettajatarsemnarn < H en olassa ol, nnkun ennen, ylempää kansakoulua. tyttömallkoulua alemp kansakoulu ja syyslukukautena 874 M kkelssä ja S avon ln n assa ol kumpasessakn ylempää kansakoulua sekä yks, kummallekn sukupuolelle yhtenen, valmstava avattu ylemp kansakoulu poka varten. H elsn g ssä ol 4 ylem- s pää ja 0 alempaa kansakoulua sekä valmstavaa koulua van- osasto, joka nyt nnkun ennen on lukuun otettu l:nä alempana hemmlle lamnlyödylle lapslle, josta koulusta yks alemp > kansakouluna. Läänn kaupungessa ol ss yhteensä 6 y le m p ä ä ol syksyllä 876 alkanut. L o v sa ssa ol, nnkun edellsenä > j a a lem p a a kansakoulua. lukuvuotena, ylempää ja alemp kansakoulu. Kakkansa j ol nässä neljässä kaupungssa ss 0 y le m p ä ä, a lem p a a \ j a v a lm sta va a kansakoulua, josta yks alemp ol tänä lukuvuotena alkanut. ; Kuopon lään. Joensuussa ol lman valton apua ylemp kansakoulu H ankonem en uudessa kaupungssa e ennen 877 vuoden ; tyttöjä varten ja alemp kansakoulu. 877 vuoden kuluessa loppua oltu pantu tomeen kansakoulua ekä hankttu valton < on Joensuun kaupunglle myönnetty 500 markkaa valton apua. apua stä varten. ] K u o p o ssa ol, samon kun edellsenä lukuvuotena, ylempää ja alempaa kansakoulua. Yhteensä ol ss läänn mo ) Turun ja Porn lään. j lemmssa kaupungessa y le m p ä ä j a a lem p a a kansakoulua, P o rssa ol 4 ylempää ja alempaa kansakoulua sekä j josta ylemp ja alemp ol tänä lukuvuotena alkanut. enmmän osan lukuvuotta myös n. k. ltakoulu. Edellsenä j lukuvuotena ol 5 alempaa koulua. M a a ra n h a m n a ssa on 874 > Waasan lään. vuoden syksystä ylemp kansakoulu. U u dessa-kaupu ngssa l- ) K o k k o la ssa sättn 874 vuoden syksyllä kansakouluja, jota sttemmn on 4 j ol ylemp kansakoulu tyttöjä varten ja ylempää ja alempaa. N a a n ta lssa on 875 vuoden syksystä alemp kansakoulu ; ylemp kansakoulu poka varten ol suljettu ylemp kansakoulu. R a u m a lla ol, nnkun edellsenä luku- s opettajapuutteen tähden. P e ta rsa a ressa ja R stn a n k a u p u n - g ssa vuotena, ylempää ja alemp kansakoulu. T u ru ssa ol, nn- j ol kumpasessakn, samon kun edellsenä lukuvuotena, kun edellsenä lukuvuotena, 4 ylempää ja 6 alempaa kansa- > ylempää ja alemp kansakoulu. N kola n ka u pu n gssa ol, nnkun edellsenä lukuvuotena, ylempää ja alempaa kansakou koulua sekä valmstava koulu. Läänn kakssa kaupungessa ol ss kakkaan 7 y le m p ä ä j a a lem p a a sekä v a lm sta= lua. U udessa K a a rle p y y ssä ol ylemp kansakoulu tyttöjä ) varten ja opettajasemnarn mallkoulu, vastaava ylempää m a kansakoulua.! kansakoulua poka varten ynnä alempaa koulua. Kun tähän Hämeenlnnan lään. j lsätään J y v ä sk y lä, jossa semnarn mallkoulut vastaavat ylempää ja alempaa kansakoulua, ol ss nässä kuudessa kaupungssa yhteensä y le m p ä ä j a 0 a lem p a a kansakoulua. K a sksessa e ole velä saatu tomeen kansakoulua ekä valton apuakaan stä varten pyydetty. Wpurn lään. Oulun lään. H a m n a ssa ol ylempää ja alempaa kansakoulua; vme j R aah essa ol, samon kun edellsenä lukuvuotena, ylempää ja alempaa kansakoulua, kumpanenkn vmemanttu laps- mantusta ol yks tänä.lukuvuotena alkanut. K ä ksalm essa ol > ylempää ja alemp kansakoulu, jotka kakk avattn tämän s tarha-osastoneen. K a ja a n ssa ja T o rn ossa ol kumpasessakn, lukuvuoden alussa. W p u rssa ol ylempää ja 9 alempaa \ samon kun edellsenä lukuvuotena, ylemp ja alemp kansakoulu. O ulussa ol tämän lukuvuoden alussa avattu tonen kansakoulua sekä koulu vanhempa lamnlyötyjä lapsa varten. Nästä ol alempaa sekä lamnlyötyn lasten koulu aka* s alemp kansakoulu, nn että sellä nyt ol ylempää ja alempaa kansakoulua. Yhteensä ol ss läänn kaupungessa 6 ylem nut tänä lukuvuotena. L a p p een ra n n a ssa ol, samon kun edellsenä lukuvuotena, ylempää ja alemp kansakoulu. Nässä j p ä ä j a 6 a lem p a a kansakoulua, vme manttuja yks tänä neljässä kaupungssa ol ss yhteensä 9 y le m p ä ä, l a lem p a a j lukuvuonna avattu. j a v a lm sta v a kansakoulu, josta ylempää, 5 alempaa sekä j Lukuvuonna ol ss kahdessa neljättä Suomen valmstava ol tänä lukuvuotena tullut lsäks. j kaupungssa pdetty huolta kansanopetuksesta enemmän ta vä-

5 6 hemmän täydellsest järjestetyllä kansakoululla, Sortavalassa ja < : jota vaston Poomarkun koulu, joka ennen ol ollut tomessa, Jyväskylässä lman kunnan avutta, Joensuussa lman valton S; nyt opplasten puutteen vuoks ol suljettu. Kouluja ol ss 4 avutta. Hankonem ja Kaaknen evät velä olleet 877 vuoden ; enemmän kun edellsenä lukuvuotena. loppuessa perustaneet kansakouluja evätkä hankkneet valtolta < I Seuraavlle seurakunnlle on myönnetty valton apua kouapua tähän tarkotukseen. < : luhn, jotka evät kutenkaan lukuvuonna olleet tomessa: Alastaron ptäjä (Krkonkylä ja Wrtakylä 876), Drags- B) Maaseurakunten kansakoulut. fjerd (poka- ja tyttökoulut 877), Eurajoen ptäjä (877),! Hnnerjoen ptäjä (87), Ikaalsten ptäjä (877), L avan p : täjä (877), Lum parland'n kappel (877), Mouhjärven ptäjä Uudenmaan lään. < ; (877), Parkanon ptäjä (877), Poomarkun kappel (874), I Hämeetkyrön ptäjä (tyttökoulu 877), Wljakkalan kappel (874). Ormattlan ptäjässä ol tänä lukuvuotena 5 kansakoulua; j ; Seuraavat 8 tämän läänn seurakunnsta evät velä 877 Nurm järven ja Pernajan ptäjssä kumpasessakn 4: Hesn- ; vuoden loppuessa olleet perustaneet vaknasa kansakouluja, egn ja Lohjan ptäjssä kumpasessakn ; Anjalan ja A rtjä r-!; vätkä shen tarkotukseen hankkneet valton apua: Wàrdô n, ven ptäjssä, Pärnästen kappelssa, Elmäen, Espoon, Ingon, ; Kumlngn, Brândô n, Föglö n ptäjät, Sottungan, Köökarn kap Itn, K arjan, Krkkonummen ptäjssä, LljendaVn kappelssa, ; >pelt, Lemland n, Hammarland n, Jomalan, Fnstrôm n ptäjät, M yrskylän, Pohjan, Tuusulan ja [Vhdn ptäjssä kussakn;! S Geetan kappel, Pyhämaan, Tavassalon, Wehmaan ptäjät, Uu- Askolan ja Degerbyn kappelessa, Karjalohjan ja Lapptreskn den-kaupungn maaseurakunta, Inön, Kvmaan, Welkuan, Lokaptäjssä, Nummen, Pukklan, Pusulan, Pyhäjärven, Sammatn lahden kappelt, Navon, Korpon, Houtskarn, Rymättylän, Lemun kappelessa, Spoon ja Sunton ptäjssä sekä Ostersundomn ptäjät, Mermaskun, Karjalan, Wehmalasten, Metosten, As- ( kasten kappelt, Savon, Parasten, Pamon, Pkkön, Nummen ptäjät, Karunan, Kuusston, Kakskerran kappelt, Httsten, kappelssa kussakn kansakoulu. Patse nätä kansakouluja, jolla ol valton apua, ol velä ykstysä kouluja Hämeenkylän kartanon maalla Elmäellä, Ehnroos n koulu Mäntsälässä, P a- I Kkkalan, Pertteln ptäjät, Fnnbyn, Suomusjärven, Muurlan, kaan kylän koulu Ormattlassa, Ström fors n ruukn koulu ja Î Angelnemen kappelt, Ulvlan, Nakklan, Euran, Lapn ptäjät, Levanpellon kartanon koulu Ruotsn Pyhtään ptäjässä. Yllä mantussa seurakunnassa ol ss yhteensä 64 kansakoulua, josta Pukklan koulu ja Tuusulan pokakoulu nyt Porn ja Rauman maaseurakunnat, Kullaan, Ahlasten, Kukasten, Honkalahden, Luvan, Häneen, Karvan, Honkajoen, Suodennemen, Kkosten kappelt, Köylön, Säkylän, Pöytn ptäolvat ensmmästä vuotta tomessa. Seuraavlle seurakunnlle on myönnetty valton apua kouluhn, jotka evät kutenkaan lukuvuotena olleet to <jät, Metsämaan, Orpään, Wampulan, Kauvatsan, Harjavallan messa: A njala (tyttökoulu 869), Porvoon maaseurakunta (pokaja tyttökoulu 877), Lapptresk (pokakoulu Porlammn kylässä 876, tyttökoulu 877), Pernaja (pokakoulut Fasarby ssâ ja Krkonkylässä), Spoo (pokakoulu 87), Tuusula (Kellokosken \ poka- ja tyttökoulut 877). Seuraavat 4: Snappertuna]; leap- < pel, Tammsaaren maaseurakunta, Tenholan ja Bromarf n p- < Pernön ptäjässä (shen luken myös Pernön-Ylkylän < rukoushuoneprn) ol tänä lukuvuotena 4 kansakoulua ; Drags- ) fjerdn kappelssa (Dahl n tehtaalla), Halkon, Huttsten, Koke- \ mäen, Latlan, Uuden-krkon ja Tyrvään ptäjssä kussakn; ; Ekkero n, Kankaanpään, K arhn ptäjssä, Kkan kappelssa, ; Kemön ja Kskon ptäjssä, Kosken kappelssa, Lomaan, N orr- ; ; kappelt, Marttlan, Ledon, Nousasten, Maskun, Rason, Räntämäen ptäjät, Naantaln maaseurakunta, Euran, Karnasten, Prunkkalan, Wahdon, Ruskon ja Paattsten kappelt. Hämeenlnnan lään. Hollolan ja Nastolan ptäjssä ol kumpasessakn kansakoulua; Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Jämsän, Kangasalan, täjät evät velä ole panneet vaknasta kansakoulua tomeen ekä Lammn, Lopen, Padasjoen, Pälkäneen, Sääksmäen, Tammelan, hankkneet shen valton apua.. < Urjalan ptäjssä kussakn ; Akaan, Prkkalan, Hauhon ptäjssä, Jokosten kappelssa, Kalvolan ptäjässä, Kosken ja Kylmäkosken kappelessa, Kärkölän ptäjässä, Luoposten kappelssa, Orh- Turun ja Porn lään. - veden ja Ruoveden ptäjssä, Hämeenlnnan maaseurakunnassa, Teskon, Totkjärven, Tudosten, Tyrvännön kappelessa ja [Vanajan ptäjässä kansakoulu kussakn, kakk valton avulla. Nässä seurakunnassa ol ss yhteensä 47 kansakoulua ja nstä ol Kylmäkosken, Nastolan krkonkylän sekä molemmat Pälkäneen koulut nyt ensmmästä vuottansa tomessa, Hausjärven tyttökoulu, joka edellsen vuoden ol ollut opettajataren puut markun, Punkalatumen, Saltvkn, M erkarvan ja Surtd'n p- < teessa suljettu, ol taas alkanut; jota vaston Lempäälän koulu täjssä, Suonemen kappelssa, Hämeenkyrön ja Uskelan ptäjssä, ; opplasten vähyyden vuoks on suljettu. Kouluja ol ss täks Westanfjerdn kappelssa ja Mynämäen ptäjässä kussakn. ; lukuvuodeks tullut 4 lsää. Patse nätä kouluja, jolla ol valton apua, kustans Skasten! Seuraavlle kunnlle on myönnetty valtonapua kouluhn, ptäjä kansakoulun lman valton apua. Mantussa 7 seura-! jotka evät kutenkaan lukuvuotena olleet tomessa: kunnassa ol ss yhteensä 7 kansakoulua. Nästä ol 5, nmt- ; Akaan ptäjä (tyttökoulu 867), Askkalan ptäjä (poka ja tyttötän : Kosken ruukn koulu Pernössä, Ekkerô n, Kkan, tonen ; I koulu 877), Hollolan ptäjä (tyttökoulu 870), Lempäälän ptäjä Uuden-krkon sekä Skasten, vasta tänä lukuvuotena alkaneta, : (87), Sääksmäen ptäjä (Metsäkansa 877).

6 Seuraavat 6 tämän läänn kuntaa evät velä 877 vuoden loppuessa olleet perustaneet kansakoulua ta saaneet valton apua stä varten: Kurun ja Yläjärven kappelt, Weslahden, Messukylän, Sahalahden ptäjät, Humpplan, Perttulan, Somernemen kappelt, Someron ptäjä, Rengon kappel, Korplahden, Längelmäen, Kuhmosten ptäjät, Kuorehveden, Eräjärven, Kuhmalahden kappelt. Wpurn lään. Sppolan ptäjässä (Saveron tehtaan kanssa) ja Uudenkrkon ptäjässä (Anttanalan prn kanssa) ol kumpasessakn kansakoulua; Antrean, Kovston, Htolan, Implahden, Johanneksen ( Uuraan kanssa), Kurkjoen, Ahtolaan, Raudun, R äsälän, Walkealan, Wrolahden, Wehkalahden ptäjssä kussakn; Henjoen kappelssa, Jääsken, Krvun, Kvennavan, Kymn, Mumäen, Ruokolahden, Hakkolan ja Wpurn ptäjssä kussakn kansakoulu. Patse edellä manttuja kouluja, jolla ol valton apu, ol kaks laajempaa ykstystä koululatosta, Stosen koulu, Kymölän tlalla, Sortavalan ptäjässä ja Uuden-kartanon el Kyllälän kasvatuslatos köyhä ja orpolapsa varten, Wpurn ptäjässä, molemmat vastaavat kahta kansakoulua, joten ss S mantussa 4 kunnassa ol yhteensä 4 kansakoulua. Nästä ; l ol Antrean koulut, Uuden-krkon Anttanalan koulu, Muolaan suomalanen koulu ja Raudun tyttökoulu uusa; Sppolan ja Walkealan tyttökoulut, jotka opettajattaren puutteen vuoks olvat edellsen lukuvuoden suljetut, olvat nyt taas alkaneet; vaan Ruskealan koulu on 876 vuoden syksystä suljettu kolmeks vuodeks, jolla akaa kootaan varoja oman kouluhuoneen rakentamseen. Kouluja ol ss, vme lukuvuoteen verraten, lsääntynyt 6. Wuonna 877 on patse stä myönnetty valton apua seuraavlle ptäjlle kouluja varten, jotka evät velä lukuvuotena olleet tomessa: Jaakkma (poka- sekä tyttökoulu), P yh ä jä rv (poka- sekä tyttökoulu), W alkjärv (pokakoulu). ; Seuraavlle kunnlle ol valton apua myönnetty kouluja \ varten, jotka evät lukuvuotena olleet tomessa: Henä ; ves (poka- sekä tyttökoulu 875), Kermäk (Kangassaaren ) lastehdas 877), Levonmäk (tyttökoulu 869), Peksämäk \ (Haapakosk 874); vaan seuraavat 7 evät velä ole kansaj koulua perustaneet, evätkä saaneet valton apua stäj varten: Henolan maaseurakunta, Säämngn ptäjä, Luhangon, Hauk! vuoren, Jäpplän, Kangaslammn ja Savonrannan kappelt. I Kuopon lään. I L eppävrran ptäjässä (Sorsakosken sahan ja War kauden tehtaan kanssa) ol 5 kansakoulua, Tohmajärven ptäjässä ; ( W ärtslän tehtaan kanssa) 4, Nlsän ptäjässä (Ju'an tehtaan? kanssa), Ilomantsn, Kaavn, Kteen ptäjssä, Kuopon maas seurakunnassa, Lpern ( Tapaleen kanssa), Pelaveden, Pels- \ järven, Rautalammn ptäjssä kussakn, Karttulan kappelssa» (Sourun tehtaalla), Kontolahden ptäjässä, Kuusjärven ja Polvjärven kappelessa, Tuusnemen ptäjässä, Wesannon kappelssa kussakn kansakoulu, ta yhteensä nässä 7 seurakunnassa \ 4 kansakoulua. Nästä koulusta ol 9 uutta, nmttän: Kaavn^ Tapaleen. Nlsän (kunnan), Pelaveden, Polvjärven ja Tuusnemen. Patse edellä manttuja ol kolmelle kunnalle myönnetty? valton apua kansakouluja varten, jotka lukuvuotena evät olleet tomessa, nmttän : Isalmen ptäjä (poka- sekä tyttökoulu 876), Kuruveden kappel (poka- sekä tyttökoulu S 877), Kontolahden ptäjä (877); vaan jäljellä olevat kuntaa evät velä 877 vuoden loppuessa olleet hankkneet valton apuakaan kansakouluja varten, nmttän: Nurmeksen, Juu an, I Enon, Khtelysvaaran, Pälkjärven, Rääkkylän, Kesälahden, Maa- < nngan, Keteleen, Hankasalmen, Suonenjoen ptäjät, Rautavaaran! ja Lapnlahden kappelt. Waasan lään. Seuraavat 0 tämän läänn kuntaa evät 877 vuoden loppuessa velä olleet perustaneet kansakoulua ta saaneet valton Keuruun (Mäntän kanssa), Kvjärven, Kruunupyyn, Lawkunta, apua stä varten: Suursaaren ja Tytärsaaren saarseura- S kaan, Mustasaaren, Petarsaaren, Saarjärven (Pylkönmäen Kuolemajärven, Säkkjärven, Lappeen, Lemn, Tapalsaaren, \ kanssa), Ison Kyrön ptäjssä ol kussakn kansakoulua, A laven, Pyhtään, Savtapaleen, Suomennemen, Joutsenon, Rautjär \ härmän, Alavuden ptäjssä, Kokkolan maaseurakunnassa, Hman- Käksalmen, Parkkalan, Uukunemen, Sustamon, Salmn, \ gan, Ilmajoen, Jalasjärven, Jurvan, Kauhavan ptäjssä, Kongn Suojärven ptäjät, Kaukolan, Ktelän ja Korpselän kappelt. kankaan kappelssa, Lahelan, Lappajärven, Lapuan, Luodon, Wähän Kyrön, Lohtajan ptäjssä, Multan kappelssa, Munsalan, Petäjäveden ptäjssä, Senäjoen kappelssa, Wtasaaren, Mkkeln lään. Wöyrn ja Ylkannuksen ptäjssä kussakn kansakoulu. Mantussa Jorosten ptäjässä (Iluutokosken tehtaan ja Järvkylän 0 seurakunnassa ol ss yhteensä 8 kansakoulua. sätern kanssa) ol tänä lukuvuotena 5 kansakoulua, Hrvensalmen Nstä ol 6 uutta, nmttän: Hmangan, Jalasjärven, Luodon, ptäjässä 4, Mkkeln maaseurakunnassa (Suonsaaren köy- Petarsaaren ja Wöyrn. Alavuden tyttökoulu, joka edellsenä hänhuoneen kanssa), H artolan, Juvan, Jousan, Kangasnemen, t lukuvuotena ol ollut tomessa, ol nyt oppladen puutteessa sulsalmen, Kermäen, Rstnan, M äntyharjun, Peksämäen, R anta I jettu. Kouluja ol ss tässä läänssä 5 enemmän kun edellsenä Sulkavan, Sysm än ptäjssä kussakn, Henäveden ptäjässä (Kermakosken sahalla), Levonmäen kappelssa, Puumalan lukuvuotena. Seuraavlle kunnlle ol valton apua myönnetty kansakouluja ptäjässä kussakn kansakoulu. Nässä 7 seurakunnassa ol varten, jotka evät lukuvuotena olleet tomessa: Alahärmä ss yhteensä 7 kansakoulua, josta Kermäen koulut olvat tänä lukuvuotena alkaneta. (apuopettajatarta varten 874), Alavus (tyttökoulu 87), I Ilmajok (tyttökoulu 874), Karstulan kappel (869), Kälvön 7

7 8 ptäjä (877), Keuruu (tyttökoulu 869), Munsala (apu-opettajaa ] lassa, Nastolassa, Sppolassa, Uudella-krkolla (Wpurn läänssä), Wpurn ja Mkkeln maaseurakunnssa sekä varten 876), Närpön ptäjä (poka- sekä tyttökoulu 877), j Nlsässä, Phtputaan kappel (877), Saarjärv (tyttökoulu 869), Wta- > saar (tyttökoulu 875), Wmpeleen ptäjä (877), Ätsär (868). j Ne 46 seurakuntaa, jotka ennen 877 vuoden loppua evät olleet perustaneet kansakouluja evätkä stä varten hankkneet valton apua, olvat: Lappvärtn, Teuvan ptäjät, Isojoen, / Sdeby n, Karjoen, Korsnääsn, Kauhajoen, Kurkan, Peräsenä- ; joen, Nurmon kappelt, Maalahden, Sulvan, Prttkylän, Kovu- \ lahden ptäjät, Petolahden, Bergo n, Rappaluodon, Ylstaron [ kappelt, Uuden Kaarlepyyn, Ylhärmän ptäjät, Oravasten, Mak-, Uudenmaan läänssä 4 Turun ja Porn sanmaan, Jepon kappelt, Ähtävän, Teerjärven, Kaustsen, We- \ Hämeenlnnan 7 teln ptäjät, Alaveteln, Purmon, Perhon, Halson, Ullavan, Toho- \ Wpurn 8 4 lammn, Lestjärven kappelt, Evjärven, Kortesjärven, Alajärven : Mkkeln T 7 ptäjät, Sonn, Lehtmäen, Kuortaneen, Töysän, Phlajaveden, < Kuopon Waasan,, 8 0 Wrtan kappelt, Jyväskylän ptäjä, Sumasten ja Uurasten Oulun,, 4 5 kappelt. Yhteensä j Oulun lään. Patse semmosa penten lasten kouluja, jota lyhyemmän ajan syksyllä ja keväällä pdettn kansakoulussa, ol lukuvuotena muta lasten kouluja joko erllään ta kansakou In, Kemn, Muhoksen, Rovanemen ptäjssä ol kussakn kansakoulua, Haapaveden ptäjässä, Haukputaan kappelssa, ; lun valmstusosastona seuraavssa pakossa: Krjakkalan tehtaalla Pernön ptäjässä, Hämeenkyrön, Prkkalan ja Janakkalan Kuusamon, Lmngan, Ala-Tornon, Pudasjärven, Sälösten, S - mon, Tervolan, Tyrnävän ptäjssä ja Oulun maaseurakunnassa 5 ptäjssä, Kylmäkosken kappelssa, Nuutajärven lastehtaalla ja kussakn kansakoulu, ja ss yhteensä nässä 5 seurakunnassa < Urjalan kylässä Urjalan ptäjässä, Patennemellä Haukputaan 9 koulua. Nstä ol, nmttän: Kuusamon koulu, tonen <; kappelssa, Stosen koululla Sortavalan ptäjässä, Kyllälän kasvatuslatoksessa Wpurn ptäjässä, sekä kansakoululla Warkau Muhoksen koulu ja Tyrnävän koulu, tänä lukuvuotena lsään ^ tulleta. < Tämän läänn muut seurakunnat evät ennen 877 vuoden j den tehtaalla Leppävrran ptäjässä, Ju an tehtaalla Nlsän ptä loppua olleet perustaneet vaknasa kansakouluja evätkä stä < varten valtolta apua hankkneet; ntä ol 5, nmttän: Kem- \ peleen, Temmeksen, Lumjoen, Oulun, Kmngn, Oulunsalon, 5 jässä, Wärtslän tehtaalla Tohmajärven ptäjässä; ja on näden koulun oppaka sekä opplaat, mkäl nstä on lmotettu, merktty kansakoulun penten lasten koulun rvehn. Nnkun edempänä oleva taulu (IV) osottaa, ol kaupun Utajärven, Yläkmngn, Kuvanemen, Jokjärven kappelt, Kala- < ken kansakoulussa 7,64 opplasta ja maaseurakunten koulussa joen, Evjärven, Pyhäjoen, Skajoen, Haluodon ptäjät, Alaves- <,60 opplasta ; koulun opetuskelen suhteen jakaantuvat opplaat seuraavalla tavalla : kan, Ylveskan, Rauton, Oulasten, Merjärven, Whannn, Revo- J lahden, Paavolan, Ranttlan kappelt, Haapajärven, Pyhäjärven, ; Kärsämäen, Pppolan ptäjät, Resjärven, Pulkklan, Kestlän < Kaupungessa. Maalla. kappelt, Paltamon, Säresnemen, Hyrynsalmen, Suomussalmen, Opplata koulussa, jossa opetuskelenä ol Sotkamon, Kuhmonemen, Karungn, Ylä-Tornon, Kemjärven, ; Kuolajärven ptäjät, Kajaann, Puolangon, Rstjärven, Turtolan, \ Suom. Ruots, Suom. Ruots. Kolarn kappelt, Muononskan, Sodankylän, Kttlän, Utsjoen ; ptäjät, Enontekjästen ja Inarn kappelt. S Nnkun edellä oleva osotus maaseurakuntan kansakou- \ lusta näyttää, ol lukuvuotena kansakoulua, jolla { ol valton apua, ja 0 ykstystä el yhteensä 9 koulua, jaet- j tuna 94 seurakunnalle sten että Ormattlan ptäjässä ol kuus; < kussakn kolme; 77 seurakunnassa kaks kussakn, ja 99:ssä kussakn yks kansakoulu. Tehdaslatoksen y. m. s. kansakoulut on tässä luettu yhteen seurakunten koulujen kanssa. Tämä suhde näkyy lkemmn seuraavasta taulusta: Seurakunta, jossa ol 6 koulua. 5 k. 4 k. k. k. k. Yhteensä kunta, jossa ol kansakouluja. Jorosten ja Leppävrran ptäjssä kumpasessakn vs; Nurm- j Yhteensä 4,04,7 48 0,58,95 järvellä, Pernajassa, Pernössä, Hrvensalmessa ja Tohmajärvellä, j Wenäjän kelellä opetettn yhdessä alemmassa kansakoulussa Hamnan kaupungssa 5 kussakn neljä; Elmäellä, Helsngn ptäjässä, Lohjalla, Hollo- ] opplasta. Suom ja Ruots. Suom ja Ruots. Uudenmaan läänssä 8,9,9 99 Turun ja Porn, ,4 40 Hämeenlnnan 448,87 Wpurn ,89 Mkkeln,, 74,56 Kuopon 56,79 Waasan 864, Oulun -,

8 9 Moneenko pakkakuntaan vaknasa kansakouluja on perustettu ja valton apua annettu sekä muutokset kansakoulujen lukumäärn suhteen lukuvuonna osottaa seuraava taulu:.. Seurakunta, Kouluja, A) Kaupungt. jolln vasta lukuvuonna vaknasa kansakouluja p erustetun. john lukuvuonna uusa kansakouluja perustettn entsten lsäks. yhteensä, jossa lukuvuonna ol vaknasa kansakouluja. jolle vasta vuonna 877 valton apua m yönnettn. jolle vuonna 877 lsättn valton apua. yhteensä, jolle ennen 877 vuoden loppua valtonapua m yönnettn. jomn ennen b <7 vuoden loppua e kansakouluja ole tomeenpantu ekä valton apua h an k ttu. jotka lukuvuotena olvat ensmmästä lu k u v u o t ta vakuttam assa. Ylem pä. A lem pa. jotka edellsenä lu k u vuotena olvat olleet suljettuna, m utta v taas avattn. Y lem pä. A lem pa. mutta v olvat su ljettu n a. Ylem pä. jotka edellsenä I lukuvuotena olvat olleet vakuttam assa. A lem pa. yhteensä, jotka lu k u vuonna olvat v a k u tta massa. Ylempä. A lem pa. Uudenmaan lään _ 0 5 Turun ja Porn Hämeenlnnan.. 4 Wpurn,, Mkkeln.. - f Kuopon.. Waasan,, Oulun,, B) maaseurakunnat. Yhteensä Uudenmaan lään Turun ja Porn Hämeenlnnan _ 47 _ Wpurn,, _ Mkkeln _ Kuopon _ 4 I _ Waasan _ 8 Oulun f Yhteensä j j 9 j Seuraa va vertaava taulu osottaa seurakunten lukumäärän sekä kunka monessa kunnassa on kouluja ollut ja kunka monta koulua kolmena vmesenä lukuvuotena: K aupungt. M aaseurakunnat. Kunta yhteensä. Kunta, jossa kouluja ol Koulujen lukumäärä Kunta yhteensä. Kutta, jossa kouluja ol Koulujen lukumäärä Uudenm aan l ä ä n Turun ja P orn H äm eenlnnan W p urn M kkeln... I K uopon W aasan Oulun Y hteensä f 56 M

9 0 Walton apujen paljouden ja määrän osottaa seuraava summttanen taulu: Kaupungt. Maaseurakunnat. Yhteensä. Myönnettyjä valton apuja. Markkaa. Myönnettyjä valton apuja. Markkaa. Myönnettyjä valton apuja. Markkaa. Y. v , ,800 6,500 Vuonna , , , ,500 0, 4 4, ,00 9 7,400 0,500 Yhteensä 48 97, , ,00 Nnkun edellsestä näkyy, on 48 valton apua kaupunken kouluja varten myönnetty 0 kaupunglle ja 05 apua maakouluja varten kakkansa 5 maaseurakunnalle. Mten paljo valton apua 877 vuoden kuluessa sekä kakkansa mantun vuoden loppuun ast on kuhunkn läänn annettu kansakoulujen ylläptämstä varten, näkyy seuraavasta: Kaupungt. Maaseurakunnat. Yhteensä. Valton apua myönnetty vuonna 8*7. netty vuonna 877. netty vuonna 877. Valton apua yhteensä myönnetty teensä myönnetty teensä myönnetty Valton apua myön Valton apua yh Valton apua myön Valton apua yh loppuun v loppuun v loppuun v Markkaa. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Uudenmaan lään...,000,400 5,400,400 57,400 Turun ja Porn... 5,000 4, 6,800 4, 5,800 Hämeenlnnan...,000 8,000,800 8,00,800 6,00 Wpurn...,00,400 5,000,400 7,00 Mkkeln..., 400,000,000 4, Kuopon...,500 8,500,400 0,800,900 9,00 Waasan... 8,800,400 0,800,400 9, Oulun... 9,000 0,00 9,00 Yhteensä,00 97,00 7,400 98,00 0,500 95,00

10 I E. T a u l u o s o t u s kansakoulujen er lajsta ja nden tulosta ynnä opettajakunnasta ja sen palkosta lukuvuotena

11 AS) K a u p n n k e n Vaknasten kansakoulujen lukumäärä. Kansakoulujen vuotuset tulot. Pokakouluja. Ylempä. Tyttökouluja. Alempa. Yhtesä poka- ja tyttölapsa varten. Valmstava vanhemmlle lamnlyödylle lapslle. Pokakouluja. Tyttökouluja. Opetuskelen suhteen. Suomalasa. Ruotsalasa. Suomalasa ja ruotsalasa. Vuokratussa huonessa. Omssa huonessa. Valton apua. Kunnan apua ynnä koulumaksuja. Korkoja lahjotukssta y. m. sekä vapaaehtosa anta ja testamentta. Yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Uudenmaan lään. P orv o o. Ylemp kansak. poka varten Rouvasyhdstyksen tyttök.. (T am m saar.! Ylemp kansak. poka varten Alemp... Semnarn mallkoulu... H elsn k. Ylemmät kansak. poka vart. tyttöjä Alemmat kansakoulut... Yalm. ruotsalaset koulut. Valm. suomalanen koulu. L o v sa. Ylemp kansak. poka varten tyttöjä Alemp kansakoulu... Turun ja Porn lään. P or. Ylemmät kansak. poka vart. tyttöjä Alemmat kansakoulut.. Valmstava koulu.... M aaranham na. Ylemp kansakoulu... U u s-k aupunk. Ylemmät kansak. poka vart. tyttöjä Alemmat kansakoulut.. N aan tal. Ylemp kansakoulu... Rauma. Suomal. ylemp kansakoulu poka varten.. Suomal. ylemp kansakoulu tyttöjä varten.. Ruotsal. ylemp kansakoulu. Suomal. alemp kansakoulu. Turku. Ylemmät kansak. poka vart. tyttöjä Alemmat kansakoulut.. Valmstava koulu.... a },000 } 6,000 I,796 00,900 50, , ,096 5,000 68,660,, ,5 Yhteensä ,00 59,69 6 6, , ,000 ] 4 6, , 0,000 5, ,4 700,500 4, , ,770,0 7,8,500 5,740 44,950 Yhteensä I ,000 75,98 0,00 -! 0,

12 k a n s a k o u l u t. Opettajakunta. Opettajakunnan palkat. Oppettajan lukumäärä. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol Semnarn läp käynetä. Ylopstossa olleta.!musta elnkenosta tulleta. Opettajattaren lukumäärä. Edellä mantusta ol Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa Semnarn läp käynetä. Musta elnkenosta tulleta. Palkkaa puhtaassa rahassa. Palkan lsää luonnossa arvolta. Asunhuoneta ja ryytmaata y. m arvolta. Palkkaetuja yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. p- Markkaa. P- Markkaa. P- Uudenmaan lään. P orvoo. Ylemp kansakoulu poka varten. Rouvasyhdstyksen tyttökoulu.. Tam m saar. Ylemp kansakoulu... Alemp,,... Semnarn m allk oulu... H elsn k. Ylemmät kansakoulut poka varten,. tyttöjä Alemmat kansakoulut..... Valmstavat ruotsalaset koulut.. Valmstava suomalanen koulu.. L o v sa. Ylemp kansakoulu poka varten.,,,, tyttöjä,,. Alemp kansakoulu... Yhteensä ,400, ,96, , ,700 6,00,00 47,96 j,9 58,78 Turun ja Porn lään. Por. Ylemmät kansakoulut poka varten,,,, tjttöjä,, Alemmat kansakoulut... Valmstava k o u l u... M aaranham na. Ylemp kansakoulu... U u s-k a u p u n k. Ylemmät kansakoulut poka varten,,,, tyttöjä,, Alemmat kansakoulut... N aan tal. Ylemp kansakoulu... Rauma. Suomal. ylemp kansak. poka vart. n»» tyttöjä,, Ruotsal. ylemp kansakoulu... Alemp suomal. kansakoulu... Turku. Ylemmät kansak. poka varten.. tyttöjä 5,.. Alemmat kansakoulut... Valmstava k o u l u... }Z } I- ) j>0, , B,00 8, , ,945,070,570 8,700 Yhteensä , ,

13 4 Vaknasten kansakoulujen lukumäärä. Kansakoulujen vuotuset tulot. J Fokakouluja. Ylempä. Tyttökouluja. Alempa. Yhtesä poka- ja tyttölapsa varten. Valmstava vanhemmlle lamnlyödylle lapslle. Fokakouluja. Tyttökouluja. Opetuskelen suhteen. Suomalasa. Ruotsalasa. Suomalasa ja ruotsalasa. Vuokratussa huonessa. Omssa huonessa. Valton apua. Kunnan apua ynnä koulumaksuja. Korkoja lahjotukssta y. m. sekä vapaaehtosa anta ja testamentta. Yhteensä. Markkaa. p- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Hämeenlnnan lään. Tam pere. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä Alemp kansakoulu... H äm eenlnna. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä Alemp kansakoulu...! j 5,000 j,500,085 6, ,085 Yhteensä 6 7,500 8, ,5 50 9, Wpurn lään. Ham na. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä l,500 _,500 _ 60 6,60 _ Alemmat kansakoulut.. Krekk.-venälänen kansak. J K ä k sa lm. Ylemp kansak. poka vart. \ tyttöjä }, , 0,00 Alemp kansakoulu... W p u r. Ylemp suomal. kansakoulu poka varten.. Ylemp suomal. kansakoulu tyttöjä varten.. 9 6,000 _ 4,86 65, ,9 9 Ylemp ruotsal. kansakoulu r Alemmat kansakoulut Valmstava koulu.... L ap p een ran ta. Ylemp kansak. poka vart. v,, tjttöjä,, - V,00 Alemp kansakoulu..., ,546 Yhteensä ,700 48,79 65, ,79 9 Mkkeln lään. H en ola. Ylemp kansak. poka vart. j, _,60 _ tyttöjä M k k el. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä [,000,00,00 -- Alemp kansakoulu...

14 5 Opettajakunta. Opettajakunnan palkat. Opettajan lukumäärä. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol Semnarn läp käynetä. Ylopstossa olleta. Musta elnkenosta tulleta. Opettajattaren lukumäärä. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol Semnarn läp käynetä. Musta elnkenosta tulleta. Palkkaa puhtaassa rahassa. Palkan lsää luonnossa arvolta. Asunhuoneta ja ryytmaata y. m. arvolta. Palkkaetuja yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Hämeenlnnan lään. Tam pere. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... H äm eenlnna. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... Wpurn lään. Yhteensä Ham na. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... Krekkalas-venälänen kansakoulu. K ä k sa lm. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... W p u r. Ylemp suomal. kansak. poka vart. tyttöjä Ylemp ruotsal. kansakoulu... Alemmat kansakoulut... Valmstava k o u l u... L appeenranta. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... I }- 4 5 n ,65 j 4,700 9,865 j 4,00, >6,8, ,400, , ,55!! l 5,50,505 5,00 J,900 6,40 J,590 Yhteensä , ,570 9, II M I I Mkkeln lään. H en ola. Ylemp kansakoulu poka varten. J, _,90 _ tyttöjä. Mkkel. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä.,700 00,500 Alemp kansakoulu... J

15 6 Y a k n a s te n k a n s a k o u lu je n lu k u m ä ä r ä. K a n s a k o u lu je n v u o tu s e t tu lo t. S a v o n l n n a. Y le m p k a n s a k. p o k a v a r t. t y t t ö j ä A le m p k a n s a k o u lu... P okakouluja. Y lempä. T yttökouluja. Alem pa. Y htesä poka- ja ty ttö lap sa v arten. V alm stava vanhem m lle lam nlyödylle lapslle. P okakouluja. T yttökouluja. O petuskelen Suom alasa. suhteen. R uotsalasa. Suomalasa ja rnotsalasa. Omssa huonessa. j Vuokratussa huonessa. J Valton apua. K unnan apua ynnä koulum aksuja. K orkoja lahjo tu k ssta y. m. sekä vapaaehtosa anta ja te sta m entta. Y hteensä. M arkkaa. P- M arkkaa. P- M arkkaa. P- M arkkaa. P- j,000,75,75 Y h te e n s ä - 8 5,000 5,077 8,077 Kuopon lään. Joensuu. Y le m p k a n s a k. t y t t ö j ä v a r t. A le m p k a n s a k o u lu... K u o p o. Y le m p k a n s a k. p o k a v a r t. 5 n t y t t ö j ä,, A le m m a t k a n s a k o u lu t l / - J,500,950 4,565,46 68,950 9,48 8 Yhteensä 6 4 0,500 7,55,46 68,4 8 Waasan lään. Kokkola. Ylemp kansak. tyttöjä vart. Alemp kansakoulu... Petarsaar. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä Alemp kansakoulu... J y v ä s k y l ä. Semnarn mallkoulut.. Rstnankaupunk. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä Alemp kansakoulu... Nkolankaupunk. Ylemp kansak. poka vart.» tyttöjä Alemmat kansakoulut.. Brändö n kansakoulu... Uus Kaarlepyy. Ylemp kansak. tyttöjä vart. Semnarn mallkoulu.. 5 J J- 400 j,000 j,00 j,500,580,5,000 7, , ,96 4,5 5,00,00 Yhteensä ,800 8,005 80,066 8,87 80,0 80 Oulun lään. Raah e. Ylemp suomal. kansakoulu ruotsal. Alemmat kansakoulut.. j,000 5, ,597 7

16 7 Opettajakunta. Opettajan lukumäärä. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol: Semnarn läp käynetä. Ylopstossa olleta. Musta elnkenosta tulleta. Opettajattaren lukumäärä. Edellä mantusta ol: Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Semnarn läp käynetä. Musta elnkenosta tulleta. Palkkaa puhtaassa rahassa. Opettajakunnan palkat. Palkan lsää luonnossa arvolta. Asunhuoneta ja ryytmaata y. m. arvolta. Palkkaetuja yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. p- Markkaa. P- Savonlnna. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. ', ,65 Alemp kansakoulu... Yhteensä 4,400 60,5 6,55 Kuopon lään. Joensuu. Ylemp kansakoulu tyttöjä varten. Alemp kansakoulu... Kuop o. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemmat kansakoulut... Waasan lään. Kokkola. Ylemp kansakoulu tyttöjä varten. Alemp kansakoulu... Petarsaar. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... Jyväskylä. Semnarn m allkoulut... Rstnankaupunk. Ylemp kansakoulu poka varten. tyttöjä. Alemp kansakoulu... Nkola n kaupunk. Ylemp kansakoulu poka varten. : : tyttöjä. 7. Alemmat kansakoulut... Brändö n k ansakoulu... Uus Kaarlepyy. Ylemp kansakoulu tyttöjä varten. Semnarn m a llk o u lu ,00,000 6, , J,400 Yhteensä 4 8 9,000,000 4,000 Ī ,000 4,880 7, ,000 Yhteensä , , },800 J,50 4,880 7,500 Oulun lään. Raahe. Ylemp suomalanen kansakoulu.. ruotsalanen.. Alemmat kansakoulut... I 5 4 5,00,000 6,00

17 8 Vaknasten kansakoulujen lukumäärä. Kansakoulujen vuotuset tulot. Pokakouluja. Ylempä Tyttökouluja. Alempa. Yhtesä poka- ja tyttölapsa varten. Valmstava vanhemmlle lamnlyödylle lapslle. Pokakouluja. Tyttökouluja. Opetuskelen suhteen. Suomalasa. Ruotsalasa. Suomalasa ja ruotsalasa. Vuokratussa huonessa. Omssa huonessa. Valton apua. Kunnan apua ynnä koulumaksuja. Korkoja lahjotukssta y. m. sekä vapaaehtosa anta ja testamentta. Yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Kajaan. Ylemp kansakoulu... Alemp... Torno. Ylemp kansakoulu... Alemp... Oulu. Ylemp kansak. poka vart. tyttöjä Alemmat kansakoulut , 7,50,0 Yhteensä , 5,958 7, , j,000 J-,000,000, ,000, Yhteensä kakssa kaupungessa. Uudenmaan lään ,00 _ 59,69 6 6, ,89 60 Turun ja Porn lään , ,98 0,00 0,08 0 Hämeenlnnan lään , , ,5 50 Wpurn lään , , ,79 9 Mkkeln lä ä n , ,077 8,077 Kuopon lä ä n , ,55,46 68,4 8 Waasan lä ä n , ,005 80,066 8,87 80 Oulun lä ä n , 5,958 7, , Yhteensä ,00 j59, , ,886 H u o m.: Hamnassa ol yks alemp koulu, venäjä opetuskelenä.

18 9 K ajaan. Ylemp kansakoulu... Alemp kansakoulu... T orno. Ylemp kansakoulu... Alemp... Oulu. Ylemp kansakoulu poka varten. î,, tyttöjä,,. Alemmat kansakoulut... Opettajakunta. Opettajan lukumäärä. Vaknasa. h Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol: Semnarn läp käynetä. Ylopstossa olleta. Musta elnkenosta tulleta. Opettajattaren lukumäärä. Edellä mantusta ol: j Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Semnarn läp käynetä. Musta elnkenosta tulleta. Palkkaa puhtaassa rahassa. Opettajakunnan palkat. Palkan lsää luonnossa arvolla. Asunhuoneta ja ryytmaata y. m. arvolta. Palkkaetuja yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- },,700,800,00, ,85,000 j 8,400 Yhteensä , 50,875 9,55 Yhteensä kakssa kaupungessa. Uudenmaan l ä ä n _ ,08,700 58,78 Turun ja Porn lä ä n , ,0 80 Hämeenlnnan l ä ä n , ,400, Wpurn lä ä n , ,570 9,9 95 Mkkeln l ä ä n... 4, ,5 6,55 _ Kuopon l ä ä n ,000,000 _ 4,000 _ Waasan l ä ä n , _ 7,700 _ Oulun lä ä n , 50,875 9, Yhteensä 9 7 j ,40 5,40-4,05,7 5

19 0 B) Maaseurakunten Ylempen vaknasten kansakoulujen lukumäärä. Kansakoulujen vuotuset tulot. Lään. Koulupr. Pokakouluja. Tyttökouluja. Yhtesä poka ja tyttöjä varten. Opetuskelen suhteen. Suomalasa. Ruotsalasa. Suomalasa ja ruotsalasa. Vuokratussa huonessa. Omssa huonessa. Valton apua. Kunnan apua luonnossa ja rahassa ynnä koulumaksuja arvolta. Korkoja lahjotukssta, maanomasuudesta y. m. sekä vapaaehtosa anta ja testamentta arvolta. Yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Uudenmaan lään. Anjalan ptäjä, Werälän ja Takamaan koulu ,00 Ummeljoen k o u lu ,40 50, Krkonkylän k o u lu... _ ,00 _ Hetanan,, Askolan k a p p e l ,6 Pornasten kappel, pokakoulu..,. tyttökoulu..., ,979 Degerby n k a p p e l Elmäen ptäjä, Peppolan ja Mustlan pr, pokak. tyttökoulu j,000,8,8 Espoon ptäjä, pokakoulu... ty ttö k o u lu j ,87 40 Helsngn ptäjä, pokakoulu ,00. ty ttö k o u lu Köngstedtn k o u lu Ingon p täjä ,7 Fagervkn koulu ,8 Itn ptäjä, p ok ak ou lu... ty ttö k o u lu... z _ },000,75,75 Karjan p t ä j ä Muston tehtaan k o u l u Karjalohjan p tä jä , ,85 47 Krkkonummen ptäjä, pokakoulu ,40 tyttökoulu _ 940 Lapträskn ptäjä ,500,00 Lljendaaln kappel, pokakoulu... tyttökoulu }, ,4 - -,4 _ Lohjan ptäjä, suomalanen pokakoulu.. _ tyttökoulu \,96 50 ruotsalanen koulu. : J Myrskylän ptäjä, ruotsalanen koulu \ foo suomalanen koulu > l,oää Nummen k a p p e l ,6 50 Nurmjärven ptäjä, pokakoulu ,000., tyttökoulu _ ,000,400 Hyvnkään k oulu ,74 Kaalan koulu Henämaan k o u lu _ 4 _,0 _ Järvkunnan ,5 Kuvannon ,0 Krkonkylän,,... _ ,06 I Luhtkylän ' 89 76,49 5

20 k a n s a koulu t. Opettajakunta. Opettajakunnan palkat. Lään. Koulupr. Opettajan lukumäärä. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol: Semnarn läp käynetä. Ylopstossa olleta. Musta elnkenosta tulleta. Opettajattaren lukumäärä. Edellä mantusta ol : Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Semnarn läp käynetä. Musta elnkenosta tulleta. Palkkaa puhtaassa rahassa. Asunhuoneta, ryyt Vljaa, ruokaaneta, henä, halkoja maata, peltoa, nttyä y. m. etuja, jotka y. m. yhteensä arvolta vastaavat ra arvolta. hassa. Palkkaetuja yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Uudenmaan lään. A n ja la n ptäjä, W erä lä n ja T akam aan koulu ,000 U m m eljoen k o u l u ,76 50 À r t j ä r v e n ptäj ä, K r k o n k y lä n k o u lu _ ,06 50 H etanan A sk o la n kappel , P o r n a ste n kappel, pokakoulu ,50 tyttökoulu D e g e r b y n k a p p e l _ E m ä e n ptäj a, Peppolan ja Mu stlan pr, p.k _,6 tyttökoulu Espoon ptäjä, pokakoulu.... tyttökoulu.... }, ,49 50 Helsngn ptäjä, pokakoulu ,00 tyttökoulu Köngstedtn koulu Ingon p t ä j ä Fagervkn k o u l u ,8 Itn ptäjä, pokakoulu tyttökoulu... J, ,0 Karjan p tä jä Muston tehtaan koulu Karjalohjan p tä jä ,8 Krkkonummen ptäjä, pokakoulu ,5 tyttökoulu Lapträskn p tä jä , ,70 Lljendaaln kappel, pokakoulu. --- tyttökoulu. z },000 60,05,4 Lohjan ptäjä, suomal. pokakoulu ,470 tyttökoulu ruotsalanen koulu Myrskylän ptäjä, ruotsal. koulu. -, suomal. koulu _ 46 55,00 Nummen kappel... _ ,5 Nurmjärven ptäjä, pokakoulu ,64 75 tyttökoulu.. _ , Hyvnkään koulu... _ Raalan koulu r m a a n ptaj a, Henämaan koulu... 6 _ 00 _ 0,0 Järvkunnan ,5 Kuvannon ,00 Krkonkylän ,005 Luhtkylän ,

21 Ylempen vaknasten kansakoulujen lukumäärä. Kansakoulujen vuotuset tulot. Lään. Koulupr. Pokakouluja. Yhtesä poka ja tyttöjä varten Tyttökouluja. Opetuskelen suhteen. Suomalasa. Ruotsalasa. Suomalasa ja ruotsalasa. Vuokratussa huonessa. I Omssa huonessa. Valton apua. Kunnan apua luonnossa ja rahassa ynnä koulumaksuja arvolta. Korkoja lahjotukssta, maanomasuudesta y. m. sekä vapaaehtosa anta ja testamentta arvolta. Yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- P ern a ja n ptäjä, W a n h a n k y lä n koulu , 50 Grsl om n,, H ärk äp ään,,... _ ,006 S a r v la h d e n , Pohjan p t ä j ä ,9 4 Fskar s n k o u l u _ Pukklan kappel ,46 60 Pusulan k a p p e l ,00 Pyhäjärven k a p p e l Sammatn kappel ,8 Spoon p t ä j ä Sunton ptäjä, p o k a k o u lu ,00 Tuusulan ptäjä, p o k a k o u lu... _ ,45. tyttökoulu j ,08 Whdn ptäjä, pokakoulu ' -- j,000,475,475 ty ttö k o u lu... Ôstersundom n k a p p e l _ ,09 68 Yhteensä ,400 6,48 5, ,8 0 Turun ja Porn lään. Pernön-Ylkylän pokakoulu ,86 tyttökoulu Kosken tehtaan koulu Tejon tehtaan k o u lu ,74 8 Dragsfjerdn kappel, Dahln tehtaan p ok ak ou lu...,,,00 _ ty ttö k o u lu ,47 Ekkerô n p t ä j ä _ 400,950,50 Halkon ptäjä, pokakoulu tyttökoulu... I J-,000,557,557 Huttsten ptäjä, pokakoulu ,0,70 ty ttö k o u lu Kankaanpään ptäjä ,9 Karkun p t ä j ä ,70 50 Kkan k a p p el ,000, Kemön ptäjä, ty ttö k o u lu Kskon p t ä j ä ,48 0 Kosken kappel ,000,00 Kokemäen ptäjä, pokakoulu... tyttökoulu... z j,000,69,69 Latlan ptäjä, p o k a k o u lu tyttökoulu }, ,800 Lomaan p t ä j ä ,0 N or mark un p t ä j ä ,47,847 Uudenkrkon ptäjä, pokakoulu... tyttökoulu J, , 50

22 Opettajakunta. Opettajakunnan palkat. Lään. Koulupr. Opettajan lukumäärä. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Edellä mantusta ol. Semnarn läp käynetä. Ylopstossa olleta. Alusta elnkenosta tulleta. Opettajatta ren lukumäärä. Edellä mantusta ol. Vaknasa. Vrkaa tekevä ja apulasa. Semnarn läp käynetä. Musta elnkenosta tulleta. Palkkaa puhtaassa rahassa. Asunhuoneta, ryyt Vljaa, ruokaaneta, henä, halkoja maata, peltoa nttyä y. m. etuja, jotka y. m. yhteensä arvolta vastaavat ra arvolta. hassa. Palkkaetuja yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P* P ern a ja n ptäjä, W an h an k ylän koulu G sl om n... _ H ä rk ä p ä ä n S arvlah d en ,05 -- P o h ja n p tä jä ,0 -- F s k a r s n k o u lu P u k k la n kappel _ P u su la n , 55 65,00 _ P y h ä jä rven _ ,40 _ S am m atn _ ,8 _ Spoon p tä jä _ _ Sunton ptäjä, pokakoulu _ ,085 _ Tuusulan ptäjä, pokakoulu _, ,0 _ tyttökoulu W h d n ptäjä, pokakoulu tyttökoulu.... I, ,45 ~ Ôstersundom n kappel Yhteensä ,546 50, , , Turun ja Porn lään. Pernön-Ylkylän pokakoulu ,86 tyttökoulu Kosken tehtaan koulu Tejon tehtaan koulu , ,00 Dragsfjerdn kappel, Dahln tehtaan pokakoulu... _ --, ,050 tyttökoulu ,00 -- Ekkerö p t ä j ä Halkon ptäjä, pokakoulu _ tyttökoulu _ Huttsten ptäjä, pokakoulu ,68 _ tyttökoulu _ Kankaanpään p t ä j ä ,75 _ Karkun p tä jä ,040 _ Kkan kappel , 5 Kemön ptäjä, tyttökoulu Kskon p tä jä ,09 85 Kosken k a p p e l ,0 Kokemäen ptäjä, pokakoulu... tyttökoulu l, , 5 0 Latlan ptäjä, pokakoulu tyttökoulu Lomaan p t ä j ä... X ,60 Normarkun ptäjä ,6 Uudenkrkon ptäjä, pokakoulu ,00 tyttökoulu