TIEDOTUSVÄLINEILLE HÄTÄKESKUSLAITOS PERUSTIETOA HÄTÄKESKUSLAITOKSESTA JA HÄTÄNUMEROSTA

Transkriptio

1 TIEDOTUSVÄLINEILLE HÄTÄKESKUSLAITOS PERUSTIETOA HÄTÄKESKUSLAITOKSESTA JA HÄTÄNUMEROSTA

2 Sisällysluettelo 1. Hätäkeskuslaitos VIRASTONA Hätäkeskuslaitoksen strategia TOTI HAKMU Hätäkeskusalueet 8 2. Hätäkeskuspalvelut SUOMESSA auttaa hätätilanteissa Kuulumattomat puhelut kuormittavat hätäkeskuksia kaikissa EU-maissa Ulkomailla hädässä Karttakoordinaattien avulla sijaintitiedot selville Operatiivinen TIEDOTTAMINEN Hätä- ja viranomaistiedottaminen Pelastustoimen PETO-mediapalvelu Hätäkeskusten omat medianumerot YhteyDENOTOT 19

3 1. Hätäkeskuslaitos virastona Hätäkeskuslaitos on vuonna 2001 perustettu valtion valtakunnallinen organisaatio, johon kuuluvat sen esikuntatehtäviä hoitava yksikkö Porissa sekä hätäkeskukset eri puolilla Suomea. Esikunnan tehtävänä on johtaa, ohjata, valvoa ja kehittää kaikkien hätäkeskusten toimintaa, joissa työskentelee yhteensä yli 700 henkilöä. Hätäkeskukset ottavat vastaan hätäilmoituksia ja välittävät niitä edelleen niille viranomaisille, joille tehtävien hoitaminen kuuluu. Hätäkeskuslaitosta ohjaa sisäasiainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaalla toimii oma järjestelmänsä. Hätänumero on kuitenkin sama 112 ja Ahvenanmaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on eri puolilla maata ottaa vastaan pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia sekä muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen auttaville eri viranomaisille ja yhteistyökumppaneille. Uusi laki hätäkeskustoiminnasta astuu voimaan Uudella lailla edistetään väestön turvallisuutta, järjestetään uudelleen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja laatua. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on eri puolilla maata ottaa vastaan hätäilmoituksia ja välittää ne muille viranomaisille.

4 1.1. Hätäkeskuslaitoksen strategia 2015 Vuoteen 2010 asti Hätäkeskuslaitokseen on kuulunut esikunnan lisäksi viisitoista hätäkeskusta ympäri Suomea. Uuden strategian mukaan hätäkeskustoiminnan rakenteet uudistetaan vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta vuodelta 2007 ja Eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö (3/2008 vp) edellyttävät, että hätäkeskustoiminta yhdenmukaistetaan valtakunnallisella tasolla, toimintaa tehostetaan ja tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Matti Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että hätäkeskusten toimintavarmuus ja nopeus varmistetaan. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät halutaan uudistaa ja keskukset verkotetaan niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) edellyttää kriisinsietokyvyn parantamista ja toimien yhteensovittamista. Myös kansalaisten ja hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten palvelutarpeet ovat kasvaneet. Sisäasiainministeriön toukokuussa 2009 tekemän päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin strategisin linjauksin: hätäkeskustoiminta yhdenmukaistetaan toiminta sopeutetaan taloudellisiin resursseihin hätäkeskuslaitos keskittyy ydintehtäviinsä toimeenpanossa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa kiinteästä aluejaosta luovutaan.

5 Sisäasiainministeriö teki päätöksen hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista Uudet hätäkeskuspaikkakunnat ovat: Oulu, Vaasa, Kuopio, Pori, Turku, Kerava ja Kouvola. Valtioneuvosto päätti tammikuussa 2010 (36/2010), että Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen, jotka ovat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen, Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue. Muutoksen toteuttamiseksi Hätäkeskuslaitos on asettanut strategisen muutoshankkeen, jonka päätavoitteena on suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja toimintamalli vuoteen 2015 mennessä. Vuodet ovat siirtymäkautta, joiden aikana muutos toteutetaan vaiheittain. Hätäkeskustoiminnan kaikki kehittämistoimenpiteet toteutetaan vaarantamatta väestön turvallisuutta ja heikentämättä yhteistyöviranomaisten palvelua. Siirtymäkausi voi jatkua vuoden 2015 jälkeenkin, mikäli palvelun turvaaminen sitä vaatii. Missio ja visio: Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Toimintaa ohjaavat arvot: luotettavuus tasapuolisuus inhimillisyys PRO 112

6 Viranomaisten yhteisten toimintamallien kehittämishanke TOTI Syksyllä 2008 käynnistyneen Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen eli TOTI-hankkeen tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta kansalaisten turvallisuuspalveluja. TOTI-hankkeen määrittelyvaihe saatettiin loppuun vuonna 2009 aikataulun mukaisesti. Vuoden 2010 alussa käynnistettiin TOTI 2 -hanke. TOTI 2 -hankkeen toiminnallisena tavoitteena on jatkaa hätäkeskusten toiminnan kehittämistä, parantaa entisestään viranomaisyhteistyötä sekä sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Tarkoituksena on kehittää viranomaisten yhteisiä toimintamalleja ja -järjestelmiä, ei vain Hätäkeskuslaitoksen sisäistä toimintaa. Toiminnan kehittämiseen kuuluu viranomaisyhteistyön kehittämisen lisäksi työskentelyn rationalisointi ja salityöskentelyn kehittäminen sekä keskusten verkottaminen. Lisäksi kehitetään teknistä toimintaympäristöä tukemaan 112-toimintaa sekä hätäkeskusten päivystystoiminnan että kentän viranomaisyksiköiden näkökulmasta. Hankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan määrittelyvaiheessa kuvatun tietojärjestelmän hankinta sekä tietojärjestelmän käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu. Lisäksi toteutetaan kentän viranomaistoimijoiden käyttöön tulevan kenttäjärjestelmän toiminnalliset määreet sekä vaatimusmäärittely. Kuten hankkeen ensimmäisessäkin vaiheessa, myös TOTI 2:ssa ovat mukana Hätäkeskuslaitoksen lisäksi kaikki päivittäiseen 112-toimintaan osallistuvat tahot: poliisi-, pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos. toti-hanke jakautuu kolmeen pääprojektiin: toiminnan kehittämisen projektiin (TOKE) hankinta- ja käyttöönoton valmistelun projektiin (HAKA) kenttäjohtojärjestelmien määrittelyprojektiin (KEJO). Koko hankkeen toimikausi sijoittuu vuosille Lue lisää:

7 Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke HAKMU Maaliskuussa 2010 asetetun HAKMU-kehittämishankkeen päätavoitteena on suunnitella Hätäkeskuslaitokselle uusi johtamis- ja hallintomalli niin, että virasto siirtyy vuoden 2015 loppuun mennessä uuteen operatiiviseen toimintamalliin sekä hallinto- ja johtamisrakenteeseen. Hankkeelle on vahvistettu erillinen hankesuunnitelma hankkeen toteuttamisen pohjaksi. Hätäkeskuslaitoksen strateginen kehittämishanke muodostaa Hätäkeskuslaitoksen yhtenäiseksi virastoksi, jonka toimipisteinä hätäkeskukset muodostavat resursseiltaan, organisaatioltaan sekä johtamisjärjestelmältään yhdenmukaisen toimintayksikön. Hankeen toisessa osiossa tehtävänä on toimeenpanna valtioneuvoston päätös hätäkeskusalueista ja sisäasiainministeriön päätös hätäkeskusten sijoittamisesta. HAKMU-hanke jakautuu kolmeen pääprojektiin: Hätäkeskuslaitoksen johtamis- ja hallintomalli tekniset palvelut alueiden toimintojen järjestäminen. Muutos toteutetaan yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kanssa. Hankkeen ensimmäisessä osiossa tehtävänä on arvioida Hätäkeskuslaitoksen hallinnon toiminta ja rakenteet sekä tehdä esitys Hätäkeskuslaitoksen uudeksi hallintomalliksi ja johtamisrakenteeksi. Muutoshankkeen toimikausi sijoittuu aikavälille Lue lisää:

8 Hätäkeskusalueet Valtionneuvoston aluejakopäätöksen ja sisäasiainministeriön hätäkeskusten sijoittamispäätöksen toimeenpano on seuraava: Hätäkeskusalueet vuonna 2015 Pohjois-Suomi ja Lappi Pohjanmaa ja Keski-Suomi Pirkanmaa ja Satakunta Varsinais-Suomi ja Häme Itä- ja Kaakkois-Suomi Uusimaa hätäkeskusalue Uusi paikkakunta Yhdistettävä Viimeistään Pohjois-Suomi ja Lappi Itä- ja Kaakkois-Suomi Pirkanmaa ja Satakunta Pohjanmaa ja Keski-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi ja Häme Oulu Kuopio, Kouvola Pori Vaasa Kerava Turku Rovaniemi Joensuu, Mikkeli Tampere Jyväskylä Helsinki, Lohja Hämeenlinna

9 2. Hätäkeskuspalvelut Suomessa Hätänumeroon soittajalle vastaa aina hätäkeskuspäivystäjä, joka ei yhdistä puhelua enää edelleen muille viranomaisille, vaan hälyttää tarvittaessa avun paikalle suoraan. Lisäksi päivystäjä antaa soittajalle ohjeita ja neuvoja onnettomuus- tai vaaratilanteesta selviämiseksi siihen asti, kunnes auttavat viranomaiset saapuvat paikalle. Tämä toimintamalli eroaa useimpien muiden maiden toimintamalleista siinä, että hätäkeskuspäivystäjällä on mahdollisuus tehdä suoraan hälytys kaikille tarvittaville viranomaisille. Tällöin puhelua ei tarvitse enää välittää eteenpäin, jolloin kiireellisessä hätätilanteessa säästetään aikaa, mm. suuronnettomuustilanteissa ja muissa moniviranomaistehtävissä kaikki eri tahot saavat hälytyksen samanaikaisesti samasta pisteestä. Yhden hätänumeron periaate hätäkeskuspalvelussa on vielä harvinainen muualla maailmassa. Hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio hätäpuhelun käsittelyssä perustuu kunkin viranomaisen antamiin omiin ohjeistuksiin. Eri viranomaiset vastaavat omien ohjeidensa tarkoituksenmukaisuudesta ja päivityksistä. Hätäpuhelun onnistuneessa käsittelyssä kyse on riskinarvion osuvuudesta kyetäänkö valitsemaan tehtävälle tarkoituksenmukaisin nopeinta apua antava yksikkö. Avun paikalle saapumisessa kyse on nimenomaan siitä, paljonko kullakin viranomaisella on hälytettäviä yksiköitä vapaana, joita päivystäjä voi hälyttää. Kukin viranomainen vastaa oman toimintansa johtamisesta ja tehtävien järjestykseen laittamisesta. Hätäkeskuslaitoksen toiminta on inhimillistä ihmisten tekemää työtä ja virheiden mahdollisuus on aina olemassa. Koneilla ei voida korvata tätä ihmisten tekemää vaativaa työtä. Toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti, jotta kohtalokkailta virheitä vältyttäisiin tai ne olisivat äärimmäisen harvinaisia. Hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio perustuu kunkin viranomaisen antamiin ohjeistuksiin.

10 auttaa hätätilanteissa Hyvänä muistisääntönä voidaan pitää, että hätänumeroon 112 tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätänumeroon ei soiteta kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa. Tämä pätee myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron. Hätänumeron 112 tunnettuudessa Suomi on edelläkävijä Euroopassa. Jopa 96 % suomalaisista tuntee numeron 112. Hätänumerosta saatavien palvelujen tunnettuus on kuitenkin edelleen huomattavasti heikompaa. Hätäkeskuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten haasteena onkin parantaa kansalaisten hätänumeron asianmukaista käyttöä. Hätäkeskuslaitos pyrkii turvallisuusviestinnällä tuomaan esiin sitä, että hätänumeroon 112 soitettaisiin vain kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa. Hätänumeroon tulee soittaa myös silloin, jos haluaa ilmoittaa poliisille havaitsemastaan meneillä olevasta rikoksesta. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112, kuin olla soittamatta. Hätätilanteessa on tärkeintä muistaa hätänumero 112 ja soittaa siihen mahdollisimman nopeasti, jotta apu saadaan pikaisesti paikalle. Hätänumeroon soittamista ei tarvitse pelätä, eikä siihen soittamiseen tarvitse opetella mitään erityistä ohjetta. Ammattitaitoiset hätäkeskuspäivystäjät kysyvät tarvittavat kysymykset ja antavat neuvoja sekä opastavat soittajaa. Hätäkeskuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten haasteena on parantaa kansalaisten hätänumeron asianmukaista käyttöä. Lue lisää: 10

11 2.2. Kuulumattomat puhelut kuormittavat hätäkeskuksia Hätäkeskukset vastaanottavat noin kolme miljoonaa hätäpuhelua vuosittain. Noin joka neljäs hätänumeroon soitettu puhelu on hätäkeskukseen kuulumaton. Vaikka hätänumeroon soittaminen onkin maksutonta, ei hätäkeskuksen tehtävänä ole kuitenkaan yhdistellä puheluita eteenpäin. Hätäkeskuksen on tarkoitus palvella ihmisiä kiireellisessä hätätilanteessa ja välittää tarvittavaa viranomaisapua avun tarvitsijalle. Yli puolet hätäkeskukseen kuulumattomista soitoista on virheellisiä tai tahattomia soittoja ja asiattomia tai ilkivaltaisia. Lisäksi tulee paljon mykkiä puheluita, jolloin kännykkä soittaa hätänumeroon itsekseen. Näin voi tapahtua, kun puhelin on esimerkiksi taskussa tai laukun pohjalla. Numeron 112 voi näppäillä silloinkin, kun puhelimen näppäinlukitus on kytketty päälle. Osa hätäkeskukseen kuulumattomista puheluista on sellaisia, joissa hätäkeskusta käytetään numeropalveluna. Soittajat kaipaavat muun muassa Kelan ja poliisilaitoksen numeroa, sähkölaitoksen, taksin, sairaalan tai terveyskeskuksen numeroa. Myös kirkkoherran yhteystietoja on hätänumerosta kyselty. Hätänumeroon ei pidä soittaa kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa. Tämä pätee myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron. Tällaisia tilanteita ovat sähkön- ja lämmönjakelukatkokset tai liikenneruuhkat. Hätänumeroon ei tule myöskään soittaa, jos haluaa poliisilta tietoa lupa-asioista, ajoneuvomääräyksistä tai vanhan rikoksen tutkinnan edistymisestä. Pahimmillaan nämä hätäkeskuksiin kuulumattomat soitot voivat viivästyttää hädässä olevan henkilön avun saantia kohtalokkain seurauksin, sillä niihin käytettävä aika on suoraan pois todellisten hätäpuheluiden käsittelyajasta. Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista. Hätäkeskuksiin kuulumattomat soitot voivat viivästyttää hädässä olevan henkilön avun saantia kohtalokkain seurauksin. Lue lisää: 11

12 kaikissa EU-maissa Euroopassa hätänumero 112 otettiin käyttöön vuonna auttaa hädässä koko Euroopan unionin alueella. Suomessa hätänumero 112 on otettu käyttöön vuonna Euroopassa numero 112 yhdistyy aina jollekin auttavalle taholle kunkin valtion oman määrittelyn mukaisesti. 112 on numero, johon voi soittaa hätäpuheluja kaikkialla Euroopan unionin alueella. Euroopan komission teettämän EU:n laajuisen kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia EU:n kansalaisista pitää hyödyllisenä asiana, että EU:ssa on yksi yhteinen hätänumero. Kuitenkin vain noin neljännes eurooppalaisista tunnistaa 112:n numeroksi, johon voi soittaa hätäpuhelun kaikkialla EU:ssa. Tietämys EU:n hätänumerosta vaihtelee suuresti maittain. Tutkimusten mukaan noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumeroon 112 soittamalla voi tehdä hätäilmoituksen koko EU:n alueella. Lue lisää: ja Tutustu muiden Euroopan maiden hätänumeroihin osoitteissa: ec.europa.eu/112 ja 12

13 2.4. Ulkomailla hädässä Hätäkeskuksiin päätyy satunnaisesti ilmoituksia henkilöiltä, joiden ulkomailla tavalla tai toisella hätään joutuneet omaiset eivät ole ennalta hankkineet tietoonsa oleskelumaansa viranomaisten hätänumeroa tai Suomen ulkomaanedustuston numeroa konsulipalvelujen saamiseksi, ja täten hätätilanteeseen joutuessaan yrittävät saada apua Suomesta ja selvittävät mahdollisuutta soittaa ulkomailta Suomen hätäkeskuksiin. Lähtökohtaisesti kohdemaan omat viranomaiset ovat kansainvälisen oikeuden mukaisesti vastuussa paitsi omien kansalaistensa myös alueellaan oleskelevien ulkomaalaisten turvallisuudesta. Hätäkeskuslaitoksen vastuu ja toimivalta ottaa vastaan hätäilmoituksia tai muita viranomaisten kiireellisiä ilmoituksia on määritelty hätäkeskuslaissa koskemaan vain kotimaan rajojen sisäpuolta. Ulkoasiainministeriön rooli ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneen Suomen kansalaisen avustamisessa on määritelty konsulipalvelulaissa. Suomen edustusto ulkomailla on velvoitettu avustamaan suomalaisia ulkomailla ilmenevissä kriisitilanteissa, kuten konsulipalvelulain 4 luvussa on säädetty. Edustusto neuvoo ja avustaa hädänalaisessa asemassa olevaa tarpeen mukaan yhteyden saamiseksi hänen lähiomaiseensa tai muuhun henkilöön, sairaanhoidon saamiseksi, Suomeen kotiuttamisen järjestämiseksi, oikeusavun saamiseksi, rikosilmoituksen tekemiseksi sekä välttämättömän, tilanteen vaatiman muun avun saamiseksi. Ulkoministeriön puhelinpalvelun kautta voi ilmoittaa Suomeen ulkomailla kohdanneesta hädästä, mutta ensin on otettava yhteys kyseisen maan hätänumeroon välittömän avun turvaamiseksi. Kohdemaan omat viranomaiset ovat kansainvälisen oikeuden mukaisesti vastuussa paitsi omien kansalaistensa myös alueellaan oleskelevien ulkomaalaisten turvallisuudesta. Ulkoasiainministeriön päivystys (24 tuntia) puh: Lue lisää: 13

14 2.5. Karttakoordinaattien avulla sijaintitiedot selville Hätäkeskuslaitos pyrkii parantamaan mökkiläisten ja vesillä liikkujien turvallisuutta tarjoamalla jokaisen käyttöön helppokäyttöistä sähköistä karttakoordinaattipalvelua nettisivuillaan. Palvelulla on tarkoitus auttaa hädässä olevien sijainnin määrityksessä ja saada näin apu mahdollisimman nopeasti perille oikeaan paikkaan. Hätäpuhelun soittajan on hyvä osata ilmoittaa sijaintinsa. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun ollaan vesillä tai kesämökki sijaitsee saaressa tai kohteella ei ole tarkkaa osoitetta. Varsinkin saaristossa puuttuvat usein tarkat osoitteet ja samannimisiä paikkoja voi olla useita. Hätätilanteessa nopein tapa saada apua vapaa-ajan asunnolle on ilmoittaa kohteen sijainti koordinaatteina. Kun hätäkeskuspäivystäjä saa hätäilmoituksen tekijältä mökin koordinaatit, välittää hän ne edelleen muille auttamaan tuleville viranomaisille. Heillä on käytössään koordinaatteja ymmärtävää tekniikka, joka opastaa siten perille oikeaan paikkaan. Merialueella tapahtuvista onnettomuuksista ilmoitetaan meripelastuskeskukselle, puh Sisävesialueella onnettomuuksista tai sairauskohtauksista ilmoitetaan hätänumeroon 112. Meripelastuskeskus ja hätäkeskus tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä vesillä ja saaristossa tapahtuvissa hätätilanteissa. Karttakoordinaattipalvelu on maksuton ja toimii osoitteessa: Vapaa-ajan asunnon sijainnin ilmoittaminen koordinaatteina nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. 14

15 3. operatiivinen tiedottaminen Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukset ovat nykyään itsenäisiä viranomaisia, eivät enää osa pelastus- tai poliisitoimea. Hätäkeskuksilla on näin oikeus tiedottaa operatiivisiin tehtäviin liittyvissä asioissa vain ja ainoastaan omasta toiminnastaan, eli hätäkeskuspalvelusta ja hätänumeroon 112 liittyvistä asioista. Hätäkeskuksilla on oikeus tiedottaa vain ja ainoastaan omasta toiminnastaan operatiivisiin tehtäviin liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että operatiiviseen toimintaan ja käynnissä oleviin tehtäviin liittyvissä tiedotusta vaativissa tilanteissa poliisi-, pelastus- ja muut viranomaiset vastaavat itse omasta tiedottamisestaan ja toteuttavat sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Viranomaisten yleisenä tiedottamisen perusperiaatteena on, että kukin viranomainen vastaa omaan toimialaansa ja toimintaansa liittyvästä ulkoisesta tiedottamisesta. Virka-apuasioissa tiedottamisesta vastaa virka-avun pyytäjä. Hätäkeskus ei tiedota oma-aloitteisesti muiden viranomaisten tehtäviin liittyvistä yksityiskohdista. Median edustajilta toivotaan, ettei tällaisiin asioihin liittyviä kyselyitä suunnata hätäkeskuksiin, vaan ne osoitetaan suoraan tiedottamisesta vastaavalle viranomaiselle. Kukin viranomainen toimittaa omat yhteystietonsa tiedotusvälineille tarvittavassa laajuudessa. 15

16 3.1. Hätä- ja viranomaistiedottaminen Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Suomessa käytössä olevan hätätiedotteiden välitysjärjestelmän toimivuudesta. Välitysjärjestelmä tulee aina pitää sekä teknisesti että toiminnallisesti toimintakunnossa, ja siksi järjestelmää testataan säännöllisesti. Viranomaistiedotteet ovat joko hätätiedotteita tilanteessa, jossa tiedote on tarpeen ihmishenkeen tai omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvasta välittömästä vaarasta varoittamiseksi, tai muita viranomaistiedotteita, jolloin kyseinen uhka tai vaara ei ole välitön. Yleisradiolla sekä kaupallisilla radioyhtiöillä ja televisioyhtiöillä on velvoite välittää viranomaistiedotteita. Viranomaistiedotteen sisällöstä päättää aina tiedotteen antava viranomainen. Tiedotteen välittävä teleyritys ei saa muuttaa tiedotteen sisältöä. Hätätiedote on välitettävä väestölle viivytyksettä. Muu viranomaistiedote on välitettävä väestölle heti, kun se on mahdollista ohjelmatoimintaa kohtuuttomasti häiritsemättä. Liikenne- ja viestintäministeriön perustaman VIRVAryhmän tehtävänä on joukkoviestintävälineiden kautta tapahtuvan viranomaisten hälytys- ja varoitusjärjestelmän tekninen kehittäminen sekä sen toiminnan valvonta ja käyttökunnon varmistaminen. Lisäksi ryhmän tehtävänä on viranomaisten ja televisio- ja radiotoimintaa harjoittavien yritysten välisen yhteistoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen viranomaistiedotusasioissa. Ryhmän puheenjohtaja on turvallisuusjohtaja Rauli Parmes liikenne- ja viestintäministeriöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Suomessa käytössä olevan hätätiedotteiden välitysjärjestelmän toimivuudesta. Vuoden 2008 alusta hätätiedotejärjestelmä on ulotettu myös televisioihin siten, että viranomaisen antaman hätätiedotteen sanoma on nähtävissä televisioruudulla sekä tarkemmin teksti-tv:n sivuilla 112. Television hätätiedotejärjestelmää kokeillaan kuukausittain, jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Lisätietoja VIRVA-ryhmästä: 16

17 3.2. Pelastustoimen peto-mediapalvelu Pelastustoimi on luonut sähköisen mediapalvelujärjestelmän Peto-median (entinen 112info) viranomaisten hälytystehtäviin liittyvien tiedotteiden välittämiseen. Järjestelmää ylläpitää sisäasiainministeriön pelastusosasto. Media-asiakkaaksi hakeudutaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy internetistä. Liittymispyynnöt menevät suoraan sisäasiainministeriön pelastusosastolle, eikä Hätäkeskuslaitoksella ole tiedossaan tähän järjestelmään liittyviä yhteystietoja ja jakelulistoja. Hätäkeskuslaitos ei vastaanota media-asiakkaiden liittymispyyntöjä pelastustoimen mediapalveluun. Hätäkeskus tukee viranomaisten ensitiedottamista toimien tiedotteiden teknisenä välittäjänä viranomaisten kanssa sovitun toimintamallin mukaisesti. Tehtävälajit, joista ensitiedotteet välitetään automaattisesti, ja tiedotteiden sisällön määrittelee pelastustoimi, eikä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöllä ole mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Tiedottava viranomainen päättää myös jatkotiedotteen lähettämisestä pelastustoimen mediapalvelun kautta. Jatkotiedottamisen tarkoituksena on antaa tiedotusvälineille lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot lausunnon tai lisätietojen antajaan. Periaatteena on, että ensimmäinen jatkotiedote lähetetään mahdollisimman nopeasti ensitiedotteen jälkeen ja tilanteen kehittyessä tietoja täydennetään uusilla jatkotiedotteilla. Hätäkeskus tukee tiedottamisesta vastaavan viranomaisen jatkotiedottamista toimien tiedotteiden teknisenä välittäjänä viranomaisten kanssa sovitun mallin mukaisesti. Jatkotiedotteen antamisesta ja sisällöstä vastaa aina tilanteen yleisjohtajana toimiva viranomainen. Palvelun osoitteet internetissä ovat seuraavat: vie suoraan mediapalvelun julkisille sivuille tarkoitettu yleisölle vie sisäänkirjautumis- lomakkeelle tarkoitettu mediakäyttäjille vie mobiililaitteiden sisäänkirjautumislomakkeelle tarkoitettu media- käyttäjille vie käyttäjätunnus- hakemuslomakkeelle tarkoitettu uusille käyttäjille. Hakemukset menevät sisäasiain- ministeriöön. Lisätietoja Pelastustoimen mediapalvelusta antavat: sisäasiainministeriö / pelastusosasto pelastusosasto@intermin.fi vaihde: Teknisissä mediapalveluun liittyvissä ongelmissa ja katkoksissa voi soittaa Tiedon 24 h päivystykseen, puh

18 3.3. Hätäkeskusten omat medianumerot Hätäkeskuslaitos vastaa median tiedusteluihin koskien hätäkeskuspalvelua ja hätänumeroa 112. Jokaisella hätäkeskuksella on omaa toimintaa koskevia kysymyksiä varten oma erillinen medianumero. Medianumerot on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Päivystävän vuoromestarin mediapuhelimesta voi tarvittaessa tiedustella tietoja vuorokauden ympäri. Medianumeroon vastataan hätäkeskuksen operatiivisen tilanteen niin salliessa. Ylimääräisiä soittoja medianumeroon tulisi kuitenkin välttää. Median kyselyt kuormittavat hätäkeskuksen toimintaa omalta osaltaan eikä ns. soittokierroksia ole suotavaa tehdä. Operatiivista toimintaa koskevat tiedustelut joudutaan hätäkeskuksista ohjaamaan asiaa hoitaville muille viranomaisille. Omia arvioita asioiden hoidosta tai kentällä meneillään olevasta operatiivisesta tilanteesta ei tehdä hätäkeskuksissa. Medianumeroita voi tiedustella Hätäkeskuslaitoksen virkasähköpostin kautta: Medianumerot on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. 18

19 Yhteydenotot Hätäkeskuslaitos Vaihde: Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Viraston viestintä, pori: Marjukka Koskela viestintäpäällikkö Puh Hätäkeskuslaitoksen yhteystiedot: Katri Hakasalo tiedottaja Puh Hätäkeskusten viestintä: Hätäkeskuksissa ei ole päätoimisia viestinnän henkilöitä, vaan kaksi nimettyä tiedotusvastaavaa, jotka hoitavat tiedotustehtäviä virka-aikana oman toimensa ohella. Heidän kauttaan voi tiedustella myös hätäkeskuksen lausunnonantajaa paikallisessa tiedottamisessa. Hätäkeskusten tiedotusvastaavien yhteystiedot löytyvät 112.fi-sivustolta yhteystietojen alta. Päivitetty