Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään ja että perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatkoopintoihin siirtymistä.
VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET (630/1998, 3 ) vammaisille opiskelijoille tarkoitettu valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistava koulutus sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävä kotitalousopetus lisäksi nuorille on tarjolla perusopetuksen lisäopetus ja työpajatoiminta
Selkiyttämistyön tilanne Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttämistyön loppukeväästä 2012 yhdessä OPH:n asiantuntijoiden kanssa Opetushallitus laati työn pohjaksi SWOT-analyysit kaikista valmistavista ja valmentavista koulutuksista sekä yhteenvedon niiden tehtävistä ja tavoitteista. Opetushallitus on teettänyt kaksi selvitystä: Toimintaympäristöanalyysin - valmistavien ja valmentavien koulutusten arvolähtökohdat ja yhteiskunnallinen tehtävä valmistavien ja valmentavien koulutusten opiskelijoiden jatkokoulutusvaihtoehdot ja sijoittuminen jatko-opintoihin. Työhön ovat osallistuneet myös koulutuksen järjestäjien edustajat kahdessa työseminaarissa.
Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso Joustavan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistäminen-työryhmä ehdotti keväällä 2013, että luodaan nuorten oppisopimuskoulutukseen ennakkojakso, joka toteutetaan ei-työsopimussuhteisena. Ennakkojakson tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus. Ennakkojakson kehittäminen kytketään osaksi käynnissä olevaa ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten kehittämistä. Ennakkojaksoa voi käyttää sekä koko perustutkintoon että tutkinnon osaan johtavaan oppisopimuskoulutukseen ja sen pituus voi vaihdella yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta olla enintään 20 ov. Kokeiluhanke toteutetaan vuonna 2014. Kokeilua tuetaan valtionavustuksella, jonka kustannukset ovat 5 miljoonaa euroa.
SELVITYSTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Hallitusohjelma/ KESU Oppivelvollisuus Nuorisotakuu/koulutustakuu Koulutuksellisen tasa-arvon toimintaohjelma Uudistuneet opiskelijaksi ottamisen perusteet ja valintakokeiden uudistaminen Rahoituslainsäädännön muutokset Opiskelijahuoltolainsäädännön muutokset TUTKE (NQF/ECVET) Perusteiden rakenteistaminen/ yksilölliset opintopolut Muut nivelvaiheen koulutukset ja muiden hallinnonalojen toimet
ns. VALMA-koulutuksen malli Uudistuksella on tarkoitus yhdistää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus ja vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (sen toinen toteutusmuoto eli Valmentava I), joista muodostetaan kokonaisuus, jonka sisällä on mahdollisuus joustavasti valita opintoja eri moduuleista. Vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Työhön ja itsenäiseen elämään valmistava koulutus, Valmentava II) säilyisi tästä erillisenä ja sitä voitaisiin järjestää vain ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Koulutuksen rakenne olisi modulaarinen ja sen kokonaislaajuus 20-40 ov. Koulutuksen alussa olisi kaikille yhteinen ja pakollinen orientaatiojakso (orientaatio-osa) = Ammatilliseen koulutukseen valmistautuminen, joka sisältäisi alkukartoitusta, opinto-ohjausta ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaa. Tässä alkumoduulissa olisi tarkoitus myös saada perusvalmiuksia ammattien ja ammatillisen koulutuksen tuntemukseen, mahdollisesti toteuttaa koulutuskokeiluja ja vierailuja sekä laatia urasuunnitelman pohjaa.
ns. VALMA-koulutuksen malli Orientaatiojaksolla voisi valita myös oppisopimuksen ennakkojakson, jonka aikana nuoren valmiuksia opiskella työelämälähtöisesti vahvistetaan ja tuetaan häntä löytämään sopiva oppisopimusyritys / hänen ja oppisopimusyrityksen yhteistyötä. Muut valittavat moduulit, joiden laajuus voisi yksilökohtaisesti opiskelijan tarpeiden mukaan vaihdella, voisivat rakentua esimerkiksi seuraavien tavoitteiden ja sisältöjen varaan: Oppimisen vahvistaminen (tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen, elinikäisen oppimisen avaintaidot, kielitaito, muut yleiset valmiudet) Työelämään valmistautuminen (esim. yhteiskunnassa toimiminen, kansalaistaidot, ryhmässä toimiminen, vuorovaikutus, asenteet, ammattien ja työelämän tuntemus tarkemmin, työharjoittelut, työpajat ja vierailut, oppisopimukseen suuntautuminen)
ns. VALMA-koulutuksen malli Toimintakyvyn vahvistaminen (esim. itsetuntemus ja sosiaaliset taidot, arkielämän taidot, kotitalouden perustaidot, liikunta ja terveys, turvallisuus). Toimintakyvyn vahvistamista voi laajentaa kuntouttavan opetuksen suuntaan joko oman moduulin avulla tai tätä moduulia kasvattamalla. Arjen taitojen vahvistaminen (esim. arjen rytmi, asuminen ja viihtyisyys, oman talouden hoito, kotitalouden perustaidot, liikunta ja terveystieto). VALMA-koulutukseen tulee voida valita osia ammatillisista opinnoista (tutkintoon johtavasta koulutuksesta, ammatillisista tai yhteisistä opinnoista), alueellisesta tarjonnasta muutoin tai koulutuksen järjestäjän muusta tarjonnasta. Koulutuksen osia voisivat järjestää myös järjestöt, yhdistykset, työpajat ja muut tahot.
ns. VALMA-koulutuksen malli Koulutuksen olisi suunnattu ensisijaisesti suoraan peruskoulun päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa, opiskeluvalmiuksien parantamista tai muuta valmennusta. Toisena tärkeänä kohderyhmänä ovat eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestelmässä. Koulutus tulee suunnata nimenomaan nuorille, joilla on vaara syrjäytyä koulutuksesta ja jotka tarvitsevat lisätukea siirtyäkseen jatko-opintoihin. Tavoitteena on myös, että perusvalmiuksien parantaminen ehkäisee myös keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä.
Aikataulut - syksyllä 2014 annetaan HE eduskunnalle, valmistelu ja lausuntokierros esityksestä keväällä 2014. - lain vahvistusprosessi viimeistään vuoden alussa 2015 - uudet lait voimaan 1.8.2015 - koulutuksen järjestämislupien haku OKM:stä syksyllä 2014, päätökset niistä voidaan tehdä, kun laki on vahvistettu (vuoden alussa 2015) - Opetushallitus asettaa opetussuunnitelmaprojektin vuoden alussa 2014 (tiedettävä silloin HE sisältö)> perusteiden rakenne noudattaa tutkintojen perusteiden vastaavaa: a) valmistavan koulutuksen perusteet ja b) muut määräykset (jotka koskevat Valmaa) - koulutuksen rahoitus ja yksikköhinnat määritellään syksyllä 2014 (nykyisten valmistavien ja valmentavien pohjalta, sillä rahoituksen kokonaisuudistus ei ehdi vielä siinä vaiheessa) > periaatteena, että moduulit olisivat samankokoisia/samalla jaollisia, mutta voisivat olla erihintaisia.
KIITOS!