ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVOJEN MUUTOS EHDOTUS 11.1.2007 / 19.3.2007

Maskun kunta Naantalin kaupunki Raision kaupunki ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVOJEN MUUTOS EHDOTUS 11.1.2007 / 19.3.2007

2 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT 481 MASKUN KUNTA 529 NAANTALIN KAUPUNKI 680 RAISION KAUPUNKI ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVOJEN MUU- TOS 11.1.2007 / 19.3.2007 Asemakaavojen muutos koskee: Maskun kunnassa muutosalue kattaa kiinteistöjen 481-430-1-70 Kaatopaikka, 481-430-3-0 Koivulehto III, 481-438-1-26 Koivulehto II ja 481-440-1-7 Koivulehto IV alueet (erityisaluetta). Naantalin kaupungissa muutosalue käsittää kiinteistöt 529-24-9908-1001, 529-24-1-1, 529-419-1-9, 529-419-1-19 ja 529-416-1-15 sekä tiealueen 529-24-1-18 (kortteli 1 sekä erityisaluetta). Raision kaupungissa muutos koskee kiinteistöjä 630-11-9908-101 ja 630-11-1-24 sekä tiealueita 630-11-1-8, 630-11-1-9 ja 630-11-1-26 (erityisaluetta). Asemakaavojen muutoksella muodostuu: Maskun kunnassa jätteenkäsittelyaluetta ja suojaviheraluetta. Naantalin kaupungissa teollisuusaluetta, jätteenkäsittelyaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta (kortteli 1 ja erityisaluetta). Raision kaupungissa jätteenkäsittelyaluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta ja katualuetta. Asemakaavalla muodostuu: Naantalin kaupungissa teollisuusaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta (kortteli 2 sekä erityis- ja katualuetta). Suunnitteluorganisaatio Isosuon jäteasema-alueen asemakaavojen muutoksen on laatinut Suunnittelukeskus Oy:n Turun aluetoimisto. Maskun kunnan edustajina työtä on ohjannut kunnanjohtaja Jaakko Olenius sekä tekninen johtaja Esa Tuononen, Naantalin kaupungin edustajana kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja Raision kaupungin edustajana kaavoituspäällikkö Sirpa Salmi. Turun seudun P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

3 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Jätehuolto Oy:n edustajina ovat olleet toimitusjohtaja Markku Lehtokari ja tekninen päällikkö Kalle Karsten. Kaavasuunnittelu: Jätehuolto: Liikenne: ATK-toteutus: Pasi Lappalainen, DI Oscu Uurasmaa, arkkitehti 8/2006 asti Emma Toivonen, arkkitehti yo Johanna Närhi, arkkitehti Juha Vesterberg, ins. AMK Kari Koski, ins. Satu Mäkelä, suunnitteluavustaja Kaavakäsittelyt Asemakaavan vireille tulosta on päätetty Maskun kunnanhallituksessa 9.5. 2005 Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Naantalin kaupungin kaavoituskatsauksessa 2006. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Raision kaupungin kaavoituskatsauksessa 2006. Maskun kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Naantalin kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Raision kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Maskun kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Raision kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin rajaalueilla. Etäisyys Raision ja Naantalin keskustaan on linnuntietä noin 4 kilometriä, Maskun keskustaan noin 5 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on 105,82 ha, josta Maskun kunnan alueelle sijoittuu 22,28 ha, Raision kaupungin alueelle 14,74 ha ja Naantalin kaupungin alueelle 66,47 ha. Naantalin alueella asemakaavamuutosalueen koko on 41,22 ha ja uutta asemakaavaa muodostuu 25,26 ha. (Liite 1.) 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi kuvastaa alueen merkittävintä toimintaa. Alueen vanhat kaavat ovat useilla eri nimillä, nimien viitatessa kaatopaikkatoimintaan. Isosuon jäteasema-alueen asemakaavojen muutoksen tarkoituksena on luoda jätehuoltotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita vastaava asemakaava sekä tarjota mahdollisuus jätteenkäsittelyalueen toiminnan tehostamiseen. Samalla Naantalissa laaditaan uutta asemakaavaa Isosuontien eteläpuolelle, jonne sijoitetaan teollisuusaluetta ja viheralueita. Asemakaavamuutokset laaditaan kuntakohtaisesti siten, että kaavakartat laaditaan erillisinä kunnittain ja kaavaselostus on yhteinen. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

4 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 2 TIIVISTELMÄ... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 12 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 15 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 16 4.2.1 Vireilletulo... 16 4.2.2 Viranomaisneuvottelu... 16 4.2.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 16 4.2.4 Asemakaavaluonnos... 16 4.2.5 Asemakaavaehdotus... 17 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 19 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 19 4.4.1 Jätehuoltoalueen täyttömäärälaskelma ja havainnekuvat... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 KAAVAN RAKENNE... 20 5.1.1 Mitoitus... 21 5.1.2 Palvelut... 21 5.1.3 Liikenne... 21 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 21 5.3 ALUEVARAUKSET... 22 5.3.1 Yleistä... 22 5.3.2 Korttelialueet... 22 5.3.3 Jätteenkäsittelyalueet... 22 5.3.4 Erityisalueet... 23 5.3.5 Liikenne- ja katualueet... 23 P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

5 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 24 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 24 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 24 5.4.3 Vaikutukset maisemaan... 24 5.4.4 Aluerakenne- ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 25 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon... 25 5.4.6 Sosiaaliset vaikutukset... 26 5.4.7 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen... 26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 26 6.2 TOTEUTTAMINEN, AJOITUS... 27 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 27 7 LÄHTEET... 27 LIITTEET 1. Sijainti 2. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta 3. Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmäkartasta 4. Ote suunnittelualueen yleiskaavoista 5. Ote suunnittelualueen asemakaavoista 6. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan laatimisprosessi 7. Maanomistus 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9a. Vesihuolto, Masku 9b. Vesihuolto, Raisio 10. Sähköverkko 11. Liito-oravaselvitys kevät 2004 12. Liito-oravaselvitys kevät 2006 13. a. Havainnekuvat A (kallioleikkaus) ja 13b. B (ei kallioleikkausta) 14. Leikkaus A-A ja B-B 15. Massalaskenta 16. Muistutukset ja vastineet 17. Seurantalomakkeet 18. Kaavan käsittely / pöytäkirjaote, Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

6 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä MASKUN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin rajaalueilla. Etäisyys Raision ja Naantalin keskustaan on linnuntietä noin 4 kilometriä, Maskun keskustaan noin 5 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on 105,82 ha, josta Masku kunnan alueelle sijoittuu 22,28 ha, Raision kaupungin alueelle 14,74 ha ja Naantalin kaupungin alueelle 66,47 ha. Naantalin alueella asemakaavamuutosalueen koko on 41,22 ha ja uutta asemakaavaa muodostuu 25,26 ha. Kuntien lisäksi alueella maata omistaa myös yksityinen maanomistaja. Aluetta halkoo Isosuontie. Alueella toimiva Isosuon jäteasema on saanut toimintansa laajentamiselle ympäristöluvan (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 28.2.2006). Asemakaava-alueella on myös läjitysalueita, maankaatopaikka sekä räjähdysainevarasto. Räjähdysainevaraston lupa on umpeutunut ja toiminta on poistumassa alueelta. Räjähdysainevarastoa ei kaavoituksessa ole otettu huomioon. Isosuon jäteasema-alueen asemakaavojen muutoksen tarkoituksena on luoda jätehuoltotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita vastaava asemakaava sekä tarjota mahdollisuus jätteenkäsittelyalueen toiminnan tehostamiseen. Alueelle annetaan lisää rakennusoikeutta jätteidenkäsittelyn rakennuksia varten sekä mahdollisuus korkeampaan jätetäyttöön. Alueelle sijoitettavien jätteiden kokonaismäärä rajataan alueen kokonaistäytön enimmäiskuutiometrimäärällä 3 500 000 m³. Naantalissa suunnitelmaan sisältyy myös uutta asemakaavaa Isosuontien eteläpuolelle, jonne sijoitetaan teollisuusaluetta ja suojaviheralueita. Alueelle tehdyissä liito-oravaselvityksissä(v. 2004 ja 2006) ei ole havaittu liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella. Asemakaavassa on pyritty ottamaan luontoarvoja huomioon säilyttämällä kallioisia kumpareita ja arvokas metsätyyppi (jyrkänne ja sen laki) alueen keskellä. Alueelle on kaavoitustyön aikana laadittu uusi pohjakartta. Asemakaavatyön alussa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja pidetty viranomaisneuvottelu. Asemakaavasta on laadittu yksi yhteinen asemakaavaluonnos, jotta alueen kokonaiskuva hahmottuisi mahdollisimman selkeästi. Asemakaavamuutokset laadittiin ehdotusvaiheessa kuntakohtaisesti siten, että kaavakartat laaditaan erillisinä kunnittain ja kaavaselostus on yhteinen. Asemakaavaluonnoksen liitteenä on havainnollistavia kuvia. Havainnekuva A näyttää jäteaseman, jos sallitaan kallion louhinta. Havainnekuva B näyttää jäteaseman, jos kalliota ei saa hyödyntää. Muille alueille on näytetty suurin sallittu rakennusoikeus, pääasiassa yksikerroksisena rakennusmassana. Alueleikkaus näyttää viitteellisesti alueen eri suunnitteluvaihtoehtojen korkeusasemia. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

7 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin alueilla. Suunnittelualue kattaa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoiman jätteidenkäsittelyalueen sekä Naantalin kaupungin alueella ympäröivää yleiskaavan mukaista suojaviheraluetta, virkistysaluetta sekä teollisuusaluetta, jolla tällä hetkellä sijaitsee läjitysalueita, maankaatopaikka ja räjähdysainevarasto. Räjähdysainevarastolla on väliaikainen lupa toimia alueella. Räjähdysainevarastoa ei ole otettu huomioon tässä asemakaavatyössä. Etäisyys Raision keskustaan on linnuntietä noin 4 kilometriä, Naantalin keskustaan noin 4 kilometriä ja Maskun keskustaan noin 5 kilometriä. Jäteaseman ympäristö on noin 1,5-2 kilometrin säteellä harvaan asuttua metsämaata ja lähimmät rakennetut kiinteistöt ovat noin 250 metrin päässä jäteasemalta. Asemakaavan muutosalueella sijaitseva rakennuskanta muodostuu pääosin jäteaseman toiminnan edellyttämistä laitosrakennuksista. Suunnittelualueella sijaitsee koillinen - lounas -suuntainen Isosuontie, joka liittyy pohjoisessa Raisio-Kustavi maantiehen n:o 192:een (Kustavintie) ja etelässä maantiehen n:o 1893 (Maskuntie). Alueella toimiva Isosuon jäteasema on saanut toimintansa laajentamiselle ympäristöluvan (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 28.2.2006). Jätteiden lajittelua P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

8 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on suurelta osin ihmisen muokkaamaa. Isosuon jätehuoltoalueen lähiympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja niittyä. Jäteasema sijaitsee laajan kallioselänteen painanteessa. Isosuon jäteasema on saanut toimintansa laajentamiselle ympäristöluvan (Lounais-Suomen ympäristökeskus 28.2.2006). Kaava-alueella on olemassa olevaa jäteasema-aluetta sekä varasto- ja läjitystoimintaa, ja siten alueen ympäristö pääosin ei ole luonnontilaista. Kasvillisuus ja eläimistö ovat sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin. Ari Karhilahti on selvityksessään todennut alueelta metsälain 10 mukaisen metsän (liite 12). Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luontoarvoltaan muita merkittäviä kohteita. Laajennusalueen läheisyydessä ei ole Natura-2000 -alueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat Maskun Hallusvuorella (etäisyys noin 5 km), Maskun Karevansuolla (3,5 km) ja Raision Raisionlahdella (4,5 km). Lähistöllä on tiedossa arvokkaita luontokohteita (suluissa etäisyys kaava-alueelta): Maskussa Palovuoren metsät (500 m) ja Piuha-Irosen kuuset (700 m). Naantalissa Haanvuoren jalopuumetsä (1,0 km), Vengan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto (1,3 km) ja Murikon pähkinäpensaslehto (1,5km). Raisiossa ei ole tehty vastaavaa selvitystä. Ympäristöluvan hakemisen yhteydessä osalle kaava-aluetta tehdyssä liito-oravaselvityksessä (19.4.2004) ei havaittu merkkejä liito-oravista. Liito-oravaselvityksessä on suositeltu ekologisen käytävän jättämistä suunnittelualueelle. Naantalin kaupunki teetti liito-oravaselvityksen suunnittelualueestaan keväällä 2006, jossa todettiin liito-oravalle sopivia metsiä, mutta liito-oravista ei tehty havaintoja. Liite 11: Liito-oravaselvitys kevät 2004 Liite 12: Liito-oravaselvitys kevät 2006 Jätehuoltoalueen pintavesien luonnollinen valumissuunta on länteen ja etelään. Jäteaseman yläpuoliset vedet virtaavat ojassa länteen ja edelleen kallioselänteen poikki Vaarjokeen, joka sijaitsee noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen alapuoliset vedet purkautuvat ojassa etelään, ja virtaavat edelleen Orjanojan kautta Vaarjokeen. Jäteaseman suoto- ja valumavedet johdetaan Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Pohjaveden muodostuminen on Isosuolla vähäistä maaperän laadusta johtuen. Pinta- ja pohjavesiä on tutkittu ympäristöluvan yhteydessä (Lounais-Suomen ympäristökeskus 28.2.2006). P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

9 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Biokaasupumppaamo 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.3.1 Väestön rakenne ja kehitys Maskun kunnassa oli 6 030 asukasta 1.1.2006, kun heitä viisi vuotta aikaisemmin oli 5535. Tilastokeskus ennustaa Maskun väestönkehityksen pysyvän kasvusuuntaisena, sillä Maskun asukasluvun on ennustettu olevan 7 659 asukasta vuonna 2040. Maskun asukkaat ovat keskimäärin varsin nuoria. Alle 15-vuotiaita oli v. 2005 kunnan asukkaista 21,9 %, kun koko maan keskiarvo on 17,9 %. 15 64-vuotiaita on 64,3 %, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Maskun työpaikkarakenne vuonna 2004 oli seuraavanlainen: kauppa, liikenne ja palvelut 66,1 %, teollisuus ja rakennustoiminta 29,3 %, maa- ja metsätalous 3,6 % sekä muut 1,0 %. Naantalin kaupungin asukasluku oli 2006 13 960 henkeä. Viisi vuotta aikaisemmin heitä oli 13 360. Väestöennuste vuodelle 2010 on 14 596 asukasta. Alle 15-vuotiaita on 18,6 %, 15 64-vuotiaita on 66,8 % ja yli 65-vuotiaita on 14,5 %. Kaupungin työpaikkarakenne 23.3.2005 koostui alkutuotannosta 0,6 %, jalostuksesta 36,6 %, palveluista 60,7 % sekä muista 2,1 %. Raision kaupungissa oli 31.12.2005 asukkaita 23 799 henkeä, kun heitä neljä vuotta aiemmin oli 23 216. Väestöennuste vuodelle 2010 on 24 461 asukasta. Myös Raision asukkaat ovat nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Alle 15-vuotiaita kaupungin asukkaista on 18,5 %, 15 64-vuotiaita on 66,7 % ja yli 64-vuotiaita on 14,8 %. Raision työpaikkarakenne oli vuonna 2003 seuraavanlainen: palvelut 63,4 %, jalostus 34,8 %, maa- ja metsätalous 0,4 % ja muut 1,4 %. Asemakaavan muutosalueella sijaitseva rakennuskanta muodostuu pääosin jäteaseman toiminnan edellyttämistä laitosrakennuksista. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

10 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 3.1.3.2 Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijaitsee Raision ja Naantalin kaupungin sekä Maskun kunnan alueella. Suunnittelualueella sijaitsee jätehuoltoalue ja Fortum - Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen Härkäsuon varastointi- ja läjitysalue. Alueen eteläosassa sijaitsee Naantalin kaupungin maankaatopaikka, jonka lupa on vireillä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Alueen koillispuolella sijaitsee Maskun kunnan pienteollisuusalue. Suunnittelualueen lähiympäristö on lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueen lähistöllä on yksittäisiä asuinrakennuksia. Fortum - Power and Heat Oy:n läjitysaluetta 3.1.3.3 Maisemakuva 3.1.3.4 Asuminen Isosuon jäteasema sijaitsee Raision ja Naantalin kaupungin sekä Maskun kunnan alueella. Isosuon lähistössä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Suunnittelualueen lähiympäristö on suurelta osin ihmisen muokkaamaa. Isosuon jätehuoltoalueen ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Jäteasema sijaitsee laajan kallioalueen painanteessa, joten jäteasema-alue ei näy laajalle alueelle maisemassa. Ympäristössä on melko voimakkaita muotoja, lähimmän kilometrin säteellä maaston korkeudet merenpinnasta vaihtelevat välillä +20 - +55 metriä. Suunnittelualueella ei ole asutusta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat pohjoisessa noin 250 metrin etäisyydellä, etelässä noin 300 metrin etäisyydellä sekä idässä ja lännessä noin puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

11 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 3.1.3.5 Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin alueilla, melko etäällä jokaisen kunnan palveluista. Alueella toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoima jäteasema. 3.1.3.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 3.1.3.7 Virkistys 3.1.3.8 Liikenne Suunnittelualue kattaa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoiman jätteidenkäsittelyalueen sekä Naantalin kaupungin alueella ympäröivät yleiskaavan mukaiset teollisuus- ja varastotoimintojen alueet. Suunnittelualueen työpaikat sijaitsevat nykyisellä jätteidenkäsittelyalueella sekä Fortum - Power and Heat Oy:n alueella. Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä on maa- ja metsätalousalueita. Kaava-alueen toiminnot eivät aseta suuria vaatimuksia virkistykselle. Jäteaseman itäinen osa on täyttynyt ja se maisemoidaan tulevaisuudessa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet päätieverkolta. Suunnittelualueella sijaitsee koillinen - lounas -suuntainen Isosuontie, joka liittyy pohjoisessa Raisio-Kustavi maantiehen n:o 192:een (Kustavintie) ja etelässä maantiehen n:o 1893 (Maskuntie). 3.1.3.9 Ympäristöhäiriöt Isosuon jäteaseman ja kompostointitoiminnan hajupäästöjä tarkkaillaan urakoitsijan toimesta ympäristöluvassa määriteltyjen kriteerien mukaan. Jäteasemalla muodostuvan metaanin talteenottotehokkuuden arvioidaan olevan 65 % ja muodostuva kaasu poltetaan soihtupolttimessa. Jäteaseman biokaasupumppaamo otettiin käyttöön elokuussa 2002. Metaanin talteenottotehokkuuden arvioidaan olleen vuonna 2004 noin 65 % kaikesta jäteasemalla muodostuvasta metaanista. Jäteaseman päästökaasujen määriä on tutkittu ympäristöluvan yhteydessä (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Ympäristölupapäätös 28.2.2006). Tällä hetkellä paikallinen urheiluseura hoitaa Isosuon jäteaseman ympäristön siivouksen roskista kerran vuodessa. Tuholaistorjunnan hoitaa alan yrittäjä ja haitallista lokkikantaa harvennetaan. Pohjaveden muodostus jäteaseman alueella on vähäistä paksusta savikosta johtuen. Pintavesien valuminen suuntautuu länteen ja etelään. Vesien laatua tarkkaillaan ottamalla näytteitä useasta tarkkailupisteestä. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

12 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Melua alueella aiheuttavat lähinnä kaatopaikkatoiminnassa käytettävät koneet ja liikenne. 3.1.3.10 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijaitsee etäällä keskusta-alueista. Alueella toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy sekä Naantalin puolella alueen länsireunassa Fortum Oyj. Isosuontien eteläpuoleinen osa Naantalin alueella on kaupungin omistuksessa ja se toimii tällä hetkellä Naantalin kaupungin maankaatopaikkana. 3.1.3.11 Tekninen huolto Suunnittelualueella on toteutettua kunnallistekniikkaa. Kaava-alueella Raision kaupungin omistamalla maalla sijaitsee muuntamoasema. Alueen länsiosassa on Isosuontien myötäinen voimalinja. Jäteaseman suoto- ja valumavedet johdetaan Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Liite 9 Liite 10 Vesihuolto Sähköverkko 3.1.4 Maanomistus Maskun kunta omistaa Maskun kaava-alueella sijaitsevan maa-alan. Raision kaupunki omistaa Raision kaava-alueella sijaitsevan maa-alan. Naantalin kaava-alueella maata omistavat sekä Naantalin kaupunki että Fortum Oyj. Jätehuoltoalueella toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy. Liite 7 Maanomistus 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueen kunnista Raisio ja Naantali kuuluvat 23.8.2004 vahvistettuun Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa näiden kuntien alueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: E T ERITYISALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet puolustusvoimien ja jätehuollon toiminnoille. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

13 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös hajaasutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 :n mukaiselle rantaalueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisiä kokonaisuuksia vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. - Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja. Liite 2 Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta Alueelle on vahvistettu rakennuslain mukaisesti neljä vaiheseutukaavaa: Vaiheseutukaava 1 vahvistettu 21.2.1985, lainvoimainen 9.1.1986 Vaiheseutukaava 2 vahvistettu 3.4.1986, lainvoimainen 3.5.1986 Vaiheseutukaava 3 vahvistettu 7.10.1988, lainvoimainen 7.11.1988 Täydennysseutukaava vahvistettu 17.7.1991 Maakuntakaavan voimaantulon jälkeen seutukaava on lainvoimainen Maskussa. Varsinais- Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä on kaava-alueelle osoitettu seuraavia merkintöjä: MASKU: ER:1 551 Yhdyskuntateknisen huollon alue. Isosuo. Naantalin, Raision ja Maskun yhteinen kaatopaikka, suunniteltu. T 255 Teollisuustoimintojen alue. Liite 3 Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmäkartasta. 3.2.1.2 Yleiskaava Maskun kunnassa ei ole suunnittelualuetta koskevaa yleiskaavaa. Naantalin osuudelle on laadittu Naantalin pohjoisten alueiden osayleiskaava, joka on vahvistettu 23.6.1993. Suunnittelualueelle on siinä osoitettu kaatopaikka-aluetta (EK), suojaviheraluetta (EV), teollisuusaluetta (T) sekä virkistysaluetta (V). P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

14 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Raision yleiskaava 2020 on hyväksytty 23.8.2004 ja kaava-alue on siinä merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Liite 4 Ote Suunnittelualueen yleiskaavoista. 3.2.1.3 Asemakaava Maskun kunnan alueella on voimassa Maskun Isosuon kaatopaikka-alueen rakennuskaava (vahvistettu 13.3.1981), jossa alue on osoitettu kaatopaikka-alueeksi kunnallisen jätehuollon järjestämistä varten. (Täyttöalueiden likimääräinen korkeusasema on +33,00 m ja +36,00 m.) Luonnontilassa säilytettävä alue on merkitty b-merkinnällä. Suunnittelualueella on voimassa Naantalin kaupungin kaatopaikka-alueen asemakaava (vahvistettu 13.3.1981), jossa suunnittelualueen itäosa on osoitettu kaatopaikka-alueeksi kunnallisen jätehuollon järjestämistä varten (likimääräinen täyttökorkeus +31,00 m), luonnontilassa säilytettävä alue on merkitty b-merkinnällä. Naantalin 24. kaupunginosan asemakaava (vahvistettu 19.2.1992), jossa suunnittelualueen länsiosa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (maanpinnan ylin sallittu korkeusasema +50,00 m). Asemakaavan i-1 merkinnällä on osoitettu istutettavia tai luonnonvaraisena säilytettäviä alueen osia, joille saa sijoittaa välttämättömät teknilliset laitteet, kuten putkistot, kaapelit ja tiet. Suunnittelualueen eteläisellä osalla ei ole asemakaavaa. Raision kaupungin kaatopaikan asemakaava on vahvistettu 13.3.1981. Alue on siinä osoitettu kaatopaikka-alueeksi. Täytön likimääräinen korkeustaso on enintään +37,00 m. Luonnontilassa säilytettävä alue on merkitty b-merkinnällä. Liite 5 Ote suunnittelualueen asema- ja rakennuskaavoista 3.2.1.4 Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja rakennusasetuksessa olevien, sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on noudatettava rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). Maskun kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2004. Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2001. Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 5.5.2000. 3.2.1.5 Pohjakartta Suunnittelualueelle laadittiin asemakaavatyön yhteydessä kuntien yhteistyönä uusi kartta v. 2005, joka toimii kaavan pohjakarttana. Kartan on laatinut Sito Oy. Kartan on hyväksynyt Raision kaupungingeodeetti Paavo Häikiö. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

15 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 3.2.1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 3.2.1.7 Muut selvitykset Turun seudun jätehuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat tehneet Jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittäminen ympäristövaikutusten arvioinnin Turun kaupunkiseudun jätteen ja jätevesilietteen käsittelystä, joka on valmistunut helmikuussa 2004. Lounais-Suomen ympäristökeskus on tuolloin antanut siitä 6.7.2004 viranomaislausunnon. Alueesta on laadittu ympäristölupahakemusta varten 4.6.2004 päivätyt yleissuunnitelmat: Isosuon jäteaseman nykyinen toiminta ja täyttöalueen sulkeminen sekä Isosuon jäteasema / IIlaajennusalue (Suunnittelukeskus Oy). Isosuon jäteaseman nykyisen toiminnan jatkamista, nykyisen täyttöalueen sulkemista sekä IIlaajennusalueen rakentamista ja käyttämistä koskeva ympäristölupapäätös on annettu 28.2.2006 Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYN- NISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoksen laatimisen vaatimus on syntynyt tarpeesta kehittää Isosuon jäteasema-aluetta nykytarpeita vastaavaksi. Kaavatyöhön on ryhdytty jätehuollon osalta Turun Seudun Jätehuolto Oy:n aloitteesta ja Isosuontien eteläpuoleisen osan osalta Naantalin kaupungin aloitteesta. Maskun kunnanhallitus päätti kokouksessaan 9.5.2005 todeta, että Isosuon jäteasema-alueen asemakaavan muutostyö on tullut vireille ( 139). Naantalin kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 30.5.2005 ( 288) kaupunkisuunnittelujaoston tekemän kaavoituspäätöksen Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutoksesta 23.5.2005 ( 46). Raision kaupunki on ilmoittanut Isosuon jäteasema-alueen asemakaavan muutostyöstä kaavoituskatsauksessa 2006. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

16 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1 Vireilletulo Asemakaava-alue koostuu Naantalin ja Raision kaupungin, Maskun kunnan ja Fortum Oyj:n omistamista maista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on lueteltu osallisina olevia eri tahoja. Maskun kunnanhallitus päätti kokouksessaan 9.5.2005 Isosuon jäteaseman asemakaavan muutostyön vireille tulosta. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireille tulosta on tiedotettu Naantalin kaupungin kaavoituskatsauksessa 2006. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on tiedotettu Raision kaupungin kaavoituskatsauksessa 2006. 4.2.2 Viranomaisneuvottelu Kaavatyön alkuvaiheessa järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain (MRA 26 ) mukainen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pidettiin 25.4.2005. Neuvottelun perusteella täydennettiin alustavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä suunnittelun tavoitteita. Erityishuomiota kiinnitettiin luontoasioihin ja liito-oraviin sekä lähialueiden yritystoimintaan ja elinkeinoihin. 4.2.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 26.4.2005. Suunnitelmassa on lueteltu osallisina olevia tahoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on käsitelty kunnissa seuraavasti: Maskun kunta: Maskun kunnanhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 9.5.2005 ( 139). Naantalin kaupunki: Kaupunkisuunnittelujaosto on saanut tietoonsa ja käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelmaa 25.4.2005 ja 23.5.2005. Raision kaupunki: Raision tekninen lautakunta on saanut tietoonsa ja käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelmaa 24.5.2005 ( 89). Liite 8: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.4.2005 4.2.4 Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos tehtiin kunkin kunnan alueesta yhteisenä, jotta alueen ja asemakaavan kokonaisuudesta saisi mahdollisimman hyvän käsityksen. Kaavaluonnokseen liitettiin myös selostus sekä havainnollistavaa kuvamateriaalia. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

17 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Maskun alueella voimassa olevan asemakaavan luonnontilassa säilytettäviä alueita ei ole uudessa asemakaavassa merkitty luonnontilassa säilytettäviksi. Suojaviheralueet muodostavat kapean vyöhykkeen jätteenkäsittelyalueiden ympärille. Maskun kunnanhallitus käsitteli Isosuon kaava-asiaa kokouksessaan 5.6.2006 ( 192) ja päätti hyväksyä muutosluonnoksen selostuksineen sekä asettaa ne nähtäville 19.6. 7.7.2006 väliseksi ajaksi. Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on käsitellyt asemakaavaluonnoksia kokouksissaan 12.4. ( 42), 14.6. ( 56) ja 28.6.2006 ( 79) ja päättänyt asettaa ne nähtäville 19.6. 7.7.2006 väliseksi ajaksi. Samalla lautakunta päätti, että seuraavat asiat tulee ottaa huomioon asemakaavaehdotuksessa: - Naantalin alueelle ei saa sijoittaa lietteen käsittelyä. - Asemakaavaluonnoksen vaihtoehdoista noudatetaan kallion louhinnan sallivaa vaihtoehtoa a), tällöin täyttökorkeus rajataan +50 metriin. - Alueelle on laadittava maisemointisuunnitelma. 20.12.2006 Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta tarkensi em. päätöstään (26.6.2006, 79) seuraavalla tarkennuksella: Naantalin alueelle ei saa sijoittaa jätelietteen käsittelyä. Raision tekninen lautakunta merkitsi asemakaavan muutosluonnoksen tiedokseen kokouksessaan 13.6.2006 ( 8 / 92). Luonnoksista kuulutettiin yhteisellä kuulutuksella (15.6.2006) Rannikkoseudussa, Vakka- Suomen Sanomissa, Kaupunkiuutisissa ja Turun Sanomissa sekä kuntien omilla tiedotusvälineillä (www, ilmoitustaulu, tiedotuslehti). Luonnos ja siihen liittyvä valmistelumateriaali pidettiin nähtävillä 19.6. 7.7.2006 Maskun kunnanvirastolla, Naantalin kaupungintalolla ja Raision kaupungintalolla. Luonnoksista pyydettiin lausunnot Tiehallinnolta sekä Lounais-Suomen ympäristökeskukselta. Ympäristökeskus ei katsonut tarpeelliseksi lausua asemakaavaluonnoksesta mitään. Kunnat ovat todenneet tarpeen osoittaa Isosuontie yleiseksi tieksi, asemakaavaluonnoksessa Isosuontie on yleisen tien aluetta. Tiehallinto on ollut asiasta eri mieltä. Tiehallinto ilmoittaa lausunnossaan katsovansa, ettei Isosuontiellä ole yleisen tien merkitystä. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin kaksi muistutusta. Vastaukset muistutuksiin sisältyvät liitteenä olevaan listatekstiin (Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta 130, 20.12.2006). Liite 18 Kaavan käsittely / pöytäkirjaote, Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta 4.2.5 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus tehtiin kunkin kunnan alueesta erikseen. Asemakaavaehdotuksessa Isosuontie on katualuetta. Teollisuusalueelle sallitaan myös teollisuustoiminnasta ja maankamaran ottamisesta johtuvien aineiden sijoittaminen. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

18 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Kaatopaikan täyttökorkeus rajataan +50 metriin Naantalin alueella. Jäte- ja maatäytöt peitekerroksineen tämän asemakaava-alueen EJ -alueilla saavat olla yhteensä korkeintaan 3 500 000 m 3 laskettuna kaavoituksen pohjakartan tilanteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 250 000 m 3 Naantalin alueella ja noin 1 250 000 m 3 Maskun alueella. Liite 15 Massalaskenta Asemakaavaehdotuksen ensimmäisessä vaiheessa Naantalin alueelle ei saanut sijoittaa jätevedenpuhdistamon lietettä eikä eläinperäisiä lietteitä. Kielto poistettiin myöhemmin (ks. kohta 4.2.5.1). Naantalin alueelle on laadittava maisemointisuunnitelma. 4.2.5.1 Asemakaavaehdotuksen käsittely Naantalissa Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on käsitellyt 11.1.2007 päivättyä asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotusta kokouksessaan 17.1.2007 ( 3). Asemakaavaehdotuksesta on päätetty pyytää nähtävillä olon yhteydessä lausunnot Raision kaupungilta ja Maskun kunnalta, Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, Tiehallinnon Turun tiepiiriltä, Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymältä ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta hyväksyi kaupunginarkkitehdin ehdotuksen asettaa asemakaavan muutos ja laajennus ehdotus MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Naantalin kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto on käsitellyt Isosuon jäteasemaalueen asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotusta kokouksessaan 12.2.2007 ( 18). Turun seudun jätehuollon kannanoton mukaan kaavamääräysten jätelietteen käsittelyn ja eläinperäisten lietteiden sijoittamisen kieltämisellä rajataan Naantalin osalta pois kuntien toiminnalle välttämättömiä toimintoja ja olisi tavoiteltavaa, että kaavamääräykset koko Isosuon kaavaalueella olisivat samanlaiset kuntarajoista huolimatta. Myös Raisiossa Raina-toimikunnan kokouksessa 31.1.2007 Raision kaupungin puolesta tekninen johtaja Olavi Tuomi on esittänyt huolestumisensa em. lietteiden käsittelykielloista. Kaupunkisuunnittelujaosto päätti 12.2.2007: Päätetään palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi Raision ja Maskun sekä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Lisäksi samanaikaisesti tulee käydä neuvottelut Fortum Power and Heat Oy:n kanssa yhtiön tarvitsemasta alueesta. Kuntien ja Turun seudun jätehuolto Oy:n kesken neuvoteltiin 20.2.2007. Fortum Power and Heat Oy:n ja Naantalin kesken on neuvoteltu 1.3.2007. Asemakaavaehdotusta muutettiin Naantalin kaupungin alueen osalta käytyjen neuvottelujen perusteella. Kaavasta poistettiin jätevedenpuhdistamon lietteen ja eläinperäisten lietteiden sijoittamista koskeva kielto. Suojaviheralueita on pienennetty koko kaava-alueella. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita on laajennettu molemmilla puolilla Isosuontietä ja rakennusoikeutta vähennetty Isosuontien eteläpuoleisella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella ja rakennusalat sijoitettu Isosuontien varteen. Suojaviheralue ja suojeltava alueen osa (s-6) on poistettu Isosuontien eteläpuolelta. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

19 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Ehdotuksen käsittely Ehdotuksen nähtävilläolo Ehdotuksesta jätetyt huomautukset 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavojen tavoitteena on päivittää olemassa olevia asemakaavoja jätehuoltotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta vastaaviksi. Samalla Naantalissa laaditaan uutta asemakaavaa Isosuontien eteläpuolelle, jonne sijoitetaan teollisuusaluetta. Isosuontie merkitään asemakaavassa katualueeksi. Asemakaavat laaditaan kuntakohtaisesti siten, että kaavakartat laaditaan erillisinä kunnittain ja kaavaselostus on yhteinen. 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kaavan laadinta perustuu olemassa olevaan rakentamiseen ja tavoitteiden mukaiselle kehittämiselle. Vaihtoehtoisia tarkasteluja tehdään mm. ympäristöllisistä näkökulmista. Kalliokumpare Jäteaseman ja Isosuontien välissä voidaan joko säilyttää, tai voidaan sallia sen hyödyntäminen jätetäytön reunana. 4.4.1 Jätehuoltoalueen täyttömäärälaskelma ja havainnekuvat Alueen täyttömäärää tutkittiin selvittämällä alueen täyttömahdollisuuksia ja -tarpeita. Nykyisissä asemakaavoissa täyttökorkeus on rajattu hyvin alas, Maskussa +33 metristä +36 metriin ja Naantalissa +31 metriin. Asemakaava sallii varsin vähäisen jätetäytön, koska suojakerrokset vievät osan täyttökorkeudesta. Maanpinnan korkeus vaihtelee +25 ja +28 metrin välillä. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Turun seudun puhdistamo Oy:n Jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Elektrowatt-Ekono Oy, helmikuu 2004, s. 29) Isosuon kaatopaikan laajennusalueiden kokonaistäyttötilavuudeksi on arvioitu yhteensä noin 1,7 milj. m 3. Uudessa asemakaavaluonnoksessa jätehuoltoalueelle pystyttäisiin maksimissaan sijoittamaan yli 7 miljoonaa kuutiometriä täyttöä (luiska 1:4, täyttökorkeus +55,0 metriä). Täyttömäärään vaikuttaa täytettävän alueen laajuus, luiskauksen kaltevuus sekä täyttöalueen korkeus. Varsinaisella jätetäytöllä ei aluetta käytännössä pystyttäisi täyttämään aivan täyteen, mutta maatäytöillä koko alueen täyttäminenkin on mahdollista. Vaihtoehtoisten tarkastelujen pohjalta päädyttiin rajaamaan suurin sallittu täyttömäärä jätehuoltoalueella, jolloin vältetään maiseman liiallinen täyttyminen. Raision alueelle ei saa sijoittaa merkittävästi uutta täyttöä, täyttöalue on jo poistunut käytöstä. Naantalin ja Maskun P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

20 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä puolella sallitaan enintään 3 500 000 m³ lisätäyttö, lähtökohtana asemakaavoituksessa käytetyn kartoitushetken tilanne. Liite 15 Massalaskenta Jäteaseman täyttömäärää on tarkasteltu havainnekuvavaihtoehtojen mukaisesti. Vaihtoehdossa A on sallittu etelänpuoleisen kallion osittainen louhiminen, vaihtoehdossa B on rinne säilytetty koskemattomana. Kallioleikkaus mahdollistaa tehokkaamman alueenkäytön. Kummun hyödyntäminen on teknisesti hyvä ratkaisu, jos kallion pohjoisreuna louhitaan pois ja reuna käsitellään jätetäytön reunaksi. Kallion hyödyntäminen saattaa myös edesauttaa tulevan maisemointityön onnistumista, koska se tarjoaa mahdollisuuden maisemoida jätetäyttö luontevasti ympäröivän maaston muotoihin. Asemakaavaehdotuksessa on sallittu kallion hyödyntäminen. Liitteissä on selvitetty kallion käsittelyn vaikutusta jätehuoltotoimintaan. Asiaa on havainnollistettu alueleikkauksen suurennoksessa ja havainnekuvien eri vaihtoehdoissa. Liite 13a ja b. Havainnekuva A ja B Liite 14. Leikkaukset A-A ja B-B Vaihtoehto A: Rakennusoikeus käytetty, kallioleikkaus sallittu, täyttömäärä noin 3 500 000 m³. Vaihtoehto B: Rakennusoikeus käytetty, kallio säilytetty, täyttömäärä noin 3 500 000 m³: Kallioleikkauksen antama lisätäyttötila noin 710 000 m³ eli +22,5 %. Kallion louhintamäärä noin 115 000 m³. Liite 15 Massalaskenta 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaavan rakenne perustuu suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä vallitsevaan nykytilanteeseen ja jätehuoltotoiminnan tulevaisuuden tavoitteisiin, sekä pääosin voimassa oleviin ylemmän asteen kaavoihin. Naantalin alueella kumpareinen kohta Isosuontien pohjoispuolella osayleiskaavassa olevasta teollisuusalueesta on uudessa asemakaavassa merkitty suojaviheralueeksi ja säilytettäväksi alueen osaksi. Tämä alue on myös luontoselvityksessä todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmäksi (liite 12). Muilta osin tämä teollisuus- ja varastorakennusten kortteli noudattaa osayleiskaavan mukaista rajausta. Osayleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi merkityn alueen reuna-alueita on asemakaavassa osoitettu suojaviheralueiksi kumpareisilla P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

21 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.1.3 Liikenne kohdilla. Osayleiskaavassa osoitettu Isosuontien eteläpuolinen virkistysalue on asemakaavassa otettu osaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelia. Tämä teollisuus- ja varastorakennusten kortteli on osayleiskaavassa osoitettua teollisuusaluetta laajempi ts. korttelin itäpuolinen suojavihervyöhyke on asemakaavassa suppeampi kuin osayleiskaavassa. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelin rakennusalat on kuitenkin osoitettu pistekatkoviivamerkinnöin Isosuontien varteen ja rakennusoikeus osoitettu näille alueille kerrosalaneliömetreinä. Myös maakuntakaavassa tämä Isosuontien eteläpuolinen suojaviheralue on asemakaavassa esitettyä suojaviheraluetta laajempi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 105,8 ha, josta Masku kunnan aluetta on noin 24,6 ha, Raision kaupungin aluetta noin 14,7 ha ja Naantalin kaupungin aluetta noin 66,5 ha. Kaava-alueen yksityiskohtaisempi mitoitus on esitetty seurantalomakkeissa (liitteet 17). Alueella ei sijaitse jäteaseman lisäksi muita palveluja. Alueen toiminnot eivät edellytä palvelujen lisäämistä. Alueen läpi kulkeva Isosuontie on asemakaavassa katualuetta. Isosuontie täydentää tieverkkoa mahdollistamalla poikittaisliikenteen Raisio-Kustavi maantien n:o 192 (Kustavintie) ja maantien n:o 1893 (Maskuntie) välillä. Tiehallinto ilmoitti lausunnossaan katsovansa, ettei Isosuontiellä ole yleisen tien merkitystä. Jätehuolto suurimpana tienkäyttäjänä palvelee lähiseudun kuntien tarpeita. Laajennusalueen rakentamisen aikana kuljetustarve alueelle kasvaa tilapäisesti. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liito-oravaselvityksessä suositeltu ekologinen viherkäytävä on suunnitelmassa muodostettu jätehuoltoalueen länsireunalle suojaviheralue merkinnöin. Liite 11 Luontoselvitys 2004 Liite 12 Luontoselvitys 2006 Suunnittelualueelle on muodostettu viheralueita, joiden maanpintaa ei saa merkittävästi muokata (s-6). Tällaiseksi on pyritty jättämään myös Ari Karhilahden laatimassa luontoselvityksessä osoitettu metsälain 10 mukainen kohde. Jätehuoltoalueen ympärille on jätetty suojaviheralueita maisemallisten haittavaikutusten vähentämiseksi. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

22 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Uudessa asemakaavassa läjitysalueita ja -korkeuksia on kasvatettu. Jätteenkäsittely vaatii erillisen ympäristöluvan. Ympäristölupahakemuksessa (31.12.2002) ja sen täydennyksissä on selvitetty tarkemmin jätteenkäsittelyn ympäristövaikutuksia. Hakemus perustuu alueiltaan vanhaan rakennuskaavaan, mutta läjityskorkeuksiltaan tehokkaampaan maankäyttöön. Ympäristölupapäätöksessä (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 28.2.2006) on yksilöity vaatimuksia jätteenkäsittelyn osalta. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Yleistä Tälle asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa jätteidenpolttolaitosta. Maanpinnan ylin sallittu korkeusasema on osoitettu korko-merkinnällä. Läjitettäessä tulee huomioida mahdolliset tarvittavat suojakerrokset läjitettävän maa-aineksen päällä, korkomerkintä tarkoittaa lopullista maanpinnan korkoa. Pinnan muodossa tulee pyrkiä luonnonmukaiseen kumparemaisuuteen, pitkiä suoraviivaisia linjoja maisemassa tulee välttää. 5.3.2 Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-5) on suunnittelualueen länsi- ja eteläosassa. Isosuontien eteläpuolisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelin rakennusalat on osoitettu pistekatkoviivamerkinnöin Isosuontien varteen ja niiden rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Muuten rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla. Kerrosten lukumäärä on osoitettu roomalaisella numerolla. Korttelialueelle on osoitettu luonnonvaraisena säilytettävä alueen osa i-1 merkinnällä kumpareiseen kohtaan maastonmuodon säilyttämiseksi ja suojaviheralueiksi. Merkintä on perua poistuvasta kaavasta, suojeltavia alueita on vähäisessä määrin täsmennetty nykytilannetta vastaavaksi. Korttelialueille saattaa muodostua toimintaa, joka vaatii erillisen ympäristöluvan. 5.3.3 Jätteenkäsittelyalueet Jäte- ja maatäytöt peitekerroksineen tämän asemakaava-alueen EJ-alueilla saavat olla kolmen kunnan alueella yhteensä korkeintaan 3 500 000 m³ laskettuna kaavoituksen pohjakartan tilanteesta. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

23 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä Käytön jälkeen tulee täyttynyt kaatopaikka-alue kunnostaa paikalleen suojaviheralueeksi: täyttöalue tasataan ja sille tehdään vettä huonosti läpäisevä pintarakenne. Täyttöalueen päälle istutetaan ympäröivän luonnon kaltaista puustoa ja kasvillisuutta. Kunnostettua kaatopaikkaaluetta ja sen ympäristöä tarkkaillaan mm. pohja- ja pintavesinäyttein. Jätehuoltotoiminta vaatii erillisen ympäristöluvan. Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1) on Raision, Naantalin ja Maskun alueilla. Maanpinnan ylin sallittu korkeusasema on merkitty kaavakarttaan numeroin. Jätehuollon tarvitsemia tasausaltaita saa rakentaa rakennusoikeuden rajoittamatta. Rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä. Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1 / EV) on Raision kaupungin alueella. Alue on jo täyttynyt ja poistunut käytöstä. Rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä. Alueelle ei saa sijoittaa uutta jätettä. Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-2) on Maskun kunnan alueella. Alueelle saa sijoittaa jätteidenkäsittelylaitoksen. Jätehuollon tarvitsemia tasausaltaita saa rakentaa rakennusoikeuden rajoittamatta. Rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä. 5.3.4 Erityisalueet Suojaviheralueita (EV) Naantalin kaupungin ja Maskun kunnan alueilla. Viheralueet on osoitettu kumpareisiin kohtiin maastonmuodon säilyttämiseksi ja suojaalueiden luomiseksi jätehuolto- ja teollisuustoiminnan ympärille. Naantalin kaupungin alueelle on osoitettu suojeltavia alueen osia s-6 merkinnällä. Tällä alueella maanpinnan korkeusaseman muuttaminen ja puiden kaataminen on kielletty. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta (ET) Raision kaupungin alueella. Rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä. Alueella sijaitsee biokaasupumppaamo. Alueelle on varattu tilaa ja rakennusoikeutta myös mahdollisille tuleville laitetarpeille. 5.3.5 Liikenne- ja katualueet Isosuontie on kaavassa osoitettu katualueeksi. Alueen sijainti perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc

24 / 28 Turku / Pasi Lappalainen & OU & eto & JNä 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa nykyisen yhdyskuntarakenteen laajentamisen ja tiivistämisen. Jätteidenkäsittelyalueiden käyttöä tehostetaan ja Isosuontien eteläpuolelle luodaan uusi maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen teollisuusalue. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen luonnonympäristö on pääosin ihmisen muokkaamaa ja tällä hetkellä suurimmaksi osaksi jo asemakaavan osoittamassa käytössä. Kaavan toteutuessa Isosuontien eteläpuolella osittain metsäinen alue muuttuu teollisuus- ja varastointialueeksi, jolla on pääasiassa läjitystoimintaa, rakennusalat on osoitettu Isosuontien varteen varsin vähäisin rakennusoikeuksin. Alue on jo osin käytössä maankaatopaikkana. Asemakaavamuutos suurentaa jätteenkäsittelyalueen pinta-alaa ja sallii korkeamman täytön. Samalla vaikutukset ympäristöön muuttuvat, toisaalta alueen koko kasvaa ja toisaalta käsiteltävän jätetyypin muuttuessa myös ympäristövaikutukset muuttuvat. Toiminnan tarkempia vaikutuksia ympäristöön on selvitetty ympäristölupahakemuksessa. II-laajennusalueen kalliolouhinnat aiheuttavat pölyämistä, melua ja tärinää. Jätteenkäsittelytoiminnassa eniten melua aiheuttaa työmaaliikenne. Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia tyypillisiä päästöjä ovat kaatopaikkakaasu ja sen sisältämistä yhdisteistä aiheutuva haju, hajoavasta jätteestä vesiin liukenevat aineet, sekä roskaantuminen ja pölyäminen (Turun Seudun Jätehuolto Oy, Yleissuunnitelma, 2004). Asemakaavassa osa luonnontilaisista metsistä on jätetty suojaviheralueiksi. Suojaviheralueiksi on valittu merkittävimpiä maastonmuotoja, liito-oraville sopivia metsiä sekä luontoarvoiltaan muulla tavoin merkityksellisiä metsiä. Laajennusalueen potentiaalisia ympäristöhaittoja voidaan ennaltaehkäistä monin teknisin ratkaisuin, mm. loppusijoitettavien jätteiden asianmukaisin tiivistysrakentein ja tehokkaalla vesien keräyksellä (Turun Seudun Jätehuolto Oy, Yleissuunnitelma, 2004). Jätteidenkäsittelyn ja teollisen toiminnan vaikutuksia läheiseen luontoon tulee tarkkailla erikseen hyväksyttävän tarkkailuohjelman mukaisesti. 5.4.3 Vaikutukset maisemaan Suunnittelualueen luonnonympäristö on osin ihmisen muokkaamaa ja tällä hetkellä suurimmaksi osaksi jo asemakaavan osoittamassa käytössä. Kaavan toteutuessa Isosuontien eteläpuoleisen osan osittain metsäinen maisema muuttuu teollisuusalueeksi. Alue on jo pääosin käytössä maankaatopaikkana. P:\Turku\Turun seudun jätehuolto Oy_3872\C5599_Isosuon jäteasema-alueen asemakaavamuutokset\c Suunnitelmat\Tekstit\\_ISOSUO_Selostus.doc