Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Koordinaattoreiden tulokset (n=229)

Transkriptio

1 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta 2014 Koordinaattoreiden tulokset (n=229)

2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantaa vuodesta 2007 Opetushallitus toteutti yhdessä Fountain Parkin kanssa valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurannan koordinaattoreille ja vastuuvirkamiehille Säännöllinen seuranta on toteutettu vuodesta 2007 lähtien seitsemän kertaa, koordinaattoreille suunnattuna kolme ja vastuuvirkamiehille kaksi kertaa Edellinen koordinaattoreiden ja vastuuvirkamiesten seuranta on keväältä

3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan seurannan tavoitteet 2014 Seurannan tavoitteena on lisätä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta käytävää keskustelua kunnissa ja valtakunnallisesti eri foorumeilla Saada kokonaiskäsitys valtakunnallisesti toiminnan järjestämisen haasteista sekä kentän toimijoiden näkemyksistä haasteiden ratkaisemiseksi Tuottaa määrämuotoista tietoa kunnille toiminnan järjestämisen palautteeksi Lisätä toiminnan tavoitteellisuutta ja edistää jatkuvasti sen laatua

4 Ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden APIP-toimintaan hakeutuminen Kuinka monta perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilasta hakeutui APIP-toimintaan lukuvuodeksi ? Kuinka moni hakijoista sai paikan? 219 kunnasta ilmoitettiin hakijoiden ja paikan saaneiden määrä Keskimäärin toimintaan hakeutuneita oli 140 oppilasta / kunta (vaihteluväli ) Paikan saaneita oli keskimäärin 138 oppilasta / kunta (vaihteluväli ) 198 kunnassa eli 90 %:ssa kunnista paikan sai 100 % hakijoista Pienin paikan saaneiden osuus oli 65 % Kolmessa kunnassa eli yhdessä prosentissa kunnista paikan saaneiden osuus oli alle 80 %

5 Toisen vuosiluokan oppilaiden APIP-toimintaan hakeutuminen Kuinka monta perusopetuksen toisen vuosiluokan oppilasta hakeutui APIP-toimintaan lukuvuodeksi ? Kuinka moni hakijoista sai paikan? 219 kunnasta ilmoitettiin hakijoiden ja paikan saaneiden määrä Keskimäärin toimintaan hakeutuneita oli 79 oppilasta / kunta (vaihteluväli ) Paikan saaneita oli keskimäärin 74 oppilasta / kunta (vaihteluväli ) 180 kunnassa eli 82 %:ssa kunnista paikan sai 100 % hakijoista Pienin paikan saaneiden osuus oli 34 % 11 kunnassa eli viidessä prosentissa kunnista paikan saaneiden osuus oli alle 80 %

6 3. 9. vuosiluokan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden APIP-toimintaan hakeutuminen Kuinka monta perusopetuksen vuosiluokan erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta hakeutui APIP-toimintaan lukuvuodeksi ? Kuinka moni hakijoista sai paikan? 220 kunnasta ilmoitettiin hakijoiden ja paikan saaneiden määrä Keskimäärin toimintaan hakeutuneita oli 10 oppilasta / kunta (vaihteluväli 0-320) Paikan saaneita oli keskimäärin 12 oppilasta / kunta (vaihteluväli 0-714) 211 kunnassa eli 96 %:ssa kunnista paikan sai 100 % hakijoista, tämän lisäksi kahdeksassa kunnassa oli paikan saajia enemmän kuin hakijoita Pienin paikan saaneiden osuus oli 0 % (ainoa hakija ei saanut paikkaa) Viidessä kunnassa eli kahdessa prosentissa kunnista paikan saaneiden osuus oli alle 80 %

7 APIP-toiminnan paikan saamisen valintaperusteet Jos kaikille APIP-paikkaa hakeneille oppilaille ei voitu paikkaa tarjota, mitkä olivat valintaperusteet paikan saamiselle? Suurelta osin kaikki hakijat olivat saaneet APIP-paikan, mutta mikäli hakijoita oli paikkoja enemmän, pyrittiin löytämään paikat ensisijaisesti: Erityistä tukea tarvitseville oppilaille 1. luokan oppilaille (kokoaikaiset ennen osa-aikaisia) 2. luokan oppilaille (kokoaikaiset ennen osa-aikaisia) Paikka voi jäädä myöntämättä jos toinen vanhemmista on kotona, kuten myös jos hakijoita ei ole tiettyyn ryhmään riittävästi. Arvonta ja/tai hakemusten saapumisjärjestys ratkaisee tasaväkisten hakijoiden kohdalla. Kunnilla on käytössään 1-5 valintaperustetta. Osa kunnista pystyy jakamaan paikat yhdellä perusteella, osa käyttää perusteita tarvittaessa enemmän

8 APIP-toiminnasta perittävä asiakasmaksu Mikä on kunnassasi APIP-toiminnasta perittävä asiakasmaksu? 3 h / pvä keskiarvo 55,90 min-max max 60 / 3 h 4 h / pvä keskiarvo 70,20 min-max max 80 / 4 h Yli 4 h / pvä keskiarvo 80,10 min-max / 138 kunnasta 153 / 159 kunnasta / yli 4 h 77 / 167 kunnasta (100 % max 140 )

9 Toimintamaksujen alennukset ja vapautukset 79 %:ssa osallistujakunnista myönnetään alennuksia ja / tai vapautuksia APIP-toimintamaksuista

10 Ohjeistus alennuksista ja vapautuksista Kaikissa alennuksia ja/tai -vapautuksia myöntävissä kunnissa ei ole ohjeistusta tähän

11 Alennusten ja vapautusten myöntöperusteet Millä perusteella mahdolliset alennukset ja/tai vapautukset myönnetään? Kuka tekee päätökset maksualennuksista ja maksuvapautuksista? Yleisimpinä alennusten ja vapautusten syinä ovat perheen taloudelliset syyt, lapsen kehitysvamma, lastensuojelun asiakkuus, sisaralennus ja toiminnan vähäinen käyttö Alennusperusteet yhteneväisiä päivähoidon kanssa Sosiaalitoimi lausunnonantajana, jos kyseessä sosiaaliset perusteet Päätökset tehdään eri tavalla kunnissa: maksualennuksista tai -vapautuksista voi päättää päivähoidon, sivistystoimen tai koulutoimen johtajat tai päälliköt, koulun rehtori, lautakunta tai koordinaattori

12 Asiakasmaksujen vapautuksen / alennuksen piirissä olevat lapset Kuinka monta prosenttia toiminnan piirissä olevista lapsista on asiakasmaksujen vapautuksen / alennuksen piirissä? Vapautusten ja alennusten piirissä olevien lasten osuuden ilmoitti yhteensä 184 kuntaa 52 kunnassa ei ole lapsia alennusten tai vapautusten piirissä 132 kunnassa myönnettiin vapautuksia ja alennuksia lasten osuus vaihteli välillä 0,04-50 % Vapautuksia ja alennuksia on myönnetty yli 5%:lle lapsista: 36 kunnassa yli 10%:lle lapsista: 10 kunnassa yli 20%:lle lapsista: 4 kunnassa yli 30%:lle lapsista: 3 kunnassa

13 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat keskeisin haaste APIP-toiminnalle lähitulevaisuudessa Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Mikä haaste on keskeisin? (n=560) Ohjaajat ja henkilöstö puhututtaa eniten, mutta keskeisimpänä haasteena tulevaisuuden APIPtoiminnalle pidetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuuden kasvua. Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden.

14 Yhteistyö, vähenevä lapsimäärä ja kuntaliitokset aiheuttavat eniten erimielisyyttä Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Mikä haaste on keskeisin? (n=560) Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä

15 Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Keskeisin haaste: erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrän lisääntyminen Näin vastataan: Ohjaajien koulutuksen ja työnohjauksen avulla lisää toimintamalleja hankaliin tilanteisiin, ohjaajien määrän lisääminen suhteessa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrään, lapsen ympärillä olevien toimijoiden yhteiset pelisäännöt, ohjaajat mukaan oppilashuoltoryhmiin Erityistä huomiota tarvitsevien lasten määrän lisääntyminen. Ryhmissä entistä enemmän erityistä huomiota tarvitsevia lapsia. Osa lapsista on hyvin aggressivisesti käyttäytyviä. Ryhmiin tarvittaisiin enemmän ohjaajia, jotta lasten ja työntekijöiden turvallisuus voidaan varmistaa. Apip-toiminnan ohjaajat pitäisi ottaa oppilashuoltoryhmään, että he voisivat kertoa oman näkemyksen lasten käytöshäiriöistä ja ongelmista.( Apiptoiminnan ohjaajilla on enemmän tietoja ja havaintoja lapsista, kun lapset ovat avoimempia ohjaajille kun opettajille ja tilanne on kodinomainen silloin lapset ovat vapautuneimpia)

16 Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Toiseksi keskeisin haaste: isot ryhmäkoot uhkaavat toiminnan laadukkuutta Näin vastataan: Ohjaajien määrän lisääminen isoissa ryhmissä (määräsuositusten sijaan määräyksiä), yhteistyötä koulujen, nuorisotalojen ja kerhotoiminnan kanssa tarvittavien tilojen ja välineiden sekä uusien toimivampien pedagogisten ratkaisujen löytymiseksi Ryhmäkoot ja kunnan tilanne. Tällä hetkellä ryhmäkoko on kohtuullinen, mutta jatkossa jos ryhmät suurenevat tulee eteen tilojen ahtaus ja löytyykö siinä vaiheessa kunnalta rahaa toiminnan kehittämiseen. Tilakysymyksen esillä pitäminen aina uuden lukuvuoden suunnittelun alkaessa koululla - iltapäiväkerho unohtuu suunnittelussa

17 Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Kolmanneksi keskeisin haaste: kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa Näin vastataan: Yhteistyön toivekartoitus vanhemmille, luonteva säännöllinen yhteydenpito eri kanavin. Passiivisten vanhempien aktivointi "matalan kynnyksen" tapahtumilla, esim. toiminnallisilla vanhempainilloilla, kahvihetkillä lapsen hakutilanteessa ja keskusteluvarteilla. Vanhempien osallistuttaminen. Lisää vanhempia mukaan toiminnan suunnitteluun, yhteisten pelisääntöjen luomiseen, saman arvopohjan luomiseen Haasteena on ollut, kuinka saamme vanhemmat kommunikoimaan ja sopimaan asioista iltapäiväkerho-ohjaajien kanssa. Ohjaajamme ovat ottaneet käyttöön "reppuvihkot", joiden kautta vanhempien kanssa asioista sopiminen on vaivattomampaa

18 Mitä haasteita APIP-toiminnassa on seuraavan viiden vuoden aikana? Miten haasteisiin voitaisiin vastata? Puhutuin haaste: ammattitaitoisten ohjaajien motivaatio ja jaksaminen Näin vastataan: Täydennyskoulutukset, työnohjaukselliset tapaamiset, työkykyä ylläpitävä toiminta, vertaistukitapaamiset, vakituinen työpari edistävät jaksamista ja motivaatiota. Toiminnan puitteet oltava kunnossa. Ohjaajien yhteisiä koulutuksia ja tapaamisia. Yhteisissä tilaisuuksissa saataisiin kuulla miten muilla kunnilla menee. Saataisiin hieman yhtenäistettyä toiminnan linjoja. Vertaistuen voimalla jaksettaisiin vastata arjen haasteisiin. Kun saadaan ohjeet suuriin lapsiryhmiin ja tiloihin, niin ohjaajatkin jaksavat paremmin. Työyhteisöllä ja tyky-toiminnalla ja ennen kaikkea täydennyskoulutuksella suuri merkitys ohjaajien jaksamiseen

19 Ehdotuksia muiden haasteiden ratkaisemiseksi APIP-määrärahojen riittäminen Asiakasmaksujen nostaminen, järjestötoimijoiden saaminen mukaan toimintaan, enemmän resurssi- ja kehittämisyhteistyötä varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen kanssa, APIP-toiminta vapaaehtoisesta lakisääteiseksi: päättäjien lobbaaminen toiminnan tarpeellisuudesta, vaikuttavuuden osoittaminen Riittävän isot ja vain APIP- toimintaan tarkoitetut tilat Nuorisotalojen ja päivähoidon tilojen hyödyntäminen, yhteinen järkevän käytön suunnitelma koulun kanssa Koulun, esikoulun, kerhotoiminnan ja naapurikuntien kanssa tehtävä yhteistyö Kaikkiin kuntiin APIP-koordinaattori koordinoimaan yhteistyötä, ohjaajat mukaan moniammatillisiin yhteistyöryhmiin, kerhotoiminnan suosittelu ensisijaisesti kotona olevien vanhempien lapsille

20 Ehdotuksia muiden haasteiden ratkaisemiseksi Vähenevä lapsimäärä APIP- toiminta osaksi koulujen kerhotoimintaa tai päivähoidon toimintaa Kuntaliitokset Selkeästi nimetyt muutoksen vastuuhenkilöt, päättäjien lobbaaminen APIP-toiminnan tarpeellisuudesta, paikallisen koordinoinnin säilyttäminen