TALOUSARVIO v. 2015 ja TALOUSSUUNNITELMA v. 2015 2017 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus 10.12.2014 316 Kunnanvaltuusto 18.12.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. KUNNAN ALUE JA SIJAINTI... 3 3. VÄESTÖ... 4 4. KUNNAN ARVOT, VISIO JA STRATEGIA... 4 4.1 Arvot, visio ja strategia... 4 4.2 Hyvinvointisuunnitelma... 12 5. KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN TAVOITTEET... 14 6. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KAUDELLA 2014 2016... 16 7. TALOUSARVION SISÄLTÖ... 19 8. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA... 20 8.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 20 8.2 Talousarvion ja talousarvion valmisteluohjeen vertailu... 22 8.3 Käyttötalous- ja tulossuunnitelmaosa... 23 8.4 Rahoituslaskelma... 29 8.5 Henkilöstö... 30 8.6 Sisäiset erät... 33 9. KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 34 TEHTÄVÄALUE: 1100 Tarkastustoimi... 34 TEHTÄVÄALUE: 1150 Yleishallinto... 35 TEHTÄVÄALUE: 1400 Kehittämispalvelut... 39 TEHTÄVÄALUE: 2100 Sosiaalipalvelut... 42 TEHTÄVÄALUE: 2250 Terveyspalvelut... 43 TEHTÄVÄALUE: 4100 Koulutus-, varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelut... 44 TEHTÄVÄALUE: 4200 Vapaa-aikapalvelut... 52 TEHTÄVÄALUE: 5100 Tekniset palvelut... 56 TEHTÄVÄALUE: 5150 Ruokahuolto- ja siivouspalvelut... 58 TEHTÄVÄALUE: 5200 Rakennusvalvonta... 60 TEHTÄVÄALUE: 5250 Ympäristönsuojelu... 61 TEHTÄVÄALUE: Vesihuoltolaitos... 63 10. INVESTOINTIOSA... 65 LIITE 1 Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuuksista ja muista toimintaohjeista... 70 LIITE 2 Kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleiset perusteet72 LIITE 3 Pälkäneen hyvinvointisuunnitelma 2015... 76
1. JOHDANTO Valtuusto käynnisti vuonna 2009 talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisen siten, että hyväksytyt toimenpiteet vaikuttivat täysimääräisesti vuoteen 2013. Tasapainottamistoimenpiteiden tavoiteltu vaikutus käyttötalouteen ilman kiinteistöjen myyntivoittoja oli päätösten mukaan 1,06 milj. euroa vuodelle 2013. Kuntatalouden tilanne on edelleen voimakkaasti heikentynyt. Verotulokehitys on heikkoa ja kunnat ovat yleisesti joutuneet sopeuttamaan talouttaan valtionosuusleikkauksiin. Uuden talouden tasapainotusohjelman laadinta aloitettiin kesällä 2013 ja valtuusto päätti 7.11.2013 noin 1,09 milj. euron käyttötalouden tulojen ja menojen tasapainotustavoitteesta vuosille 2014 2016. Vuoden 2014 alusta lukien kaikki Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Kangasalan kunnan tuottamiksi, jossa yhteistoiminta-alueen palvelut tuottaa isäntäkuntana Kangasala. Vuoden 2015 alusta myös Pälkäneen Palvelukotisäätiön vakituinen henkilöstö siirtyy Kangasalan kunnan palvelukseen. Kangasalan kunnalle siirtyvä palvelutoiminta käsittää vanhusten asumiseen liittyvät palvelut sekä päivätoiminnan palvelut. Säätiön kiinteistö jää edelleen Säätiön omistukseen. Säätiö vuokraa asunnot ja toimii asukkaiden vuokranantajana. Kangasalan kunta vuokraa erillisellä vuokrasopimuksella siirtyvässä palvelutoiminnassa tarvittavat tilat. Tampereen kaupunki tuottaa 1.1.2015 alkaen ympäristöterveydenhuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa. Pälkäneen kunta osallistuu kuntarakenneselvityksen tekemiseen yhdessä Kangasalan ja Kuhmoisten kuntien kanssa. Selvitys toteutetaan syksyn 2014 ja kevään 2015 välisenä aikana. Vuodesta 2013 alkaen kaikilla tehtäväalueilla taloussuunnitelmassa on siirrytty nettobudjetointiin. Tehtäväalueiden valtuustoon nähden sitova taso on tuottojen ja kulujen erotus, eli netto. Tuottojen ja kulujen erotuksesta käytetty nimitys on toimintakate. 2. KUNNAN ALUE JA SIJAINTI Pälkäneen kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunta kuului Kaakkois-Pirkanmaan seutukuntaan 31.12.2011 asti jonka jälkeen kunta siirtyi Tampereen seutukuntaan. Maakuntatason palveluiden osalta kunta kuuluu Tampereen vaikutusalueeseen ja kaupunkitason palvelusten osalta Tampereen ja Valkeakosken vaikutusalueeseen. Jonkin verran kaupunkitason palveluita haetaan Hämeenlinnasta. Liikenteellinen valtasuoni on Tampere Lahti valtatie, mikä on kunnan tavoitettavuuden kannalta merkittävä. Sujuvat tieyhteydet ovat Aitooseen ja edelleen Luopioisten kirkonkylään. Kunnan pinta-ala on 739 km 2, josta vesipinta-alaa on 181 km 2. 3
3. VÄESTÖ Pälkäneen kunnan väkiluku vuoden 2014 alussa oli 6795 asukasta. Väkiluku kasvoi vuosina 2007 2009 yhteensä 117 asukkaalla, mutta vuoden 2010 jälkeen asukasluku on vuosittain vähentynyt. Vuosi Väkiluku Muutos Muutos % 2007 6 970 +75 1,1 2008 6 989 +19 0,3 2009 7 012 + 23 0,3 2010 6 947-65 -0,9 2011 6 880-67 -0,9 2012 6 835-45 -0,7 2013 6 795-40 -0,6 2014, lokakuu 6 741-54 -0,8 Ennuste (perustuen tilastokeskuksen 2012 ennusteen trendiin, korjattuna toteutuneella kehityksellä) 2015 6786 +45 0,7 2016 6788 +2 0 2017 6797 +9 0,1 4. KUNNAN ARVOT, VISIO JA STRATEGIA 4.1 Arvot, visio ja strategia Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti 13.12.2010 päivittää kuntastrategian ja laatia maankäytön strategisen suunnitelman, kehityskuvan. Kuntastrategian päivitystyö aloitettiin syksyllä 2011, ja saatiin päätökseen vuoden 2012 lopussa. Strategiaosuus on se suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Pälkäneen kunnan strategia pohjautuu johtoryhmän ja valtuuston tekemiin skenaarioihin. Neljästä skenaariosta valittiin yksi skenaario, jonka pohjalle strategia on laadittu, ja joka määrittelee toivotun tulevaisuudenkuvan kunnan tilanteesta. Skenaarioita tarkasteltiin vetovoimaisuuden ja palveluiden sekä aluekehityksen ja maankäytön näkökulmasta. Valittu toivottu tulevaisuudenkuva kunnasta on: Vapaa-ajan lisääntyessä mökillä olemisen aika lisääntyy, keskusseudun kasvupaine lisää väestöä Pälkäneellä. Aktiivisia ikäihmisiä, jotka osallistuvat kunnan kehittämiseen ja palveluiden vapaaehtoiseen tuottamiseen yhteistoiminnalla ja uudenlaisilla järjestämistavoilla 3-sektorin ja muiden kuntalaisten kanssa. Vetovoimaisuus lisää kunnan palveluiden tarvetta, mutta lisää elinkeinotoimintaa ja matkailuyrittäjyyttä, ja laajentaa / tehostaa maankäyttöä. Taloutta tasapainotetaan, mutta lisääntyvät verotulot helpottavat tilannetta. 4
Missio Pälkäneen kunta tarjoaa kuntalaisilleen hyvinvointia ja tasapuolista kohtelua. Kunta edistää toimillaan yhteisöllisyyttä ja hyvän elämisen ehtoja. Pälkäneen kunnan tehtävänä on tarjota kuntalaisilleen hyvinvointia ja tasapuolista kohtelua. Missiossa peräänkuulutetaan lisäksi yhteisöllisyyttä ja edellytyksien luomista hyvälle elämälle. Missio näkyy eri kunnan yksiköissä erilaisina rooleina. Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa laadukasta asiakaspalvelua ja ratkaisuja asiakkaasta tai palvelun tarpeesta riippumatta, ei palvelun tasapäistämistä tai massapalvelua. Visio Pälkäne on vireä maaseutukunta, jossa yhdistyvät elinvoimaiset kylät, turvallinen ja puhdas asuinympäristö, ihmisläheiset palvelut sekä monimuotoinen yrittäjyys. Visio kuvaa sitä haluttua ja tavoiteltavaa tilannetta, mitä haluamme olla, joka strategian avulla saavutetaan. Uudessa visiossa Pälkäne haluaa olla vireä maaseutukunta, jossa elinvoimaiset kylät, turvallinen ja puhdas asuinympäristö sekä ihmisläheiset palvelut luovat vetovoimaisuuden asua, elää ja yrittää. Maaseutukunta tarjoaa selkeän vaihtoehdon kaupunkiasumiselle puhtaudellaan ja turvallisuudellaan sekä tilavilla asuintonteilla. Arvot 1. Elävä ja toimiva maaseutumaisuus 2. Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 3. Luovuus ja ennakkoluulottomuus taloudellisen ja kestävän kehityksen voimavarana Elävä ja toimiva maaseutumaisuus liittyy kehitykseen ja kunnan kehittämisen päätöksentekoon esimerkiksi kaavoituksessa ja maankäytössä. Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuus ovat asiakasarvoja, jotka näkyvät kuntalaisten kuulemisessa kaikissa päätöksenteossa ja jokaisella yksikkötasolla. Luovuus ja ennakkoluulottomuus taloudellisen ja kestävän kehityksen voimavarana sisältää sekä taloudellisen, yhteisöllisen että kehityksellisen arvonäkökulman. Taloudellisuus ja kehityksellisyys näkyvät taloudellisena ja kestävänä kehityksenä, yhteisöllisyys luovuutena ja ennakkoluulottomuutena päätöksenteossa. 5
Kriittiset menestystekijät 1. Kaavoitus ja maapolitiikka 2. Talouden ja palveluiden tasapaino 3. Henkilöstöpolitiikka 4. Elinkeinopolitiikka Kriittiset menestystekijät, asiat, joissa pitää strategian toteutumiseksi onnistua, eivät muuttuneet oleellisesti aiemmasta strategiasta. Menestystekijöihin haettiin kuitenkin konkreettisia tarkennuksia. 1. Kaavoitus ja maapolitiikka: Tavoitteena on päästä onnistuneeseen maapolitiikkaan, jossa huomioidaan koko kunnan strategiset että kehityskuvatyössä laaditut maankäytön suunnitelmat. 2. Talouden ja palveluiden tasapaino: Tarjottavien palveluiden laajuus on mietittävä siten, että peruspalvelut voidaan turvata. Palveluiden laadussa näkyy kunnan missio tasapuolisesta palvelusta. 3. Henkilöstöpolitiikka: Henkilöstöpolitiikka on hallittua ja pitkäjänteistä, jolloin henkilöstöresurssit suunnataan ja mitoitetaan oikein. Henkilöstöpolitiikka tarkoittaa myös hyvinvoivaa henkilöstöä, jossa vastuuta hyvinvoinnista kantaa paitsi työnantaja ja työyhteisö niin myös jokainen työntekijä itse. 4. Elinkeinopolitiikka: Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Yritystoiminnan tukeminen nykyisellään ja uusien yrityksien alueelle rekrytointi ovat elinkeinopolitiikan keskeisiä asioita. Kunta luo edellytyksiä yrittäjyydelle muun muassa yritystonttien ja toimintaympäristön turvaamisella. Elinkeinopolitiikassa näkyy yritysmyönteinen asenne. Yhdessä yrittäjien kanssa luodaan hyvämaineista yrityskuntaa. Elinkeinopolitiikkaa tehdään innovatiivisesti. Tavoitteet Strategiaseminaarissa määriteltiin yhdeksän konkreettista tavoitetta, joihin kunnan pitäisi panostaa. Näistä tavoitteista ja kriittisistä menestystekijöistä on johdettu toimenpideohjelma, joka on strategian tavoiteosana. Yhdeksästä toimenpideohjelman tavoitteesta valittiin keskeisimmiksi päätavoitteiksi seuraavat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä: 1. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2. Kunnallisten palveluiden turvaaminen ja hyvä laatu tehdään hallitulla henkilöstöpolitiikalla ja hyvinvoivalla henkilöstöllä 3. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit 6
Strategian seuranta Strtaegiaan sisältyvässä toimenpideohjelmassa on strategian tavoitteista johdetuille toimenpiteille määritelty omat mittarit, joita seurataan osavuosiraportoinnin yhteydessä. Toimenpideohjelman seuranta 1. Kaavoitus ja maapolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Sitoutuminen Pälkäneen alueen kehittämiseen 1.1 Maankäytön suunnittelun toteuttamisohjelma (Harava-työkalu) kehityskuvan jatkoksi: edesauttaa sitoutumista Mittarit 2013-2014 Pilottiryhmä: kunnanjohtaja, aluearkkitehti, kehittämispäällikkö Toteutuminen (aluearkkitehti) Pilotille esitettyjen tavoitteiden toteutuminen 2. Aktiivinen maaseutumaisen rakentamisen tukeminen 2.1 Riittävä tonttikoko 2.2 Rakennusjärjestyksen tarkistaminen (vrt. kehityskuva vapaa-ajan asunnot vakituiseksi ja haja-asutusalueen rakentaminen) 2.3 Kriteeristön käyttöönotto mökin muuttamisesta omakotitaloksi (mitä useampi kriteeri täyttyy, muutos mahdollinen) Mittarit Tonttikoko Myönnetyt haja-asutusalueen rakennusluvat: ja perustelut Kehityskuvan määrittelemät kriteeristöt, muutettujen mökkien määrä Koko aika 2013 2013 Toteutuminen (rak.valvonta) Aluearkkitehti Johtoryhmä, aluearkkitehti, rak.valvonta johtoryhmä 3. Teollisuusalueiden kaavoitus 3.1 Kaavoitettavien alueiden kartoitus kuntakeskuksessa (vrt. kehityskuva) 3.2 Kehityskuvatyössä määriteltyjen alueiden kaavoituksen toteuttaminen 3.3 Kevyen liikenteen väylien, maisemapolkujen ym. alueiden suunnittelu (vrt. kehityskuva) 2013 2013-2013 - Johtoryhmä, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti 7
Mittarit Toteutuminen (aluearkkitehti) Tehty selvitys Kehityskuvatyön seurantamittarit 2. Talouden ja palveluiden tasapaino Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit 1.1 Laadittavaksi tulevan talouden tasapainotusohjelma ja sen toteuttaminen: kaikki toimijat, sisältäen kolmannen sektorin Mittarit 2013-2018 Luottamuselimet, työntekijät: vastuu johtajilla Toteutuminen (johtoryhmä) Sektorikohtainen arviointi 2. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2.1 Arvioidaan palveluiden toteuttamistapa tasapainoisesti koko kunta huomioiden (palveluiden taso ja laatu, toimijatahojen määrittely) Mittarit 2013-2014 Kunnanhallitus, lautakunnat Toteutuminen (johtoryhmä) Asiaan palataan vuoden 2014 aikana, jolloin juhlavuoden toimenpiteet sekä Kangasalan yhteistoiminta-alueen palveluiden laajentaminen on valmistunut. Kustannustehokkuus Kustannusseuranta Vertailukunnat Palvelujen laadun arviointi 3. Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset 3.1 Käytetään tarkkaa harkintaa kokonaisvaltaisesti määriteltäessä kunnan veroprosenttia (arvioidaan säästökohteet uudestakin näkökulmasta, tehdään pitkän tähtäimen suunnittelua) Mittarit Arvioidaan vuosittain erikseen Toteutuminen (kamreeri) Valtuusto Seurantavertailu, Keskiarvo ja sen kehitys Kunnallisveroprosentti, Pälkäne ja keskiarvovertailut 2011 2012 2013 2014 8
Pirkanmaan 19,46 19,48 19,62 keskiarvo 6000-8000 19,68 19,80 19,98 as. kunnat Pälkäne 20,00 20,00 20,00 20,50 Kiinteistöveroprosentit, Pälkäne ja Pirkanmaan keskiarvot 2011 2012 2013 2014 Pirkanmaa 0,99 yleinen kv.ka Pälkäne yleinen 0,80 0,80 kv. Pirkanmaa 0,45 vak.as. ka. Pälkäne vak. as. ka 0,40 0,40 3. Henkilöstöpolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Hallittu henkilöstöpolitiikka palveluiden ja laadun turvaamiseksi 1.1 Henkilöstöresurssi suunnataan ja mitoitetaan oikein 1.2 Esimiesten tehtävien selkeyttäminen ja johtamisosaamisen kehittäminen 1.3 Suunnitellaan toiminta ja muutokset henkilöstön kanssa: sitoutuminen ja motivointi 1.4 Työyhteisötaitojen kehittäminen: koulutus 1.5 Henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen 1.6 Perehdytys 2013- Esimiehet Koko työyhteisö: vastuu esimiehillä Esimiehet Johtoryhmä, esimiehet Osastojoht. esimiehet Esimiehet Mittarit Toteutuminen, Yleishallinto Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Toteutuminen, Sivistysosasto Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta 9
Toteutuminen, Tekninen osasto Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta 2. Hyvinvoiva henkilöstö palveluiden ja laadun turvaamiseksi 2.1 Luottamuksen kehittäminen työyhteisössä 2.2 Henkilöstön hyvinvointi- ja terveystietoisuus 2.3 Hyvän työyhteisön pelisäännöt 2.4 Ongelmiin puututaan heti 2.5 Työergonomia ja ohjaus, työtilat 2.6 TYHY -toimintaan panostaminen: henkilöstö mukaan suunnitteluun, mm. kehittämispäivät 2.7 Työsuojelu ja työturvallisuus 2.8 Aloitekilpailu hyvinvoivan henkilöstön lisäävistä tekijöistä 2013- Koko työyhteisö Työsuojelu-, työterveys Lähiesimiehet, jory Lähiesimiehet Lähiesimies, työntekijä, työsuojeluhenkilöstö Henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, lähiesimies Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut Yt-toimikunta Mittarit Toteutuminen, Yleishallinto Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Toteutuminen, Sivistysosasto Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Toteutuminen, Tekninen osasto Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet 10
Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu 4. Elinkeinopolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen 1.1 Yritysmyönteinen neuvonta, asiakaspalvelu-koulutus 1.2 Tonttien kaavoitus rakentamiskelvolliselle, logistisesti hyvälle paikalle, kunnallistekniikka valmiiksi Heti Koko ajan, alkupainotteinen Kunnan johto henkilöstöjohtaminen Kunnan johto, kaavoitus Mittarit Asiakaspalaute jatkuva Yritystonttien määrä 2. Matkailun edistäminen 2.1 Sappeen ja sen vaikutusalueen vetovoimaisuuden ja toiminnan kehittäminen 2.2 Matkailua tuottavien yhdistyksien mm. Mikkolan navetan kulttuurin ja sen kohteiden kehittäminen 2.3 Kunnan vapaiden kiinteistöjen hyödyntäminen matkailuyrityksille (lunastus vuokranmaksulla tms.) 2.4 Kuntamarkkinoinnin kehittäminen: imago, vetovoimaisuus Koko aika 2013 Koko aika Koko aika Kunnan johto, yrityspalvelut, kehittämispalvelut Kehittämispalvelut, Elpo-ryhmä Mittarit Asiakasmäärä, liikevaihto, htv, rakennuskanta Sopimus Kiinteistöjen myynti-/vuokraussopimukset Asukas- ja yritysmäärän kasvu Toteutuminen 3. Työpaikkaomavaraisuus: Olemassa olevien yrityksien tukeminen ja yrityksien säilyminen 11
3.1 Omien työttömien nuorten työllistäminen, asenteisiin vaikuttaminen 3.2 Yrityskampanja työllistämisestä ja sen keinoista, ml. kunta työnantajana 3.3 Yrityskoulutuksia sidosryhmien kautta 3.4 Toimivat yrityspalvelut: neuvonta-, sijoituspalvelut 3.5 Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen ja tuki Koko aika, alkupainotteinen 2013 Koko aika Koko aika Koko aika Työpaja, yrityspalvelut Yrityspalvelut, työpaja 3.3.-3.5: Yrityspalvelut, kehittämispalvelut Mittarit Työttömien määrä, työttömyysaste Osallistuvat yritykset Uudet yritykset, yrit. nettomäärä Asiakaspalaute Toteutuminen 4.2 Hyvinvointisuunnitelma Pälkäneen kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 27.2.2012 46 käynnistää hyvinvointikertomustyön. Kunnanvaltuusto on 28.8.2014 38 hyväksynyt hyvinvointikertomuksen vuosille 2013-2016. Oheisessa taulukossa on toimenpiteet, joiden avulla hyvinvointia pyritään edistämään vuosina 2015 ja 2016. Toimenpiteet ja niiden seuraaminen on syytä jakaa kahdelle vuodelle, koska merkittävä osa tavoitteista on sellaisia, joiden vaikuttavuus ulottuu pidemmälle ajanjaksolle. Tavoitteiden seuraaminen tapahtuu talousarvion seurannan yhteydessä kolme kertaa vuodessa ja yksi näistä on tilinpäätöksen yhteydessä. Hyvinvointisuunnitelma kokonaisuudessaan on talousarvion liitteenä liite 3. Tavoite Tavoiteltu muutos 31.12.2016 mennessä. Toimenpide Vastuutaho Arviointimittari ongel- Rakenteelliset mat Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrän vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee vuosittain 10%. Lähtötasona on elokuu 2014, jolloin heitä oli 142. Työttömien aktivointi mm. työpajatoiminta ja rahoituksen hakeminen uudelle kehittämishankkeelle projektikoordinaattori, hallintojohtaja Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä pienenee vuosittain 10%. Lähtötasona on elokuu 2014, jolloin heitä oli 175. 12
Muuttovoittoinen kunta Pälkäne on muuttovoittoinen vuosina 2015 ja 2016. Markkinointi, kunnan imagon kohottaminen ja näkyvyyden lisääminen, kehityskuvatyö, tonttivarannon ylläpitäminen. hallintokoordinaattori Toteutetut markkinointi toimenpiteet, kunnan näkyvyys mediassa, kehityskuvan toimeenpanon tilanne, saatavilla olevien tonttien määrä. muuttoliike Nuorten hyvinvointi Nuorten hyvinvoinnin parantaminen Kouluterveyskyselyssä vuoden 2015 tulokset paranevat vuosien 2011 ja 2013 tasosta tässä suunnitelmassa esitettyjen mittareiden osalta. Yhteisöllinen oppilashuolto, nuorisotyöntekijän pitämät oppitunnit. sivistystoimenjohtaja, liikunta- ja vapaaaikasihteeri, nuorisotyöntekijä. Kouluterveyskyselyn tulokset. Nuorten osallisuus Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Nuorisovaltuuston tai vastaavan vaikuttamiskanavan perustaminen. Nuorten osallistaminen esim. kunnan palvelujen ja markkinoinnin kehittämisessä. sivistystoimenjohtaja, hallintokoordinaattori Nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamiskanava perustetaan. Nuoria osallistettu esim. kunnan markkinointiin. Ikäihmisten hoito ja asuminen Ikäihmisten hoito ja hoiva Vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrän vähenee ja kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon määrä lisääntyy suhteessa ikäihmisten määrään. Lähtötasona toimivat vuoden 2013 määrät. Neuvotellaan Kangasalan kanssa ikäihmisten hoitomuodoista ja Harjutuulen palvelukeskuksen muuttamisesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. kunnanjohtaja Ikäihmisten palvelujen palvelurakenne. rakenta- Senioritalon minen Senioritalo Pälkäneelle. toteutuu Senioritalon työryhmä vie hanketta eteenpäin. hallintojohtaja Päätös rakentamisesta on tehty, kaavamuutos vireillä, hankkeen toteutus aloitettu. Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa Vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttöönotto Kunnanhallitus ja hallintokunnat käyttävät EVAa kukin vähintään yhden päätöksen teossa vuosittain. Kunnanhallitus ja hallintokunnat ottavat EVA:n käyttöö. kunnanjohtaja, osastopäälliköt EVAn käyttömäärä kunnanhallituksessa ja hallintokunnittain. 13
5. KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN TAVOITTEET Kunnan tavoitteet Tavoite: Prosessien kuvaaminen parhaiden toimintatapojen löytämiseksi ja omaksumiseksi sekä kunnan toiminnan ja palveluiden laadun määrittelyn käynnistäminen Vuoden 2015 aikana kuvataan kunnan perus- ja palveluprosessit. Prosessikuvausten yhteyteen kirjataan lainsäädännön velvoitteet ja määritellään kunnan järjestämien palveluiden laatukriteerit asiakasnäkökulmasta. Prosessikuvaus on aloitettu vuonna 2014 varhaiskasvatuksen osalta. Vastuuhenkilöt: Osastopäälliköt prosessien kuvaamisen osalta ja hallintokoordinaattori kuvaamistyön käynnistämisen ja koordinoinnin osalta. Tavoite: Sähköisten tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntalaisten sähköisen asioinnin tarpeiden selvittäminen ja kehittämistavoitteiden asettaminen selvitystyön pohjalta. Kunnan päätöksentekoprosessien sähköistäminen: luottamushenkilöiden sähköisen verkkopalvelun käytön laajentaminen ja tehostaminen. Sähköisten tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen on aloitettu vuonna 2014 varhaiskasvatuksen osalta. Vastuuhenkilö: Kunnanhallituksen asettama työryhmä Kuntakonsernin tavoitteet Pälkäneen Asuntotuotanto Pälkäneen kunta omistaa samoin kuin useat muut kunnat, vuokrataloyhtiön, jonka perustehtävänä on vasta siitä, että kunnan alueella, ja sen eri puolilla on riittävä vuokratalokanta. Asuntojen riittävyyttä peilataan vuosittain asunnon hakijoiden ja tyhjänä olevien asuntojen määrään. Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen kunta omisti aikaisemmin yhtiön puoliksi Vattenfallin kanssa, mutta osti sitten Vattenfallin osakekannan sen haluttua luopua osakkuudestaan. Kunnan lähtökohtana on se, että kunta pystyy omilla toimenpiteillään vaikuttamaan kaukolämpötariffiin ja kaukolämmön tuotantotapaan. Konserniyhtiöiden tavoiteasettelu vuodelle 2015: Tytäryhtiö: Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari 2013 2015 2015 Käyttöaste % (Vuokratuotot maksimivuokratuotosta) 96,14 % väh. 96,14 % Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut 14
Jatkuvuussuunnitelman toteutuksen aloittaminen 2014 Käynnissä, jatkuen v. 2015 Yhtiön tunnusluvut TP 2013 Tot. 2015 Liikevaihto 1 199 587 Materiaalit ja palvelut -845 344 Henkilöstökulut -22 194 Poistot ja arvonalentumiset -146 093 Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) 185 201 Rahoitustuotot ja -kulut -60 581 Tilinpäätössiirrot -124 600 Tilikauden voitto/tappio 20 Lainat rahoituslaitoksilta 2 104 053 Lainat emolta 255 340 Omavaraisuusaste 20.95 % Tot. vuokra/m 2 keskimäärin 8,02 Lainavastuut, euroa/asm2 191,00 Tytäryhtiö: Pälkäneen Aluelämpö Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari 2013 2015 2015 Kaukolämmön myynti MWh/vuosi Kaukolämpöt. hyötysuhde (myyty/tuotettu MWh) Kaukolämmön kokonaishinta /MWh Yhtiö kattaa liiketoimintatuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu Osinkotuottotavoite Yhtiön tunnusluvut TP 2013 Tot. 2014 Liikevaihto 572 779 Materiaalit ja palvelut -358 518 Henkilöstökulut -29 873 Poistot ja arvonalentumiset -33 104 Liiketoiminnan muut kulut -62 089 Liikevoitto (-tappio) 89 196 Rahoitustuotot ja -kulut -51 685 Tilikauden voitto/tappio 27 704 Lainat rahoituslaitoksilta 1 805 556 Lainat emolta Omavaraisuusaste 10,8 % 15
6. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KAUDELLA 2014 2016 Valtuusto on 7.11.2013 70 hyväksynyt vuosina 2014 2016 toteutettavan talouden tasapainotusohjelman. Talouden tasapainotusohjelmaan liittyvät Epaalan ja Laitikkalan koulujen lakkauttamiset hyväksyttiin saman kokouksen pykälissä 71 ja 72. Valtuuston päätöksen mukaan tasapainottamisohjelman toimenpiteet ja tavoitteet sisällytetään valmisteltaviin talousarvioihin tasapainotusohjelman toteuttamiskaudella 2014-2016 ja annetaan tarkastuslautakunnan tehtäväksi seurata ja arvioida tasapainottamisohjelman toteutumista. Yleishallinto Toteutuva säästö/tulo vuosittain 2014 2015 2016 Palvelusihteeri, ei täytetä 33 856 Palvelusihteeri, ei täytetä 33 856 Yritysneuvoja osa-aikaiseksi 22 005 Kuntouttavan työtoiminnan malli/työpajan vakiinnuttaminen 50 000 50 000 Yhteensä, vuosi 55 861 83 856 50 000 Yhteensä, kumulatiivinen 55 861 139 717 189 717 Perusturva Toteutuva säästö/tulo vuosittain 2014 2015 2016 Luovutaan neljästä vanhusten tehostetun palveluasumisen paikasta 80 000 40 000 40 000 Siivoussetelistä luopuminen 5 000 Kotihoidon turvapalvelupäivystys Esperille 26 400 Kesäsulku 1 kk, Onkkaalan terveysasema auki 18 000 Tk:n vuodeosastopaikkojen vähentäminen kesällä 18 000 Yhteensä, vuosi 147 400 40 000 40 000 Yhteensä, kumulatiivinen 147 400 187 400 227 400 Sivistystoimi Toteutuva säästö/tulo vuosittain 2014 2015 2016 Laitikkalan koulun lakkauttaminen 75 400 104 200 Epaalan koulun lakkauttaminen 82 700 61 200 Rautajärven koulu 2-opettajaiseksi 22 300 30 700 Ryhmäperh.pk:n (Tuulimylly) lakkaut. 25 500 25 500 Kirjastopalvelujen järjestelyt 10 000 Liikunta- ja ulkoilualuekuluj. säästö 5 000 Liikuntapalvelujen maksutuot 5 000 Yhteensä, vuosi 225 900 221 600 0 Yhteensä, kumulatiivinen 225 900 447 500 447 500 16
Tekninen osasto Toteutuva säästö/tulo vuosittain 2014 2015 2016 Valmistuskeittiöiden vähentäminen, ateriakuljetusten lisääminen 25 000 Pesulan lakkauttaminen, selvitystyötä jatketaan Energiasäästöratkaisujen toteutus, Aluelämmön tariffin lasku 15 000 15 000 Eri alueiden kunnostus kylätoimikuntia avustamalla 20 000 20 000 20 000 Vesilaitoksen maksut 3/4 tasossa koko maan maksimitasosta 40 000 45 000 Vesilaitoksen kustannussäästötavoitteet 10 000 Katuvalaistuksen säästöt (joka kolmas lamppu päällä) 5 000 Tilojen käyttömaksujen ja muiden taksojen tarkistaminen 5 000 Yhteensä, vuosi 100 000 90 000 30 000 Yhteensä, kumulatiivinen 100 000 190 000 220 000 Käyttötalous kaikki yhteensä, vuosi 529 161 435 456 120 000 Käyttötalous kaikki yhteensä, kumulatiivinen 529 161 964 617 1 084 617 Kiinteistöjen myynnit Myyntivoittotavoite vuosittain 2014 2015 2016 Kiinteistöjen myyntikohteet erillisessä taulukossa myyntivoittotavoite jaettuna kolmelle vuodelle 229 381 229 381 229 381 688 143 Yhteensä 229 381 229 381 229 381 Käyttötalous+kiinteistöjen myynnit yhteensä, vuosi 758 542 664 837 349 381 Käyttötalous+kiinteistöjen myynnit yhteensä, kumulatiivinen 758 542 1 193 998 1 313 998 Kiinteistöjen myyntitavoitteet Kiinteistö Tasearvo 2013 Seuraava myyntiin vapautuva asuntoosake 22 200 Seuratalo huoltorakennuksineen 24 333 Kukkianhelmessä liiketila (Luopioisten Lahjapuoti) 29 097 Rajalansaari, kiinteistön jalostus 6 979 Myyntihinta - Tasearvo 17
Laitikkalan koulu 12 358 Epaalan koulu 6 145 Pukkivuoren ryhmis päiväkodin siirryttyä koululle 154 842 Pöllölän rakennus purkukuntoisena, maapohjan vuokraus Salimäen rakennukset, hoitovastuu Pälkäne-seuralle 0 688 143 Lisäsäästötoimet talousarviota 2015 varten Sivistystoimi 2015 2016 Kirkonkylän koulun muuttaminen kolmiopettajaiseksi 22 300 53 000 (virka siirretään määräaikaisesti täytettyyn virkaan Kostian koululle) Kouluverkkorakenteeseen liittyvistä muutoksista päätetään vuoden 2016 talousarvion valmistelun yhteydessä Koulujen tuntikehyksen leikkaus (lukio + peruskoulut noin 20 tunnilla) 13 000 28 000 Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien vähentäminen kahdella 18 000 40 000 Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja päivähoidon avustajatoiminnan yhdistäminen 6 000 12 000 Puistolan ryhmäperhepäiväkodin lakkauttaminen: henkilöstösäästö kaksi määräaikaista päivähoitajaa 28 000 66 000 sisäiset vuokrat 2 300 5 600 muut kulut 700 1 600 Yhteensä 90 300 206 200 Tekninen toimi 2015 2016 1) Liikenneväylät Katuvalaistuksen uusiminen energiaa säästävät lamput ( 2015-2016 ) 8 000 rahoitusmallit ( esim. leasing, yksityistäminen ) osuudet, joissa kokeiluluontaisesti valot kokonaan öisin sammutettuna 3 000 3 000 2) Puistot ja yleiset alueet määritetään hoitoluokat uimarantojen hoito / yksityistäminen / yhteisöt / talkootyöt / tempaukset 5 000 5 000 3) Puutarhuri (tai työpajan hyödyntäminen) kiinteistöalueiden hoito kaavateiden jätkäpolkujen ja vastapenkan hoito tontin omistajille 4 000 4 000 4) Kiinteistöt vähällä käytöllä olevien kohteiden myynti / tehostettu käyttö / vuokraus 10 000 10 000 Haanloukas, Santaharjun nuorisotalo, Luopioisten tekninen toimisto, Apteekki 5) Korjauskohteiden etukäteiskarsinta tarkalla seulalla katsotaan ja tarkastellaan mitä voidaan tehdä ; 10.000 10 000 10 000 18
toiveet ennen budjetin valmistelua ei pitkin vuotta 6) Henkilöstö eläköityminen uuden palkkaaminen ratkaisut 5 000 20 000 Siivous- ja ruokahuolto sijaisuuksien tarkka seulonta 7) Hankintakielto! vain täysin tarpeellinen hankitaan!; 3.000 7.000 3 000 3 000 Yhteensä 40 000 55 000 Yleishallinto 2015 2016 palkattomien vapaiden laajentaminen, vuosi 2015 haettava 28.2.2015 mennessä 25 000 25 000 yksi palkallinen vapaa 5 palkatonta päivää kohti (järjestelyllä max. 2 palkallista päivää vuodessa) jäsenmaksujen, jäsenyyksien vähentäminen 3 000 3 000 Yhteensä 28 000 28 000 2015 2016 Kaikki yhteensä 158 300 289 200 7. TALOUSARVION SISÄLTÖ Kuntalain 65 :n 1 mom. mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalain 65 :ssä säädetään lisäksi - talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, - talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, - kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnitelmakautena, jos talousarviovuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. 19
Pälkäneen kunnalla ei ole suunnitelmakaudella katettavaa alijäämää. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.2013 9 166 147 Tilikauden yli-/alijäämä 31.12.2013 666 526 Vuoden 2014 talousarvion yli-/alijäämä -496 082 Ylijäämä 31.12.2014 9 336 591 Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, jotka hyväksytään koko kunnan osalta ja tehtäväalueittain talousarviossa. Tilinpäätökseen liittyvässä talousarvion toteutumisvertailussa verrataan toteutunutta toimintaa valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelma toteuttaa valtuuston hyväksymää kunnan toimintastrategiaa, joka ulottuvat taloussuunnitelmakautta pidemmälle ajanjaksolle. Käyttötalousosassa asetetut tehtäväkohtaiset tavoitteet valmistelevat toimielimet, ja niiden tulee olla johdettu valtuuston hyväksymistä strategioista, päämääristä ja koko kuntaa koskevista tavoitteista, ja niiden tulee tukea koko kunnan tavoitteiden saavuttamista. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan kokonaistaloutta kuvaava tuloslaskelma osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalennuksiin. Tuloslaskelmassa esitettävät keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja -kulut, suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset erät. Käyttötalous ja toiminnan tavoitteet esitetään tehtäväalueittain. Rahoituslaskelma osoittaa, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirtaa. Siitä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoituksen rahavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä kassavarojen muutokset. 8. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 8.1 Yleinen taloudellinen tilanne Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Euroalueen hitaan taloudellisen kasvun syitä ovat mm. toipuminen velkakriisin vaikutuksista, useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä rajoittunut yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaa kolme prosenttia. Maailmankaupan kasvu pysyy edelleen vaimeana. Lisäksi teollisuusmaiden kasvunäkymiä varjostavat geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä. Tänä vuonna Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Heikon talouskehityksen taustalla on erityisesti palvelutuotannon jo kaksi vuotta kestänyt lasku, joka on ollut laaja-alaista, sillä niin yksityinen kuin julkinen palvelutuotanto on ollut heikkoa. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 20