B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B
Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE Tämä lähtökohtaraportt alottaa tulevan keskustan osayleskaavaprosessn ssällön määrttelyn. Tarkotus on tarkastella prosessn tavotteta, lähtökohta ja vaheta sekä ennen kakkea alottaa monäännen keskustelu Järvenpään keskustan kehttämsen suuntavvosta. Raportt ssältää vs erlasta keskustan kehtyskuvaa, joden osatekjötä vo osttan vahdella keskenään. Näden kuven avulla on tarkotus tarkentaa alueen tomnnallsta kokonaskuvaa ja mahdollsa muutoksa vaatva ongelmakohta sekä vastaavast löytää alueen mahdollstava hyödyntämättömä ja homattoma kaupunkrakenteen hot spotteja. Järvenpää on lähes 40 000 asukkaan kaupunk Kesk-Uudellamaalla, pääradan ja moottorteden varrella. Järvenpään maa-ala on 37,59 km2 ja vesala 2,35 km2, tästä keskustan osayleskaava-alue kästtää n. 1,74 km2. Järvenpään hstora ulottuus ana keskajalle ja sllonen kylä on manttu jo 1500- luvun puolvälssä, sekä suomen- että ruotsnkelsellä nmellä. Rautaten rakentamnen vuonna 1862 sekä maante Hyrylästä Mäntsälään ja Hollolaan lovat akonaan edellytykset alueen kehttymlle. Rautate osaltaan to myös tateljat Tuusulanjärven rantamasemn vuossadan lopulla. Järvenpäästä tul kauppala vuonna 1951. Vuonna 1958 kauppalaan saatn ensmmänen keskustan asemakaava. Kun Järvenpäästä tul kaupunk vuonna 1967, ol asukasluku 14 606. Asutus on laajentunut pohjoseen ja tään. Teollsuus on sjottunut pääasassa kaupungn pohjososn. Kaupungn keskustan rakennuskanta muuttuu kaken akaa. Vanhosta ajosta on keskustassa jäljellä van muutama rakennus, esm. rautateasema ja entnen Apteekn talo Sbeluksenkadun varrella. Osayleskaava-alue Osayleskaava 2030 suunnttelualue kästtää koko nykysen tomnnallsen keskustaalueen. Osalla suunnttelualueesta on vomassa vuonna 27.5.2002 60 kaupungnvaltuuston okeusvakuttesena hyväksymä keskustan osayleskaava, mutta nyt tarkastelualue on mm. Pajalan ja Terholan suunnlla laajemp. Suunnttelualue on kauttaaltaan asemakaavotettu. Aluetta halkovat suurmmat kadut ja tet ovat Helsngn- ja Pajalante, Post- ja Rantakatu, sekä Pohjos- ja Sbeluksenväylä. Alueen läp kulkee päärata ja sellä sjatsee Järvenpään rautateasema. Suunnttelualueella on myös kaupungn tärken kävely- ja kevyen lkenteen väylä Sbeluksenkatu, joka on muutettu ydnkeskustassa kävelykaduks. Ympärstö on pääosn rakentunut ja urbaan, mutta kästtää osaks jäsentämättömä ja velä keskeneräsä alueta. Alueella on myös laajoja pusto- ja vrkstysalueta. 1
Kauppa, yrtystlat ja asumnen Osayleskaavaprosessn yks keskesmpä tehtävä on tarkastella kaupan palveluden ja ennen kakkea näden suuryksköden sjottumsta keskusta-alueelle. Asasta on tehty erllnen selvtystyö jonka tuloksa käytetään kaavaprosessn tueks. Keskustan asema alueellsena kaupan keskuksena on menettänyt merktystään. Järvenpää on menettänyt vme vuosna merkttäväst ostovomaansa kaupungn ulkopuolsn keskuksn. Ihmsten laajentuneen asontprn, kauppakeskusten uudsrakentamsen, parantuneden lkenneyhteyksen ja mahdollsuuksen johdosta ovat järvenpääläset ja kaupallsen vakutusalueen asukkaat srtyneet käyttämään kattavampa kaupallsten palveluden keskttymä, mm. Vantaan Jumboa etelässä ja Hyvnkään Wllaa pohjosessa. Pävttästavarakaupassa omavarasuus on erkoskauppaa paremp. Tällä hetkellä Järvenpäässä pnta-alaltaan ja myynnltään suurmmat pävttästavaramyymälät (Prsma, Ctymarket, K-market Pajala ja Aallopn S-market) sjottuvat kaupungn keskustaan. Penemmät myymälät tomvat asuntoaluella ja täydentävät keskustan tarjontaa. Nämä asakasvrrat ptäs saada käännettyä takasn Järvenpäähän keskustan nykysä palveluja laajentamalla ja kasvattamalla. Kaupan tlojen lsäks keskustaan on tovottu lsää tomsto- ja muta yrtystloja, jotka mahdollstasvat monpuolsen työpakkatarjonnan ja palvelurakenteen. Järvenpään asuntotuotanto on vahdellut paljon er vuosna. Vme vuosna tavotteena on ollut saavuttaa Helsngn seudun maankäyttöön, asumseen ja lkenteeseen lttyvän kunten ja valton välsen MAL- aesopmuksen stoumukset, mhn v. 2012 vmen päästn. Toteutunut kerrostalojen uudstuotanto on sjottunut pääasassa keskustan tuntumaan ja sen eteläpuolelle Lepolaan. Keskustan osayleskaava-alueelle on vmevuosna valmstunut uudsasunrakennuksa Helsngnten kaakkospuolelle ja Pajalaan. Lähvuosna uudsrakentamsen panopste on Pajalassa uuden asemakaavan toteutuksen lähtessä toden teolla lkkeelle. Keskustan elävänä ptämnen edellyttää asutuksen sälyttämstä ja mahdollsuuksen mukaan lsäämstä keskustassa. Lkenne, katuverkko ja pysäkönt Järvenpään lkennettä on kästelty laajemmn vmeks vuonna 2004 koko kaupungn yleskaavaa varten laadtussa lkennesuunntelman tarkstuksessa. Keskustan osalta lkenteellset tavotteet ovat perustuneet hyvn ptkält edellsen keskustan osayleskaavan lkennesuunntelmaan, joka laadttn vuonna 1998. Näden lsäks lkenteen nykytlasta ja kehtyksestä on laadttu Helsngn seudun lkennemalla täsmentävä väestö- ja työpakkasuunnttesn pohjautuva Järvenpään lkennemall vuonna 2012. Vuoden 1998 lkennesuunntelmassa keskesellä sjalla on ollut ajoneuvoväylen, pysäkönnn, kävelyalueen ja muun kevyen lkenteen ratkasusta koostuva, tomva lkennejärjestelmä. Nätä ratkasuja on jo mttavassa määrn toteutettu, mutta työ on velä kesken. Ydnkeskustan merkttävn tavote ol Sbeluksenkadun keskosan muuttamnen korkeatasoseks ja tomnnallsest aktvseks kävelykeskustaks, joka ottaa pakkansa kaupunklasten yhtesenä olohuoneena ja tapahtuma-alueena. Kävelykeskusta on sttemmn toteutettu, mutta on nykytlanteessa kehttämsen tarpeessa. Ydnkeskustan alue sjottuu ajoneuvolkenteelle tarkotetun Keskustan kehän ssäpuolelle. Keskustan kehä kulkee rettä Kartanonte - Myllyte - Postkatu - Rantakatu - Helsngnte. Kaupunkkuvallsest keskustan kehästä ol tarkotus tehdä bulevardmanen stutusten ja omalemasten valasmen avulla. Tämä on toteutettu jo melken koko kehällä lukuun ottamatta Helsngntetä välllä Rantakatu - Kartanonte. Keskustan kehä tekee keskustasta ulkosyöttösen ja nän ollen mahdollstaa kävelykeskustan. Keskustan merkttävänä pokttasyhteytenä tom Mannlante, joka Sbeluksenkadun pohjospään, Tupalanten ja Järnefeltnkadun lsäks tom myös korttelen 2
syöttölkenneväylänä. Vanhan osayleskaavan tavotteena ol rakentaa keskustan kehäväylen rajaamalta alueelta kävelykadun päästä tomva yhteys Rantapustoon Rantakadun ylttävää kevytlkennesltaa ptkn. Sltaa e ole toteutettu rahotuksen puutteen vuoks. Keskustan kehän fyyssest uusmaton Helsngnten osuus välllä Rantakatu - Kartanonte on erttän kulunut ja katutla jäsentymätön. Autoljoden on hankala tulkta kunka monta kastaa kadulla on. Valtettava tlanne johtuu Perhelän hankkeen htaasta edstymsestä, josta myös Helsngnten jo suunntellun parannuksen toteutus on rppuvanen. Julksten ja asakaspysäköntpakkojen rttämättömyys keskustassa on noussut keskeseks ongelmaks. Pysäköntalueta on lan vähän ja kadun varslle pysäkövät ajoneuvot hattaavat muuta lkennettä. Sama ongelma esntyy myös muualla Järvenpäässä eteenkn ltyntäpysäköntaluella. Joukkolkenteen osalta Järvenpään rautateaseman alue vaat kehttämstä. Asema-alueen joukko- ja henklöautolkenne ovat sekasn ja konflkteja syntyy pävttän. Täydennysrakentamnen ja tvstämnen Keskustan täydennysrakentamnen sekä julksten alueden ja väylen kehttämnen vakuttavat merkttäväst keskustan kaupunkkuvaan. Perhelän kehttämshankkeen yhteydessä on noussut esn kysymys merkttäväst nykystä korkeampen torntalojen rakentamsesta kaupunkkuvassa strategslle pakolle. V. 2012 laadttu kaupunkkuvallnen selvtys tom lähtökohtana keskesä kaupunkkuvaperaatteta ja raja-arvoja koskevlle jatkopohdnnolle, mutta tse selvtys tulee elämään korttelkohtasten kehtyshankkeden mukasest. AIEMMAT SUUNNITELUÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtoneuvosto päätt 30.11.2000 valtakunnallssta aluedenkäyttötavottesta. Tavotteden tarkotuksena on varmstaa valtakunnallsest merkttäven asoden huomoon ottamnen maakunten ja kunten kaavotuksessa sekä valton vranomasten tomnnassa. Tavotteet on ryhmtelty asassällön perusteella seuraavn kokonasuuksn: Tomva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elnympärstön laatu Kulttuur- ja luonnonperntö, vrkstyskäyttö ja luonnonvarat Tomvat yhteysverkostot ja energahuolto Helsngn seudun ertyskysymykset Luonto- ja kulttuurympärstönä ertyset aluekokonasuudet Valtoneuvosto on tarkstanut 13.11.2008 akasempaa päätöstä valtakunnallssta aluedenkäyttötavottesta lukujen 4.2 4.7, 8 ja 9 osalta, sekä 22.12.2009 valtakunnallsest merkttävän rakennetun kulttuurympärstön nventonten osalta. Valtakunnallsten aluedenkäyttötavotteden mukaan yhdyskuntarakenteessa on kesktyttävä radelkenteeseen tukeutuvaan rakenteeseen, jossa henklöautolkenteen tarve on mahdollsmman vähänen. Joukkolkenteen, kävelyn, pyörälyn ja lkenneturvallsuuden edellytyksä on parannettava. Alueden käytön suunnttelussa on edstettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämstä ja eheyttämstä, sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Rakenteessa on myös huomotava rttävät edellytykset elnkenotomnnalle, sekä asunto- ja työpakkarakentamselle tarjoamalla nälle rttäväst tonttmaata. Vheraluesta on muodostettava yhtenäsä koko- 3
nasuuksa, sekä kulttuurympärstöltään ja -masemaltaan merkttävät alueet on huomotava alueden käytössä. Helsngn seudun keskuksa vahvstetaan asunto-, työpakka- ja palvelukeskuksna. Valtakunnallsa kulttuurympärstöalueta Järvenpäässä ovat Tuusulan Rantaten kulttuurmasema (Spoontelle ast) sekä Järvenpään krkko ja Tuusulan reservkomppanan alue Nummenkylässä. MAAKUNTA- JA YLEISKAAVOITUS Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksy Uudenmaan maakuntakaavan 14.12.2004 ja Ympärstömnsterö vahvst sen 8.11.2006. Kaavan tavotevuos on 2025, mutta tarkastelujakso ulottuu vuoteen 2030. Maakuntakaavan maankäyttöratkasujen lähtökohtana on maakunnan suunnttelussa tehty väestön sjottumsta koskeva tarkastelu, joka edellyttää varautumsta väestön kasvuun, ertysest Helsngn seudulla. Kasvun ohjaamsessa tavotteena on nykysen rakenteen hyödyntämnen ja vähäsn vomavaron akaansaatavat rakenteen laajennukset. Maakuntakaavalle asetetut tavotteet: Uudenmaan aluerakenne on eheä ja palvelut helpost saavutettavssa Elnkenotomnta on klpalukykystä sekä maakunnan kansallnen ja kansanvälnen asema on vahva Lkenneverkko palvelee joustavast ja yhdyskuntateknnen huolto tom tehokkaast Turvallnen, terveellnen ja vhtysä ympärstö on maakunnan vomavara Maakuntakaavassa koko Keskustan osayleskaava-alue on osotettu keskusta- ja taajamatomntojen alueeks. Suunnttelualueen eteläreunalla Tuusulanjärven ympärstö on määrtelty kulttuurympärstön ja maseman vaalmsen kannalta arvokkaaks alueeks, sekä osn Natura 2000 verkostoon kuuluvaks. Eteläreuna on myös osttan pohjavesalueella ja Tuusulanjärven vesalue kuuluu vedenhanknnan kannalta arvokkasn pntavesaluesn. Suunnttelualueella kulkee srtovemär. Vheryhteystarve on osotettu Tuusulanjärven pohjospäästä kohden pohjosta ja kollsta. Uudenmaan 2. vahemaakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavaa on merkttävämmn tarkstettu 2. vahemaakuntakaavalla. Kaavan tavotteena on sovttaa yhteen tomva ja kestävä yhdyskuntarakenne, stä tukeva lkennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Lsäks kaavassa kästellään kylä- ja hajarakentamsta. Maakuntavaltuusto hyväksy kaavaan 20.3.2013 ja kaava on tomtettu ympärstömnsteröön vahvstettavaks. Metropolmaakunnan tuleva kasvu panottuu nykyseen rakenteeseen stä tvstäen ja täydentäen. Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa uutta väestönkasvua ohjataan enssjasest hyven joukkolkenneyhteyksen lähesyyteen nykysten ratojen asemanseudulle ja taajamn lnja-autoyhteyksen varslle. Ratkasun tavotteena on lsätä joukkolkenteen käyttöä, parantaa arjen tomvuutta ja edstää kestävän ja hyvän ympärstön muodostumsta. Kaavassa kauppa ohjataan enssjasest keskustatomntojen aluelle. Keskustohn sjotettaven vähttäskaupan suuryksköden koko on mtotettava sellaseks, että ne soveltuvat ympärstöönsä. Keskustojen ulkopuolelle on osotettu erkseen seudullsen vähttäskaupan suurykskkökohteta. Nälle aluelle vodaan sjottaa sellasta uutta vähttästavaran kauppaa, joka e kaupan laatu huomoden sovellu keskustatomntojen aluelle. Järvenpäässä tällanen alue on osotettu Pokkten ja Pohjosväylän lttymän sekä eteläsen moottortelttymän tuntumaan. 4
Ltyntäpysäköntä on kehtettävä. Pääpanon tuls olla aluella jolla e merkttävää asutusta kävelymatkan päässä asemasta, ta maankäyttö e luo edellytyksä theäst lkennövälle joukkolkenteelle. Järvenpään keskusta täyttää edellä mantut määrtelmät, joten ltyntäpysäkönnn määrää on tarkasteltava uudelleen. Pyöräpysäköntä ptää edstää kaklla joukkolkenteen asemlla ja merkttävmmllä pysäkellä. Ltyntäpysäkönnn sujuvuuteen vakuttavat merkttäväst lyhyet ja turvallset yhteydet pysäköntpakalta sekä lähtö- että saapumspysäklle. Yleskaava 2020 Suunnttelualueella on vomassa koko kaupungn kästtävä yleskaava 2020. Järvenpään kaupungnvaltuusto hyväksy Järvenpään yleskaava 2020:n 9.8.2004 64 okeusvakuttesena yleskaavana. Kaava on vomassa rnnakkan Keskustan osayleskaavan kanssa. Yleskaavassa varsnanen ydnkeskusta on osotettu keskustatomntojen alueeks C- merknnällä. Pajalan alueen asemakaavan muutostavotteet pustovarauksneen on näytetty, samon Pajalanten ja rautaten välsen alueen kehttämsmahdollsuudet palvelujen alueena. Keskustan osayleskaava Valtaosalla suunnttelualuetta on vomassa keskustan osayleskaava, joka on hyväksytty 27.5.2002 60 okeusvakuttesena yleskaavana. Tämä aemp osayleskaava on laadttu ykstyskohtasena aluevarausyleskaavana. Osayleskaavassa keskustaan on varattu laaja-alasest alueta nn asumseen, palveluhn ja työpakkohn. Ajoneuvojen pysäköntmahdollsuuteen on kaavassa knntetty ertystä huomota. Osayleskaavan Tuusulanjärveen rajautuvassa eteläreunassa sjatsee suurehko pusto- ja vrkstysalue, joka lttyy laajaan Tuusulanjärven Natura- alueeseen. Asemakaavat Osayleskaava-alue on asemakaavotettu kauttaaltaan. Osa asemakaavosta on vanhentuneta ja nden uusmseen mm. kaupunkrakenteen tvstämseks haetaan lähtökohta aemman koko kaupungn yleskaavan ja nyt keskustan osayleskaavan uusmsen kautta. KUUMA- YHTEISTYÖ Kuuma-kunten kehtyskuva 2035 (2012) Kehtyskuvatyön tarkotuksena on syventää Helsngn seudun 14 kunnan tekemää "Rajaton-Metropol, MAL-neuvottelukunnan puheenvuoroja"- raportta, sekä pohjustaa MAL-aesopmukseen krjatun Helsngn seudun yhtesen maankäyttösuunntelman laadntaa. Kehtys- ja ympärstökuvan tovotaan ohjaavan KUUMA- kunten kehtystä koht yhtestä ja avonta maankäytön ja lkenteen suunnttelua yl kuntarajojen. Kehtyskuvalla on tutkttu yhdyskuntarakenteen kehtysmahdollsuuksa, mutta se e ole maankäyttö- ja rakennuslan tarkottama kaava. Kuuma kehtyskuvassa Järvenpää on osotettu "kaupunkmaseks keskukseks", jota luonnehdtaan seuraavast: Asukasmäärä ja väestöntheys keskustossa Kuuma-seudun korken Ydnkeskustan tehokas maankäyttö ja sekottunut kaupunkrakenne: Asumnen, palvelut ja työpakat samalla alueella Lkealueella tehokas rakentamnen, lkealueen tuntumassa kerrostalot ja 5
kaupunkpentalot, pentalot keskustan ulkovyöhykkeellä Hyvät asontmahdollsuudet er kulkumuodolla, mahdollsuus autottomaan elämäntapaan Kaupunkmanen ympärstö (julknen kaupunktla, pyöräly ja kävely) Rakennetun ympärstön korkea laatu: kauneus, vhtysyys, tomvuus Kattavat kaupallset ja julkset palvelut, myös kulttuur- ja vapaa-ajan palvelut Monpuolnen työpakkatarjonta, nnovaatoympärstöt, kampusalueet Monmuotoset asumsympärstöt, monpuolnen asuntotarjonta, keskustaasumnen, segregaaton estämnen Infran tehokas hyödyntämnen, energatehokkaat yhdyskuntateknset ratkasut HELSINGIN SEUDUN MAL- YHTEISTYÖ Helsngn seudun MAL 2050 - vso Helsngn seutu on kehttyvä teteen, tateen, luovuuden ja oppmskyvyn sekä hyven palvelujen vomaan perustuva maalmanluokan lketomnta- ja nnovaatokeskus, jonka menestys kotuu asukkaden hyvnvonnn ja koko Suomen hyväks. Metropolaluetta kehtetään yhtenäsest tomvana alueena, jossa on luonnonlähenen ympärstö ja hyvä asua, oppa, työskennellä sekä yrttää. Helsngn seudun MAL 2050 - strategset lnjaukset 1. Seudun menestymsen elnehto on kansanvälnen verkottumnen, jonka toteutumsen esteet ravataan. Seudusta muodostetaan monkulttuurnen metropol, jossa on tomva pakallstalous. 2. Maankäytön ratkasulla vähennetään lkkumsen tarvetta ja lsätään energatehokkuutta. Kaavotuksella luodaan edellytykset uusutuva energanlähtetä hyödyntävlle yhdyskunnlle sekä varaudutaan energahuollon järjestämseen tulevasuudessa mahdollsest nykysestä pokkeavn tavon. Lsäks varaudutaan muuttuvan lmaston aheuttamn hattohn, kuten kasvavn äkllsn sademäärn ja lsääntyneeseen tulvarskn. 3. Lkenteen päästöjä vähennetään suosmalla rade- ja muuta joukkolkennettä, kävelyä ja pyörälyä sekä huolehtmalla stä, että lkenteen tarvtsema energa on hlneutraala ta vähählsest tuotettua. 4. Ohjataan hajarakentamsta tehokkaalla tavalla nykystä enemmän taajamn. 5. Kehtetään maankäytön, asumsen ja lkenteen yhteensovttamsta sten, että se nykyrakenteta paremmn vastaa kustannustehokkuuden, edustavuuden sekä hallnnon avomuuden ja selkeyden vaatmuksn, jota tarvtaan klpaltaessa muden Euroopan metropolen kanssa. Helsngn seudun kehtyskuva MAL 2050, "Rajaton metropol" MAL-kehtyskuvan keskesenä tehtävänä on toma vapaamuotosena kaavajärjestelmään kuulumattomana maankäyttöä, asumsta, ja lkennettä yhteen sovttavana suunnttelu- ja toteutuspolttsena asakrjana, joka auttaa koko seudun tomjoden yhtesen tahtotlan muodostumsessa ja myös päätöksenteon kpupsteden kartottamsessa. Kehtyskuvassa Järvenpää, Kerava ja Hyrylä nähdään keskesest sjatsevana ja ernomasten lkenneyhteyksen varassa tomvana ja koko Kesk-Uudenmaan yhdentyvänä kunta- ja kaupunkkeskuksena. 6
Helsngn seudun MAL- aesopmus 2012-2015 Maankäytön, asumsen ja lkenteen aesopmus 2012-2015 allekrjotettn seudun kunten ja Helsngn seudun lkenne -kuntayhtymän sekä valton välllä kesäkuussa 2012. Aesopmus pyrk vahvstamaan Helsngn seudun tomvuutta ja klpalukykyä, lsäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksä sekä vahvstamaan metropolpoltkan kansallsten tavotteden toteuttamsta maankäytön, asumsen ja lkennejärjestelmän kehttämsessä. Aesopmus ssältää kuntakohtaset asuntotuotantotavotteet, ml. valton tukema asuntotuotanto. Järvenpää on sopmuksessa stoutunut luomaan edellytykset 430 asunnon vuostuotannolle sten, että 20 % nstä on valton tukema vuokra-asuntoja ta ASO- asuntoja. MAL 2020 toteutusohjelma MAL-aesopmuksen tausta-anestoks valmstu neuvottelukunnan tomesta MAL 2020 toteutusohjelma. Toteutusohjelmaan on määrtelty seutua yhdstävät kehttämsvyöhykkeet, joden ympärlle rakentuvat lyhyen tähtäyksen kuntakohtaset asuntorakentamshankkeet. MAANOMISTUS Suunnttelualueen kokonaspnta-ala on 173,5 ha. Järvenpään kaupunk omstaa maapnta-alasta non 89 ha. muut yl 1 hehtaarn omstavat tahot ovat: Suomen Valto/ Ympärstömnsterö 13,1 ha Suomen Valto / Lkennevrasto 8,5 ha Suomen Valto / Uudenmaan ELY-keskus 3,2 ha Suomen Valto/Senaatt-Kntestöt/Uudenmaan kntestöalue 1,1 ha Hokk-Kntestöt Oy/ Hok-Elanto Oy 2,5 ha VR-Yhtymä Oy/ Hgn Kntestötom 2,4 ha Kntestö Oy Forssan Yhtökadun Lepomokntestö 2,2 ha Amtec Oy 1,7 ha Kntestö Oy Pajalante 19 (Kesko Oyj) 1,6 ha Kntestö Oy Järvenpään Super Center 1,6 ha Harjuvaara Jaakko Tapo 1,1 ha KAUPUNKIKUVA Keskustan alueesta on tehty 9.2.2012 kaupunkkuvallnen selvtys. Työ on teetetty konsultttyönä Arkktehtryhmä A6 Oy:llä. Kaupunkkuvatarkastelun lähtökohtana ol Perhelän kortteln uudsrakentamnen. Keskesenä suunntelman lähtökohtana on ollut koko kortteln kattava lkerakentamnen ja stä täydentävä asuntorakentamnen, joka on olennasest ympärövää kaupunkrakentamsta korkeampaa. Selvtyksen tarkotus on ollut esttää keskustan mahdollsta tulevasuuden hahmotelmaa, johon tämä korkea rakentamnen lttyy, sekä samalla kävelykadun varren muta lkerakentamsmahdollsuuksa. Selvtyksen mukaan nykystä rakennetta merkttäväst korkeampa rakennuksa vodaan sjottaa tasapanosest kaupunkrakenteen strategsn pakkohn, jossa on tarvetta luoda dynaamsta kaupunkkuvaa ja luoda houkutteleva täydennysrakentamskohteta. Kaupunkkuvatarkastelua on laajennettu myös keskusta-alueen reunamlle, ertysest eteläseen lähestymssuuntaan Sbeluksenväylän ympärstöön ja edelleen Helsngnten ympärstöön potentaalsten kaupunkrakenteen tvstämsmahdollsuuksen löytämseks. Kaupallsen keskuksen sjottuessa johonkn muuhun pakkaan kun Perhelän kortteln on kaupunkkuvallsen selvtyksen pävttämsen tarve tarkstettava. 7
LIIKENNE Järvenpään lkennesuunntelma Järvenpään edellnen lkennesuunntelma on tehty 5.7.2004. Työ on teetetty konsultttyönä Essuunntteljat Oy:llä ja Strafca Oy:llä Järvenpään kaupungn ja Uudenmaan teprn tomeksannosta. Lkennesuunntelma on laadttu keväällä 2003 yleskaava 2020 työn yhteydessä, ja se on vmestelty yleskaavaluonnoksen nähtävlläolon ja lausuntokerroksen jälkeen keväällä 2004. Lkennesuunntelmaa on täydennetty Perhelän hankkeen yhteydessä Helsngnten ja Sbeluksenväylän osalta 2012. Kaupallsen keskuksen sjottuessa johonkn muuhun pakkaan kun Perhelän ympärstöön on lkennesuunntelman pävttämnen tarpeen. Joka tapauksessa on tehtävä jatkoselvtystyötä keskustan katualueden havattujen ongelmakohten ratkasemseks mm. katutlan uusjaon ja kasta- ym. ratkasujen avulla. Ertysest kävelyn ja pyörälyn olosuhteden parantamnen on merkttävä tehtävä. Järvenpään lkennemall ja ennuste Keskusta alueesta on tehty 5.10.2012 lkennemall ja ennuste vuoslle 2020 ja 2035. Työ on teetetty konsultttyönä SITO Oy:llä. Lkenne-ennusteen lähtökohtana ovat olleet Järvenpään lkennesuunntelman 5.7.2004 tarkstamnen ja Helsngn lkennejärjestelmän (HLJ 2011) lkennemallanestot. Työ on tehty osttan myös jatkoselvtyksenä Järvenpään keskustan Perhelän kortteln lttyvään lkennesuunntelmaan. Kaupallsen keskuksen sjottuessa johonkn muuhun pakkaan kun Perhelään on lkenne-ennusteen pävttämsen tarve tarkstettava. PALVELUT Kaupan verkosto ja kehttämshankkeden vakutusten arvont Selvtystyö on valmstunut syyskuussa 2013. Arvont teetettn konsultttyönä Ramboll Fnland Oy:ssä. Työn on tarkotus selventää kaupan verkon nykytlaa, vahtoehtosa kehttämsmahdollsuuksa ja näden vahtoehtojen seurausvakutusten arvonta. Keskustan osayleskaavan kannalta tärketä tarkastelualueta ovat keskustahakusen erkoskaupan ja tlaa vevän kaupan potentaal ja tlatarpeet, pävttästavarakaupan potentaal ja tlatarpeet ja erkoskaupan suuryksköden (kauppakeskusten) sjotusvahtoehdot keskusta-alueella. Kaupan kehttämsellä pyrtään lsäämään Järvenpään keskustan palvelukykyä ja vetovomaa sekä luomaan myös lsää työllsyyttä. Kaupungn palveluverkkosuunntelma Palveluverkkosuunntelman pävtys on menellään kaupungn palvelualueden ja tlakeskuksen yhtestyönä. Palveluverkkosuunntelma koskee kaupungn järjestämen palvelujen tlojen ja nfrastruktuurn rakentamsta ja akataulutusta. Työn tulokset otetaan huomoon keskusta-alueen osayleskaavassa. YMPÄRISTÖ Järvenpään hulevessuunntelma Selvtystyö on menellään. Suunntelma teetetään konsultttyönä ja sen tekee FCG Suunnttelu ja Teknkka Oy. Hulevessuunntelma määrtellään Järvenpään kaupungn hulevesen hallnnan peraatteet ja tavotteet sekä tomenpteet tavotteden saavuttamseks kaupungn alueella. 8
Keskenen tavote on löytää ratkasuja mm. lmastonmuutoksen vuoks lsääntyven rankkasateden valumavesen ja kevästen runsaden sulamsvesen vvyttämseks ja puhdstamseks sten, että vältetään hulevestulva ja vastaanottaven vesstöjen vedenlaadun hekentymstä. Järvenpään vheralueohjelma 2009 2017 Vheralueta kästtelevä ohjelma kästtää kaks osaa: vheralueohjelman ja sen tomenpteet. Ohjelma on valmstunut vuoden 2009 lopulla. Pävttämsen tarve on tarkstettava keskustan osayleskaavan alueella, jossa sjatsee nykysn lähes kakskymmentä pustoa. Vheralueohjelman tavotteena on mm. kehttää pustoverkostoa yleskaavan peraatteden pohjalta. Suunntellaan monmuotosa pustoja, jossa toteutuvat nn käyttäjen tarpeet kun kaupunkekologan ylläptämsen ja kehttämsen peraatteet. Esteettömyysnäkökulma pohdtaan jokasen rakennettavan ja peruskorjattavan pustokohteen osalta sekä huomodaan lmastonmuutoksen vakutukset ja talvakasen käytön lyhyt mutta aktvnen käyttöaka. Suunntellaan pustot sukupolven pustot -peraatteella el rakennetut pustot tarjoavat vrkketä ja oleskelumahdollsuuksa er sukupolvlle. Rakennetaan keskusta-alueen pustosta moderneja, korkeatasosa ja kulutusta kestävä julksa olohuoneta. Rantapuston ylessuunntelma Kaupungnvaltuusto on hyväksynyt Rantapustoa koskevan ylessuunntelman 21.1.2008. Ylessuunntelma on teetetty konsultttyönä suunnttelutomsto MA- Arkktehdellä. Pävttämsen tarve on tarkstettava. Lähakojen tavotteena on ollut luoda Rantapustoon tloja ja tomntapakkoja ertysest nuorsolle. Lsäks on tarpeen parantaa koko Tuusulanjärven vrkstyskäytön edellytyksä Rantapustoa lähtöalueena hyödyntäen. Järvenpään kulttuurympärstön hotosuunntelma (vaheet I ja II) Raportt ovat valmstuneet: vahe I 26.11.2001 ja vahe II 5.7.2004. Kaupungnvaltuusto on tehnyt päätöksen kulttuurympärstön hotosuunntelmasta koko kaupungn yleskaavan hyväksymsen yhteydessä 9.8.20104. Kulttuurympärstön hotosuunntelman kohteet ja alueet on otettu huomoon aemmassa keskustan osayleskaavassa ja koko kaupungn yleskaavassa. Pävttämsen tarve keskustan osalta on tarkstettava. Keskustan osayleskaava-alueella sjatsee n. 15 kohdetta, joden aktvseen sälyttämstomn on annettu velvote koko kaupungn yleskaavassa (kulttuurympärstön hotosuunntelman 2- luokka). Lsäks on saman verran kohteta, joden sälymstä kaupungn tuls hotosuunntelman mukaan edstää muden ratkasujen yhteydessä (hotosuunntelman 3. luokka). Useta kohteta on jo v. 2004 jälkeen suojeltu asemakaavolla, mutta myös keskeneräsä suojeluhankketa keskusta- alueella on useta. Järvenpään masemaselvtys Masemaselvtys on teetetty konsultttyönä suunnttelutomsto MA-Arkktehdellä. Työ on valmstunut 29.12.2000. Selvtys on laadttu osana koko kaupungn yleskaavan tarkstustyötä. Masemaselvtyksen suostuksssa on otettu kantaa kaupungn er alueden rakentamsen ja muden muutosten soveltuvuuteen masemarakenteessa. Keskustan osayleskaava-alueet evät ole tässä suhteessa ertysen herkkä, mutta merkntöjä on annettu mm. vheraluelle ja Tuusulanjärven rantamljöölle. 9
Tuusulanjärven länsrannan käytön ja hodon peraatteet (Natura) Vuonna 2002 valmstuneessa raportssa selostetaan lyhyest Tuusulanjärven nykytlaa ja annetaan käyttö- ja hotosuostukset Tuusulanjärven länsrannan Naturaaluelle. Työ on tehty Uudenmaan ympärstökeskuksen tlauksesta. Naturaan lttyvät suojelu- ja hotovelvotteet ovat haaste pyrkmykslle kehttää parempa yhteyksä keskustasta ja järven täpuolelta Vanhankylännemeen. Natura-alueelle e vo johtaa sellasta lkennettä (mm. mopoja, pyörä ta kora), joka vos härtä lntualueen luontoarvoja. Tuusulanjärven tärannan masemanhotosuunntelma Masemanhotosuunntelma on teetetty konsultttyönä suunnttelutomsto MA- Arkktehdellä. Työ on valmstunut 20.12.2006. Tuusulanjärven tärannan masemanhotosuunntelmassa on tarkotus määrtellä valtakunnallsest arvokkaan kulttuurympärstön hoto sten, että alueen arvot ja hstorallset omnasprteet sälyvät, vakka kaupunk kehttyy ja uusa alueta rakennetaan. Itärannan masemanhotosuunntelma kohdstuu keskustan osayleskaava-alueen eteläpuolsn rantamasemn, mutta sen suostukset on tarpeen ottaa huomoon myös keskusta-alueen ratkasussa, jotta valtakunnallsen kulttuurmaseman arvot sälyvät. Tuusulanjärven kansallnen kaupunkpustoselvtys Selvtys on teetetty yhtestyössä Tuusulan kunnan kanssa masema-arkkteht Nna Strengelln dplomtyönä, joka valmstu elokuussa 2006. Dplomtyössä on selvtetty kansallsen kaupunkpuston toteuttamsedellytykset sekä laajemmn Tuusulanjärven alueen kehttämstavotteta. Kansallsen kaupunkpuston edstämnen e edennyt 2000- luvulla toteutusprojektks saakka, mutta ahe on mahdollsta ottaa uudelleen eslle keskustan osayleskaavatyön yhteydessä. Puston perustamnen edellyttää monenlasa kaavotuksellsa sekä sopmusratkasuja valtakunnallsten krteeren täyttämseks. Puston perustamsella ols kutenkn saatavssa merkttävä magohyötyjä sekä synergaa vheralueohjelman ja masemanhotosuunntelmen kanssa. Pustohankkeen edstämnen edellyttää yhtestomntaa Tuusulan kunnan kanssa. KESKEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET YLEISESTI Keskustan osayleskaavaan tarkotus on alueen yhdyskuntarakenteen, kaupan ja muden palveluden ja talouden vahvstamnen, rttävän ja monpuolsen asuntotarjonnan turvaamnen ja elnympärstön laadun parantamnen. Järvenpää ja ennen kakkea sen keskusta kärs maa-alan ja uusen rakennuspakkojen nukkuudesta. Alueen eheyttämnen ja kehttämnen on tarkotus toteuttaa lnjattujen tavotteden mukaan tvstämällä rakennetta ssäänpän. Rakenteen ssäänpän kasvattamnen tarkottaa vajaassa ta muuten vääränlasessa käyttötarkotuksessa oleven alueden kartottamsta ja kehttämstä. Tämän lsäks on tarkasteltava käyttötarkotuksltaan relevantteja jo rakennettuja alueta ja näden tehokkuuksa. Vastaavatko kaava-alueden tontttehokkuudet nden sjanta Järvenpään juna-aseman välttömässä lähesyydessä, va olsko tarvetta tehokkuuksen nostoon? Keskusta alueen vanhojen asunalueden luonne ja sjottumnen mahdollstavat huonost uusen uudsrakennusten rakentamsen lman vanhojen purkamsta. Purkamsen lsäks ols hyvä tutka alueen tehokkuuden kasvattamsta nykysä pääsääntösest kolme- ja neljäkerrokssa asunrakennuksa korottamalla. 10
Kaupungn kävelykeskusta on jäänyt tomnnallsest ajastaan jälkeen ja vaat kasvojenkohotusta. Rapstuvaa rakennuskantaa peruskorjatessa ta uusttaessa on hyvä mettä myös alueen kaupunkkuvallsta kehttämstä ja lsärakentamsta ottaen huomoon kulttuurympärstöllset lähtökohdat. Tomnnallsest kävelykadun alue on kaupallsten palveluden alue. Mudenkn palveluden ja työpakkojen määrää sekä keskusta-asumsta ols lsättävä tulevasuudessa merkttäväst, jos keskustan elnvomasuus halutaan sälyttää. Edellstä keskustan osayleskaavaa valmsteltaessa kävelykadun pohjospäähän suunnteltn tosta kauppakeskusta, jonka ol tarkotus luoda vastapar eteläpäädyn Prsmakeskukselle. Kahden lähekkän sjatsevan suuren keskttymän synnyttämän vetovoman ajateltn muodostavan yhden pysäkönnn peraatteella tomvan tvn kokonasuuden, jonka mussa pystyttäsn myös kävelykadun kvjalkalketomntaa kehttämään. Lsääntyvä asakasvrta mahdollstaa erkostuneempaa erkoskauppaa, joka lsää keskustan palvelutarjontaa ja ohjaa kehtystä haluttuun suuntaan. Onko akasemp stratega ja pakka velä okea, va ptäskö stä tarkastella uudestaan? Myöhemmn tässä raportssa palataan kaupan kehttämsen ongelmn erlasten kehtyskuven tarjoamen vahtoehtojen kautta. Tuusulanjärven pohjospäässä sjatseva Rantapusto on kaupunklaslle tärkeä vrkstyspakka. Pustosta on laadttu muutama vuos stten ylessuunntelma, joka suurmmlta osn on ajan tasalla. Puston eteläladan osuuksa vodaan harkta otettavaks asunkäyttöön. Myös pustossa sjatsevan srkuskentän ja ns. "Kasnon tontn" tulevaa käyttöä ja monpuolstamsta ols syytä pohta. Sbeluksenväylän täpuolsten alueden tvstävä rakentamnen on noussut esn mm. entsen Esson (St1) huoltoaseman ja sen pohjospuolsen lketalon tontn omstajen alotteesta. Em. tontelle haluttasn rakentaa asunkerrostaloja. Kaupungn omstamaan Sävelpustoon kohdstuu myös toveta asunrakennusten ja Lepolan aluetta palvelevan lähkaupan sjottamseks. Suurmpa keskustan kehttämsen pullonkauloja on alueen pakotustlojen rttämättömyys korttelen tvstämstä ajatellen. Osayleskaavassa on pohdttava henklöauton tarpeellsuutta aseman vakutusalueella ja pysäköntnormen mahdollsta löysentämstä. Yks ratkasu parkkpakkojen rttämättömyyteen olsvat maanpäällset pysäkönttalot nykysten pysäköntkentten tlalla ta pysäköntluolan louhmnen aseman täpuolelle ltyntäpakotuksen ja Kulttuurpuston alle. Keskustan alueen asunrakentamsta tuls lsätä merkttäväst. Jo valmks rakentuneella alueella tämä tarkottas pääasassa kasvamsta ylöspän. Kasvattamalla keskustan asukasmäärää ja asumstheyttä saadaan akaan postvnen kerre, joka lsää osaltaan palveluden määrää ja synnyttää myös tarvttavaa kaupunkkulttuura. Korkeaa rakentamsta aseman lähesyydessä ja sen vakutusalueella e sas turhaan pelätä. Junaradan mahdollstama lkkumnen pääkaupunkseudulle sekä lähaluelle ja keskustan tvys mahdollstavat myös ykstysautolusta rppumattoman lkennekulttuurn syntymsen Järvenpäähän. Pajalan vanhan teollsuusalueen muutos keskustamaseks asun- ja yrtysalueeks on parasta akaa toteutumassa ja luonnollnen jatkumo slle ols muuttaa myös nykynen kaupungn varkko ja stä ympärövä alueta vastaavaan käyttöön. Asemaa vastapäätä radan täpuolella sjatsee kaupungn kulttuur-, palvelu- ja vrastokeskus. Järvenpäätalo ja krjasto muodostavat yhtenäsen ja suojeltavan kokonasuuden, mutta alueella on velä kutenkn paljon potentaalsta ja käyttämätöntä rakennusalaa. Jatkumona akasemmalle kehtykselle ols luonnollsta jatkaa alueen rakentamsta palvelu- ja työpakkatomnnolle. 11
Kaupungn keskusta on radan halkasema. Rata muodostaa merkttävän lkenteellsen esteen pokttaselle lkkumselle, mutta rakenteellsest ja tomnnallsest este e ole ylttämätön. Puolskojen yhdstämnen vaat van ertysjärjestelyjä ja perusteellsta suunnttelua. Urbaann kaupunkrakenteen ols jatkuttava myös radan täpuolelle ja lkkumsjärjestelmä puolskojen välllä on kehtettävä tomvampaan ja sujuvampaan suuntaan, ennen kakkea käveljötä ja kevyttä lkennettä slmällä ptäen. Vrastokeskuksen ylestä kehttämstä monpuolsemmaks työpakka- ja kulttuuralueeks ols syytä pohta. Uuden terveys- ja sosaalkeskuksen yhteyteen suunntellaan merkttävää Terveyskampusta, johon halutaan sjottaa monpuolnen valkoma julksa ja ykstysä palveluja sekä ertyyppsä asumsratkasuja ertysest kasvavalle vanhusväestölle sten, että alueesta tulee tomnnallsest ja kaupunkkuvallsest yhtenänen kokonasuus. Terveyskampuksen kaupunkkuvallnen ja lkenteellnen lttämnen ympärövään kaupunkrakenteeseen on haaste, jonka kakka ratkasuja e ole velä votu löytää. Ertysest kävelyn ja pyörälyn tomvuus tuls taata. Terholan alue sjatsee kävelykeskustasta erllään juna-asemalta kollseen. Alue on merkttävä kaupallnen keskttymä ja sks ols pohdttava kunka sen vos kytkeä vahvemmn osaks varsnasta kävelykeskustaa. Alue on jakautunut Pohjosväylän vuoks kahteen osaan ja näden osen lttämstä yhteen ertasoratkasun ols tutkttava. Mhn suuntaan Terholaa tulevasuudessa kehtetään, rppuu paljolt valttavasta kehtyskuvasta. Luonnollnen jatkumo ols ptäytymnen tlaa vevän kaupan panottamsessa. Lkkumsessa keskusta-alueella ols panotettava kevyttä lkennettä ja henklöautoa käytettäessä ols asont kävelykeskustassa pyrttävä mahdollstamaan yhden pysäkönnn peraatteella. Pyöräly- ja kävelylkenne on ertysasemassa keskusta-alueella ja aseman vakutusalueella. Keskustan alueelle ols luotava kevyenlkenteen laatukäytävä ja esteettömän lkkumen mahdollstava kevyenlkenteen sltaratkasuja. Ne mahdollstasvat turvallsen ja nautttavan tavan lkkua lman autoa ja omalta osaltaan vahvstasvat kevyen lkenteen asemaa Järvenpäässä. ALUSTAVAT MITOITUS- JA RAKENNETAVOITTEET YLEISESTI Väestö- ja työpakkasuunntteet Järvenpään vmesmmän hyväksytyn väestösuunntteen (2012) mukaan keskustaan lttyven kaupungnosen (1. Keskus, 6. Pöytäalho ja 7. Pajala) väestö kokonasuutena kasvaa v. 2035 mennessä n. 700 asukkaalla, mutta kasvu sjottuu Pajalaan. Keskuksen kaupungnosassa uudsrakentamsen oletetaan ptävän väkluvun nykytasolla, vakka asumsväljyyden kasvu vähentää olevan rakennuskannan asukasmäärä. Pöytäalhon kaupungnosassa väkluvun oletetaan laskevan n. 350 asukkaalla, koska uudsrakentamsta e alueelle sjotu kovn paljon. Keskustan osayleskaavatyön tavotteena on mahdollstaa väestösuunntteen toteutumnen ja varmstaa ertysest ydnkeskustan asuntokannan lsäys nn, että asukasluku sellä vos sälyä nykytasolla ta jopa heman nousta. Järvenpään lkennemalln yhteydessä (2012) on laadttu kaupungnosttanen epävrallnen työpakkasuunnte. Sen mukaan keskustaan lttyven kaupungnosen työpakkaluvun oletetaan kasvavan v. 2030 mennessä 2200 työpakalla. Kasvu sjottus ens sjassa Keskuksen kaupungnosaan avan ydnkeskustaan merkttäväst lsääntyvän kaupallsen palvelutarjonnan ansosta. Keskustan osayleskaavatyön tavotteena on mahdollstaa työpakkasuunntteen toteutumnen ja varmstaa ertysest ydnkeskustan kaupan työpakkojen lsäys. 12
Kaupunkkuva ja korkea rakentamnen Järvenpään keskustasta v. 2012 teetetyn kaupunkkuvallsen selvtyksen mukaan keskustan selkäranka on kävelykatu Tuusulanjärven rantapustosta rautateasemalle. Selvtyksen yhteydessä on laadttu hahmotelma, jossa keskusta-alueen rakennuskantaa on lähdetty alustavast ryhmttelemään ja massottelemaan. Hahmotelman mukaan keskustaa ptäs kasvattaa vomakkaast ylöspän. Sen mukaan keskustan pääakseln eteläpää alkaa Prsman kortteln korkeahkolla asunrakennukslla (7 8 kerrosta) ja laajalla lkerakentamsella. tämän vastapanona on pohjospäässä Perhelän lkekorttel ja sen torntalo (v. 2012 nähtävänä olleen asemakaavaluonnoksen mukasest). OP-kortteln kulmaan vodaan luoda slle vastapar, jollon korostuksena e ole van torn, vaan nden väln jäävä ratt. Etelästä katsottuna tornt prtyvät nousevaa, puustosta mäkeä vasten, asemalta etelään katsottuna tornen välstä korostuu näkymä koht järveä. Tornt vosvat olla 24 28 kerrosta korketa. Näden kahden keskesen tornn lähympärstöön vodaan hyvn rakentaa muta korketa rakennuksa. Mahdollsa pakkoja on esmerkks Helsngnten ja Mannlanten rsteyksen tyhjä kulma, joka korostas tärkeää, uudelleen rakennettavaa rsteystä. Slle vastapanoks vodaan sjottaa tonen torn kävelykadulta luoteeseen Mannlanten varteen lketalon pakalle sten, että katutasossa ols edelleen lketlaa. Tähän tarkasteluun ols syytä lttää myös verenen pysäkönttalon tontt, jollon asun-, lke/tomsto- ja pysäkönttlosta vodaan saada tomvamp kokonasuus. Näden rakennusten tuls kutenkn olla keskesä torneja matalampa sten, että ne olsvat mttakaavaltaan korkempen tornen ja muun keskustan välttäjnä, suunntelmassa ne on estetty hahmotelmassa 16-kerrokssna. Kävelykadun täreunalla on jo nykyään ympärstöstään kohoaven kolmen pstetalon sarja, 7-kerrokssna varsnasa torntaloja ne evät kutenkaan ole. Näden ryhmää vos täydentää Helsngnten varren korkeampen rakennusten sarja (suunntelmassa 8-kerrokssa). Kävelykadun länspuolelle Tupalantelle on estetty nälle vastapanoks uus, vähän korkeamp torn (15- kerroksnen). Se on kutenkn sjotettu hukan kävelykadun reunan ulkopuolelle, jollon kävelykadun länsreuna jää nykyseen tapaan horsontaalseks, vakka rakennuskantaa uudstettasnkn. Koska korkella rakennukslla halutaan korostaa ydnkeskustaa nn Rantakadun ja Helsngnten rsteyksen eteläpuolelle e ole luontevaa rakentaa pokkeavan korketa taloja. Kaupunkkuvallnen suunntelma on tehty ptkält Perhelän kauppakeskuksen toteutumsta slmälläptäen. Kauppakeskuksen sjottuessa jonnekn muuhun pakkaan on suunntelmaa arvota uudelleen. Keskustan osayleskaavatyön tavotteena on kutenkn mahdollstaa myös merkttäväst nykystä korkeampen asun- ja tomstorakennusten rakentamnen kaupunkkuvaa rkastuttavalla tavalla, jotta keskustan maaalueet tulsvat tehokkaast käytetyks ja rakenne tvstys. Kaupan palveluden ja työpakkojen sjottumnen Tavotteellsessa palveluverkossa kaupan palvelut keskttyvät nykysn keskuksn sekä nden tuntumaan. Asunalueden lähkaupat täydentävät kaupan palveluverkkoa. Erkoskauppaan kohdstuva ostovoma on kasvamassa ja erkoskauppaa lsäämällä Järvenpään keskusta vo lsätä kaupallsta panoarvoaan ja vetovomaansa. Keskustan mahdollsuus perustuu etenkn erkoskaupan palveluden monpuolstamnen. Vomakkammn kasvava kaupanaloja ovat tulevasuudessa todennäkösest juur erkoskaupan keskukset. 13
Pävttästavarakaupassa hypermarketten ja sojen supermarketten merktys kasvaa edelleen lähtulevasuudessa. Hypermarketten koko e enää kasva oleellsest ja markknolle tulee myös aempaa penempä hypermarketteja. Pävttästavarakaupassa vme vuosen kehtysprtesn on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusa penmyymälötä, etenkn suurmmlla kaupunkseudulla. Laadukkaden penmyymälöden merktys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevasuudessa. Suurten ja penten myymälöden merktyksen kasvaessa keskkokosten pävttästavaramyymälöden asema hekkenee. Osayleskaavan tavotteena on keskustatomntojen lsäämnen ja keskustahakusen erkoskaupan tarjonnan lsäämnen ydnkeskustassa ja kävelykadun varrella ja lähesyydessä. Keskusta-alueelle pyrtään sjottamaan yks n. 25 000 kem2:n suurunen kauppakeskus ja lsäks muuta lketlaa. Lketlaa tarvtaan esmerkks kansanvälslle ja kotmaslle muotkaupan ketjulle. Kaupan sjottumsesta on valmstunut v. 2012 erllsselvtys, joka tarkentaa kokonaskuvaa. Kauppakeskuksen sjottumsmasvahtoehdosta kerrotaan lsää osossa vahtoehtoset kehtyskuvat. Lähkaupan osalta kaupan selvtyksessä nostetaan esn tarve saada ydnkeskustan eteläpuolelle Lepolaa ym. lähalueta palveleva lähkauppa, jolle vos löytyä rttävä tla Sbeluksenväylän ja Spoonten lttymän pohjospuolelta nykysestä Sävelpustosta. Selvtyksessä on knntetty huomota myös erkoskaupan sekä tlaa vevän kaupan aluesn keskustassa ja muualla kaupungssa. Terholan alueen pohjospäätä on tarkotuksenmukasta kehttää edelleen kaupan alueena, mkä perustelee osayleskaava-alueen laajentamsen snne. Tosaalta Wärtslänkadun eteläpäässä radan varressa oleva kaupan tloja ssältävä korttel on ssällytetty keskustan osayleskaavaalueeseen, koska kaupan selvtys toteaa alueen käyttötarkotuksen muutoksen muuhun kun kaupan tomntohn mahdollseks. Asunrakentamnen Väestötavotteden toteuttamnen edellyttää, että kaupunkrakennetta eheytetään vomakkaast, olevaa rakennuskantaa korvataan uudella ta täydennetään lsärakentamsella kaklla tontella, mssä edellytyksä on löydettävssä kntestönomstajen ja kaupungn yhtestyönä. Osayleskaavan tavotteena on osottaa ertysest merkttävmmät asuntorakentamskohteet, jossa kaupunglla on mahdollsuus ottaa alote ja edstää hankketa suunntelmallsest. Mahdollsa sohkoja asunrakennusalueta Pajalan vanhan teollsuusalueen ja kävelykeskustan edellä manttujen kohteden lsäks vosvat olla esm. Sbeluksenväylään lttyvät alueet, Helsngnten kollsosaan lttyvät alueet (Terveyskampus ja Pohjosväylän portt) sekä Pajalan kaupungnosan pohjososen korttelt Pajalanten ja Wärtslänkadun varressa. Asuntorakentamsen edellytyksä tulee luoda monpuolselle asuntokannalle ml. valton tukema vuokra- ja asumsokeusasumnen. Lkenneverkko Keskustan lkenteen kehttämsen kannalta tärken tavote on saada Helsngnten puuttuva osuus keskustan kehästä parannettua. Uus katusuunntelma on jo laadttu ja Helsngnten vältyskykyä tullaan parantamaan mm. rakentamalla kertolttymät Helsngnten ja Rantakadun, Helsngnten ja Yhteskoulunten sekä Helsngnten ja Mannlanten lttymn. Uuden katusuunntelman toteuttamseen ajankohta vo kutenkn olla useden vuosen päässä, joten penempä tomenptetä on harkttava. Katu ols saatava jäsenneltyä esmerkks kastamaalausten ja ajokastan yläpuolsten opasteden avulla. Keskustan vtotus on kästelty osana suurempaa kokonasuutta Järvenpään kaupungn vtotussuunntelmassa, joka on tarkotus toteuttaa arvolta 14
vuosen 2013 ja 2018 välsenä akana. Vtotussuunntelma ssältää myös kevyen lkenteen vtotuksen. Kevyen lkenteen vtotus nvoutuu kävelyn ja pyörälyn edstämseen. Lkennemalltyön (2012) yhteydessä havattn keskustassa useta ruuhkautumsherkkä ja tomnnallsest hekkoja katujaksoja, joden ongelmat vovat pahentua lkenteen lsääntymsen vuoks tulevasuudessa. Keskustan osayleskaavatyön tavotteena on tutka tarkemmn mm. Postkadun, Vanhankylänten ja Pajalanten lkennejärjestelyjä ja mahdollsa uusa ratkasuja. Kävelykadun ja Rantapuston luontasta yhdstämstä kevyen lkenteen sllalla ols edelleen syytä harkta. Nykytlanteessa yhteytenä tom vlkkaan Rantakadun ylttävä korotettu suojate. Vuorokauden vlkkampna akona molemmlla kadulla on runsaast lkennettä ja jonoutumsta vo syntyä. Kevytlkennesllan rakentamnen kävelykadun ja rantapuston vällle parantas sekä kävelykadun että Rantakadun lkenteen sujuvuutta ja samalla lttäs kävelykeskustan luontevast osaks rantapustoa. Kevyen lkenteen osalta myös kakken keskustan kevyen lkenteen väylen kunto ja varustelutaso on nventotava. Asakaspalautteet ovat muun muassa lmantaneet puutteellset pyöräte- ja kävelytemerknnät lkennemerkken osalta. Pysäköntkapasteetn lsäämseks keskustan alueelle ols toteutettava ylesä ta kntestöjen yhtesä kaklle avoma pysäkönttaloja. Tärkeää ols, että valtaosa pakosta olsvat lmasa, koska muuten autoljat hakeutuvat muualle. Potentaalsa sjanteja ovat Perhelän ja Osuuspankn korttelt ja Järvenpää- talon lähstö, jossa vos olla potentaala kalloparkn rakentamselle. Pysäköntpakkojen lsäämnen pysäkönttalojen avulla vähentäs hatallsta kadunvarspysäköntä ja nän ollen parantas myös lkenneturvallsuutta ja asakastyytyväsyyttä. Järvenpäähän ollaan laatmassa uutta lkenneturvallsuussuunntelmaa, joka valmstuu vuoden 2013 akana. Suunntelmassa tehtyjä lnjauksa vodaan käyttää hyväks kaavatyön edetessä, jollon kehtys ja uusmman lkenneturvallsuuslnjaukset etenevät rnnan. Ylesestkn tämä on lähtökohtana lkennesuunnttelussa, mutta tuore lkenneturvallsuussuunntelma luo tälle tavallsta paremmat edellytykset. Rautateaseman aluetta tuls laajentaa nn, että lnja-autolla ja saattolkenteellä ols selväst erllään olevat operontalueet, jotta ne evät aheuttas toslleen konflkteja. Tarkotuksenmukasta ols, että myös jokasella lnja-autolnjalla ols oma latur. Nykytlanteessa lnja-autot tulevat rautateaseman anoalle katetulle pysäkkkatokselle peräkanaa jonottaen. Samalla mahdollsen matkakeskuksen kehttämstä Matkahuollon lnja-autoaseman ja rautateaseman yhdstämsen kautta ols pohdttava, vakka tällaselle e edellsen keskustan osayleskaavatyön yhteydessä löytynyt edellytyksä. Vherverkosto Keskustan merkttävmmät vheralueet ovat Rantapusto, Asemanpusto- Kulttuurpusto sekä Pajalan alueelle rakennettava Westermarcknpusto. Pohjosväylän tuntumassa sjatsevat Tuurnpusto ja Kolmopusto ansatsevat myös nykystä enemmän huomota. Osayleskaavan tavotteena on vahvstaa keskustapustojen välsä kevyen lkenteen yhteyksä sten, että nllä on myös mahdollsuuksen mukaan merkttävää vherlmettä ja -luonnetta. Tärketä ovat myös vheryhteydet keskusta-alueelta ulospän koht laajempa vrkstysalueta. Nästä merkttävn on Tuusulanjärven kokonasuus ml. Vanhankylännem, jonne tuls saada akaan ns. rantarett Raketttehtaan alueelta lähten. Myös kevyenlkenteen ponttonsltavahtoehtoa Tervanokasta järven länsrannalle kaupungnosa yhdstävänä tekjänä ols hyvä pohta ptkän akaväln tavotteena. Tulevasuudessa Tuusulanjärven ympärstö vos muodostaa kahden kunnan yhtesen kansallsen kaupunkpusto-alueen. 15
VAIHTOEHTOISET KEHITYSKUVAT Keskustan osayleskaavan ydnvalntoja on tutkttu kehtyskuven avulla. Kehtyskuven tavotteena on hahmottaa ja havannollstaa keskustan vahtoehtosa fyyssä kehtysvsota. Er osa-alueden vahtoehtosten ratkasujen yhdstelmnä vos peraatteessa muodostaa suuren joukon erlasa suunntelmavahtoehtoja, mutta rakennemalltarkastelussa kuvausta on pelkstetty olennasn kysymyksn sten, että tärkempen, lähnnä kaupan rakenteen vahtoehtoasetelmen arvont ja vakutusten arvottamnen on mahdollsta. Musta maankäytön vahtoehtoasetelmsta on kehtyskuvamallessa estetty er ratkasut, mutta ntä vodaan ajatella vahdettavaks tarpeen mukaan. Kehtyskuvatarkastelun pohjalta on tavotteena saada syntymään päätöksä, jotka ohjaavat jatkotyöskentelyn konkreettselle maankäyttösuunnttelun tasolle. Tässä yhteydessä tulee tutkttavaks kunkn osa-alueen valtun perusratkasun puttesn sopvat maankäyttövahtoehdot. Kehtyskuvaverso 1 Perhelän kortteln toteutettuna kauppakeskus lsää keskustan vetovomaa ja vahvstaa nän ollen sen kaupallsta asemaa. Lyhyellä tähtämellä kauppakeskus vo tyhjentää jotakn lketloja musta ydnkeskustan korttelesta, mutta samankaltasa vakutuksa esntynee kauppakeskuksen sjottumsvahtoehdosta rppumatta (keskusta vs. keskustan ulkopuol). Kokonasuutena kauppakeskuksen sjottamnen keskustaan kutenkn vahvstaa sen kaupallsta asemaa ja lsää keskustan kaupallsta tarjontaa. Lsäks kauppakeskus Perhelän kortteln sjotettuna parantaa keskustan kaupunkkuvaa ja vhtysyyttä: alueen nykyset lkerakennukset ovat vajaakäyttösä ja elnkaarensa lopussa. Ongelmana ovat kutenkn olleet kntestöjen hajaantunut omstus ja nden lan suuret tasearvot. Tässä versossa myös lkenteellset tavotteet toteutuvat parhaten. Kauppakeskuksen myötä keskustaan saatasn myös paljon kavattua pysäkönttlaa. Kauppakeskuksen synnyttämät lkennemäärät evät yltä keskustan katuverkoston kapasteettä, joten keskustan ajoneuvolkenteen vältyskyky paranee yhden pysäkönnn peraatteen vahvstuessa. Lsäpysäköntä on suunnteltu Perhelän kortteln lsäks pääradan kollspuolelle, jollon myös ltyntäpysäköjä palvellaan paremmn. Kehtyskuvan ongelmallsena prteenä on tommaton yhteys kävelykeskustasta non klometrn päässä sjatsevalle Ctymarketlle. Laadukas kevyen lkenteen yhteys kärs asematunneln ja Järvenpää- talon alueen korkeuserosta sekä sekottumsesta Helsngnten lkenneympärstöön Vaarnkadun ja Pohjosväylän välllä. Vuonna 2012 laadttu kaupunkkuvallnen selvtys on myös laadttu ptkält kehtyskuvaversota 1 slmälläptäen. Valtakunnallsssa ja seudullsssa tavottessa pyrtään myös tvseen ja joukkolkenteeseen tukeutuvaan rakenteeseen, joka parhaten Järvenpäässä toteutus sjottamalla uus kaupan, palveluden ja asumsen keskttymä ydnkeskustaan kävelykadun varrelle. Keskustan elnvomasuuden kannalta kauppakeskuksen sjottamnen keskustaan Perhelän kortteln on suosteltavn vahtoehto. Se toms moottorna koko keskustan laajemmalle uudstumselle, joka eheyttäs ja tvstäs nyt väljähköä ydnkeskustan rakennetta ja nän avas ovet alueen laajamttasemmalle kasvojenkohotukselle. Kehtyskuvaverso 2 Kauppakeskus on tässä versossa suunnteltu sjotettavaks Pöytäalhoon Aallopn rakennuksen vereen nykyselle ltyntäpysäköntalueelle. Kauppakeskuksen sjottamnen radan toselle puolelle hajottaa keskustarakennetta radan molemmlle puollle 16
ja srtää keskustan panopstettä Prsma-keskukselta juna-aseman lähelle. Keskustan nykysen kaupallsen ankkurn Prsman ja Pöytäalhon lkekeskuksen väln jäävä etäsyys on non 600-700 meträ, mnkä lsäks radan estevakutus on tuntuva. Nän ollen on todennäköstä, että Prsman ja Pöytäalhon väln e muodostu täysn yhtenästä kaupallsta vyöhykettä vaan keskustan rakenne hajoaa kaksnapaseks ja alueden väln jää osn muuta maankäyttöä. Pöytäalhon lkekeskus kutenkn sjatsee kävelyetäsyydellä nykysestä ydnkeskustasta, joten keskustan kaupallnen asema snällään e muutu: anoastaan keskustan tonen kaupallnen panopste srtyy radan toselle puolelle. Verso 2 tarkottas käytännössä Aallopn alueen kehttämstä ja laajan pysäköntlatoksen rakentamsta maan alle ta kerroksn. Lkenteellsest ratkasu on kevyen lkenteen osalta peraatteessa kunnossa, sllä yhteys kävelykadulta on kehtettävssä asematunneln tasonvahtojärjestelmä parantamalla. Aallopn pha-alueen kevyen lkenteen järjestelyt ovat kutenkn kehttämsen tarpeessa, sllä ne ovat nykytlassa kehnot. Kauppakeskuksen uuden sjannn vakutuksa katuverkon kapasteettn ols tutkttava, sllä vakutuksa on tutkttu tarkemmn anoastaan Perhelän kortteln osalta. Pajalanten ja Myllyten lttymän kapasteett on nykytlanteessa jo kokonaan käytössä. Lsäpysäköntä e tässä versossa välttämättä synny yhtä paljon, kun versossa 1, koska Aallopn alueella sjatsee jo nykytlassakn runsaast ltyntäpysäköntpakkoja. Tommattomana kevyen lkenteen yhteytenä sälyy yhteys kävelykadulta Ctymarketlle. Kehtyskuva verso kaks e snänsä ole suuressa rstrdassa akasemmn määrteltyjen kaupungn, seudullsten, kun valtakunnallstenkaan tavotteden kanssa, koska uus rakentamnen sjottuu hyvn lähelle nykystä keskustaa. Kehtyskuvassa on kutenkn hyvä pohta radan estevakutuksen mnmomsta, sekä maa-alan rttävyyttä kauppakeskukselle. Suunntelma ols todennäkösest kytkettävä osaks jo olemassa olevaa kauppakeskusta. Uus rakennusmassa ols suunnteltava ertysellä ammatttadolla, jotta kaupunkkuva e vaarantus. Kehtyskuvaversot 3 ja 4 Kehtyskuvaversossa 3 uus kauppakeskus sjotetaan joko nykysen Nesteen huoltoaseman ja sen lähstön tontelle Wärtslänkadun ja Pajalanten lttymän lähesyydessä ta versossa 4 Pajalanten tosella puolella sjatsevalle K-Supermarketn ja sen lähstön tontlle. Nämä ratkasut aheuttavat keskusta-alueen hajaantumsta ja hekentävät kevyen lkenteen yhteyksen laatua merkttäväst. Keskustan pohjospuolelle sjotettuna kauppakeskuksen ja nykysen ydnkeskustan väln jäävä etäsyys on yl 1 km ja alueden välnen tomnnallnen yhteys on hekko. Kauppakeskuksen ja keskustan väln e todennäkösest muodostus yhtenästä keskustamasta vyöhykettä. Sjantvahtoehtohn muodostus kauppakeskuksen myötä uus myymäläkeskttymä, joka klpals keskustan kanssa ja jolla on todennäkösest vakutuksa myös nykysen keskustan kaupallseen asemaan. Keskustasta muodostus kaksnapanen, jonka välnen tomnnallnen yhteys on hekomp verrattuna kehtyskuvaan verso 2. Tomvan kävelykeskustan rakentamnen ja kävely-yhteyden muodostamnen kävelykadulta uudelle kauppakeskukselle ols myös haasteellsta. Kävely-yhteyden puute e palvels nyt valltsevaa yhden pysäkönnn peraatetta. Vaan lsäs keskusten välstä lkennettä ja pakotustarvetta. Kauppakeskuksen sjant vos mahdollsest lsätä e-haluttua läpajolkennettä mm. Pajalantellä ja Mannlantellä tasolle, jolla kadun kapasteett e enää rttäs välttämään lsääntynetä lkennemäärä. Tämän todentamnen vaat lkenteen mallntamsta. Tässä versossa e ole otettu vahvaa kantaa uusen pysäkönttalojen rakentamseen, joten pysäköntongelmaan e välttämättä muodostu ratkasua. Kehtyskuva vo olla rstrdassa seudullsten ja valtakunnallsten tavotteden kanssa, koska se saattaa hajottaa olevaa yhdyskuntarakennetta. 17