Saarijärven kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia 2014

Sivistysltk 5.6.2014 Liite 7 Saarijärven kaupungin sivistystoimen Saarijärven kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia 2014 Kuva: Jari Penttinen (2014) Työryhmä: Arja Siikström, Ari Kaski, Jari Penttinen, Antti Kapanen ja Jenny Messala

Sisällys Johdanto... 3 Yleistä - menneisyys... 3 Yleistä - Mitä tarkoitetaan TVT:llä?... 3 Yleistä - tulevaisuus... 3 Saarijärven kaupungin sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäjä... 3 Pedagogiset suuntaukset tieto- ja viestintästrategian taustalla... 4 Mitä tämä tarkoittaa koulujen näkökulmasta?... 6 Esi- ja alkuopetus - pelaten ja leikkien oppimaan... 7 1-2 luokka - tieto- ja viestintäteknologiaan tutustuminen... 8 Alakoulu - tieto- ja viestintäteknologian haltuunotto... 8 Yläkoulu - tieto- ja viestintäteknologia kansalaistaitona...10 7. - 9. luokka...11 Lukio - tieto- ja viestintäteknologia oppimisverkostossa...14 Sivistystoimen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi...17 Opettajien koulutus...17 Pedagoginen tuki...18 Laitteistohankinnat...19 Muut TVT välineet ja ohjelmistolisenssit...20 Ohjelmistohankinnat...21 Tekninen tuki...21 Verkkoyhteydet...22 Saarijärven sivistystoimen tieto- ja viestintästrategian päivittäminen...22 Saarijärven sivistystoimen tieto- ja viestintästrategian käsittelyaikataulu...22 Liitteet:...23 Lähteet:...23 2 (58)

Johdanto Yleistä - menneisyys Saarijärvellä perustettiin vuonna 2002 tieto- ja viestintätekniikan työryhmä, johon kuuluivat sivistysjohtaja Jouni Wilpola, koulunjohtaja Risto Pöntinen, luokanopettaja Jarmo Isosävi, lehtori Alpo Mäenpää, lehtori Timo Ahola, koulutussuunnittelija Tuula Hakkarainen, kirjastotoimenjohtaja Ilkka Hirvi ja rehtori Timo Tikka. Ryhmä laati Saarijärven kaupungin tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategian, jossa oli visio vuodelle 2010. Lukion osalta strategiaa päivitettiin vuonna 2005. Vuoden 2014 Saarijärven kaupungin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatimisessa on ollut mukana sivistysjohtaja Arja Siikström, lukion apulaisrehtori Jari Penttinen, lehtori Ari Kaski, kiertävä erityisopettaja Jenny Messala ja it-suunnittelija Antti Kapanen. Strategia koskee nuoria ja henkilökuntaa esikoulusta lukioon asti. Pohjana työlle ovat olleet nykyaikaiset tiedot oppimisesta ja oppimisympäristöistä sekä uudet OPS 2016 perusteet (15.4.2014 kommentointivaihe), joissa edellytetään tieto- ja viestintätekniikan laitteiden käyttöä nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Yleistä - Mitä tarkoitetaan TVT:llä? Tieto- ja viestintätekniikalla (tai tieto- ja viestintäteknologialla) eli tvt:llä tarkoitetaan kaikkia niitä laitteita, välineitä, menetelmiä, joilla tietoa etsitään, hallitaan ja käsitellään ja joita käytetään kommunikaatiossa ja viestinnässä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö tarkoittaa puolestaan tieto- ja viestintätekniikan ja sen sovellusten käyttöä opettajan ja oppilaiden työvälineenä, oppimisen välineenä ja opetuksen integroinnissa. (Koli, Kylämä 2000) Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia tarkoittaa tietoista pyrkimystä kohti parempia tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja sekä niiden hyödyntämistä opetuksessa ja hallinnossa. Yleistä - tulevaisuus Saarijärven kaupungin sivistystoimi tukee kehitystä kohden kansalaisyhteiskuntaa, jossa ihmiset osaavat hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen välineenä. Saarijärven kouluissa opetetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kaikilla tasoilla kullekin kehitystasolle ominaisella tavalla. Tavoitteena on, että oppilaat voivat hankkia riittävät tiedot, taidot ja asenteet pärjäämiseen nykyisessä ja tulevassa yhteiskunnassa ja että heillä tarvittavat laitteet tietojen ja taitojen hankkimiseen. Saarijärven kaupungin sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäjä 3 (58)

Toimivat tietoverkot Opetuksen joustavuuden kannalta langattomat laitteet tarjoavat monipuolisemman käyttömahdollisuuden kuin kiinteät laitteet. Langattoman verkon tulee sallia myös oppilaiden omien laitteiden käyttö opetustilanteissa. Tietoverkot mahdollistavat myös etäopiskelun ja etäosallistumisen esimerkiksi erilaisiin kokouksiin. Riittävä varustus Kouluissa tulee olla ajanmukainen ja opetuksen käyttöön soveltuva tieto- ja viestintätekninen varustus. Koulun teknisten ratkaisujen tulee olla laadukkaita ja kustannustehokkaita. Sähköiset oppimateriaalit Sähköisiä oppimateriaaleja otetaan laajasti käyttöön. Samalla opetuksen toimintakulttuuria kehitetään pois oppikirja sidonnaisuudesta kohti uusia työtapoja. Sähköisissä oppimateriaaleissa suositaan avoimia oppimateriaaleja. Tuen järjestäminen Opetustyötä tekeville on järjestettävä sekä riittävä tekninen että pedagoginen tuki. Pedagogista ohjausta tuetaan vertaiskoulutuksella, joka on osa koulun normaalia arkea. Lukio ja yo-kokeet Saarijärven lukiosta valmistuvat opiskelijat saavuttavat hyvät ja monipuoliset tvt-taidot ylioppilastutkintoa varten ja jatko-opintoihin yliopistoissa tai korkeakouluissa. Pedagogiset suuntaukset tieto- ja viestintästrategian taustalla Saarijärven sivistystoimi kehittyy kohden oppivaa organisaatiota, jossa oppijoiden tarpeet ovat keskiössä. Maailma muuttuu niin nopeaa vauhtia, että koulutuksen täytyy tarjota taitoja elinikäiseen oppimiseen, kuten oppimaan oppimiseen, kriittisen ajattelun ja innovatiivisuuteen. 4 (58)

Miikka Salasvuo (2014): Tulevaisuuden kannalta oleellisia taitoja Miten tulevaisuuden taitojen opettaminen tapahtuu koulussa? Koulun on panostettava metataitoihin: elinikäiseen oppimiseen, oppimaan oppimiseen, kriittisen ajattelun taitoihin, mukautuvaan ajatteluun, oma-aloitteisuuteen ja moninaisiin vuorovaikutustaitoihin. Kaikkien näiden taitojen oppimisessa käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa sekä erilaisia informaatiotaitoja: tiedon hankintaa, käsittelyä, suodatusta sekä jakamista. Oppimisen järjestelyiden ja arvioinnin pitää tukea oppijaa rakentamaan omaa henkilökohtaista oppimisympäristöä ja -verkostoa. Oppija on aktiivinen osallistuja omassa oppimisprosessissa. Ympäröivä maailman muuttuu nopeasti ja se vaikuttaa oppijoiden kehitykseen ja hyvinvointiin. Opetuksessa opitaan kohtaamaan muutos avoimesti, arvioimaan sitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Näin luodaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle. 5 (58)

Mitä tämä tarkoittaa koulujen näkökulmasta? Harto Pönkä (2014): Tvt opetuksen, rehtorin ja opettajien verkostoitumisen tukena Oppijoiden yhteisön ajatuksen voidaan nähdä heijastavan samoja perusajatuksia kuin Suomessa paremmin tunnettu malli oppivasta organisaatiosta, joka on 1990-luvun alusta alkaen ollut voimakkaasti ohjaamassa nykyisten yhteisökäsitysten muodostumista. Ajatus oppivasta organisaatiosta (learning organization) on kehittynyt oppivaksi yhteisöksi (learning community) ja edelleen oppijoiden yhteisöksi (community of learners). Tässä kehityksessä merkittävin muutos on ollut ajattelun muuttuminen organisaatiokeskeisestä entistä syvemmin yksilölähtöiseen suuntaan. (Turtiainen, Ylänen 2006) Jotta Saarijärven sivistystoimi pystyy tarjoamaan laadukkaat ja ajan tasalla olevat oppimismahdollisuudet, on koulujen kehitettävä omaa toimintakulttuuriaan kohden oppijoiden yhteisöä. Oppijat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan ja opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi. Vuonna 2016 voimaan tulevien opetussuunnitelmien tekemiseen on paneuduttava huolella, jotta toimintakulttuurin muutos mahdollistuu. 6 (58)

Harto Pönkä (2014): Tvt opetuksen, rehtorin ja opettajien verkostoitumisen tukena Johtamisen tärkeäksi osa-alueeksi nousee nimenomaan opetusyhteisön oppimisprosessin ohjaaminen, jossa olennaista on dynaamisemman ja yhteiskunnan kehitystä paremmin vastaavan toimintakulttuurin synnyttäminen (Turtiainen, Ylänen 2006). Rehtorit, koulunjohtajat ja esimiehet ovat keskeisiä vaikuttajia siihen, muuttuuko yhteisöjen kulttuuri vastaamaan muuttuvaa maailmaa. Saarijärven sivistystoimi huolehtii rehtoreiden, koulunjohtajien ja esimiesten mahdollisuuksista kouluttautua tukemaan koulun kulttuurin muutosta kohden avointa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Tieto- ja viestintätekniikka tulee olemaan keskeinen osa koko muutosta niin yhteisön kuin oppimisen tasolla. Esi- ja alkuopetus - pelaten ja leikkien oppimaan Oppijat tutustuvat tieto- ja viestintäteknologian maailmaan oppimispelien ja -leikkien kautta. Leikinomainen työskentely on keskeinen oppimismenetelmä. Oppilaiden kanssa pohditaan ja luodaan turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja tieto- ja viestintätekniikan käytössä. 7 (58)

1-2 luokka - tieto- ja viestintäteknologiaan tutustuminen Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana oppilaille karttuneita tieto-ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Leikinomainen työskentely on edelleen keskeistä. Tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään yhä enemmän opiskelun välineenä ja kohteena. Oppilaat oppivat tieto- ja viestintä- teknologian perussanastoa ja tutkivat, mihin tarkoituksiin ja miten sitä käytetään lähiympäristössä. Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä harjoitellaan ja opitaan niiden keskeiset käyttö-ja toimintaperiaatteet. Oppilaat saavat ohjausta näppäintaitoihin sekä muihin tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoihin. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia kuvien, äänen, videoiden ja animaatioiden tekemisestä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimiseen innostajana. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa pohditaan ja luodaan yhdessä tieto- ja viestintäteknologian turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Oppilaita ohjataan huomaamaan oikeiden työasentojen ja-tilojen sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitys hyvinvoinnille. Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan teknologian avulla omia ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia opetuksessa hyödynnettävien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). Tässä vaiheessa tutustutaan tieto- ja viestintäteknologiaan opettajan johdolla. Opitaan oikeita työskentelytapoja esimerkiksi oma vuoro ja parityöskentely esim. oppimispelien avulla. Aloitetaan näppäimistöön tutustuminen mm. Mikä sormi vierailee milläkin kirjaimella? Opetussuunnitelmatyössä tarkennetaan mitä perusteissa mainitut tavoitteet konkreettisesti tarkoittavat ja kuinka ne on saavutettavissa. Alakoulu - tieto- ja viestintäteknologian haltuunotto Luokilla 3-6 opiskellaan tieto- ja viestintäteknologian peruskäyttö. Oppilaat osaavat 6.-luokalla käyttää tavallisimpia toimisto-ohjelmia (MS Office, Open Office, Libre Office). He pystyvät tuottamaan tekstiä, johon sisältyy kuvia ja yksinkertaisia diagrammeja. Lisäksi oppilaat osaavat 8 (58)

kuvien ja videoiden käsittelyn perusteet. Oppilaat osaavat suojata tietokoneen ulkoisia uhkia vastaan, esim. osaavat asentaa virustorjunnan. Oppilaat ovat myös perehtyneet tehokkaaseen tiedonhakuun sähköisistä verkoista ja osaavat hyödyntää muitakin lähteitä kuin wikipediaa. Lisäksi oppilaat tietävät lainaamisen ja plagioinnin erot ja osaavat tehdä yksinkertaisen lähdeluettelon. Oppilailla on käytössään Peda.net ja/tai Gafe opiskeluympäristönä, jossa oppilaiden on mahdollisuus turvallisesti tutustua sosiaaliseen mediaan ja harjoitella siellä tarvittavia taitoja ja asenteita. Oppilaiden opiskelu on pääosin siirtynyt sähköiseen ympäristöön mutta unohtamatta sosiaalisten taitojen kehittymistä ja pedagogisia tarpeita. Tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä ja kokeilla omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Pohditaan teknologian vaikutusta omaan arkeen, otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista ja kokeillaan sen tuomia vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksia. Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttöja toimintalogiikkaa. He harjaantuvat sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä sekä kuvan, äänen, videon ja animaation tekemiseen. Opetuksessa tutustutaan ohjelmoinnin perustaitoihin. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan teknologian avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaita ohjataan tieto- ja viestintäteknologian turvalliseen käyttöön, hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen. Harjoitellaan eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palvelujen käyttöä. Oppilaat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle. Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Heitä ohjataan hyödyntämään näitä lähteitä oman tiedon tuottamisessa ja harjoittelemaan tarjolla olevan tiedon kriittistä arviointia. Oppilaita kannustetaan etsimään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käyttämään teknologiaa työskentelyn ja tuotosten dokumentoinnissa ja arvioinnissa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaita ohjataan toimimaan oman roolinsa ja välineen luonteen mukaisesti sekä ottamaan vastuun tehtävistään. Heitä kannustetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ilmaisun välineenä itsenäisesti ja yhdessä. Oppilaat saavat kokemuksia teknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). 9 (58)

Opetussuunnitelmatyössä tarkennetaan mitä perusteissa mainitut tavoitteet eri luokkatasoilla konkreettisesti tarkoittavat ja kuinka ne on saavutettavissa sekä arvioitavissa. Tavoitteena on, että oppilailla on 6. luokan lopussa hallussaan riittävät taidot, tiedot ja asenteet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oman oppimisen ja itseilmaisun välineenä. Yläkoulu - tieto- ja viestintäteknologia kansalaistaitona Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Näin luodaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yleissivistystä ja välttämätön kansalaistaito. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on hyvät mahdollisuudet tieto -ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tarvitaan oppimisympäristöjä, joissa oppilaat käyttävät opiskelussaan monipuolisesti laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita. Tieto -ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). Keskuskoulussa tietoja- viestintäteknologiaa käytetään osana opetus- ja oppimisympäristöä kaikissa aineissa. Toimivat kiinteät ja resurssiltaan riittävät langattomat verkot mahdollistavat opiskelun esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian laitteiden avulla eri muodossa: yhteisöllisesti, virtuaalisesti, jaettuna, etänä, mobiilisti, pelillisesti tai eri oppimistapojen sekoituksena. Tällöin voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin, jotka kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin. Nopeat yhteydet verkkoon, oppimista tukevat digitaaliset aineistot ja verkkopalvelut ovat kansalaisten laajassa käytössä edistäen elinikäistä oppimista. Keskuskoulussa tieto- ja viestintäteknologian oppimisympäristöjen käyttöönottoa mahdollistetaan pilvipalvelujen avulla. Lyhyellä tähtäimellä Google apps for education pyritään saamaan käyttöön koskien yläkoulun oppilaita ja henkilökuntaa. Gafe:n toiminta pitää saada laajennettua alakoulujen ja jopa esikoulun käyttöön huomioiden lasten kehitysasteen, jolloin saadaan jatkumo oppimisympäristöstä esikoulusta lukioon. Lisäksi käytetään pedanetin vanhaa ja uutta ympäristöä lisäämään erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia. Tietojen tallennuspaikkana toimivat kouluad ja Google drive tai vastaavat pilvipalvelut. Lisäksi huomioidaan ja ollaan mahdollisuuksien mukaan mukana mahdollisissa uusissa syntyvissä valtakunnallisissa oppimista tukevissa pilvipalveluissa. 10 (58)

Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisella tavalla ja niitä sovelletaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää sovituilla tavoilla. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). Tieto- ja viestintäteknologian käytön mahdollistavat laitteet, jotka tukevat edellä mainittuja ympäristöjä. Tavoitteena olisi, että jokainen oppilaalla olisi mahdollisuus oppia ja osallistua erilaisten tvt-ympäristöjen käyttöön. Tavoitten saavuttamiseksi on mahdollistettava myös oppilaiden ja henkilökunnan omien tvt-laitteiden käyttö sekä lisättävä / uudistettava koulujen omia jo vanhentuneita laitteita. Laitteiden lukumäärätavoite on kolme oppilasta konetta kohden. Kevyet mobiililaitteet ja kannettavat tietokoneet mahdollistavat luoda fyysisestikin erilaisia oppimisympäristöjä yksilö-, pari-, ryhmä- ja luokkatyöskentelyyn. Lisäksi huomioitava, että henkilökohtaisten laitteiden funktio koulussa on eri kuin laitteen muu käyttö. Ilmaisten toimisto-ohjelmien (esim LibreOffice ja OpenOffice) ja erilaisten alustojen (käyttöjärjestelmien) mahdollisuuksia kartoitetaan (vanhemmat koneet) ja otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön kaupungin ICT-palveluiden hyväksynnällä ja tuella. Näin pyritään hyödyntämään vanhaksi käyneitä tvt laitteita uusissa ympäristöissä. Esi- ja alkuopetuksessa tieto- ja viestintäteknologiaan tutustumisen sekä alakoulussa haltuunotettuja taitoja kerrataan ja hyödynnetään yläkoulun opetuksen oppimisympäristöissä. Samalla varmistetaan oppilaiden saama perusta tieto- ja viestintäteknologian taidoista sekä lähestytään tasoa, jossa tieto- ja viestintäteknologia on yksi kansalaistaito. Opettajat ja henkilökunta tarvitsee koulutusta sekä fyysisen laitteiston käsittelyyn että luotujen ympäristöjen hyödyntämiseen. Yläkoulun pitää pystyä antamaan mahdollisuudet oppilaille opiskella myös uusissa ympäristöissä saaden ohjausta oppiaineesta riippumatta. Tämä oppilaista lähtöisin oleva tarve lisää myös opettajien koulutustarvetta. 7. - 9. luokka Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Oppilaat saavat mahdollisuuden syventää aiemmin harjoiteltuja taitoja ja hyödyntää koulun ulkopuolella opittua. Teknologian käytöstä muodostuu luonteva ja tehokas osa oppilaan omaa ja yhteisön oppimista. Oppilaille muodostuu käsitys siitä, miten tieto- ja viestintäteknologiaa voi hyödyntää eri oppiaineiden opiskelussa, myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. Teknologian merkitystä yhteiskunnassa ja vaikutuksia kestävään kehitykseen tarkastellaan oppimistehtävien yhteydessä. 11 (58)

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaita ohjataan oma-aloitteiseen ja luovaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen erilaisissa oppimistehtävissä sekä eri tehtäviin sopivien työtapojen ja välineiden valinnassa. Oppilaille muodostuu käsitys teknologian monipuolisista mahdollisuuksista ja toimintalogiikasta. He harjaantuvat systematisoimaan ja organisoimaan sekä jakamaan tiedostoja. Osaamisen kehittyessä valmistetaan erilaisia digitaalisia tuotoksia. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia perehtyä ohjelmointiin osana eri oppiaineiden opintoja tai tietotekniikan valinnaiskursseilla. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaat ohjataan turvalliseen ja eettisesti kestävään tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Heille muodostuu käsitys, miten suojaudutaan mahdollisilta tietoturvariskeiltä sekä vältytään tiedon häviämiseltä. Vastuulliseen toimintaan ohjataan pohtimalla, mitä esimerkiksi käsitteet tietosuoja ja tekijänoikeus tarkoittavat, ja mitä seurauksia vastuuttomasta toiminnasta voi olla. Oppilaita opetetaan käyttämään asianmukaisia lähdeviittauksia ja jakamaan omia tuotoksiaan tekijänoikeusperiaatteita noudattaen. Heitä kannustetaan terveellisten ja ergonomisten työtapojen omaksumiseen. Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita ohjataan monipuoliseen tiedon hankintaan ja tuottamiseen sekä tietolähteiden monipuoliseen käyttöön oman luovan työskentelyn pohjana. Samalla harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja opitaan arvioimaan omaa ja muiden - myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen - tapaa toimia ja tuottaa tietoa. Oppilaita ohjataan käyttämään lähteitä myös tutun kieli- tai kulttuurialueen ulkopuolelta. Heitä rohkaistaan tekemään johtopäätöksiä tarjolla olevan tiedon perusteella ja kasvattamaan omaa tietovarantoaan uutta aineistoa tuottamalla. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Opetuksessa käytetään yhteisöllisiä palveluita ja ohjataan oppilaita huomaamaan vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle, tutkivalle työskentelylle ja uuden luomiselle. Oppilaita opastetaan käyttämään erilaisia viestintäkanavia ja -tyylejä tarkoituksenmukaisesti sekä tiedostamaan, minkälaisen vaikutuksen viesti vastaanottajaansa tekee. Oppilailla on mahdollisuus saada kokemuksia kansainvälisestä yhteydenpidosta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). Työskentelyyn tarvittavat taidot pyritään oppimaan alemmilla vuosiluokilla ja varmentamaan yläkoulun puolella eri oppiaineissa, mutta varsinainen työskentelytaitojen käyttö, ylläpitäminen ja kehittäminen ovat avainasemassa. Näin tieto- ja viestintäteknologiasta saadaan työkalu jokaiseen oppiaineeseen ja samalla oppijoille annetaan nykyaikaiset välineet oppimiseen ja nykyaikaisiin oppimisympäristöihin. Ainekohtaiset tieto- ja viestintätekniikan tavoitteet ja miten niihin päästään määritellään varsinaisesti uudessa opetussuunnitelmassa. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella. 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt -taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti ja turvallisesti. 3) Oppilaita ohjataan käyttämään tieto -ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). 12 (58)

Tavoitteena on saada oppilaille tieto- ja viestintätekniikan käytön perustaidot tulevaa 2. asteen opiskelua ja elämää varten. Tiedon tallentaminen, esittäminen ja siirtäminen ovat tietoyhteiskunnassa keskeisiä kansalaistaitoja. Medialuku- ja kirjoitustaidon opettaminen kuuluvatkin olennaisena osana perusopetuksen tavoitteisiin. Vuosiluokilla 7 9 tieto- ja viestintäteknologian käyttö työskentelyn tukena eri oppiaineissa on varmistettava ja oppilaiden saavuttama tieto- ja viestintäteknologian taitotaso on ylläpidettävä. Tieto- ja viestintätekniikantaidot ovat jatko-opinnoissa, niin lukiossa kuin ammatillisessa, koulutuksessa tarpeen. Lisäksi tietoturva, yksilönsuoja sekä tekijänoikeuksien kunnioittaminen ovat asioita, joita tulee työvälineohjelmien käytön lisäksi kerrata. 7-9 luokalla eri oppiaineissa mahdollistetaan oppilaan käyttää ja kehittää ala-asteella omaksumia tieto- ja viestintätekniikantaitojaan erilaisissa ympäristöissä ja erilaisilla ohjelmilla. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään opetuksessa monipuolisesti. Tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksiaan kehittää työskentelyään ja verkostoitua. Siten valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat. Työtapojen valinnassa huomioidaan pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet. Ops 2016 valtakunnalliset perusteet (kommentointivaiheen tekstiä). 7 9 luokilla tulisi oppilaille tarjota myös mahdollisuuksien mukaan keinoja laajentaa osaamistaan ja pyrkiä kehittämään tieto- ja viestintäteknologian erikoistaitojen opiskelumahdollisuuksia. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus valinnaisen tietotekniikan valitsemiseen ja tarjottavien lyhytkurssien avulla kehittää erilaisia tieto- ja viestintätekniikan erikoistaitoja. 13 (58)

Opiskelua medialuokassa. Kuva: Jari Penttinen (2013) Lukio - tieto- ja viestintäteknologia oppimisverkostossa Lukiossa tvt-teknologiaa käytetään erottamattomana osana lukion opetusta kaikissa aineissa. Opettajat ja opiskelijat muodostavat verkkojen avulla oppivan organisaation, jossa yhteisöllisyys ja yhdessä oppiminen ovat keskeisessä roolissa. Verkot ja tietokoneet ovat olennaisia työkaluja oppijan arjessa. Saarijärven lukion opiskelija osaa käyttää sosiaalisen median, pilvipalveluiden ja oppimisympäristöjen mahdollisuuksia oman oppimisverkoston (PLN) luomiseen. Opiskelijoiden omilla ja lukion tarjoamilla laitteilla päästään 1:1 opiskelija / laite-suhteeseen. Opiskelussa käytetään yleisesti yhteyksiä ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja muihin yhteistyökouluihin kotimaassa ja ulkomailla. Tieto- ja viestintätekniikasta on tullut erottamaton osa arkista koulutyötä ja pedagogiikkaa. Opiskelijat ovat tietoyhteiskunnan aktiivisia kansalaisia, jotka hallitsevat sosiaaliseen mediaan liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Kurssikokeisiin ja yo-kokeisiin vastataan tietokoneita ja -verkkoja hyödyntäen. Saarijärven lukiossa hyödynnetään opetuksessa MOOC-kursseja sekä muita avoimia oppimateriaaleja ja opettajat tallentavat omia oppituntejaan kertaus- ja opiskelukäyttöön. Opiskelijoiden kirjat ja 14 (58)

opintosuoritukset ovat pilvipalveluissa tai henkilökohtaisilla mobiililaitteilla tai läppärillä. Opinnoista kasaantuu opiskelijalle henkilökohtainen oppimisportfolio, josta on hänelle hyötyä jatko-opinnoissa. Saarijärven lukiosta valmistuvat opiskelijat saavuttavat hyvät ja monipuoliset tvt-taidot jatko-opintoihin yliopistoissa tai korkeakouluissa. Opettajilla tulee olla käytettävissä riittävät tvt-laitteet ja -taidot opetuksen tehokkaaseen toteuttamiseen ja suunnitteluun. Opettajilla on mahdollisuus päästä tvt-koulutukseen vuosittain ja tarvittaessa mahdollisuus tekniseen tai pedagogiseen tukeen oppitunneilla sekä opetusta suunniteltaessa. Opettajilla on käytössään henkilökohtaiset läppärit ja mobiililaitteet. Käytettävät ohjelmistot ja palvelut Saarijärven lukiossa käytetään pääsääntöisesti Googlen ja Pedanet tarjoamia pilvipalveluita ja - ohjelmistoja mutta tarpeen mukaan myös muita ratkaisuja. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus rakentaa henkilökohtaisia tvt-kokonaisuuksia, jotka poikkeavat koulun linjauksista (omalla kustannuksella mutta koulun pitää tukea erilaisia ratkaisuja). Tvt:tä käytetään kaikissa oppimistilanteissa kulloiseen tilanteeseen ominaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Ylioppilaskirjoituksissa käytettävät ohjelmistot Ohjelmistoluettelo päivittyy vielä tällä hetkellä nopeasti (huhtikuu 2014) joten kulloinenkin tilanne on tarkastettava ytl tai Digabin sivuilta ( Ytl: http://www.ylioppilastutkinto.fi/, Digabi: https://digabi.fi/ ). Tämän hetkinen tilanne on seuraavanlainen: MAOL-digitaulukot (Otava) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä Päätelaitteelle on hyväksytty seuraavat ohjelmistot: LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka) GIMP (kuvankäsittely) Pinta (kuvankäsittely) InkScape (vektorigrafiikka) Dia (vektorigrafiikka) wxmaxima (symbolinen laskenta) Texas Instruments N-spire (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä Geogebra (mm. kuvaajat) 15 (58)

LoggerPro (kuvaajat) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä ChemSketch (kemian kaavat ja reaktioyhtälöt) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä Ohjelmistolisenssit opintojen aikana YTL vastaa ohjelmistolisensseistä vain kokeen ajan. Opiskelujen aikana lisenssien hankinnasta vastaa joko opiskelija tai koulutuksen järjestäjä. Ohjelmistolisenssien hankinnan hintaa ei voi tällä hetkellä arvioida. Opiskelua tvt:tä hyödyntäen. Kuva: Jari Penttinen (2010) 16 (58)

Sivistystoimen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Opettajien koulutus Koulutustarvekysely 2014: Koulutustoiveet kohdistuvat pääsääntöisesti seuraaviin puutteisiin: perusasioiden kertaamiseen, pilvipalvelujen käyttöön ja median tuottamiseen.(liite 6) Ensimmäisenä koulutuskohteena on opettajien perustaitojen vahvistaminen: toimisto-ohjelmien käyttö, Pedanetin ja Gafen käyttö. Lukion koulutuksissa keskitytään sähköisen ylioppilastutkinnon asettamiin haasteisiin: sähköiset materiaalit ja kokeet sekä uusi lukioopetuksen pedagogiikka. Toisena tärkeysjärjestyksessä on kouluttaa osasta opettajista vertaistukeen pystyvät tvt-tukihenkilöitä. Kolmantena tavoitteena on ohjata opettajat tietoverkkojen tehokäyttöön ja henkilökohtaisten oppimisverkostojen käyttäjiksi, jolloin työnantajan rooli kouluttautumismahdollisuuksien tarjoana vähenee. 17 (58)

Koulutustarvekysely 2014: Kuvan ja videonkäsittely taidoissa on selkeästi puutteita. (Liite 6) Koulutustarvekysely 2014: Opettajien kyvyissä suunnitella ja toteuttaa verkko-opetusta sekä käyttää verkkoympäristöjen työkaluja on selkeitä puutteita.(liite 6) Koulutustarvekysely tulokset kertovat, että monella opettajalla on vaikeuksia selvitä uuden opetussuunnitelman mukana tuomista velvoitteista. Jotta tieto- ja viestintateknologian hyödyntäminen opetuksessa voisi onnistua, ohjataan vähintään 3 tuntia veso-koulutusta tieto- ja viestintäteknologian koulutukseen vuosittain ja mahdollistetaan että kolmanneksella opettajista on mahdollisuus päästä tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutukseen vuosittain. Uuden opetussuunnitelman myötä kaikkien opettajien on pystyttävä ohjaamaan oppijoiden tieto- ja viestintäteknologian opiskelua. Pedagoginen tuki Resurssoidaan erikseen ja nimetään eri tasoille / pedagogisiin tiimeihin tvt-tukihenkilöt. Alakouluille 3, yläkouluun 3 ja lukioon 1 henkilöä. Tvt-tukihenkilön tehtävänä on toimia pedagogisena tukena omalla tasollaan. Resurssia varataan 10,5 vvt vuodessa eli 1,5 vvt / tukihenkilö. Resurssointi tapahtuu vaiheittain sitä mukaa kun löydetään tai koulutetaan riittävän taitavia henkilöitä. Tavoitteena on että lukuvuonna 2018-19 käytössä olisi koko resurssi. 18 (58)

Pedagogisena tavoitteena on, että opettajalla on mahdollisuus saada tukea tvt:n opetuskäytössä ilmeneviin ongelmiin tai tukea uusien palveluiden käyttöönotossa. Vertaistuki helpottaa hyvien käytäntöjen juurtumista ja leviämistä. Budjettivuosi Opettajien koulutus Kustannusarvio (euroa) 2015 Rehtoreiden ja koulunjohtajien koulutus TVT-tukihenkilöiden koulutus ja toiminnan aloitus GAFE:n käyttöönotto ja työkaluohjelmien käyttö Uuden Pedanetin käyttöönotto 2016 TVT-tukihenkilöiden antama vierikoulutus TVT:n hyödyntäminen opetuksessa Mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa 2017 TVT-tukihenkilöiden antama vierikoulutus TVT:n hyödyntäminen opetuksessa 2018 TVT-tukihenkilöiden antama vierikoulutus TVT:n hyödyntäminen opetuksessa 2 000 7 500 3 000 3 000 9 000 3 000 3 000 12 000 3 000 19 000 3 000 TVT koordinaattori ja tukihenkilöt verkostoituvat paikallisesti, lähikuntien kanssa sekä valtakunnallisesti. Verkostoitusen avulla lisätään koulutusyhteistyötä, jolloin saadaan kattavampia koulutuspaketteja. Verkostoitumisen kautta voitaisiin päästä myös kouluttajavaihtoon kunnan sisällä ja lähikuntien kanssa. Laitteistohankinnat Ensimmäisenä uusitaan xp-käyttöjärjestelmän tietokoneet ja korvataan kannettavilla tietokoneilla (prioriteetti, yli 20% poistotahti). Riittävä wlan varustus, jotta noin 20 laitteen toiminta varmistetaan käytettävissä opetustiloissa. Lukion laitteistot täydennetään vastaamaan sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimuksia. Toisena hankinnan tavoitteena on lisätä tvt-laitteita siten että laitekanta saavuttaa asetetut tavoitteet. Laitekannan tavoitteeksi asetetaan perusopetuksessa 3:1 oppilasta / laite ja lukiossa 1:1 opiskelijaa / laite. Hankinnat painotetaan tarpeen perusteella, jotka ilmenevät lähtötilanne kartoituksesta (huhtikuu 2014 Liitteet 1, 2 ja 3 ). Laitekartoituksessa eivät ole mukana palvelimet (kouluad, WEB, sää), hallinnon koneet (rehtorit, apulaisrehtorit, koulusihteerit, opo/lopo) eikä varmistuskoneet (web, kouluad). 19 (58)

Kustannukset vuosittain Budjettivuosi Hankintamäärä (xp + uusi) Verkkolaitteet (lähinnä wlan, euroa) Opettajien koneet (kpl) Kustannusarvio (euroa) 2015 66 + 30 = 96 2000 21 64800 2016 66 + 25 = 91 2000 21 62300 2017 44 + 35 + 12 = 91 1000 21 62300 2018 0 + 62 + 29 = 91 1000 21 62300 Tavoitteena on että vuonna 2018 kouluilla on käytössä 477 konetta, joista vuosittain uusitaan 20% eli noin 95 kappaletta à 500 euroa. Opettajien työkoneiden määrä pysyy nykyisellä tasolla, mikä merkitsee 21 koneen vuosittaista uusimista. Opettajien koneiksi on perusteltua hankkia hieman oppilaskoneita järeämpiä koneita, à 800 euroa. Tämä merkitsee noin 62 000 euron investointia vuosittain. Oppilasmäärien väheneminen ei lyhyellä aikavälillä vähennä investointitarvetta, luvuissa on huomioitu lievä oppilasmäärän väheneminen (vuonna 2018 oppilasmäärän on arvioitu olevan 61 oppilasta vähemmän). Wlan-verkon rakentaminen toimivaksi vaatii muutaman tuhannen euron vuosittaisen investoinnin. Wlan-verkkoa rakennetaan pienten tukiasemien mutta tiheän verkoston periaatteella. Ainakaan tällä hetkellä ei ole tarvetta rakentaa kirjautumista kouluad:lle wlan-asemien kautta. Tilannetta tarkastellaan kuitenkin vuosittaisen tvt-strategian päivityksen yhteydessä. Muut TVT välineet ja ohjelmistolisenssit Perusvarustuksena Saarijärven kaupungin kouluissa on jokaisessa luokassa opettajakone, dokumenttikamera, wlan-yhteys ja projektori sekä opilasmäärää vastaavasti oppilaskoneita, jotka ovat joko wlan- tai lan-yhteydessä. Muuta tvt-välineistöä hankitaan koulukohtaisesti, esim kouluilla tulee olla käytössä digitaalinen video- ja stillkuvausvälineistö sekä mahdollisuus äänentallentamiseen digitaaliseen muotoon. Lisäksi kouluilla pitää olla mahdollisuus oppilaslaitteiden näytön peilaamiseen projektorille. Tämä voidaan toteuttaa ohjelmallisesti tai esim. apple-tv:n kautta. Suurin kustannuserä on projektoreiden ylläpito. Niitä tulee uusittavaksi vuositasolla noin 20 kappaletta. 20 (58)

Ohjelmistohankinnat Ohjelmistoissa keskitytään avoimen koodin ohjelmien käyttöön, jolloin maksullisia lisenssejä hankitaan rajoitetusti. Tässä vaiheessa on selvittämättä, mitkä sähköisessä ylioppilaskokeessa käytössä olevista ohjelmista ovat ilmaisia ja mihin vaaditaan maksulliset lisenssit. MS Officelisenssit hankitaan vain opettajien käytössä oleviin koneisiin. Hankinnan hinta jää esitettyä alhaisemmaksi jos koko kaupunki kilpailuttaa lisenssihankinnan yhtä aikaa. Opettajien sähköiset opettajamateriaalit muodostavat merkittävä kuluerän mutta opettajamateriaalien aiheuttamia kustannuksia on vaikea arvioida. Kustannukset ovat jokaisessa oppiaineessa vähintäänkin joitakin kymmeniä euroja vuosittain, esim. lukion maantiede 120 e / vuosi. Sähköisten opettajamateriaaleihin tapahtuu vähitellen ja tilannekohtaista tarveharkintaa soveltaen. Verkkoympäristöjen tallennustilasta eli pilvipalveluista joudutaan maksamaan myös lisenssimaksuja, joiden kokonaismäärää ei voi tällä hetkellä kovinkaan tarkasti arvioida. Näiden lisäksi tulevat mobiililaitteiden sovellusten maksut. Sovellukset eli appsit ovat verraten halpoja, jolloin riittävä varaus voisi olla 50 e / laite. Sähköisiin oppikirjoihin siirtyminen aloitetaan lukuvuonna 2014-15, ja soveltuvilta osiltaan kaikki oppikirjat ovat sähköisiä 2019-20. Sähköisillä kirjoilla voidaan saavuttaa jopa merkittäviä säästöjä perusopetuksen osalta. Säästömahdollisuudet on selvitettävä jatkoselvityksissä. Kustannukset vuosittain: Budjettivuosi Muut tvtlaitteistot (projektorit, apple-tv:t, kamerat ja muut tallentimet) Sähköiset opettaja materiaalit Ohjelmistot Kustannusarvio (euroa) 2015 10000 3000 7000 20000 2016 10000 6000 1500 17500 2017 10000 9000 1500 20500 2018 10000 9000 1500 20500 Tekninen tuki 21 (58)

Opetus perustuu jo nyt pitkälti tvt:n käyttöön ja tulevaisuudessa vielä enemmän esimerkiksi e- kirjojen yleistyessä, jolloin ongelmat tietokoneissa ja -verkoissa haittaavat koulutyötä vakavasti. Teknisen tuen järjestää kaupungin ict-palvelut. Ict-palvelut on mitoitettava siten, että tekniset ongelmat saadaan korjattua kohtuullisessa ajassa. Tämä tarkoittaa yhtä työntekijää lisää ictpalveluun. Verkkoyhteydet Wlan verkot rakennetaan siten, että tietoliikennenopeudet eivät merkittävästi laske vielä, jos luokassa on 20 mobiililaitetta verkossa. Lisäksi verkko toteutetaan siten, että se on oppilaiden käytettävissä myös välituntisin muualla kuin luokkatiloissa. Saarijärven sivistystoimen tieto- ja viestintästrategian päivittäminen Perustetaan TVT:n seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on vuosittain seurata TVT strategian toteutumista. Toteutumista selvitetään laitteistojen, koulutuksen ja toimintatapojen muuttumista mittaavilla kyselyillä. Ryhmä päivittää ja kehittää sivistystystoimen tieto- ja viestintästrategiaa. Lisäksi ryhmä voi täsmentää ja lisätä opettajien koulutusta uusien koulutustarvekyselyiden perusteella. Ryhmä tehtävänä on selvittää myös TVT strategian vaikutusta oppimisympäristöjen muuttumiseen. Saarijärven sivistystoimen tieto- ja viestintästrategian käsittelyaikataulu Koulunjohtajat ke 14.5.2014 Sivistyslautakunta ke 21.5.2014 Sivistyslautakunta kesällä 2014 Budjettikäsittely syksy 2014 TVT strategian toteutuminen ja päivitys kevät 2015 22 (58)

Liitteet: Liite 1: Laitekartoitus, Tietokoneet ja mobiililaitteet 6.4.2014 Liite 2: Laitekartoitus, Muut tvt-laitteet 6.4.2014 Liite 3: Koulujen yhteydet ja toimisto-ohjelmat 6.4.2014 Liite 4: Laitetavoitteet (tietokone ja mobiililaitteet) Liite 5: Osaamiskartoituksen kyselylomake Liite 6: Osaamiskartoituksen yhteenveto 16.4.2014 Lähteet: Koli, Hanne ja Kylämä, Marja (2000): Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia: työvälineitä kehittämistyöhön. Opetushallitus OPS 2016 - Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Opetushallitus. (Kommentointivaiheen tekstit) http://www.oph.fi/ops2016/103/0/perus- _ja_lisaopetuksen_perusteluonnosten_kommentointi_15_4_15_5_2014 Luettu: 15.4.2014 Pönkä H., Impiö N. ja Vallivaara V. (2012): Sosiaalisen median opetuskäyttö. Oppimisen teoriaa ja kokemuksia Deve1OPE-hankkeesta. Oulun yliopisto. Pönkä, Harto (2014): Tvt opetuksen, rehtorin ja opettajien verkostoitumisen tukena http://www.slideshare.net/hponka/topik-video2 Luettu: 14.4.2014 Salasvuo, Miikka (2014): Suuntana tulevaisuus - Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena. Uudistuva pedagogiikka ja sähköinen lukio-hanke. Luento diat. 21.1.2014 Turtiainen, S. ja Ylänen, H. (2006): Muutos kohti oppijoiden yhteisöä- Haaste johtamiselle perusopetuksessa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto 23 (58)

Liite 1: Laitekartoitus, Tietokoneet ja mobiililaitteet 24 (58)

Liite 2: Laitekartoitus, Muut tvt-laitteet 25 (58)

Liite 3: Koulujen yhteydet ja toimisto-ohjelmat 26 (58)

Liite 4: Laitetavoitteet (tietokone ja mobiililaitteet) 27 (58)

Liite 5: Osaamiskartoituksen kyselylomake Osaamiskartoitus opettajille 2014, Saarijärvi Kysely PERUSTIEDOT 1.1. Sukupuoli 1.Nainen 2.Mies 1.2. Ikäni 1. 20-30 vuotta 2. 31-45 vuotta 3. 46-56 vuotta 4. 57 - vuotta 1.3. Koulu, jossa työskentelen (Luokat, joita opetan) 1. Varhaiskasvatus 2. alakoulu 3. yläkoulu 4.lukio [[o:s=0]5. muu, mikä? Koulun nimi: 1.4. Joulukuun 2013 loppuun mennessä, kuinka monta vuotta olet ollut Opettajana 1. 0-1 vuotta 2. 2-5 vuotta 3. 5-10 vuotta 4. 10-15 vuotta 5. yli 15 vuotta 1.5. Opettajana tässä koulussa 1. 0-1 vuotta 2. 2-5 vuotta 3. 5-10 vuotta 4. 10-15 vuotta 28 (58)

5. yli 15 vuotta 1.6. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten rooliasi opettajana? 1. Lastentarhanopettaja 2. Luokanopettaja 3. Aineenopettaja 4. Lehtori 5. Erityisopettaja 6. Opinto-ohjaaja 7. Vararehtori 8. Rehtori 9. Jokin muu, mikä? OHJE Osaamiskartoituksen kysymykset: Kuinka osaan opettaa oppilasta hallitsemaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä käytännön työtaitoja? Kyselyssä esitetään tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä taitoja, jotka oppilaan tulisi hallita. Valitse alla olevista vaihtoehdoista parhaiten omaa osaamistasi kuvaava vaihtoehto (1-5), eli miten ITSE pystyt vastaamaan kyseiseen oppilaan taitotasoon. OHJE: Valittavana olevat vaihtoehdot lyhyesti: 1 = en osaa tätä itse / en ymmärrä kysymystä 2 = osaan tämän itse 3 = osaan näyttää tämän oppilaille 4= osaan ohjata tämän kehittymistä 5 = osaan ohjata tämän soveltamista uusiin oppimis- ja Malli: 1 2 3 4 5 OSIO 1 29 (58)

Oppilaan käytännön työtaidot: KUINKA ARVIOIN OMAT TAITONI OPASTAA, JOTTA OPPILAS OSAA: - osaa käyttää itsenäisesti tietokoneen oheislaitteita, kuten tulostinta, digikameraa ja skanneria - osaa käyttää monia ohjelmia samanaikaisesti ja tuntee leikepöydän käytön - osaa käyttää näppäimistöä sujuvasti kymmenellä sormella - osaa kirjoittaa tekstiä prosessina ja kopioida, leikata ja liittää tekstiä - osaa tuoda kuvan tai objekteja tekstiin sekä tehosteen esitysgrafiikkaohjelman diaan, muuttaa niiden kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä niiden ympärillä - osaa yksinkertaista kuvankäsittelyä - osaa yksinkertaista videonkäsittelyä - osaa käyttää sähköpostia - osaa tunnistaa tietokoneohjelmien perustoimintoja ja osaa hyödyntää näitä uusiin ohjelmiin tutustuessaan 30 (58)

- osaa tiedostohallinnan perusteet - osaa laatia esityksen esitysgrafiikkaohjelmalla - osaa kuvata digitaalisella kameralla tai kännykällä sekä siirtää kuvan tietokoneelle ja muokata sitä - osaa tallentaa, muokata ja toistaa ääntä tietokoneella - kiinnittää huomiota ergonomiseen työskentelyyn ja ymmärtää ergonomian merkityksen työskentelyssä OSIO 2: Tiedonhallinta KUINKA ARVIOIN OMAT TAITONI OPASTAA, JOTTA OPPILAS OSAA: - osaa suunnitella tiedonhankintaansa - osaa hakea internet-sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti - osaa tehdä esityksen/yhteenvedon ajatuksistaan 31 (58)

- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona - osaa arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden tietoa - osaa hakea tietoa hakukoneista, tietokannoista ja muista lähteistä - osaa käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta - osaa lähdekritiikin ja tekijänoikeuksien perusteet - osaa havainnollistaa esitystä tai tutkielmaa valmistamalla pienimuotoisen esityksen esitysgrafiikan avulla - osaa merkitä lähdeviitteet oikein tuotoksiinsa OSIO 3: Verkkokommunikointitaidot ja etiikka 32 (58)

KUINKA ARVIOIN OMAT TAITONI OPASTAA, JOTTA OPPILAS OSAA: - osaa käyttää pikaviestimiä (esim. messenger, skype, jne.) - osaa käyttää sosiaalisen median työkaluja (esim. youtube, wiki, blogi, pilvipalvelut, jne.) - osaa käyttää esitystekniikkaa ja av-laitteita - osaa osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti työskentelyyn erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä - osaa ilmaista itseään monipuolisesti ja vastuullisesti verkkoviestimissä sekä tulkita muilta tulevaa viestintää - ymmärtää ja kunnioittaa sananvapautta myös verkossa viestiessään - osaa turvata itsensä ja yksityisyydensuojansa - osaa käyttäytyä eettisesti, hyviä käytöstapoja ja sääntöjä noudattaen internetissä - osaa tekijänoikeuksien periaatteet 33 (58)

OSIO 4: Opettajan taidot oppimisprosessin tukena OSAAN: - osaan menetelmällisesti tukea oppilaiden yhteisöllistä tiedonrakentelua verkossa - osaan toteuttaa tvt:n avulla oppiaineita integroivia projekteja ja opetusta - osaan suunnitella ja toteuttaa verkko-opetusta oppimisprosessilähtöisesti - osaan hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppijan oppimisen ohjaamisessa - osaan käyttää pedagogisesti verkko-oppimisympäristön työkaluja - osaan tukea oppijoiden yksilöllistä oppimista verkko-oppimisympäristössä - osaan eriyttää opetustani tvt:ä hyödyntäen TOIVEENI vuosille 2014-2015 Haluaisin koulutusta seuraavissa tvt taidoissa ja sisällöissä: 1. 2. 3. 34 (58)

35 (58)

Liite 6: Osaamiskartoituksen yhteenveto 36 (58)

37 (58)

38 (58)

39 (58)

40 (58)

41 (58)

42 (58)

43 (58)

44 (58)

45 (58)

46 (58)

47 (58)

48 (58)

49 (58)

50 (58)

51 (58)

52 (58)

53 (58)

54 (58)

55 (58)

56 (58)

57 (58)

58 (58)