SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS HUVILA, 2. KAUPUNGINOSA (KAAVOITUSOHJELMA, KOHDE 132 ) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 26.9.2013 VIREILLETULO PVM. Kh 6.2.2012 46 TEKNINEN LTK. PVM. 6.8.2013 275 NÄHTÄVÄNÄ OLO 15.8. 13.9.2013 luonnos 1.10.2013 366 10.10. 8.11.2013 ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM. LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) 57130 SAVONLINNA PUH. 044 4174655 paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB TELEFAX 015 5250237 1 / 26
Savonlinnan kaupunki 26.9.2013 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee kaupungin omistuksessa olevalla alueelle 2. kaupunginosassa Savonniemessä. Alue sijaitsee järven rannassa ja rajoittuu Uimahallinkatuun ja Puistokatuun sekä länsiosasta asuinkerrostaloalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5 ha. Ilmakuva kaavamuutosalueesta 1.3 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää nykyistä Huvilan majoitusja ravintolatoimintaa sekä tarkastella mahdollisen lisärakentamisen määrää ja sijaintia alueella. 1.4 Kaavan nimi Kaavan työnimi on Huvila, joka tulee alueella nykyisin toimivasta panimoravintola Huvilasta. Kohdenumero 132 tulee kaavoitusohjelmasta. 1.5 Kaavan vireille tulo ja vaiheet Kaupunginhallitus päätti käynnistää asemakaavan muutoksen kaavoitusohjelmassa 6.2.2012 46. Kaavamuutos on hyväksytty myös vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa. 2 / 26
1.6 Suunnittelutyö 1.7 Selostuksen sisällysluettelo Kaavatyön vaiheet on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa liitteessä 3. Asemakaavan muutos on laadittu Savonlinnan kaupungin kaavoituspalveluissa. Kaavatyön valmistelusta on vastannut asemakaavaarkkitehti Päivi Behm. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavamuutoksen tavoitteet... 2 1.4 Kaavan nimi... 2 1.5 Kaavan vireille tulo ja vaiheet... 2 1.6 Suunnittelutyö... 3 1.7 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.8 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.9 Muutoksen sisältö... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Kaavatilanne... 5 2.1.1 Maakuntakaava... 5 2.1.2 Yleiskaava... 6 2.1.3 Asemakaava... 7 2.2 Suunnittelutilanne... 9 2.2.1 Muut hankkeet... 9 2.2.2 Päätökset... 9 2.2.3 Rakennusjärjestys... 9 2.2.4 Tonttijako- ja rekisteri... 9 2.2.5 Pohjakartta... 9 2.2.6 Rakennuskiellot... 9 3 SELVITYS ALUEESTA... 9 3.1 Maanomistus... 9 3.2 Rakennettu ympäristö... 10 3.2.1 Maisema- ja kaupunkikuva... 10 3.2.2 Liikenne... 11 3.2.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 12 3.2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 12 3 / 26
3.3 Luonnonympäristö... 15 3.3.1 Luonnonolot ja luonnonsuojelu... 15 3.3.2 Maa- ja kallioperä... 15 3.3.3 Pinta- ja pohjavesi... 15 3.3.4 Ympäristön häiriötekijät... 16 3.4 Elinympäristö... 16 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 16 4.1 Aluevaraukset... 16 4.1.1 Mitoitus... 16 4.1.2 Korttelialueet... 17 4.1.3 Muut alueet... 17 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan... 17 4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 21 4.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon... 22 4.5 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön... 22 4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön... 23 4.7 Ympäristön häiriötekijät... 23 4.8 Rakennettavuus... 23 4.9 Vaikutukset elinympäristöön... 23 4.10 Taloudelliset vaikutukset... 23 4.11 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 24 4.12 Nimistö... 24 4.13 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 24 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 24 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 5.3 Toteutuksen seuranta... 26 1.8 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: poistuva kaava Liite 3: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4: lausunnot kaavaluonnoksesta 4 / 26
1.9 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Huvilan majoitus- ja ravintolatoiminnan kehittäminen sekä tarkastella lisärakentamisen määrää ja sijaintia alueella. Huvilan alue sijaitsee Olavinlinnan, Kyrönsalmen ja Haapasalmen valtakunnallisesti arvokkaan maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön aluerajauksen sisällä, joten lisärakentamisen tulee sopeutua ympäristöönsä mm. kerroskorkeuksien, rakentamisen määrän ja rakennustavan suhteen. Uimahallin alue on otettu kaavamuutokseen siksi, että Huvilan panimoravintolan päärakennus sijaitsee puoliksi uimahallin tontilla. Puolittain rakennus on asemakaavan puisto-alueella. Huvilan päärakennus on suojeltu yleiskaavassa vuodelta 2011. Kaavamuutosta ei ole voitu laatia ennen päätöstä 2012 kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä, joka olisi vaikuttanut Huvilan alueen kaavoittamiseen. Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2012, että perustamisselvitystä ei tehdä. Keskusteluissa on ollut uimahallin sijainti joko nykyisessä paikassaan Savonniemessä, Kasinonsaarilla, Talvisalon urheilualueella tai muussa paikassa ydinkeskustassa. Päätöksiä tai selvityksiä tämän osalta ei ole vielä tehty. Jos uimahallin päätetään myöhemmin siirtää, niin uimahallin korttelista laaditaan tällöin uusi kaavamuutos uuteen käyttötarkoitukseen. Nyt laadittavassa kaavamuutoksessa uimahallin asemakaavan säilytetään lähes nykyisellään. Kaavamuutoksen tavoitteena on selkeyttää Huvilan tilannetta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavatilanne 2.1.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010. Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Huvilan kohta kuuluu Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristö- ja maisema-alueeseen. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. 5 / 26
Ote maakuntakaavasta, vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010 2.1.2 Yleiskaava Ydinkeskustan osayleiskaava Ydinkeskustan osayleiskaavassa kaavamuutosalue ja sen ympäristö on merkitty seuraavasti: urheilutoimintaa palvelevien rakennusten alue (YU) liikerakennusten alue (KL), jossa huvilan rakennus on merkitty suojelurakennuksena lähivirkistysalue (VL) Kaavamuutos on yleiskaavan tavoitteiden mukainen. 6 / 26
Ydinkeskustan osayleiskaavan muutos tuli voimaan 21.11.2011. Kaavamuutoksessa Huvilan alueen KL-merkinnän rajausta tarkistettiin, jotta matkailun kehittäminen alueelle ja lisärakentaminen tulisi mahdolliseksi. KL-alueen rajaus pohjautuu 1990-luvulla laadittuun kilpailutyöhön ns. Pohjolan Venetsia suunnitelmaan, jossa KLalueella esitettiin hotellia. Huvilan päärakennus on merkitty yleiskaavassa suojeltavaksi merkinnällä rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rantaa kiertää puistovyöhyke (VP) ja virkistysreitti. Ote ydinkeskustan osayleiskaavasta 2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: AK 27, hyväksytty 25.7.1944, suunnittelualue on vesialuetta (W). AK 278, hyväksytty 27.7.1971, suunnittelualue on o urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (Yu), III-kerrosta, tehokkuus e=0,4 7 / 26
o pysäköimisaluetta (Lp) o istutettavaa puistoaluetta (PI) o Uimahallinkatua ja Puistokatua AK 676, hyväksytty 5.3.2001, suunnittelualue on puistoa (VP) ja jalankululle ja pyöräilylle varattua katua (pp) Ote ajantasa-asemakaavasta. Nykyisessä asemakaavassa Huvilan panimoravintolan päärakennusta ei ole esitetty suojeltavaksi. Rakennus sijaitsee puolittain puistossa (VP) ja puolittain uimahallin tontilla (Yu). Osa Huvilan alueesta on pysäköintialuetta (LP). 8 / 26
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Muut hankkeet Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. 2.2.2 Päätökset Huvilan tontin ja uimahallin alueen asemakaavan muuttamisesta on tehty päätös kaupunginhallituksessa 2012 (kh 6.2.2012 46) ja 2013 (kh18.2.2013 89). 2.2.3 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 1.1.2002. Luonnos uudeksi rakennusjärjestykseksi on lausunnoilla. 2.2.4 Tonttijako- ja rekisteri Tontin 740-2-20-4 tonttijako on hyväksytty 21.5.1926 ja se on rekisteröity 12.2.1938. Tontin 740-2-20-5 tonttijako on hyväksytty 21.5.1926 ja se on rekisteröity 12.2.1938. Tontin 740-2-21-1 tonttijako on hyväksytty 19.11.1996 ja se on rekisteröity 5.5.1997. 2.2.5 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 2.2.6 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 3 SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa alueen maapohjan. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee uimahalli PikkuSaimaa sekä Huvilan ravintolana ja majoitustilana toimiva päärakennus ja entinen pesutupa, jotka on vuokrattu yksityiselle taholle. 9 / 26
3.2 Rakennettu ympäristö 3.2.1 Maisema- ja kaupunkikuva Kaavoitettava alue on maisema- ja kaupunkikuvassa osa Haapasalmen länsirantaa. Huvilan vieressä Puistokadun varressa olevat entisen sairaalan puutalot ovat 1800-luvun lopusta, 1 ½ kerroksisia. Nämä rakennukset on suojeltu. Puutalot ovat osa ns. Savonniemen kampusaluetta, jonka muu rakennuskanta on 1950-luvulta ja 2000-luvulla peruskorjattua osaa. Savonniemen kampuksen rakennukset ovat pintamateriaaliltaan punaista tiiltä, vaalean sävyistä puuta tai rapattu vaaleiksi. Haapasalmen etelärannan silhuetissa korostuvat voimakkaimmin nämä korkeat Savonniemen koulurakennukset sekä Tuomiokirkon torni. Haapasalmen rannassa näkyvät myös Savonniemenkatu 13 tiilirakennus, asuinkerrostalot 1980-luvulta, Kirkkopuiston kenttä ja torisilta sekä Puistokadun suojeltu korttelialue. Huvilan ja uimahallin rannassa rehevä aluskasvillisuus ja rantavyöhykkeen ehtipuut hallitsevat maisemaa. Ranta on pääosin täyttöaluetta. Aivan Savonniemen kärjessä ranta on kivistä ja osin silokallioista, enemmän luonnonrantaviivaa. Järvi on hyvin matala varsinkin Huvilan puoleisella sivulla. Uimahallilta on edustavat näkymät nurmikkoalueen ja uimarannan yli Olavinlinnan ja Törninpyörän suuntaan. Uimahalli III-kerrosta ja Huvila 1 ½ kerrosta sijaitsevat molemmat rannan tuntumassa. Rakennukset ovat sävyltään vaaleita ja matalina maastoon ja kasvillisuuteen hyvin sulautuvia. Huvilan ja uimahallin pihat ovat hoidettua viheraluetta ja pysäköintikenttää. Huvilan ravintolarakennusten alue kuuluu Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Arvokkaat maisemaalueet, Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Uimahallin tontin itäosa kuuluu maisema-alueeseen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on pitkälti yhteneväinen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi tunnistetun "Olavinlinna, Kyrönja Haapasalmen kulttuurimaisema" -kohteen (RKY2009, vvww.rky.fi) kanssa, RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Päätös tuli voimaan 1.1.2010. Ohessa kuvausta maisemaalueesta: Haapasalmen kulttuurimaisemaan kuuluvat satama, torit, puistot ja niihin rajautuva rakennuskanta. Savonlinnan höyrylaivojen matkustajasatama sijoitettiin Huvilahteen 1860-luvulla yksityisen laiturin paikalle. Vieressä ollut torialue kehittyi sataman vaikutuksesta kauppatoriksi. Vastarannalla Tottintori toimi kauppatorina 1800- luvun loppupuolelta alkaen. Toria reunustavat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun asuin- ja koulurakennukset. Tuomiokirkko valmistui 10 / 26
1874 arkkitehti A. Dahlströmin piirustusten mukaan. Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se korjattiin ennalleen 1948. Olavinlinnan, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema-alueen rajaus 3.2.2 Liikenne Kaavamuutosalueen liikennemääristä ei löydy tuoreita tilastoja. Alueen liikenne on pääosin asuinkiinteistöille sekä uimahallille ja Savonniemen kampukselle. Joukkoliikenne ei kierrä Savonniemen kautta. Puistokadun ja Savonniemenkadun liikenneturvallisuutta on parannettu leventämällä katua ja korottamalla kevyen liikenteen väyliä katualueella. Huvilan kohdalla muutostöitä ei ole vielä tehty. Kaavamuutoksessa katualueen rajoja tarkistetaan katusuunnitelmissa esitettyjen muutosten mukaisesti. Savonniemen kiertävän kevyen liikenteen väylän osittainen rakentaminen uimahallille saakka on parantanut uimahallin pihan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kevyen liikenteen reitti uimahallilta Savonniemenraitille on suunniteltu, mutta väylää ei ole vielä toteutettu. 11 / 26
3.2.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavoitettavan alueelle ja sen viereen on rakennettu vesi-, viemärija kaukolämpöverkosto sekä telekaapelit, joihin alue on liitettävissä. 3.2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Huvilan kiinteistö on rakennettu vuosina 1911 1912. Rakennus on alun perin ollut Savonniemen kuumesairaalana vuoteen 1955 saakka ja myöhemmin B-mielisairaala ns. Höpölä. Entinen pesutupa on kunnostettu ulkoapäin, rakennus ei nykyisin ole käytössä. Vieressä on sijainnut myös kaksi pienempää piharakennusta halkovaja ja ulkohuone. Huvilan alkuperäiset suunnitelmat on laatinut vuonna 1909 Lauri Korhonen. Rakennustyyli on vuosisadan alun historismi eli kansallisromantiikka. Tätä ilmentävät ikkunoiden yläosan pieniruutuisuus, litteät ikkunan vuorilaudat ja koristeaihe sekä kuistien ikkunalliset ovet. Rakennuksessa on myös hieno avoveranta ja aumakatto. Rakennuksen arvo paikallinen rakennushistoriallinen, historiallinen ja maisemallinen (lähde rakennusinventointi v. 1992 Savonlinna maakuntamuseo). Huvilan paikalle on 1990-luvun lopussa suunniteltu kerrostaloja. Kaupunki päätti kuitenkin vuosina 2001 2002 kunnostaa päärakennuksen Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Panimoravintola Huvilaa varten sisätilat on remontoitu majoitus- ja ravintolakäyttöön. Rannan puolelle on rakennettu kivetty terassialue, jossa järjestetään kesäisin suosittuja ulkoilmakonsertteja. Pääoven vieressä on pieni remontin yhteydessä rakennettu huoltokatos. Uimahalli on vaaleatiilinen, tasakattoinen ja oman aikansa tyyliä edustava rakennus. Kaupunginvaltuusto antoi 10.10.1969 luvan Urheilutalon Säätiölle rakentaa uimahallin, joka valmistui vuonna 1971. Uimahalli peruskorjattiin ns. PikkuSaimaaksi ja siihen tehtiin laajennusosa vuonna 1998. Muinaisjäännöksiä ei ole tiedossa tai erityistä tarvetta inventointiin. 12 / 26
Savonlinnan kaupunki 26.9.2013 Kuvassa Huvilan panimoravintola I ½ -kerrosta, oikealla entinen pesutupa I-kerrosta ja Huvilan pysäköintialue sekä taustalla uimahalli. Kuva uimahallin pääsisäänkäynnistä. Uimahallin nykyiseen asemakaavaan ei esitetä oleellisia muutoksia. Uimahallin tulevaisuus ja sijainti nykyisessä paikassa tai muualla ydinkeskustassa ei ole vielä ratkaistu. 13 / 26
Ilmakuva 1930-luvulta, alaosassa Huvilan piharakennukset, joista kaksi on purettu. Uudisrakentamista esitetään kuvassa näkyvien piharakennusten kohdalle. 14 / 26
Kuvassa Huvilan entinen pesutupa ja pysäköintialue, taustalla Savonniemen kampuksen asuntola/kesähotelli (entinen sairaala) sekä Uimahallinkadun kerrostaloja. Pesutupa ja oikealla kuvassa oleva viheralue ovat voimassa olevassa asemakaavassa pysäköintialuetta. 3.3 Luonnonympäristö 3.3.1 Luonnonolot ja luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Lajisto on tavanomaista. Asian varmistamiseksi alueelle tehtiin luontokartoitus keväällä ja kesällä 2013. Selvitykseen voi tutustua kaavoituspalveluissa. 3.3.2 Maa- ja kallioperä Alueen maa- ja kallioperästä ei ole tehty selvitystä. 3.3.3 Pinta- ja pohjavesi Kaavamuutosalue ei sijoitu vedenoton kannalta merkittävälle pohjavesialueelle. Vedenottoon soveltuvista pohjavesialueista lähimmäksi sijoittuu Lähteelän I-luokan pohjavesialue noin 8 km päähän. 15 / 26
3.3.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristön häiriötekijöitä ei ole. 3.4 Elinympäristö Alue tukeutuu ydinkeskustan palveluihin. Palvelukartta 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Aluevaraukset 4.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 52053 m², kokonaiskerrosala on noin 6933 k-m². 16 / 26
4.1.2 Korttelialueet Majoitus-, liike- ja ravintolarakennusten korttelialuetta (KL-1) on 4302 m². Rakennusoikeutta on 800 k-m 2, 1 ½ -kerrokseen. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU) on 15333 m 2. Rakennusoikeutta on tehokkuudella e=0,4 noin 6133 k- m 2, III-kerrokseen. Uimahallin tontille on osoitettu rakennusala (et), jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Alueella on nykyisin sähkökeskus. Kortteliin (KL-1) voi rakentaa 30 m 2 talousrakennuksen rakennusoikeuden lisäksi. 4.1.3 Muut alueet Puistoaluetta (VP) on 9058 m². Puistoalueen ja YU korttelin kautta kulkee ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alue (pp). Uimahallinkadun ja Puistokadun katualuetta on 3133 m 2. Vesialuetta (W) on 20227 m². 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Kaavamuutoksen vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan tulevat olemaan maltilliset. Kohdassa 4.5. on esitetty kaavamääräykset, jolla ohjataan rakentamista. Uudisrakentaminen on linjattu siten, että järvinäkymät Uimahallinkadun ja Savonniemen kampuksen suunnasta Haapasalmeen säilyvät. Kaavamuutoksessa esitetty rakennusala on väljä, joka mahdollistaa enemmän vapauksia myöhemmin tehtävälle talosuunnittelulle. Kerroskorkeus on matala I ½ -kerrosta. Uudisrakentaminen tulee näkymään erityisesti Kauppatorin, torisillan ja Matkustajasataman sekä Törninpyörän suunnasta. Rannassa säilytetään nykyinen puistovyöhyke virkistysreitteineen. Savonniemen kampusalueen asuntola / kesähotelli (entinen sairaala) on rinnetontilla ja Huvilan aluetta ylempänä. Huvilan päärakennuksen ja uudisrakennuksen katot jäävät sairaalarakennuksen kattolinjan alapuolelle. Uimahallin nykyinen tontti supistuu hieman, kun puistovyöhykettä (VP) on rannassa levennetty, mutta tällä ei ole suurta merkitystä kokonaisrakennusoikeuteen, joka säilyy lähes nykyisen asemakaavan mukaisena. Uimahallin laajentaminen nykyisessä paikassa tai uimahallin mahdollinen siirtyminen muuhun paikkaan ydinkeskustassa ei ole vielä selvillä, joten asemakaavaan ei ole tarpeen tehdä oleellisia muutoksia. 17 / 26
Savonlinnan kaupunki 26.9.2013 Kaavamääräyksissä todetaan, että puistoalueen luonne sekä rannan avokalliot ja metsäinen luonne on pyrittävä säilyttämään VPalueella. Rantaa kiertävä pyöräily- ja jalankulkureitti on suunniteltava mahdollisimman paljon ympäristöä säästäen. Nykyinen rantaviiva on Huvilan ja uimarannan kohdalla muokattua ja täyttömaalla. Uimahallin niemen kallioalue on rantaviivaltaan säilynyt. Lisärakentaminen sijaitsisi nuolen osoittamassa kohdassa entisen pesutuvan kohdalla. Kuva on otettu Matkustajasatamasta. Savonniemen kampusalueen kerrostalot ja Puistokadun kerrostalot sekä Savonniemenkatu 13 punatiilinen toimistorakennus korostuvat rantamaisemasta. Huvilan alue on puistomainen. Näkymät Huvilalle ovat jonkin verran avautuneet rannan kevyen liikenteen väylän rakentamisen myötä. 18 / 26
Savonlinnan kaupunki 26.9.2013 Lisärakentaminen sijaitsisi nuolen osoittamassa kohdassa. Kuva on otettu Kauppatorilta torikahviloiden kohdalta. Lisärakentaminen sijoittuisi entisen pesutuvan kohdalle, kuvassa keskellä. Nykyisessä asemakaavassa etualan kolmiomainen puisto rantaväylän ja Puistokadun välissä sekä pesutupa ovat pysäköintialuetta. Huvilan tontti ja sen rakennukset ovat noin 1 1,5 metriä Puistokatua alempana. Taustalla näkyy uimahalli. 19 / 26
Kuva Puistokadulta. Oikealla on Savonniemen kampuksen suojeltu asuntola/kesähotelli (entinen sairaala). Vasemmalla näkyy pesutuvan kattoa. 20 / 26
Huvilan tontti Puistokadun ja Uimahallinkadun risteyksestä kuvattuna. Vasemmalla entinen pesutupa, jonka kohdalle uudisrakentamista kaavamuutoksessa esitetään ja oikealla Huvilan suojeltavaksi esitetty päärakennus. 4.3 Vaikutukset liikenteeseen Autoliikenne ohjautuu kaavamuutosalueelle sekä Kirkkokadun Uimahallinkadun että Olavinkadun Puistokadun kautta. Puistokadun kevyen liikenteen turvallisuutta on parannettu vuonna 2012 rakentamalla Savonniemen kevyen liikenteen väylä rantaan uimahallille saakka sekä parantamalla kevyen liikenteen järjestelyjä Puistokadun ja Savonniemenkadun risteyksessä. Ranta-alueelle ja uimahallin tontille on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp). Savonniemen kiertävää kevyen liikenteen väylää on tulevaisuudessa tarkoitus jatkaa uimahallin ohi. KL-1 korttelissa pysäköintipaikat on osoitettu nykyiselle pysäköintialueelle (p). Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka / 50 k-m 2 YU korttelissa 1 autopaikka / 30 k-m 2 KL-1-korttelissa 21 / 26
4.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Alueella on valmiina toimiva yhdyskuntatekninen huolto, johon rakentaminen voidaan liittää. 4.5 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Majoitus-, liike- ja ravintolarakennusten korttelialue (KL-1) ja itäosa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YU) sekä pääosa puistoalueesta (VP) ja vesialueesta (W) sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaalle Olavinlinnan, Kyrönsalmen ja Haapasalmen maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Tämän vuoksi uudisrakentaminen ja muut muutokset tulee sovittaa kulttuuriympäristöön ja maisemaan seuraavin kaavamääräyksin. Huvilan panimoravintola on osoitettu kaavamuutoksessa suojelurakennukseksi (sr). Kaavamääräys on maisema- ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, joka suojellaan. Muutokset eivät saa vähentää suojeluarvoa. Rakennuksen ulkovaippaa korjattaessa on vesikatto sekä julkisivut ikkuna- ja oviaukkoineen sekä rakennustaiteelliset yksityiskohdat säilytettävä. Korttelin (KL-1) uudisrakentaminen on sovitettava suojelurakennuksen (sr) arkkitehtuuriin väritykseltään, materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Uudisrakentamisen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus suojelurakennuksen sekä piha-alueen kanssa. Uudisrakentaminen on tehtävä irrallaan suojelurakennuksesta. Huvilan uudisrakennus on esitetty samaan suuntaan ja paikalle kuin aiemmin paikalla sijainneet kaksi piharakennusta ja nykyinen piharakennus. Kaavaluonnoksessa annetuissa Museoviraston ja ELYkeskuksen lausunnoissa piharakennusta esitetään säilytettäväksi. Piharakennusta ei kuitenkaan ole suojeltu inventoinneissa tai esitetty suojeltavaksi mm. 2011 vahvistuneessa yleiskaavassa. Nykyistä piharakennusta (entinen pesutupa) ei tällä hetkellä käytetä ja sille ei löydy uutta hyötykäyttöä. Lisärakentaminen on tarpeellista Huvilan liiketoimintojen kehittämisessä ja toiminnan turvaamisessa. Yleiskaavaan nähden rakentamiseen esitetty alue on pinta-alaltaan hyvin pieni. YU -korttelissa uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoista. Rakentamatta jäävät tontin osat on käsiteltävä istutuksin tai pinnoittein YU- ja KL-1-kortteleissa. KL-1 korttelissa pihapiirin istutusten ja pinnoitteiden sekä terassin rakenteiden on sovelluttava suojelurakennuksen tyyliin. Terassia ei saa kattaa kiinteillä rakenteilla. KL-1 korttelissa uudisrakennukset tulee sovittaa maastoon mahdollisimman paljon viheraluetta säilyttäen sekä jyrkkiä leikkauksia ja pengerryksiä välttäen. 22 / 26
4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.7 Ympäristön häiriötekijät 4.8 Rakennettavuus 4.9 Vaikutukset elinympäristöön Terassialue on osoitettu kohtaan, jossa on nykyisin rakennettu kivetty terassialue sekä erillisiä istuskeluryhmiä nurmikkoalueella sekä siirrettävä esiintymislava. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Suunnittelualueelle tehtiin luontokartoitus keväällä ja kesällä 2013. Savonniemen kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa ja virkistyskäytön vuoksi kasvillisuus on kulunutta. Rannassa ja ravintolan pihapiirissä kasvaa suuria tervaleppiä, joissa elää melko harvinainen ja paikoittainen leppälude. Haitallisen tulokaskasvin jättipalsamin kasvustoja on osittain hävitetty alueelta, mutta se pyrkii edelleen levittäytymään ranta-alueelle. Uhanalaista keltakynsimöä (EN) löytyi suunnittelualueen pohjoispuolelta rantakiveykseltä, muttei suunnittelualueelta. Keltakynsimö ei kestä rehevän rantakasvillisuuden kanssa kilpailua tai selviä nurmikkokasvina. Kohteella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Luontoselvitykseen voi tutustua kaavoituspalveluissa. Ympäristön häiriötekijöitä ei ole. Kaavoitettavan alueen maaperästä ei ole tehty tutkimuksia. Kastumisesta kärsivät rakenteet on tehtävä + 78 m (N60) ja aaltovara yläpuolelle. Rakentaminen tukeutuu nykyisiin ydinkeskustanpalveluihin ja liikenneverkkoon. Kaavamuutoksella halutaan turvata Huvilan alueen säilyminen matkailu- ja ravintolakäytössä sekä nykyisen toiminnan kehittäminen. Uimahallin asemakaavaan ei esitetä muutoksia. Rakentamisen edellytetään kuitenkin olevan korkeatasoista. 4.10 Taloudelliset vaikutukset Puistokatua ei ole peruskorjattu kaavamuutosalueella. Katusuunnitelmat on hyväksytty. Kunnostaminen ei ole välttämätöntä kaavamuutoksen vuoksi, mutta on jatkossa perusteltua, jos käyttäjämäärät alueella lisääntyvät. Katusuunnitelmassa on osoitettu kadunvarsipysäköintiä ja turvallinen kevyen liikenteen yhteys uimahallille ja Huvilalle. 23 / 26
Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Huvilan tontin (KL-1) myymisellä on arvioitu saatava noin 0,2 0.3 milj.. 4.11 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta. 4.12 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 4.13 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava toteuttaa seuraavasti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: - Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. - Suunnittelualueella ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön, sillä lajisto on tavanomaista. Hyödynnettävää pohjavettä ei ole. - Ympäristön häiriötekijöitä ei ole. - Maisema- ja kaupunkikuvaan kohdistuvat muutokset ovat maltillisia. Yleiskaava mahdollistaisi alueelle enemmän rakentamista ja rannan täyttämistä kuin asemakaavamuutoksessa nyt on esitetty. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeet lisärakentamisen sovittamisesta ympäristöönsä ja piha-alueen käsittelystä. Uudisrakentaminen sijaitsee alueella, jossa on aiemmin ollut Huvilan piharakennuksia. Uimahallin tontin rakennusoikeus säilytetään nykyisellään. - Huvilan puutaloa esitetään suojeltavaksi (sr). - Puistoalueen määrää kasvatetaan. Nykyisen asemakaavan pysäköintialuetta muutetaan puistoksi, joka vastaa paremmin Huvilan alueen sijaintia valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristö- ja maisema-alueella sekä osana Haapasalmen länsirannan miljöötä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan määräyksissä (ks. kohta 4.5.) on annettu ohjeet uudisrakentamisesta KL-1-korttelissa ja YU-korttelissa sekä suojelurakennuksen ulkoasun säilyttämisestä sekä ympäristön käsittelystä (ks. kohta 4.3.). 24 / 26
Periaatekuva toimintojen sijoittumisesta 25 / 26
5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 5.3 Toteutuksen seuranta Savonlinnan kaupunki suorittaa tarvittavat tonttijakojen laatimiset ja rekisteröinnit sekä suunnittelee ja rakentaa kunnallistekniikan ja kadut. Toteuttaminen voidaan aloittaa tarvittavilta osin heti, kun siihen on kaavalliset edellytykset. Tonttijako on esitetty ohjeellisena. Alueelle on laadittava sitova tonttijako. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa 26.9.2013 Päivi Behm asemakaava-arkkitehti 26 / 26