Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta 2014 Vastuuvirkamiesten tulokset (n=215)
Aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantaa vuodesta 2007 Opetushallitus toteutti yhdessä Fountain Parkin kanssa valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurannan koordinaattoreille ja vastuuvirkamiehille 4.2. 7.3.2014 Säännöllinen seuranta on toteutettu vuodesta 2007 lähtien seitsemän kertaa, koordinaattoreille suunnattuna kolme ja vastuuvirkamiehille kaksi kertaa Edellinen koordinaattoreiden ja vastuuvirkamiesten seuranta on keväältä 2010 16.4.2014 2
Aamu- ja iltapäivätoiminnan seurannan tavoitteet 2014 Seurannan tavoitteena on lisätä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta käytävää keskustelua kunnissa ja valtakunnallisesti eri foorumeilla Saada kokonaiskäsitys valtakunnallisesti toiminnan järjestämisen haasteista sekä kentän toimijoiden näkemyksistä haasteiden ratkaisemiseksi Tuottaa määrämuotoista tietoa kunnille toiminnan järjestämisen palautteeksi Lisätä toiminnan tavoitteellisuutta ja edistää jatkuvasti sen laatua 16.4.2014 3
Taustatietoja osallistujista 16.4.2014 4
APIP-toiminnan puitteet 16.4.2014 5
APIP-koordinaattorin työaika Onko kuntanne koordinaattori osa-aikainen vai kokopäiväinen? Kuinka monta tuntia viikossa hän keskittyy koordinaattorille kuuluviin tehtäviin? Koordinaattorit tekevät työtään useimmissa kunnissa osaaikaisesti; kokopäiväinen koordinaattori toimii 17 %:ssa osallistuneista kunnista Kuntakoordinaattorin tehtäviä voi hoitaa oman työnsä ohella myös rehtori, varhaiskasvatusjohtaja tai -päällikkö, opetuspäällikkö, päivähoidon johtaja, vapaa-aikasihteeri tai koulusuunnittelija Arviot koordinaattorin tehtäviin viikoittain käytettävästä työajasta vaihtelevat suuresti alle tunnista aina kokopäiväviikkotyöaikaan saakka 16.4.2014 6
APIP-toiminnan laatu Miten kuntanne varmistaa APIP-ohjaajien osaamistarpeet? Onko perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit huomioitu kunnan suunnitelmissa? APIP-ohjaajien osaamistarpeet varmistetaan: Koulutustarvekyselyjen mukaisella täydennyskoulutuksella Kehityskeskusteluilla Rekrytoimalla päteviä työntekijöitä 90 % osallistujista kertoo perusopetuksen APIP-toiminnan laatukriteereiden olevan huomioitu kuntien suunnitelmissa. 16.4.2014 7
APIP-toiminnan paikkajaosta päättäminen Miten APIP-toiminnan paikkajaosta päätetään kunnassanne? Mikä on paikoista päättävän toimielimen nimi / viranhaltijan asema? Useimmassa kunnassa kaikki hakijat ovat saaneet APIPpaikan, etusija 1. ja 2. luokan sekä erityisen tuen piirissä olevilla oppilailla APIP- paikkojen päätöksentekijä sijoittuu yleisimmin sivistystoimeen: tällöin päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja, sivistys-/koulutuslautakunta tai koulun rehtori. Myös varhaiskasvatuksen työntekijä (päällikkö tai johtaja) tai APIPkoordinaattori voi päättää paikkajaosta. 16.4.2014 8
Kuntaliitos keskeisin APIP-toiminnan haaste lähitulevaisuudessa Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Mikä haaste on keskeisin? (n=542) Ohjaajat ja henkilöstö sekä talous puhututtaa eniten. Kuntaliitoksia pidetään keskeisimpinä haasteena tulevaisuuden APIPtoiminnalle. Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. 16.4.2014 9
Kuntaliitosten haasteellisuus jakaa voimakkaasti mielipiteet Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Mikä haaste on keskeisin? Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. 16.4.2014 10
Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Keskeisin (mutta näkemyksiä jakava) haaste: tulevat mahdolliset kuntaliitokset luovat epävarmuutta ja odottavaa tunnelmaa Vaikuttamismahdollisuudet koetaan pieniksi, koska päätös on muiden käsissä. Sujuva nykyinen kuntarajojen ylittävä yhteistyö luo optimistisuutta. Asian etenemisestä tiedottaminen avainasemassa. Selvityksen alla oleva kuntaliitos. Uuden toimintakulttuurin - myös tiedottamisen osalta - aikaansaaminen vaatii työnsä ja aikansa. Suunnittelun ja yhteistyön tekeminen jo ennen mahdollisia kuntaliitoksia tekevät asioitten sujumisen helpommiksi. On helpompi neuvotella asioista jo silloin, kun on kaksi tasavertaista neuvottelijaa, eikä vasta sitten, kun toinen kunta on lakannut olemasta. 16.4.2014 11
Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Puhutuin haaste: ammattitaitoisten ohjaajien rekrytointi, pysyvyys ja riittävä määrä Näin vastataan: Ohjaajien täydennyskoulutusta yhä vaativamman ja moninaisemman oppilasaineksen kanssa toimimiseen sekä kodin, koulun ja APIP-toiminnan kesken tehtävään yhteistyöhön Vaikeat perhetilanteet. Perhetaustoja on hyvin erilaisia: MAMU-perheitä, eroperheitä, sijaisvanhempia, romaniperheitä, huostaanotettuja lapsia. Nämä tarvitsevat myös APIP-toimintaa. Välttämättä APIP-toiminnassa ei ole varattu riittävästi resursseja näiden haastavassa tilanteessa olevien lasten tukemiseen. Kerhonohjaajien koulutus ei välttämättä riitä haastavien lasten kohtaamiseen. Ohjaajille pitäisi järjestää yhteistapaamisia erityisopettajan ja lapsen opettajan kanssa, jotta APIP -toiminnan ohjaajat saisivat ohjeita ja vinkkejä arjen haasteisiin. 16.4.2014 12
Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Toiseksi puhutuin haaste: rahan riittävyys uhka toiminnan jatkuvuudelle Näin vastataan: yhteiskunnallinen arvokeskustelu APIP-toiminnan tärkeydestä varhaisen tuen toimintamallina, toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen, vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen, asiakasmaksujen tarkistus, valtionosuuden säilymisen varmistaminen, toiminnan yhdistäminen esiopetukseen tai koulunkäyntiavustajien toimenkuvaan Osoitetaan luotettavalla tavalla luottamushenkilöille toiminnan vaikuttavuus (lasten kasvua ja perheiden toimintaa ja lasten tuen tarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, sote-kulujen väheneminen) ja sitä kautta saadaan riittävät taloudelliset resurssit. Vaihtoehtona koulunkäyntiohjaajien työajan kasvattaminen ja heidän tehtäväkuvansa muuttaminen. Tai toiminnan järjestäminen vapaaehtoisperiaatteella. 16.4.2014 13
Ehdotuksia muiden haasteiden ratkaisemiseksi APIP-toiminnan ja koulun yhteistyö Wilman hyödyntäminen tiedon välittämisessä, suunnitelma yhteisistä tiedotushetkistä ja -kokouksista, APIP-työntekijöille velvoite pitää itsensä ajan tasalla koulun tapahtumista ja päinvastoin Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa Säännöllinen tiedottaminen, toiminnan tavoitteiden kirkastaminen, ylipalvelun lopettaminen, vanhempien vastuun korostaminen, saumaton yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintatavat koulun, APIPtoiminnan, kodin ja tarvittaessa sosiaalitoimen välillä, vanhemmat mukaan toiminnan kehittämiseen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kasvava määrä APIP-ryhmissä Ohjaajien ammattitaidon varmistaminen rekrytointitilanteessa, tiivis yhteistyö perusopetuksen (erityisopettajien ja oppilashuollon) ja päivähoidon kanssa 16.4.2014 14
Ehdotuksia muiden haasteiden ratkaisemiseksi Isot ryhmäkoot Ryhmiin lisää ohjaajia, toimintaan raja lapsimäärälle per koulutettu ohjaaja Toimitilat Koulun tilojen maksimaalinen käyttö, päiväkotien ja nuorisotalojen tilojen hyödyntäminen Vähenevä lapsimäärä Esikoululaisten ja ylemmän luokan oppilaiden mukaanotto APIPryhmään, toiminnan yhdistäminen esim. sivukylän päivähoitoryhmän kanssa Tiedottaminen Sähköisen reissuvihkon ja Wilman käytön laajentaminen koskemaan myös APIP- toimintaa, toimijoiden tiedotusosaamisen varmistaminen, kaikkien huoltajien sitouttaminen käyttämään sähköistä järjestelmää, paikallislehden ja internet-sivujen hyödyntäminen 16.4.2014 15