Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva
Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin ylinopeutta työmatkalla. Oman asenteen ja toiminnan ristiriitaa ei välttämättä tiedosteta. Ylinopeus ei tunnu vaaralliselta tai vaara suurelta. Tilannetekijät vaikuttavat (esim. muu liikenne, sosiaalinen ympäristö). Kiinnijäämisen riski on pieni. Ylinopeudella ajamiseen vaikuttaa jokin voimakkaampi tavoite (esim. pitää tärkeänä ajoissa olemista vaikka on lähtenyt myöhässä).
Elämisen tavoitteet ja taidot - Oman tilan hallinnan taidot - Itsensä toteuttamisen keinot Liikenteessä olemisen tavoitteet ja tilanne - Tarkoitus, ympäristö, seura, sosiaalinen tilanne Liikennetilanteiden hallinta - Tilanteen vaatimuksiin sopeutuminen Ajoneuvon hallinta - Nopeuden, suunnan ja paikan säätely Keskinen (1996)
Tavoitteiden ja suhtautumisen vaikutus on keskeinen. Tienkäyttäjien ongelmat eivät ole pelkästään taitoongelmia, vaan myös riskipitoisten tavoitteiden ongelmia. Koska tavoitteet ovat tärkeitä, niitä pitää käsitellä, esimerkiksi koulutuksessa. Tavoitteisiin ja suhtautumiseen vaikuttaminen tuominen mukaan koulutukseen vaikuttaa menetelmiin. Opittuja ja osin asenteisiin perustuvia toimintatapoja ei voida lähestyä pelkällä oikean toiminnan harjoittelulla. Vaaditaan jotakin kehittyneempää.
tunteista tiedosta käyttäytymisestä toimintamallit asenteen kohdetta kohtaan (usein automaattisia > ei tule ajatelleeksi tai huomaa) Asenne on opittu taipumus ajatella, tuntea ja käyttäytyä erityisellä tavalla tiettyä kohdetta kohtaan. (Gordon Allport, 1954) Asenteeseen liittyyy aina jonkinlainen arviointi jonkinlaisella positiivinen/negatiivinen akselilla.
Asenne jäsentää maailmaa ja yksinkertaistaa sitä. Asenteita käytetään päätöksentekoon. Asenne on oppimisen tulos. Asenteet muodostuvat päivittäisessä toiminnassa. tarkkailemalla ympäristöä. arvioimalla oman ja muiden toiminnan seurauksia. Koska asenteet on opittu pitkän ajan kuluessa, ne on opittu hyvin ja niiden muuttaminen on hankalaa. Osa asenteista liittyy vahvasti ihmisen tapaan olla ihminen. Siksi ne muuttuvat hitaasti.
Tehokas pelkoviesti saa kuulijan ajattelemaan seuraavaa: Uhka on olemassa ja huomattava. Uhka koskee minua. Uhan välttämiselle on olemassa tehokas tapa. Minä pystyn välttämään uhan. Pelkoviestin torjuntaan on kuitenkin useita keinoja. Yksinkertainen pelottelutekniikka ei toimi.
Hollantilaiset opiskelijat arvioivat tunteitaan ja niiden voimakkuutta seuraavassa tilanteessa: Tapaat lomalla viehättävän naisen/miehen, vietätte aikaa yhdessä ja harrastatte seksiä. van der Pligt (1994 & 1996)
Ensimmäinen ryhmä valitsi listasta tunteita, joita seksin harrastaminen kyseisessä tilanteessa herättäisi: kun kondomi on käytössä kun käytetään muuta ehkäisyä Toinen ryhmä valitsi tunteita, jotka heräisivät seksin harrastamisen jälkeen: kun kondomi on käytössä kun käytetään muuta ehkäisyä van der Pligt (1994 & 1996)
Suojaamattoman seksin harrastamisen herättämät tunteet olivat positiivisempia kuin tunteet seksin jälkeen. Suojaamaton seksi tuotti negatiivisia seksin jälkeisiä tunteita. Suojattu ei. Suojaamattoman seksin jälkeisiä tunteita pohtinut ryhmä käytti jatkossa kondomia useammin kuin toinen ryhmä. Idea toimi myös miehillä! van der Pligt (1994 & 1996)
Menetelmistä on tietoa, mutta onko tieto käytössä? kokemuksellinen oppiminen itsereflektion käyttö aktiiviset opetusmenetelmät palautteen kehittäminen tunneprosessien käyttö oppimisen tukena Tiedon jakaminen ei missään nimessä ole turhaa. Se on perusta, jolle voi rakentaa.