Hämeen liiton julkaisu 2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 Kotisivu internetissä: www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Pirjo Orava, Elisa Putti Julkaisu IB 71 ISBN 978-952-9802-98-2 ISSN 1236-4703 Hämeenlinna 2013
SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2014 4 1. Johdanto 5 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 5 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 5 A. HÄMEEN LIITTO 5 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta 6 Liiton viraston toiminnan ja henkilöstön organisoituminen 7 5. Luottamushenkilöhallinto 8 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta 8 5.2. Tarkastuslautakunnan toiminta 8 5.3 Maakuntahallituksen toiminta 8 6. Hämeen kesäyliopisto 8 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2014 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2015 2016 10 Hämeen Kesäyliopisto: 11 C. TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SEN PERUSTELUOSA SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 13 1. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste 13 2. Talousarvio vuodelle 2014 13 2.1. Käyttötalousosa 13 2.2. Investointiosa 15 2.3. Rahoitusosa 15 2.4. Tuloslaskelma 15 Talousarviotaulukot vuodelle 2014 ja suunnitelmavuosille 2015 2016 17 3 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2014 Vuosi 2014 aloittaa uuden 7. vuosikymmenen Hämeen liiton toiminnassa. Samalla se avaa uuden ohjelmakauden niin kansallisessa kuin EU:n rakennerahastojen hyödyntämiseen perustuvassa aluekehittämistyössä. Uuden ohjelmakauden tehokas käynnistäminen on Hämeen liiton tärkein tehtävä vuonna 2014. Tämä on aiempaa haastavampaa, koska suoraan käytettävissämme oleva aluekehittämisohjelmien rahoitus putoaa selvästi. Toisaalta etumme on, että tiedämme, mitä tehdä. Kiitos Häme-ohjelman, jonka valmistelimme laajaan osallistumiseen ja vuorovaikutukseen perustuen vuoden 2013 aikana jo aiemmin Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueella tehtyyn tulevaisuustarkastelutyöhön perustuen. Häme-ohjelmassa sanat ovat tekoja eli ohjelman painopisteet ja hankekokonaisuudet aluekehityslainsäädännön mukaisesti ohjaavat viranomaisten ja toivottavasti myös muiden toimijoiden kehittämistyötä. Vain näin saadaan tuloksia aikaiseksi. Vähemmän hankkeita ja enemmän vaikuttavuutta haastava, mutta täysin mahdollinen yhtälö. Hämeen liitolta se edellyttää aiempaa aktiivisempaa otetta hanketoiminnan aktivoinnissa ja yhteensovittamisessa. Maakunnan vetovoiman ydin on hyvä sijaintimme ja sen maksimaalinen hyödyntäminen. Tähän liittyen toimimme aktiivisesti muun muassa kasvukäytävien kehittämisessä ja liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä maakuntakaavoituksen ajantasaistamisessa. Vetovoimastamme väestökehityksessä ja erityisesti matkailussa on syytä olla huolissaan. Tarkoituksenamme onkin uudistaa Häme-markkinointia yhteistyössä matkailualan yritysten kanssa tavoitteena erityisesti se, että kasvavat matkailijavirrat Venäjältä löytäisivät paremmin Hämeen ainutlaatuiset mahdollisuudet. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten luomisessa maakunnan liiton lakisääteinenkin rooli vahvistuu vuoden 2014 alusta. Pyrimme tähän osaltamme vastaamaan yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 on varauduttava myös edunvalvonnassa jo seuraavaan vuoteen eli uuteen hallitusohjelmaan ja muun muassa liikennepoliittisen selonteon tavoiteasetteluun. Maakunnan painopisteitä ja tavoitteita on tarpeen yhdessä tarkentaa ja priorisoida. Käynnistetty edunvalvontaverkosto on tässä tärkeässä roolissa. Olemme tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa pyrkineet selkeyttämään liiton tavoitteenasettelua sekä mittareita ja seurantatapoja. Talouden osalta elämme jatkossakin suurta nuukuutta noudattaen. Kuntaosuuksien kahden prosentin kasvu ensi vuodelle ja suunnitelmakaudelle on maltillinen. Käytettävissämme olevat voimavarat kohdistamme siten, että liiton lakisääteiset ja muut tehtävät tulevat laadukkaasti hoidetuiksi ja erityisesti Häme-ohjelman mukainen kehittämistyö lähtee sujuvasti liikkeelle. Myös Hämeen liiton strategian uudistaminen on ajankohtaista vuonna 2014. Hämeenlinnassa 4.11.2013 Timo Reina maakuntajohtaja 4
A. HÄMEEN LIITTO 1. JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2014 2016 ja talousarviossa 2014 Hämeen liiton tavoiteasetantaa on pyritty kehittämään ja selkeyttämään. Maakuntavaltuusto asettaa, taloussäännön mukaisesti, Hämeen liitolle, mukaan luettuna Kesäyliopistolle, tavoitteet suunnitelmakaudelle sekä hyväksyy niihin perustuvat määrärahat ja tuloarviot. Lisäksi toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten maakuntavaltuusto hyväksyy vuodelle 2014 mittarit / seurantatavat. Kuntalain edellyttämä kolmen vuoden taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Hämeen liiton toiminnan tavoitteet määritellään koko suunnitelmakaudelle 2014 2016. Vuoden 2014 tavoitteiden täyttymisen seurannalle on määritelty kriteerit. Maakuntavaltuuston päättämiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuva työohjelma sekä talousarvio käyttötalous 1 tasoisena viedään maakuntahallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Maakuntavaltuustolle annetaan alkusyksyllä 2014 väliarvio valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. 2. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Tuleva vuosi sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen, etenkin euroalueen, talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena ole odotettavissa juurikaan kasvua vielä vuonna 2014. Samoin Suomen talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä ja julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut vuonna 2013 kuitenkin kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. Mahdollisesti toteutuvat merkittävät kunta- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat pidemmällä aikavälillä myös maakunnan liittojen rooliin, tehtäviin ja aluejakoihin. Suunnittelukaudella erityisesti päätetyn suoriin vaaleihin perustuvan metropolihallinnon luominen Uudellemaalle saattaa heijastua myös Kanta-Hämeen alueelle ja Hämeen liittoon. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvään logistiseen asemaan sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien hyödyntämiseen. Jatkossa korostuu aiempaa selkeämpien maakunnallisten kehittämisen painopisteiden valinta aluekehitysrahoituksen supistuessa. Myös Hämeen vetovoiman eteen on tehtävä aktiivisesti ja systemaattista työtä, jotta maakunta pärjää kilpailussa asukkaista, matkailijoista, yrityksistä ja investoinneista. Edunvalvontaa on tarve vahvistaa. Tulevaisuutta ei voi tietää, siksi sitä on koko ajan tehtävä. Tulevaisuuden tekemisessä yhteistyö ja verkostoituminen ovat entistäkin tärkeämpiä, niin maakunnalle kuin Hämeen liitollekin. 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Hämeen liiton laatima maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan lähivuosina tarvittavat toimenpiteet. Suunnittelukaudelle valmisteltavassa Hämeohjelmassa nämä asiakirjat on tarkoitus yhdistää samaan kokonaisuuteen. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen liittojen tulevaisuustyö antaa osaltaan perustan yhteisten pidemmän aikavälisen tavoitteiden asettamiselle. Maakunnan suunnittelujärjestelmää on tarkoitus uudistaa vuoden 2014 alusta myös niin, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja yhdistetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyy. Se kattaisi sekä kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
Maakuntakaava määrittelee maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelujaksolla valmistellaan toista maa- Hämeen liitto palvelee kuntia omistajiaan ja maakunnan muita toimijoita niiden tarpeista lähtien: kuntavaihekaavaa, jossa linjataan erityisesti luonnonvarojen käyttöä. 4. HÄMEEN LIITON STRATEGIA JA TOIMINTA Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojaava, liitto vetää strategiset linjat liitto kokoaa voimat ja luo suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta liitto palvelee toteuttajia. Hämeen liiton päätöksentekijät määrittelevät tavoittei- asiantunteva ja uudistuva maakunnallinen palveluorganisaa- den saavuttamiseksi tarvittavat toimintaprosessit, joita tarkis- tio, joka kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyk- tetaan säännöllisesti. sen ja toteuttamisvoiman. Hämeen liitto on maakunnallis- Maakunnan liiton tehtävänä on koota, jäsentää ja sovit- ten, eteläsuomalaisten ja kansainvälisten kehittäjäverkostojen taa yhteen maakunnan kehittämisnäkemys ja toteuttamisvoi- avaintoimija. Maakuntahallituksen linjauksen mukaan Hä- ma. Liiton toiminta perustuu kuntien ohjaukseen ja kunnal- meen liitto toimii siten, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja lisvaalien tuloksena syntyvään kansanvaltaiseen päätöksente- tehdä työtä Hämeessä, Etelä-Suomen suurimpien kaupunki- koon. Hämeen liitto on yhteistyöorganisaatio, joka toimii ver- en keskellä. kostomaisesti kuntien, seutukuntien, koulutus- ja tutkimuslai- Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Toteutusvoima kootaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että tarvittavat voimavarat maakunnasta ja sen ulkopuolelta ovat käytössä. 6 tosten, valtion viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.
HÄMEEN LIITON MISSIO: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä Haluavat = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana Voivat = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus Tehdä työtä = yritystoiminta, yrityspalvelut Asua = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, saavutettavuus LIITON VIRASTON TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN ORGANISOITUMINEN Maakuntajohtaja Timo Reina Strategiaprosessi ja yleisjohto Edunvalvonta ja yhteistyö Kunta- ja aluehallinnon uudistaminen Maakuntien yhteistoiminta Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Kesäyliopisto Jari Tiainen Rehtori Elinvoima Matti Lipsanen Kehittämisjohtaja Aluekehittämisen strategiatyö Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakunnan kehittämisraha Aluekehittämishankkeet Maakunnallinen osaamis- ja koulutusyhteistyö Maakunnallinen elinkeinoyhteistyö Tilastot ja tietopalvelu Maakunnan vetovoima ja markkinointi Kansainväliset asiat Alueiden kehittämiseen liittyvät yhteistyöelimet ja -verkostot Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne- ja infrahankkeet Luonnonvarat ja ympäristö Maankäyttö ja fyysinen ympäristö Luonnonsuojelu- ja kulttuuriympäristöt Asuminen Yhdyskuntatekniikka, energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto Tietoliikenne Toimintaympäristöt Heikki Pusa Suunnittelujohtaja Virkistysalueyhdistys Vanajavesisäätiö yhteistyö Liiton toimitilapalvelut Sidosryhmäyhteistyö ja yleinen edunvalvonta Viestintä Yhteyspalvelut Jouko Ylipaavalniemi Yhteysjohtaja Maakunnallinen palvelu- ja hallintoyhteistyö Hankemaksatukset ja -tarkastukset Kulttuuri- ja kotiseututoiminta Taloushallinto Henkilöstöasiat Asiakirjahallinto Toimistopalvelut Tietohallinto 7 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
5. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 5.1. MAAKUNTAVALTUUSTON TOIMINTA Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54 -jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkuntien edustajainkokous kokoontui helmikuussa 2013 valitsemaan syksyn 2012 kunnallisvaalien perusteella maakuntavaltuustoon jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnallisvaalikaudelle 2013 2016. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on päättää maakunnan kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista, suunnitelmista, toimenpideohjelmista ja maankäytön alueellisista suunnitelmista. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Valtuusto asettaa sitovat tavoitteet talousarviovuoden toiminnalle. Kevätvaltuusto hyväksyy edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jossa esitetään valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. 5.2. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja sen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen uuden tarkastuslautakunnan valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa keväällä 2013. Tarkastuslautakuntaan valittiin neljä jäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Vuonna 2013 tarkastuslautakunta valmisteli ja käsitteli tilintarkastusyhteisön kilpailutuksen valtuustokaudelle 2013 2016. 5.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN TOIMINTA Maakuntavaltuusto valitsi keväällä 2013 jäsenet yksitoistajäseniseen maakuntahallitukseen. Jäsenet valittiin maakunnan kolmelta seutukunnalta niiden edellisen vuoden lopun väestömäärien suhteessa. Maakuntahallituksen muodostamisessa noudatettiin syksyn 2012 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa sekä tasa-arvolakia. Hallituksen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä hyväksyy vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Maakuntahallitus päättää kehittämishankkeille myönnettävistä alueellisista kehittämistuista. Niitä ovat maakunnan kehittämisraha ja Euroopan aluekehitysrahaston rakennerahastovarat sekä niihin sisältyvä valtion vastinrahoitus. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä strategisista suunnitelmista ja asiakirjoista, liiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus asettaa tavoitteet / tekee toimintalinjaukset liiton toiminnalle. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa. 6. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Lukuvuosi 2014 on Hämeen kesäyliopiston 43. toimikausi. Kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva ja kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön ympäri vuoden toimiva oppilaitos, jonka olemassaolon, vaikuttavuuden ja kehittymisen edellytys on ajassa kiinni oleva, ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakunnan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Kesäyliopistotoimintaa tukevat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Lisäksi kesäyliopisto saa vapaan sivistystyön lain (632/1998) mukaista valtionosuutta. Suurin osa toimintarahoitusta on opiskelijoiden kurssimaksuja. Hämeen kesäyliopiston ydintehtävänä on kumppanuuksiin ja verkostoihin perustuvan avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen eli toimiminen maakunnan avoimena yliopistona : Yhteistyöyliopistot tuottavat avoimen yliopistoopetuksen palvelut (opetuksen sisältö, vastaavuus, opettajat) 8
ja kesäyliopisto järjestää opetuksen (opiskelijat, rahoitus, tilat, materiaali, neuvonta, ohjaus ja muu tuki). Kesäyliopiston ohjelmassa on avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää omaehtoista koulutusta sekä muuta vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Ylläpitämisluvan mukaisesti lukuvuoden 2014 koulutustarjonnassa painottuvat yhteiskunnalliset aineet, hallinnon ala, humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä sosiaali- ja terveysala. Toimimme alueella, jossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Näin ollen kesäyliopistolla on merkitystä maakunnan osaamistason nostajana. 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2014 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2015 2016 Hämeen liitto: 1. Uudistaa ja ajantasaistaa maakuntakaavaa siten, että sillä luodaan kestävät edellytykset ihmisten asua ja tehdä työtä Hämeessä. Mittari / seurantatapa 2014: Valmistellaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos siten, että se voidaan esitellä lähetekeskustelua varten maakuntavaltuustolle sen kevätkokouksessa 2014. Laaditaan vuonna 2014 maakuntavaltuuston käsittelyyn seurantaraportti maakuntakaavan toteutumisesta. Valmistellaan ehdotus 2. vaihemaakuntakaavaksi siten, että ehdotus voidaan viedä maakuntavaltuuston päätettäväksi vuonna 2015. 2. Edistää liikennejärjestelmän palvelutasoa kasvu- ja kehityskäytäviin perustuen, maakuntaa tasapuolisesti kehittäen. Mittari / seurantatapa 2014: Liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta ja toteutuminen HHT-kasvukäytävän, Helsinki-Forssa-Pori liikennekäytävän ja itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittämisen ohjelmointi ja toimenpiteiden jäsentyminen 3. Käynnistää vuonna 2014 Häme-ohjelman toteuttamisen, joka jatkuu koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmaa toteutetaan muodostamalla riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia liittyen kasvukäytäviin ja saavutettavuuteen, asumiseen, biotalouteen, valmistavaan teollisuuteen sekä kansainvälistymiseen ja vetovoimaisuuteen. Hankekokonaisuuksien taakse kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yrityksistä. Mittari / seurantatapa 2014: Häme-ohjelman toteuttamissuunnitelma ja seurantaraportti Häme-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden määrä, laatu ja koko Kyky rahoituskanavien tehokkaaseen hyödyntämiseen 4. Vahvistaa yhteistyötä ja verkostoja Kanta-Hämeessä, Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueella, HHT-kasvukäytävällä, muiden naapurimaakuntien kanssa sekä kansainvälisesti. Mittari / seurantatapa 2014: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella toteutetaan viittä maakuntaohjelmiin kirjattua yhteistä hankekokonaisuutta Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kanssa HHT-kasvukäytäväkokonaisuuden organisoituminen sekä hankkeiden käynnistyminen ja toteutuminen Hämeen liiton yhteistyö Itämeren alueen maakuntahallintojen verkostossa (BSSSC) yhdessä puheenjohtajana toimivan Uudenmaan liiton kanssa 5. Valmistelee ja jäsentää maakunnan tavoitteet seuraavaa hallitusohjelmaa varten maakunnan kuntia ja muita keskeisiä toimijoita kuullen. Tavoitteita asetettaessa kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaa halkovien kasvukäytävien kehittämiseen ja hyödyntämiseen, alueen elinkeinojen kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseen, luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiin sekä julkisen sektorin palvelujen turvaamiseen ja tehostamiseen. Mittari / seurantatapa 2014: Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakunnan tavoitteet on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014. 6. Uudistaa Häme-markkinointia siten, että maakunnan yhteiset markkinointipanostukset vahvistavat maakunnan matkailullista vetovoimaa Venäjältä, erityisesti Pietarin alueelta, Suomeen suuntautuvaan kasvavaan matkailijapotentiaalin. Mittari / seurantatapa 2014: Häme-markkinoinnin uusi toimintamalli ja kohdentaminen on otettu käyttöön yhteistyössä seudullisten matkailun kehittäjätoimijoiden sekä alan yritysten kanssa. Konkreettisia edellytyksiä venäläisten matkailijoiden määrän kasvulle on luotu. 10
7. Tarjoaa alustan maakunnallisen elinkeinotoiminnan tehokkaammalle yhteensovittamiselle alkavan ohjelmakauden sisällöllisten painopisteiden toteuttamiseksi ja rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tavoite liittyy myös valmisteltavana olevan uuden alueiden kehittämislain toimeenpanoon. Mittari / seurantatapa 2014: Maakunnassa järjestetään vuosittain maakunnallinen elinkeinopäivä. Liitto on koonnut maakunnan keskeiset elinkeinojen kehittäjätahot yhteen säännöllisesti. 8. Seuraa aktiivisesti maan hallituksen elokuussa 2013 päättämän metropolihallinnon muotoutumista pyrkien vaikuttamaan erityisesti siihen, että Kanta-Hämeen toiminnallinen yhteistyö laajalla metropolialueella jatkuu luontevana ja maakunnallisten jaotusten mahdollisissa muutoksissa Kanta-Hämeen maakunnan alue pidetään yhtenä kokonaisuutena. 9. Uudistaa liiton strategian ottaen huomioon erityisesti Häme-ohjelman sekä uuden rakennerahastokauden tarpeet ja painotukset. Strategia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenkuntien ja keskeisten alueen kehittäjäkumppaneiden kanssa. Mittari / seurantatapa 2014: Strategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuonna 2014. 10. Kehittää ja suuntaa toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön ja maakunnan tarpeiden mukaisesti huolehtien siitä, että henkilöstön asiantuntemus ja työyhteisön toimintakyky mahdollistavat liiton tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Mittarit / seurantatapa 2014: Hämeen liiton houkuttelevuus työpaikkana Henkilöstökyselyn tulokset ja tuloksiin reagointi Henkilöstöstrategian toimeenpano Mittari / seurantatapa 2014: Maakunnan näkemykset ovat oikea-aikaisesti ja selkeästi metropolihallinnon valmisteluprosessissa huomioon otettavissa. Metropolihallintoa sekä mahdollista laajempaa alue- ja maakuntahallinnon uudistamista koskevat kysymyksenasettelut ja linjaukset ovat tarpeen mukaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen asialistalla. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO: 11. Tuottaa monipuolista ja asiakaslähtöistä koulutusta ja kehittää kesäyliopistotoimintaa vapaan sivistystyön lainsäädännön ja uudistetun ylläpitämisluvan mukaisesti. Mittarit/seurantatapa 2014: Kesäyliopiston koulutustarjonnan määrällinen ja laadullinen raportti: koulutustoiminnan kysyntä, tehokkuus ja taloudellisuus, voimavarat ja asiakastyytyväisyys (taulukko 1) Kesäyliopiston strategia ja kehittämisohjelma on päivitetty Kuntayhteistyömalli on otettu käyttöön maakunnan kuntien asiakkuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi. 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
KESÄYLIOPISTOTOTOIMINTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Muutos % Tavoitteet ja mittarit toteutuma tavoite tavoite 2013 14 KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ - Lähiopetuskurssien lukumäärä 201 201 200 195 190-0,5 - Kaikki kurssit yhteensä 329 240 270 270 275 +12,5 - Opetustunnit 5175 5 900 5400 5300 5200-8,5 - Opiskelijatunnit 78820 83500 80000 78000 77000-4,2 - Opiskelijamäärä (netto opiskelijamäärä) 4295 3750 3750 3600 3500 0,0 - Osallistumismäärä (brutto opiskelijamäärä) 7040 6050 6050 6000 6000 0,0 TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS - Opetustunnin hinta 204,2 189,4 211,1 216,3 221,5 +11,4 - Koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 9,7 9,6 10,5 10,4 10,5 +10,4 - Maksutulot/opiskelija 131,4 160,0 164,3 175,0 181,3 +2,7 - Toimintamenot/osanottaja 155,7 186,7 188,7 193,8 193,9 +1,1 VOIMAVARAT - Henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6,5 7,0 7,0 7,1 7,1 0,0 - Opetushenkilökunnan lukumäärä kpl 442 440 440 430 430 0,0 ASIAKASTYYTYVÄISYYS - Koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,30/5 4,10/5,0 4,15/5,0 4,15/5,0 4,15/5,0 +1,2 Taulukko 1. Kesäyliopiston koulutustoiminnan mittarit TA 2014 ja TS 2014 2016 ja vertailu vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja vuoden 2012 toteutumaan. 12
C. TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SEN PERUSTELUOSA SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT JA SITOVUUSASTE Hämeen liiton talousarvio laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa esitetään toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitetut henkilöstö- ja talousresurssit. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous- ja tulos-laskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto (valtuusto, tarkastuslautakunta ja hallitus) Hämeen liiton operatiivinen toiminta, Projektit, Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Projektit edesauttavat liiton tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden talousarviot yhteensä esitetään erikseen ulkopuolisen rahoituksen ja sen edellyttämän projektikohtaisen talousseurannan vuoksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää maakuntavaltuuston Hämeen liiton toiminnalle asettamat tavoitteet talousarviovuodelle 2014 ja suunnitelmavuosille 2015 2016. 2. TALOUSARVIO VUODELLE 2014 Hämeen liiton toiminnan taloudellisen perustan muodostavat jäsenkuntien maksut liitolle. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan 10.6.2013 talousarvion valmistelun lähtökohdaksi jäsenkuntien maksuosuuksien kahden prosentin korotuksen vuodelle 2014. Tämä taloudellinen resurssipohja asettaa raamit Hämeen liiton toiminnalle ja on ollut osaltaan vaikuttamassa asetettaviin tavoitteisiin. merkitsee 41.800 euron lisäystä liiton vuosituloihin, jotka käytetään luottamushenkilöhallinnon, operatiivisen toiminnan, kesäyliopiston johtokunnan ja kesäyliopistotoiminnan rahoittamiseen. Projektitoiminta rahoitetaan pääasiassa muulla rahoituksella kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla. Jäsenkuntakuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät verovuoden 2012 kunnallis- ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2014 taulukko on sivulla 20. Taloussuunnitelmavuosina 2015 ja 2016 maksuosuuksia on suunniteltu korotettavaksi kahdella prosentilla. KÄYTTÖTALOUSOSAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinto sisältää maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan toimintatulot ja menot. Talousarviossa on varauduttu luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden, matkakorvausten sekä muiden kokouskustannusten maksamiseen. Maakuntavaltuusto kokoontuu kahteen varsinaiseen kokoukseen vuonna 2014. Lisäksi varaudutaan yhden valtuustoseminaarin kustannuksiin. Tarkastuslautakunta varautuu pitämään viisi kokousta. Lisäksi varaudutaan uuden sopimuksen mukaisiin tilintarkastuspalkkioihin sekä lautakunnan jäsenten koulutukseen. Maakuntahallitus kokoontuu vuoden 2014 aikana yksitoista kertaa. Lisäksi hallitus varautuu Päijät-Hämeessä pidettävään Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hallitusten yhteiseen työseminaariin. Operatiivinen toiminta Liiton operatiivinen toiminta on organisoitu kolmelle vastuualueelle: Elinvoima, Toimintaympäristöt ja Yhteyspalvelut. 2.1. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan toimintatuotoissa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2014 ovat yhteensä 2.129.900 euroa. Maksuosuuksien korotus kahdella prosentilla vuodesta 2013 Vastuualueiden määrärahat ovat yhteisiä. Operatiivisen toiminnan toimintakuluihin on varattu 1.871.750, jossa on kasvua 1.850 / 0,1 % vuoden 2013 talousarviosta. Henkilöstökulut 1.253.500 muodostavat 67,0 % operatiivisen toiminnan kuluista. Operatiivisen toiminnan vuoden 13 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
2014 kuluihin sisältyy kahdeksantoista vakituisen ja yhden määräaikaisen henkilön palkkarahat. Henkilöstöresurssia suunnataan yleishallinnon palvelutehtävistä aluekehittämisen asiantuntijatehtäviin. Palkkojen osalta on varauduttu hyvin maltillisiin, kustannusvaikutuksiltaan vähäisiin korotuksiin erityisesti vuosina 2014 ja 2015. Muissa kuin projektiluonteisissa tehtävissä pyritään vakituisiin palvelussuhteisiin. Lisäksi Hämeen liitto varautuu ostamaan vähäisessä määrin tilapäistä asiantuntija-apua mm. yhteistyökumppaneilta. Samalla yhteistyöstä pyritään saamaan yhteistyöstä molemminpuolista etua. Palvelujen ostoihin on varattu 476.900 ja niiden osuus on 25,5 % operatiivisen toiminnan toimintakuluista. Palvelujen ostoihin sisältyvät muun muassa asiantuntija-/ konsulttipalvelukset, ICT-palveluiden osto, taloushallinnon palveluiden osto, painatusten ja ilmoitusten kustannukset, posti- ja telepalvelut, puhtaanapito, rakennusten ja koneiden kunnossapito sekä liiton yhteistoimintaosuuksien rahoitus. Asiantuntija- ja konsulttipalvelusten ostoon on varattu 149.700. Tällä summalla hankitaan mm. 2. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä, osallistutaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen, varaudutaan liikenneväylien ajankohtaisiin hankkeisiin ja varaudutaan muun erityisasiantuntemuksen ostoihin. Asiantuntijapalveluissa on myös varattu 10 000 HHT-kehityskäytävähankkeeseen osallistumiseen. Ko. määräraha katetaan Tutkimus- ja kehittämisrahastosta. Yhteistoimintaosuuksiin on varattu 49.000, josta maksetaan Helsingin EU-toimiston kustannusten korvaamisen Brysselissä, Suomen Kuntaliitto ry:n palvelumaksu ja muut jäsenyysmaksut, joita ovat Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Hämeen Kauppakamarin, Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin, Suomen Tieyhdistys ry:n, Pro Rautatien, Pro Ysitien sekä Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenmaksut. Hämeen liitto omistaa sen käytössä olevat 792,5 neliön toimitilat ja Kesäyliopiston käytössä olevat 104 neliön toimitilat. Liiton käytössä olevien tilojen yhtiövastikkeisiin on varattu 34.600 ja koneiden ja laitteiden vuokriin 29.500, eli yhteensä 3,4 % operatiivisen toiminnan kuluista. Kesäyliopistolla on oma yhtiövastikevaraus talousarviossaan. Kiinteistössä toteutettujen kohtuullisen mittavien parannustöiden vuoksi rahoitusvastike kiinteistössä tullee nousemaan. Operatiivisen toiminnan toimintatuotot ovat yhteensä 1.836.400, josta jäsenkuntien maksuosuudet ovat 1.814.600 (98,8 %). Operatiivisen toiminnan toimintakate on -35.350. Toimintakate on tarkoitus saada lähelle nollaa suunnitelmakauden lopussa. Liiton omat projektit Hämeen liitto toteuttaa itse projekteja, jotka ovat Hämeen liiton strategian mukaisia ja edistävät maakunnan kehittämistavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2014 liiton hallinnoimana toimii tämänhetkisen tiedon mukaan yksi varsinainen projekti ja kesäyliopistossa samoin yksi projekti. Maakuntahallitus päättää tarvittaessa uusien projektien käynnistämisestä toimintavuoden aikana. Projektien menot katetaan projektirahoituksella eikä projekteilla ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Projektien hallinnointi edellyttää kuitenkin liitolta hyvää maksuvalmiutta. Projektien toimintamenot ja tulot vuonna 2014 ovat yhteensä 208.900, joka on 735.374 euroa (77,9 %) vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Projektien toimintakate on 0 euroa. Vuoden 2014 ajan jatkuu Viestejä Vanajavedellä -projekti ja Kesäyliopistossa AVO2-hanke. AVO2-hankkeen rahoitus mahdollistuu vuoden 2013 käyttämättä jääneistä hankerahoista. Hanketta rahoitetaan valtakunnallisesta Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelmasta ja hankkeen koordinaattorina toimii Suomen eoppimiskeskus ry. Hämeen kesäyliopiston osuus rahoituksesta vuosina 2012 2013 ja jatkovuonna 2014 on yhteensä 101.700. Projektien vuoden 2014 talousarvioissa on varauduttu yhden kokoaikaisen ja kahden osa-aikaisen työntekijän palkkaan. Hämeen kesäyliopisto Kesäyliopiston talousarvioesityksessä kuntien maksuosuuksia on korotettu kahdella prosentilla vuodesta 2013. Kurssimaksujen korotustarve vuodelle 2014 on 2 5%. Vuoden 2014 talousarviossa kesäyliopistotoiminnan tulot ovat 1.119.700 euroa (+1,7 %) ja menot 1.139.700 euroa (+2,0 %). Toimintakate on -20.000. Toimintakatteessa on otettu huomioon vuosien 2011 ja 2012 ylijäämät (55.000 ). Opiskelijoiden rahoitusosuus eli maksutulot ovat 55 % (kesäyliopistoissa keskimäärin 45 %), valtionosuus ja muut tuet tulorahoituksesta ovat 28 % (kesäyliopistoissa n. 31 %). Valtionosuus on arvioitu 3370 opetustunnin mukaan eli säilyvän lähes vuoden 2013 tasolla. Valtion avustuksissa on huomioitu laatu- ja kehittämishankeavustukset sekä opintoseteliavustukset, mutta ei mahdollisia koulutushankeavustuksia. Jäsenkuntien maksuosuudet kaikista tuloista pysyvät 15 %:n tasolla. 14
Henkilöstökulujen osuus kesäyliopistotoiminnan toimintamenoista on 50 % (51% v. 2013). Välittömien opetuskulujen eli kouluttajien palkkojen, asiantuntijakorvausten (kouluttajat) ja matka- sekä majoituskustannusten osuus menoista on 45% (46% v. 2013). Kesäyliopistotoiminnan resursseina ovat toimiston kuuden vakinaisen opetuksen suunnittelusta ja kurssijärjestelyistä vastaavan henkilön ja 440 kouluttajan työpanos. Vuokrissa on huomioitu kesäyliopiston uudet syksyllä 2013 käyttöönotetut koulutustilat Verkatehtaalla. Opetus keskitetään omiin tiloihin, mutta lisätiloja vuokrataan tarpeen mukaan muilta Verkatehtaan toimijoilta, lähinnä Vanaveden opistolta ja Suomen Yrittäjäopistolta. Kesäyliopisto käyttää edelleen myös Seminaarin koulun auditoriota ja eri hotellien koulutustiloja. Opetustilojen ja laitteiden vuokramenojen kasvun arvioidaan olevan runsaat 4 %. Kesäyliopistotoiminnan vuoden 2014 sitova toimintakate on - 20 000 euroa. Toimintatuottojen ja -kulujen kokonaissumman pieneneminen johtuu projektien määrän ja volyymin pienenemisestä 735.374 eurolla / 77,9 %:lla vuoden 2013 talousarviosta. Vuoden 2014 tuloslaskelmassa toimintatuottojen ja -kulujen erotus, toimintakate, on -55.350. Vuosikate on -51.250, joten poistoja ei kateta. Vuoden 2014 tilikauden tulokseksi tulee -57.640. Poistoerojen vähennysten sekä Tutkimus- ja kehittämisrahastotuloutuksen jälkeenkin tilikausi on alijäämäinen, -36.796. Alijäämä pienentää liiton taseessa vielä olevia edellisten vuosien ylijäämiä. Taloussuunnitelman mukaan vuoden 2015 tilikausi päätyy vielä alijäämäiseksi, mutta vuonna 2016 lähelle nollatulosta. 2.2. INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään 15 000 varaus liiton toimitilojen kunnostamiseen. 2.3. RAHOITUSOSA Toiminnan ja investointien rahavirran ja rahoituksen yhteen laskeminen osoittaa kuntayhtymän rahavirtojen muutoksen. Rahoitusosassa ei ole sitovia määrä-rahoja. Rahavarat pienenevät 66.250 :lla. 2.4. TULOSLASKELMA Vuodelle 2014 laaditussa talousarvioesityksessä toimintatuottoja on yhteensä 3.314.400 (muutos -17,0 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna). Toimintatuotoista 64,3 % on jäsenkuntien maksuosuuksia, joita on laskettu kannettavan yhteensä 2.129.900. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista on 529.900 (16,0 %) ja maksutulojen 616.000 (18.6 %). Talousarvioesityksessä vuoden 2014 toimintakulut ovat 3.369.750 (muutos -17,4 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna). Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on 2.033.700 eli 60,4 %. Henkilöstökuluihin sisältyy henkilökunnan palkkojen ja sivukulujen lisäksi luottamushenkilöiden ja kesäyliopiston luennoitsijoiden palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostojen osuus on 1.023.975 eli 30,4 % toimintakuluista. 15 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
16
TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMAVUOSILLE 2015 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA LIITON TOIMISTO Luottamushenkilöhallinto TALOUSARVIO Muutos-% TP 2012 TA 2013 2014 TA 2014- TS 2015 TS 2016 euro euro euro TA 2013 euro euro Toimintatulot 156 200 135 000 137 100 1,6 138 400 139 800 Toimintamenot 130 012 135 000 137 100 1,6 138 400 139 800 Toimintakate 26 188 0 0 0 0 Operatiivinen toiminta Toimintatulot 1 774 671 1 800 100 1 836 400 2,0 1 873 000 1 911 400 Toimintamenot 1 823 252 1 869 900 1 871 750 0,1 1 894 350 1 913 650 Toimintakate -48 581-69 800-35 350-49,4-21 350-2 250 Projektit Toimintatulot 751 299 944 274 208 900-77,9 40 000 40 000 Toimintamenot 751 299 944 274 208 900-77,9 40 000 40 000 Toimintakate 0 0 0 0 0 KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Toimintatulot 11 900 12 100 12 300 1,7 12 500 12 800 Toimintamenot 12 261 12 100 12 300 1,7 12 500 12 800 Toimintakate -361 0 0 0 0 Kesäyliopistotoiminta Toimintatulot 1 081 876 1 101 500 1 119 700 1,7 1 136 200 1 146 200 Toimintamenot 1 053 823 1 117 500 1 139 700 2,0 1 146 200 1 152 000 Toimintakate 28 053-16 000-20 000 25,0-10 000-5 800 YHTEENSÄ Toimintatulot 3 775 946 3 992 974 3 314 400-17,0 3 200 100 3 250 200 Toimintamenot 3 770 647 4 078 774 3 369 750-17,4 3 231 450 3 258 250 Toimintakate 5 299-85 800-55 350-35,5-31 350-8 050 (valtuuston sitovuustaso tummennettu) TULOSLASKELMAOSA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 2 065 313 2 106 200 2 147 000 2 189 700 2 233 300 MAKSUTUOTOT 547 473 600 000 616 000 628 000 635 000 TUET JA AVUSTUKSET 1 097 319 1 267 774 529 900 361 100 360 900 MUUT TOIMINTATUOTOT 65 841 19 000 21 500 21 300 21 000 TOIMINTATUOTOT 3 775 946 3 992 974 3 314 400 3 200 100 3 250 200 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 2 309 771 2 439 620 2 033 700 1 930 900 1 949 250 PALVELUJEN OSTOT 1 158 771 1 310 847 1 023 975 997 150 1 006 050 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 63 198 70 900 60 395 56 800 53 800 VUOKRAT 121 223 144 400 146 630 141 100 142 600 MUUT KULUT 117 684 113 007 105 050 105 500 106 550 TOIMINTAKULUT 3 770 647 4 078 774 3 369 750 3 231 450 3 258 250 TOIMINTAKATE 5 299-85 800-55 350-31 350-8 050 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 12 978 10 000 4 100 3 800 3 800 VUOSIKATE 18 277-75 800-51 250-27 550-4 250 SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT -6 390-6 390-6 390-6 390-6 390 TILIKAUDEN TULOS 11 887-82 190-57 640-33 940-10 640 POISTOERON MUUTOS 6 344 6 340 6 344 6 344 6 344 RAHASTOJEN MUUTOS 68 512 48 500 14 500 8 000 11 000 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 86 743-27 350-36 796-19 596 6 704 17 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014
INVESTOINTIOSA Toimielin: Tehtävä: Maakuntahallitus Operatiivinen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2012 2013 2014 2015 2016 Menot 0,00 15 000,00 15 000,00 0,00 0,00 Tulot Nettomenot 0,00 15 000,00 15 000,00 0,00 0,00 Perustelut v. 2014: Liiton toimitilojen kunnostaminen. RAHOITUSOSA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 18 277-75 800-51 250-27 550-4 250 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot - 15 000 15 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 18 277-90 800-66 250-27 550-4 250 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta 0 0 0 0 0 Rahavarojen muutos 18 277-90 800-66 250-27 550-4 250 Lainakanta 31.12. - - - - - 18
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuusarvio vuodelle 2014 Kunnallisverot Yhteisöverot Verot Liiton Kesä- Maksuosuus 2012 2012 yhteensä % toimisto yliopisto yhteensä euro euro euro 2014 FORSSA 48 587 618 3 135 657 51 723 275 9,18 179 166 16 359 195 525 HATTULA 30 086 311 1 039 697 31 126 008 5,53 107 929 9 855 117 784 HAUSJÄRVI 26 490 551 1 126 623 27 617 174 4,90 95 633 8 732 104 365 HUMPPILA 6 320 118 282 192 6 602 310 1,17 22 835 2 085 24 920 HÄMEENLINNA 212 549 330 12 143 015 224 692 345 39,90 778 728 71 102 849 830 JANAKKALA 52 028 624 1 966 730 53 995 354 9,59 187 168 17 089 204 257 JOKIOINEN 16 569 907 825 300 17 395 207 3,09 60 307 5 506 65 813 LOPPI 22 611 267 1 074 537 23 685 804 4,21 82 167 7 502 89 669 RIIHIMÄKI 95 963 345 5 990 183 101 953 528 18,10 353 258 32 254 385 512 TAMMELA 16 436 277 1 074 434 17 510 711 3,11 60 698 5 542 66 240 YPÄJÄ 6 637 564 212 162 6 849 726 1,22 23 811 2 174 25 985 YHTEENSÄ 534 280 912 28 870 530 563 151 442 100,00 1 951 700 178 200 2 129 900 Luottamushenkilöhallinto 137 100 Liiton operatiivinen toiminta 1 814 600 Projektit 0 Kesäyliopiston johtokunta 12 300 Kesäyliopistotoiminta 165 900 Yhteensä 2 129 900 Lähde: Verohallinto/Veronsaajien palvelut 29.10.2013 TALOUSSUUNNITELMAVUODET TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 + 2 % + 2 % + 2 % + 2 % + 2 % Liiton toimisto 1 875 800 1 913 300 1 951 700 1 990 600 2 030 400 Kesäyliopisto 171 400 174 800 178 200 181 900 185 600 Yhteensä 2 047 200 2 088 100 2 129 900 2 172 500 2 216 000 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 ja talousarvio 2014 19
Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI-13100 Hämeenlinna tel +358 (0)3 647 401 email hameenliitto@hame.fi www.hameenliitto.fi