Hämeen liiton julkaisu Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

2 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Ville Salminen Muut kuvat: Anni Levonen Julk.nro IB 72 ISBN ISSN Hämeenlinna 2014

3 SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE A. HÄMEEN LIITTO 5 1. Johdanto 5 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 5 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 6 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta 6 5. Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston toiminta Tarkastuslautakunnan toiminta Maakuntahallituksen toiminta 8 6. Hämeen kesäyliopisto 8 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE Maakunnan yhteisen tahdon luominen 9 2. Vaikuttava edunvalvonta ja toteuttamisvoima 9 3. Ajantasainen ja mahdollistava maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakunnan vahvistuva vetovoima ja kansainvälisyys Kesäyliopiston osaaminen vahvemmin käyttöön Hämeen liiton voimavarat 11 C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste Talousarvio vuodelle Käyttötalousosa Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma 14 TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMAVUOSILLE Jäsenkuntien maksuosuudet 18 3 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

4 4

5 MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2015 Valmistautuneena vaalivuoteen Kevään 2015 eduskuntavaaleissa ja niiden pohjalta muotoutuvassa hallitusohjelmassa linjataan jälleen myös maakuntien tulevaisuutta sekä Kanta-Hämeen osalta että laajemmin. Tämä tehdään tilanteessa, jossa liikkumavaraa julkisten menojen osalta on lähinnä alaspäin ja talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vaatimattomana. Olemme valmistautuneet vaalivuoteen hyvin muun muassa laatimalla Kanta-Hämeen kärkiasiat asiakirjan, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi jo toukokuussa Lisäpainoksissa emme ole tämän osalta säästelleet, vaan asiakirjaa on levitetty laajasti tavoitteena se, että maakuntamme näkemykset olisivat niin poliittisten toimijoiden kuin keskeisten virkamiestenkin tiedossa. Tässä edunvalvontaverkostomme on tehnyt osaltaan tärkeää työtä ja se jatkuu. Uuden hallituksen agendalla lienee jälleen myös aluehallinnon uudistaminen. Edellinen, historian toistaiseksi suurin, aluehallinnon reformihan tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Valmistelutyötä vaihtoehtoineen seuraavaa vaihetta varten on jo tehtykin niin sanotun VIRSU-hankkeen puitteissa. Myös maakunnat ovat antaneet työhön oman panoksensa. Nyt pitäisi uskaltaa ottaa selkeä askel eteenpäin niin, että alueeltaan mandaattinsa saavan aluehallinnon tehtäviä, toimivaltaa ja resursseja vahvistettaisiin. Samalla aluehallintoa, niin valtiollista kuin kuntaperusteista, olisi mahdollista selvästi selkeyttää ja siten parantaa sekä asiakkaiden palvelukykyä että kustannustehokkuutta. Tähänkin olemme valmiit. Samalla kun toimintaympäristö ja organisaatiot ovat muutoksessa, Hämeen liitossa meidän tulee kyetä keskittymään perustyöhömme maakuntamme kehittämiseksi. Häme-ohjelman toimeenpano pääsee vuonna 2015 liikkeelle täydellä vauhdilla, kun myös maaseutuohjelma sekä EU:n puite- ja interreg-ohjelmat käynnistyvän rahoitushakujenkin muodossa. Haasteemme on koota vaikuttavia hankkeita, joilla alueellemme saadaan myös tätä laajemmin kilpailtua rahoitusta. Viritämme omaa toimintaamme entisestään niin, että voimme tukea tässä alueemme toimijoita. Tavoitteenamme on, että 2. maakuntakaava hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa keväällä Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan osalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotamme myös alkavana vuonna. Se osaltaan ratkaisee, millä tavalla muun muassa Forssan seudun ekologistiikka-alueen osalta etenemme. Maakunnan elin- ja vetovoiman eteen on tehtävä työtä yhä enemmän, yhdessä ja olennaiseen keskittyen. Pyrimme vahvistamaan rooliamme näissä elinvoima-asioissa yhteistyössä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa huomioiden myös muuttuvat seudulliset tarpeet. Olemme ylpeitä siitä, että Hämeen liiton toimintaa ohjaa uusi, vuonna 2014 valmisteltu strategia. Se on meille kartta ja kompassi, jonka voima tulee laajasta yhteisestä valmistelusta. Tarvitsemme leipää, mutta myös sirkushuveja. Kulttuuri on tärkeä alueen hyvinvoinnin ja vireyden lähde. Ensi vuonna saamme nauttia ainutlaatuisesta Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuodesta. Se olkoon koko Hämeen juhlaa! Hämeenlinnassa Timo Reina maakuntajohtaja 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

6 A. HÄMEEN LIITTO 1. JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 noudattaa vuodeksi 2014 uudistettua rakennetta. Maakuntavaltuusto asettaa taloussäännön mukaisesti Hämeen liitolle mukaan luettuna Kesäyliopisto, tavoitteet suunnitelmakaudelle sekä hyväksyy määrärahat ja tuloarviot. Toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten maakuntavaltuusto hyväksyy mittarit / seurantatavat vuodelle Vuoden 2015 toiminnan painopisteet ja toiminnalle asetettavat tavoitteet määritellään Hämeen liiton strategian päämäärien mukaisesti. Kuntalain edellyttämä kolmen vuoden taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Maakuntahallitus käsittelee ja päättää valtuuston päättämiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuvan työohjelman sekä talousarvion käyttötalous 1 -tasoisena. Maakuntahallitus seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista vuoden aikana osavuosikatsauksissa. Maakuntavaltuustolle annetaan syysseminaarissa 2015 väliarvio valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. 2. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Vuotta 2015 suunnitellaan monien talouden epävarmuustekijöiden vallitessa. Suomen talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo kolmatta vuotta eikä ennusteiden mukaan kasvua ole odotettavissa myöskään vuonna Julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi ja velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi. Samalla kuitenkin pyritään tukemaan toimia, joilla voidaan päästä positiivisen kehittymisen uralle. Kansainvälisen, etenkin euroalueen, talouden kehitysnäkymät ovat epävakaat eikä euroalueen taloudessa kokonaisuutena ole odotettavissa merkittävää kasvua vuonna ja erityisesti Forssan seutua. Käsillä olevia haasteita ovat menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa, väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja kuntatalouden vakauttaminen. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan valtakunnallisten linjausten perusteella. Mahdollisesti toteutuvat merkittävät kunta- ja palvelurakenteen muutokset Suomessa vaikuttavat mitä todennäköisimmin ennemmin tai myöhemmin myös maakuntien liittojen rooliin, tehtäviin ja aluejakoihin. Suunnittelukaudella erityisesti metropolihallinnon luominen nykyisen Uudenmaan alueelle saattaa heijastua myös Kanta-Hämeeseen ja Hämeen liittoon. Samoin sote-palveluiden järjestämisvastuun mahdollinen toteutuminen valtakunnallisesti viiteen sote-järjestämisalueeseen perustuvana ratkaisuna heijastuu myös maakunnalliseen toimintaan. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvään logistiseen sijaintiin sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien hyödyntämiseen. Aluekehitysrahoituksen supistuessa korostuu jatkossa aiempaa selkeämpien maakunnallisten kehittämisen painopisteiden valinta ja uusien rahoituskanavien löytäminen. Hämeen vetovoiman eteen on tehtävä aktiivisesti systemaattista työtä, jotta maakunta pärjää kilpailussa asukkaista, yrityksistä, investoinneista ja matkailijoista, sekä niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Osaltaan tälle luo pohjaa käynnistyvä laaja Venäjän matkailumarkkinointi -hanke. Vuotta 2015 leimaa erityisesti eduskuntavaalit ja niiden seurauksena syntyvä uusi hallitus ja sen ohjelmalliset linjaukset. Hämeen liitto pyrkii vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen siten, että maakuntavaltuuston hyväksymät maakunnan kärkiasiat tulevat otetuksi huomioon. Kanta-Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut viime vuosina kuitenkin kohtuullista eikä poikkeuksellisen suurta notkahdusta ole tapahtunut. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä Tulevaisuutta ei voi tietää, siksi sitä on koko ajan tehtävä. Tulevaisuuden tekemisessä verkostoituminen ja toimiva yhteistyö ovat entistäkin tärkeämpiä, niin maakunnalle kuin Hämeen liitollekin. 6

7 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ 4. HÄMEEN LIITON STRATEGIA JA TOIMINTA Hämeen liiton laatima maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan lähivuosina tarvittavat toimenpiteet. Suunnittelukaudelle valmistellussa Häme-ohjelmassa nämä asiakirjat on yhdistetty samaan kokonaisuuteen. Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueen liittojen tulevaisuustyö antaa osaltaan perustan yhteisten pidemmän aikavälisen tavoitteiden asettamiselle. Maakunnan suunnittelujärjestelmää on uudistettu myös niin, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja on yhdistetty maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyy. Se kattaa sekä kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. Ensimmäinen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kahdeksi vuodeksi syksyllä Maakuntakaava määrittelee maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelujaksolla valmistellaan toista maakuntavaihekaavaa, jossa linjataan erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Hämeen liiton strategia on uudistettu vuonna Strategia on valmisteltu liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyönä tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. Se luo perustan ja viitekehyksen liiton toiminnan suuntaamiselle ja kehittämiselle. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka jäsentää alueen kehittämistahdon, kokoaa toteuttamisvoimaa ja vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Maakunnan kolminapaisuus ja kehittämisvoiman hajanaisuus korostavat liiton kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia. Toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä työohjelma vuosittain ovat keskeisin strategian toimeenpanon ja seurannan väline. Ne laaditaan strategian rakenteen ja otsikoinnin mukaisesti. HÄMEEN LIITON TOIMINNAN STRATEGIAPERUSTA: Arvopohja Tulevaisuus - Ennakoimme ja teemme tulevaisuutta kunnioittaen samalla perinteidemme parhaita puolia. Yhteistyö - Olemme yhteistyösuhteissamme aktiivisia, palvelevia ja luottamusta herättäviä. Tasapuolisuus - Toimimme tasapuolisesti ja vastuullisesti etsien kestävää, yhteistä hyvää. Asiantuntemus - Työmme perustuu jatkuvaan osaamisemme kehittämiseen sekä viimeisimpään tietoon ja uusiutumiskykyyn. Missio 2020 perustehtävämme ja olemassaolomme oikeutus: Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Visio 2020 tätä tavoittelemme Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! 7 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

8 LIITON VIRASTON TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN ORGANISOITUMINEN Maakuntajohtaja Timo Reina Strategiaprosessi ja yleisjohto Edunvalvonta ja yhteistyö Kunta- ja aluehallinnon uudistaminen Maakuntien yhteistoiminta Henkilöstön ja organisaation kehittäminen ELINVOIMA Matti Lipsanen, kehittämisjohtaja Aluekehittämisen strategiatyö Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakunnan kehittämisraha Aluekehittämishankkeet Maakunnallinen osaamis- ja koulutusyhteistyö Maakunnallinen elinkeinoyhteistyö Tilastot ja tietopalvelut Maakunnan vetovoima ja markkinointi Kansainväliset asiat Alueiden kehittämiseen liittyvät yhteistyöelimet ja -verkostot TOIMINTAYMPÄRISTÖT Heikki Pusa, suunnittelujohtaja Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne- ja infrahankkeet Luonnonvarat ja ympäristö Maankäyttö ja fyysinen ympäristö Luonnonsuojelu- ja kulttuuriympäristöt Asuminen Yhdyskuntatekniikka, energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto Tietoliikenne Virkistysalueyhdistys Vanajavesisäätiö-yhteistyö Liiton toimitilapalvelut YHTEYSPALVELUT Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja Sidosryhmäyhteistyö ja yleinen edunvalvonta Viestintä Maakunnallinen palvelu- ja hallintoyhteistyö Hankemaksatukset ja -tarkastukset Kulttuuri- ja kotiseututoiminta Luottamushenkilöstöhallinto Taloushallinto Henkilöstöasiat Asiakirjahallinto Toimistopalvelut Tietohallinto KESÄYLIOPISTO Hilma Lehtonen, vs. rehtori Avoimen yliopisto opetuksen järjestäminen Ammatillissivistävän ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen Kehittämis- ja palvelutoiminta Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Pysyvät vastuualueiden yhteiset tiimit Hanketiimi Kansainvälisten asioiden tiimi Tulevaisuustiimi Viestintätiimi 8

9 5. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54 -jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkuntien edustajainkokous valitsi syksyn 2012 kunnallisvaalien tulokseen perustuen maakuntavaltuustoon kunnallisvaalikaudelle jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä strategisista suunnitelmista ja asiakirjoista, liiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus asettaa tavoitteet / antaa toimintalinjaukset liiton toiminnalle. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain osavuosi-katsauksissa. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on päättää maakunnan kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista, suunnitelmista, toimenpideohjelmista ja maankäytön alueellisista suunnitelmista. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion ja asettaa talousarviovuoden toiminnalle tavoitteet. Valtuusto hyväksyy edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jossa esitetään valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja sen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja seuraa, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudekseen valtuusto-kauden ensimmäisessä kokouksessa keväällä Tarkastuslautakuntaan valittiin neljä jäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Tilintarkastusta toimittavaksi yhteisöksi on valtuustokaudelle valittu BDO Oy. 5.3 Maakuntahallituksen toiminta Maakuntavaltuusto valitsi keväällä 2013 jäsenet yksitoistajäseniseen maa-kuntahallitukseen. Jäsenet valittiin maakunnan kolmelta seutukunnalta seutukuntien vuoden 2012 lopun väestömäärien suhteessa. Maakuntahallituksen muodostamisessa noudatettiin syksyn 2012 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Hallituksen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen Maakuntahallitus hyväksyy vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja käsittelee liiton osalta kehittämishankkeille Euroopan aluekehitysrahaston varoista myönnettäväksi tulevat kehittämistuet. 6. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Lukuvuosi 2015 on Hämeen kesäyliopiston 44. toimikausi. Kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva ja kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön ympäri vuoden toimiva oppilaitos. Kesäyliopiston olemassaolon, vaikuttavuuden ja kehittymisen edellytys on ajassa kiinni oleva, ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakunnan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Kesäyliopistotoimintaa tukevat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Lisäksi kesäyliopisto saa vapaan sivistystyön lain (632/1998) mukaista valtionosuutta. Suurin osa toimintarahoituksesta koostuu opiskelijoiden kurssimaksuista. Hämeen kesäyliopiston ydintehtävänä on kumppanuuksiin ja verkostoihin perustuvan avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen eli toimiminen maakunnan avoimena yliopistona. Yhteistyöyliopistot tuottavat avoimen yliopisto-opetuksen palvelut (opetuksen sisältö, vastaavuus, opettajat) ja kesäyliopisto järjestää opetuksen (opiskelijat, rahoitus, tilat, materiaali, neuvonta, tuutorointi, ohjaus ja muu tuki). Kesäyliopiston ohjelmassa on avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää omaehtoista koulutusta sekä muuta vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Ylläpitämisluvan mukaisesti lukuvuoden 2015 koulutustarjonnassa painottuvat yhteiskunnalliset aineet, hallinnon ala, humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä sosiaali- ja terveysala. Toimimme alueella, jossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Näin ollen kesäyliopistolla on merkitystä maakunnan avoimen korkeakouluopetuksen tarjoajana ja osaamistason nostajana. 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

10 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE MAAKUNNAN YHTEISEN TAHDON LUOMINEN Hämeen liitto: 1.1. Toteuttaa aktiivisesti Häme-ohjelmaa huolehtien erityisesti siitä, että muodostuu riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia liittyen kasvukäytäviin ja saavutettavuuteen, asumiseen, biotalouteen, valmistavaan teollisuuteen sekä kansainvälistymiseen ja vetovoimaisuuteen. Hankekokonaisuuksien taakse kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yrityksistä. Mittari / seurantatapa 2015: Häme-ohjelman toimenpanosuunnitelma ja seurantaraportti Häme-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden määrä, laatu ja koko (seurataan hanketyökalun avulla) Kyky rahoituskanavien tehokkaaseen hyödyntämiseen 1.2. Vahvistaa yhteistyötä ja verkostoja Kanta-Hämeessä, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella, kasvukäytävillä, muiden naapurimaakuntien kanssa sekä kansainvälisesti. Mittari / seurantatapa 2015: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella toteutetaan maakuntaohjelmiin kirjattuja yhteisiä hankekokonaisuuksia Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kanssa Suomen kasvukäytävän (HHT) ja HFP-kehityskäytävän hankkeita on saatu käynnistymään Hämeen liiton yhteistyö Itämeren alueen maakuntahallintojen verkostossa (BSSSC) yhdessä puheenjohtajana toimivan Uudenmaan liiton kanssa HämePron aktiivinen toiminta Elinkeinoyhteistyö, maakunnan elinkeinopäivän järjestäminen Maakunnallisen järjestöfoorumin toiminnan käynnistäminen 2. VAIKUTTAVA EDUNVALVONTA JA TOTEUTTAMISVOIMA Hämeen liitto: 2.1. Toimii maakuntavaltuuston toukokuussa 2014 hyväksymien Kanta-Hämeen kärkiasiat tavoitteiden huomioon ottamiseksi seuraavan hallituksen ohjelmaa ja siitä seuraavia linjauksia, kuten liikennepoliittista selontekoa, laadittaessa. Mittari / seurantatapa 2015: Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakunnan tavoitteet on tehty tunnetuksi hallitusohjelman valmistelijoille. Yhteistyö huhtikuun eduskuntavaaleissa valituiksi tulleiden vaalipiirin kansanedustajien kanssa on käynnistetty Vaikuttaa metropolihallinnon luomisessa erityisesti siihen, että Kanta-Hämeen toiminnallinen yhteistyö laajalla metropolialueella jatkuu luontevana ja toimii siten, että aluehallinnon uudistamisessa vahvistetaan aluelähtöisen, kansanvaltaisen hallinnon tehtäviä ja voimavaroja ja että maakunnallisten jaotusten mahdollisissa muutoksissa Kanta-Hämeen maakunnan alue pidetään samassa kokonaisuudessa. Mittari / seurantatapa 2015: Maakunnan näkemykset ovat oikea-aikaisesti ja selkeästi metropolihallinnon valmisteluprosessissa huomioon otettavissa. Metropolihallintoa sekä mahdollista laajempaa alue- ja maakuntahallinnon uudistamista koskevat kysymykset ovat tarpeen mukaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen linjattavana. 10

11 3. AJANTASAINEN JA MAHDOLLISTAVA MAAKUNTAKAAVOITUS SEKÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU Hämeen liitto: 3.1. Uudistaa ja ajantasaistaa maakuntakaavaa siten, että sillä luodaan kestävät edellytykset ihmisten asua, tehdä työtä ja viihtyä Hämeessä. 4. MAAKUNNAN VAHVISTUVA VETOVOIMA JA KANSAINVÄLISYYS Hämeen liitto: 4.1. Hyödyntää maakunnan muiden toimijoiden kanssa vuonna 2015 käynnistyviä alueellisen yhteistyön EU-ohjelmia ja muita kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia. Mittari / seurantatapa 2015: Valmistellaan ehdotus 2. vaihemaakuntakaavaksi siten, että ehdotus voidaan viedä maakuntavaltuuston päätettäväksi 2015 kevätkokouksessa. Valmistellaan maakuntakaavan uudistamista siten, että maakuntavaltuusto voi syyskokouksessaan 2015 päättää maakuntakaavan uudistamisen suuntaviivoista Laaditaan maakuntavaltuuston käsittelyyn seurantaraportti maakuntakaavan toteutumisesta. Mittari / seurantatapa 2015: Central Baltic, Interreg Europe sekä Itämeren alueen ohjelmaan jätetyt hakemukset ja käynnistyvät hankkeet, joihin osallistuu kantahämäläisiä toimijoita. Muu kansainvälinen hanketoiminta Toimii osaltaan Kanta-Hämeen yrityksille tarjottavien Pietarin toimipisteen palveluiden vakiinnuttamiseksi ja maakunnallistamiseksi Edistää liikennejärjestelmän palvelutasoa kasvuja kehityskäytäviin perustuen, maakuntaa tasapuolisesti kehittäen. Mittari / seurantatapa 2015: Liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta ja toteutuminen ml. maakunnallisen ljs-työryhmän toiminnan käynnistyminen ja seurantaraportin laatiminen Suomen kasvukäytävän (HHT), Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän ja itä länsi-suuntaisten yhteyksien kehittämisen ohjelmointi ja toimenpiteiden jäsentyminen Mittari / seurantatapa 2015: Kanta-Hämeen Venäjän markkinoille suunnattujen yrityspalveluiden järjestämisestä on sovittu ja niiden rahoitus on järjestetty Huomioi toiminnassaan Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden Mittari / seurantatapa 2015: Hämeen liiton tapahtumissa ja muissa toiminnoissa tuodaan esille Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuotta osana maakunnan markkinointia. 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

12 5. KESÄYLIOPISTON OSAAMINEN VAHVEMMIN KÄYTTÖÖN Hämeen Kesäyliopisto: 5.1. Tuottaa monipuolista ja asiakaslähtöistä koulutusta ja kehittää kesäyliopistotoimintaa vapaan sivistystyön lainsäädännön ja ylläpitämisluvan mukaisesti. Kesäyliopiston asiantuntemusta ja verkostoja hyödynnetään Hämeen liiton toiminnassa ja maakunnan kehittämisessä vahvemmin. Mittarit / seurantatapa 2015: Kesäyliopiston koulutustarjonnan määrällinen ja laadullinen raportti: koulutustoiminnan kysyntä, tehokkuus ja taloudellisuus, voimavarat ja asiakastyytyväisyys (taulukko 1) Kesäyliopiston strategia ja kehittämisohjelma on päivitetty Kuntayhteistyömalli on otettu käyttöön maakunnan kuntien asiakkuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi. Avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan suhteen kehitetään ja parannetaan yhteistyön muotoja Taulukko 1. Kesäyliopiston koulutustoiminnan mittarit TA 2015 ja TS ja vertailu vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja vuoden 2013 toteutumaan. KESÄYLIOPISTOTOIMINTA - tavoitteet ja mittarit tp 2013 toteutuma TA 2014 tavoite TA 2015 tavoite TS 2016 TS 2017 Muutos % KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ Kurssien lukumäärä (lähiopetus ja muut) ,0 Opetustunnit ,9 Opiskelijatunnit ,5 Opiskelijamäärä (netto) ,7 Kurssien osallistumismäärä (brutto) ,8 TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS Opetustunnin hinta 219,0 211,1 217,8 219,4 225,8 3,2 Koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 10,8 10,5 11,1 10,7 10,9 5,9 Maksutulot/opiskelija 165,8 164,3 188,2 192,7 199,3 14,6 Toimintakulut/osanottaja 185,9 190,4 192,8 196,6 197,6 1,2 TOIMINNAN VOIMAVARAT Henkilötyövuodet (toimisto) 6,2 7,0 7,0 7,1 7,1 0,0 Opetushenkilökunnan lukumäärä kpl ,5 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,31/5.00 4,15/5,00 4,15/5,00 4,15/5,00 4,15/5,00 0,0 6. HÄMEEN LIITON VOIMAVARAT: Hämeen liitto: 6.1. Kehittää ja suuntaa toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön ja maakunnan tarpeiden mukaisesti ja huolehtii siitä, että liitossa on hyvä, tunnustettu asiantuntemus, joka yhdessä työyhteisön toimintakyvyn kanssa mahdollistaa liiton tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Mittarit / seurantatapa 2015: Hämeen liitto on asiantuntijoita houkutteleva työpaikka Henkilöstöstrategian toimeenpano. 12

13 C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT JA SITOVUUSASTE Hämeen liiton talousarvio laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa esitetään toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitetut henkilöstö- ja talousresurssit. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion ja siihen tehtävät muutokset päättää valtuusto. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto (valtuusto, tarkastuslautakunta ja hallitus) Hämeen liiton operatiivinen toiminta, Projektit, Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Hämeen liiton hallinnoimat projektit tukevat liiton tavoitteiden saavuttamista. Niiden talousarviot yhteensä esitetään erikseen ulkopuolisen rahoituksen ja projektikohtaisen talousseurannan vuoksi. 2. TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Hämeen liiton toiminnan taloudellisen perustan muodostavat jäsenkuntien maksut liitolle. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan talousarvion valmistelun lähtökohdaksi jäsenkuntien maksuosuuksien 1,5 % korotuksen vuodelle Se on puoli prosenttiyksikköä aiempia suunnitelmia pienempi. Tämä taloudellinen resurssipohja asettaa raamit Hämeen liiton toiminnalle ja asetettaville tavoitteille Käyttötalousosa Käyttötalousosan toimintatuotoissa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2015 ovat yhteensä Maksuosuuksien korotus 1,5 %:lla vuodesta 2014 merkitsee :n lisäystä Hämeen liiton toiminnan rahoitukseen vuonna Kuntien maksut käytetään luottamushenkilöhallinnon, operatiivisen toiminnan, kesäyliopiston johtokunnan ja kesäyliopistotoiminnan rahoittamiseen. Projektitoiminta rahoitetaan pääasiassa muulla rahoituksella. Jäsenkuntakuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät verovuoden 2013 kunnallis- ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle taulukko on sivulla 18. Taloussuunnitelmavuosina 2016 ja 2017 maksuosuuksia on suunniteltu korotettavaksi kahdella prosentilla, mutta yleinen kuntatalouden kehittyminen (erityisesti jäsenkunnissa) sekä liiton tehtävissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset voivat vielä muuttaa suunniteltuja korotuksia. Käyttötalousosan yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinto sisältää maakuntavaltuuston, tarkastuslautakunnan ja maakuntahallituksen toimintatulot ja -menot. Talousarviossa on varauduttu luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden, matkakorvausten sekä muiden kokouskustannusten maksamiseen. Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2015 kahteen varsinaiseen kokoukseen, joiden lisäksi varaudutaan yhden valtuustoseminaarin kustannuksiin. Tarkastuslautakunta varautuu pitämään viisi kokousta. Lisäksi varaudutaan sopimuksen mukaisiin tilintarkastuspalkkioihin sekä lautakunnan jäsenten ajankohtaiskoulutukseen. Maakuntahallitus kokoontuu vuoden 2015 aikana yksitoista kertaa. Lisäksi hallitus varautuu Etelä-Suomen yhteistoimintaalueen hallitusten yhteiseen työseminaariin. Operatiivinen toiminta Liiton operatiivinen toiminta on organisoitu kolmelle vastuualueelle: Elinvoima, Toimintaympäristöt ja Yhteyspalvelut. 13 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

14 Vastuualueiden määrärahat ovat yhteisiä. Myös toiminnallisesti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään merkittävässä määrin vastuualueiden rajat ylittävästi. Operatiivisen toiminnan toimintakuluihin on varattu , jossa on kasvua / 0,0 % vuoden 2014 talousarviosta. Henkilöstökulut muodostavat 66,9 % operatiivisen toiminnan kuluista. Operatiivisen toiminnan vuoden 2015 kuluihin sisältyy kahdeksantoista vakituisen henkilön palkkarahat. Liitossa asiantuntijuuden vahvistamisen tarve kohdistuu suunnitelmavuosina erityisesti liikenneasiantuntemuksen alaan. Palkkojen osalta on varauduttu vain pieniin ja kustannusvaikutuksiltaan vähäisiin korotuksiin vuosina 2015 ja Muissa kuin selkeästi projektiluonteisissa tehtävissä pyritään vakituisiin palvelussuhteisiin ja sitä kautta asiantuntemuksen kertymiseen Hämeen liittoon. Kuitenkin tarvittavia kapea-alaisia asiantuntijatarpeita varaudutaan täyttämään asiantuntijapalveluiden ostamisella. Ulkopuolisen asiantuntijuuden hankkimisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä liiton yhteistyökumppaneiden ja yhteistoiminta-alueen maakuntien ja muiden naapurimaakuntien liittojen kanssa, jolloin saavutettava etu on usein molemminpuolista. Palvelujen ostoihin on varattu ja niiden osuus on 25,6 % opera-tiivisen toiminnan toimintakuluista. Palvelujen ostoihin sisältyvät muun muassa asiantuntija- ja konsulttipalvelusten hankinnat, ICT-palveluiden osto, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osto, painatusten ja ilmoitusten kustannukset, posti- ja telepalvelut, puhtaanapito, rakennusten ja koneiden kunnossapito sekä liiton yhteistoimintaosuuksien rahoitus. Asiantuntijapalvelujen hankkimista varten on varattu Tällä summalla hankitaan mm. maakuntakaavan taustaselvityksiä, viestintäpalveluita ja muuta erityisasiantuntemusta. Yhteistoimintaosuuksiin on varattu , josta maksetaan Helsingin EU-toimiston kustannusten korvaamisen Brysselissä, Suomen Kuntaliitto ry:n palvelumaksu ja muut jäsenyysmaksut, joita ovat Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Hämeen Kauppakamarin, Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin, Suomen Tieyhdistys ry:n, Pro Rautatien, Pro Ysitien sekä Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenmaksut. Hämeen liitto omistaa liiton toimiston käytössä olevat 792,5 neliön toimitilat ja Kesäyliopiston käytössä olevat 104 neliön toimitilat. Kesäyliopiston Hämeenlinnan Verkatehtaalla sijaitsevat luokkatilat ovat vuokratiloja. Liiton käytössä olevien tilojen yhtiövastikkeisiin on varattu ja koneiden ja laitteiden vuokriin Kesäyliopiston toimitilan yhtiövastikevaraus on sen omassa talousarviossa. Kiinteistössä toteutettujen kohtuullisen mittavien parannustöiden vuoksi rahoitusvastike on noussut. Operatiivisen toiminnan toimintatuotot ovat yhteensä , josta jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat 99,1 %. Operatiivisen toiminnan toimintakate on

15 Liiton omat projektit Hämeen liitto toteuttaa itse projekteja, jotka ovat Hämeen liiton strategian mukaisia ja edistävät maakunnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2015 liiton hallinnoimana toimii jo tehtyjen päätösten mukaan yksi projekti, jonka talousarvioissa on varauduttu yhden kokoaikaisen työntekijän palkkaan vuonna Maakuntahallitus päättää tarvittaessa uusien Hämeen liiton hallinnoitavaksi tulevien projektien käynnistämisestä toimintavuoden aikana. Projektien menot katetaan erillisellä projektirahoituksella eikä projekteilla ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Projektien hallinnointi edellyttää kuitenkin liitolta hyvää maksuvalmiutta, koska rahoitus on jälkikäteistä. Projektien toimintamenot ja -tulot vuonna 2015 ovat yhteensä ja toimintakate 0 euroa. Hämeen kesäyliopisto Kesäyliopiston talousarvioesityksessä kuntien maksuosuuksia on korotettu 1,5 %:lla vuodesta Kurssimaksujen korotustarve vuodelle 2015 on 3-5%. Vuoden 2015 talousarviossa kesäyliopistotoiminnan tulot ovat euroa (+2,3 %) ja menot euroa (+1,3 %). Toimintakate on Toimintakatteessa on otettu huomioon vuosien 2012 ja 2013 ylijäämät ( ). Opiskelijoiden rahoitusosuus eli maksutulot ovat 59 % (kesäyliopistoissa keskimäärin 45,6 %), valtionosuus ja muut tuet tulorahoituksesta ovat 23 % (kesäyliopistoissa n. 31 %). Valtionosuus on arvioitu 3370 opetustunnin mukaan eli säilyvän lähes vuoden 2014 tasolla. Valtion avustuksissa on huomioitu opintoseteliavustukset, mutta ei mahdollisia laatu-, kehittämishanke- tai koulutushankeavustuksia. Jäsenkuntien maksuosuudet kaikista tuloista ovat 16 %:n tasolla. Henkilöstökulujen osuus kesäyliopistotoiminnan toimintamenoista on 50 % edellisvuoden 2014 tapaan. Välittömien opetuskulujen eli kouluttajien palkkojen, asiantuntijakorvausten (kouluttajat) ja matka- sekä majoituskustannusten osuus menoista on 43% (45% v. 2014). Kesäyliopistotoiminnan resursseina ovat toimiston kuuden vakinaisen opetuksen suunnittelusta ja kurssijärjestelyistä vastaavan henkilön ja 430 kouluttajan työpanos. Vuokrissa on huomioitu kesäyliopiston koulutustilat Verkatehtaalla. Opetus keskitetään omiin tiloihin, mutta lisätiloja vuokrataan tarpeen mukaan muilta Verkatehtaan toimijoilta, lähinnä Vanajaveden opistolta ja Suomen Yrittäjäopistolta. Kesäyliopisto käyttää edelleen myös Seminaarin koulun auditoriota ja eri hotellien koulutustiloja. Opetustilojen ja laitteiden vuokramenojen kasvun arvioidaan olevan 3,5 %. Kesäyliopistotoiminnan vuoden 2015 toimintakate on euroa Investointiosa Investointiosassa ei esitetä tehtäväksi uusia varauksia. Vuonna 2014 tehtyä :n varausta liiton toimitilojen kunnostamiseen ei ole tarkoitus purkaa Rahoitusosa Toiminnan ja investointien rahavirran ja rahoituksen yhteen laskeminen osoittaa kuntayhtymän rahavirtojen muutoksen. Rahoitusosassa ei ole sitovia määrä-rahoja. Rahavarojen muutos on Tuloslaskelma Vuodelle 2015 laaditussa talousarvioesityksessä toimintatuottoja on yhteensä (muutos -3,6 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna). Toimintatuotoista 66,6 % on jäsenkuntien maksuosuuksia, joita on laskettu kannettavan yhteensä Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista on (11,2 %) ja maksutulojen osuus (21.2 %). Talousarvioesityksessä vuoden 2015 toimintakulut ovat (-4,5 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna). Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on eli 60,3 %. Henkilöstökuluihin sisältyy henkilökunnan palkkojen ja sivukulujen lisäksi luottamushenkilöiden ja kesäyliopiston luennoitsijoiden palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostojen osuus on eli 30,9 % toimintakuluista. Toimintatuottojen ja -kulujen kokonaissumman pieneneminen johtuu lähes pelkästään projektien volyymin pienenemisestä :lla / 65,3 %:lla vuoden 2014 talousarviosta. Vuoden 2015 tuloslaskelmassa toimintatuottojen ja -kulujen erotus, toimintakate, on ja rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on Vuoden 2015 tilikauden tulokseksi tulee suunnitelman mukaan Poistoerojen vähennysten sekä tutkimus- ja kehittämisrahastosta tehtävien tuloutusten jälkeen vuosi 2015 päätyy talousarviossa lähelle nollatulosta, :n alijäämään. 15 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

16 TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMAVUOSILLE KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2013 euro TALOUSARVIO TA 2014 euro Muutos-% 2015 euro TA TA 2014 TS 2016 euro TS 2017 euro LIITON TOIMISTO Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate Operatiivinen toiminta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Projektit Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate Kesäyliopistotoiminta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,0 0 0 YHTEENSÄ Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Valtuuston sitovuustaso tummennettu 16

17 TULOSLASKELMAOSA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS VARAUSTEN MUUTOS RAHASTOJEN MUUTOS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Investointiosa Toimielin: Maakuntahallitus Tehtävä: Operatiivinen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Menot 2 500, ,00 0,00 0,00 0,00 Tulot Nettomenot 2 500, ,00 0,00 0,00 0,00 17 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

18 RAHOITUSOSA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuksien muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta

19 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuusarvio vuodelle 2015 Kunnallisverot 2013 euro Yhteisöverot 2013 euro Verot yhteensä euro % Liiton toimisto Kesäyliopisto Maksuosuus yhteensä 2015 Forssa , Hattula , Hausjärvi , Humppila , Hämeenlinna , Janakkala , Jokioinen , Loppi , Riihimäki , Tammela , Ypäjä , Yhteensä Luottamushenkilöhallinto Liiton operatiivinen toiminta Projektit 0 Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Yhteensä Lähde: Verohallinto/Veronsaajien palvelut Taloussuunnitelmavuodet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS % + 2 % + 1,5 % + 2 % + 2 % Liiton toimisto Kesäyliopisto Yhteensä Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015

20 Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel +358 (0)