Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN (Osa/ P Johnson)
Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 Sisältö Taustaa strateginen lähtökohta 3 Opetuspalvelujen visio, missio ja toimintaa ohjaavat arvot 5 OSA 1- LAADULLINEN KEHITTÄMINEN 6 A OPPIMINEN 6 Nykytilan kuvaus 6 1 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet OPS 2016 8 1.1 Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus 8 1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo 10 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon 10 2 Oppimisympäristöjen kehittäminen 11 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen 11 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt 12 2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt 13 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen 13 B HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 14 Nykytilan kuvaus 14 3 Osaaminen 15 3.1 Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen 15 3.2 Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 16 3.3. Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen 17 3.4 Osaamisen jatkuva kehittäminen 17 C KESTÄVÄ HYVINVOINTI 18 Nykytilan kuvaus 18 4 Sosiaalinen hyvinvointi 19 4.1 Turvallinen toimintakulttuuri 19 4.2 Kouluviihtyvyys 20 4.3 Oppilaiden osallisuus 21 4.4 Oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointi 22 D JOHTAMINEN 22 Nykytilan kuvaus 22 5 Prosessien, talouden ja toiminnan johtaminen 22 5.1 Ydin- ja palveluprosessien johtaminen 22 5.2 Jaettu ja osallistava johtaminen 23 1
OSA 2 - RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN (erillinen raportti) F. OPETUSPALVELUJEN PALVELURAKENNE Nykytilan kuvaus 6 Palvelurakenteen ylläpitämisen periaatteet 6.1 Palvelurakenteen ja talouden sopeuttaminen 6.2 Esiopetuksen palvelurakenteen periaatteet 6.3 Perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet 6.4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteen periaatteet 2
Taustaa strateginen lähtökohta Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelmalla 2014-2017 on strateginen lähtökohta. Opetushallitus on 16.1.2013 suositellut kuntia laatimaan osana kunnan strategiatyötä paikalliset opetustoimen kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet asetettaisiin valtuustokaudelle. Paikallisten tavoitteiden tulisi olla linjassa valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Kokkolan opetus- ja kasvatuslautakunta päätti paikallisen kehittämissuunnitelman laatimisesta 26.3.2013 ( 26). Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014 2017 perustuu valtuustokauden kaupungin strategiaan 2013-2017 (kaupunginvaltuusto 28.10.2013 105) ja sivistystoimen kehittämissuunnitelmaan 2014 2017. Sen valmistelu etenee samanaikaisesti opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman kanssa. Kehittämissuunnitelma toimeenpanee ylempien strategisten asiakirjojen tavoitteita yksilöiden ja aikatauluttaen niitä. Kokkolan opetuspalvelujen kehittämisryhmään nimettiin opetus- ja kasvatuslautakunnan edustajat, ammattijärjestön edustajat, opetuspalveluiden johtavat viranhaltijat, sekä kattavasti esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen edustajia. Kehittämisryhmä on toiminut kehittämissuunnitelman valmisteluelimenä ja kokoontunut 10 kertaa toukokuun 2013 ja toukokuun 2014 välisenä aikana. Kehittämissuunnitelman viimeinen käsittely on tehty lausuntokierroksen pohjalta. Opetushallituksen 2013 ehdottama kehitystyö vastaa hyvin pitkälle sitä työtä, jota Kokkolan kaksi kehittämisryhmää ovat valmistelleet edellisellä valtuustokaudella. Siksi on perusteltua, että kehittämissuunnitelma laaditaan tämän mukaan koko opetustoimen vastuualueelle, esi- ja perusopetukseen ja lukiokoulutukseen, yhtenä kokonaisuutena. Se valmistellaan yhteisenä suomen- ja ruotsinkielisille opetuspalveluille, kuten aiemminkin. Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä suomenja ruotsinkielisten opetuspalvelujen kesken kuten lautakunta päätti 26.3.2013 26. Kehittämistoimenpiteiden käynnistämisvaiheessa lautakunnan päätöksenteon lisäksi myös suomen- ja ruotsinkieliset jaostot päättävät toimenpiteistä niiden toimivallan mukaisesti. Myös kehittämisen eteneminen ja seurantatiedot saatetaan jaostojen tietoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 sisältää monia kehittämistavoitteita, joita toimeenpannaan tämän suunnitelman avulla paikallisesti. Näistä suurimpia ovat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistukset 2016, oppilashuollon uudistukset 2014 ja monet laadulliset uudistukset. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman asemaa koulutuksen valtakunnallisessa koulutuksen ohjausjärjestelmässä: 3
Kokkolan kaupungin opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma Kuvio 1. Opetuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma osana koulutuksen ohjausjärjestelmää. Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma on laadittu pääosin Opetushallituksen antamien suuntaviivojen pohjalta ja se perustuu kaupungin strategisiin linjauksiin. Suunnitelma jakautuu kahteen osaa: opetuspalvelujen laadulliseen kehittämiseen ja opetuspalvelujen palvelurakenteen kehittämiseen. Palvelurakennetarkastelu on tärkeä ja ajankohtainen, koska Kokkolassa on vastaavana aikana käynnissä kaupungin talouden sopeuttamisohjelma 2013-2016/17. Lukuvuoden 2013-2014 alussa Kokkolassa on 32 perusopetuksen koulua, jotka tarjoavat myös kolmiportaisen oppimisen tuen mukaisia erityispalveluja joko lähikoulussa tai keskitettyinä palveluina. Syyskuussa 2013 peruskoululaisia oli kaupungissa yhteensä 5 070 mukaan lukien myös lisäopetuksen eli 10-luokan oppilaat. Esioppilaita oli 631. Lukuvuoden 2013-2014 alussa Kokkolan opetuspalveluihin kuuluu kolme suomenkielistä päivälukiota, suomenkielinen aikuislukio ja ruotsinkielinen päivälukio. Kokkolan lukiot ovat yleislukioita, mutta koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan ne painottavat lukion eri oppiaineita. Aikuislukio vastaa yhdistelmäopintojen ja ammattilukion lukio-opinnoista sekä etälukiotoiminnasta. Yhteensä päätoimisia lukio-opiskelijoita oli lukuvuoden 2013-2014 alussa 829. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nettomenot ovat vuoden 2014 talousarviossa yhteensä 47,0 miljoonaa euroa. 4
Opetuspalvelujen visio, missio ja toimintaa ohjaavat arvot VISIO Luomme kannustavissa kasvuyhteisöissämme kestävän pohjan oppijalähtöisille elinikäisen oppimisen poluille. MISSIO Palvelumme edistävät yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, inhimillistä kasvua ja hyvinvointia. Luomme pohjaa hyvälle elämälle ja kestävälle kehitykselle ja vahvistamme kaupungin vetovoimaisuutta. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Oppijalähtöisyys ja yhteisöllisyys Toimintamme perustuu osallistavaan oppijalähtöisyyteen. Oppijat saavat laaja-alaisen sivistyksen ja tarvittavat perustiedot ja -taidot. Edistämme hyvän itsetunnon kehittymistä ja kasvua vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tuemme oppijoita yksilöllisesti heidän oppimispoluillaan ja luomme edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kehittymiselle. Kasvu- ja työyhteisömme ovat vastuullisia, avoimia ja luotettavia. Arvostamme moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Johtajuuden perustana on yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus. Hyvinvointi ja turvallisuus Edistämme oppijoiden ja henkilöstömme hyvinvointia takaamalla turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat perustekijöitä, joilla luomme oppimisen ja opettamisen voimavarat. Kestävä kehitys Tuemme kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä. Kestävän elämäntavan edistäminen on keskeistä sekä opetuksen ja kasvatuksen tulosten että yhteisen tulevaisuuden kannalta. Luovuus ja uudistuminen Opetuspalvelut edistävät luovuutta ja innovatiivisuutta. Jatkuvaan arviointiin perustuva kehittäminen uudistaa palvelujamme, ylläpitää toimintamme laatua ja oppivien yhteisöjen kehitystä. 5
LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Kaupungin ja sen opetuspalvelujen kehittäminen perustuu laadittuun strategiaan sekä, visioon, missioon ja yhteisiin toimintaa ohjaaviin arvioihin. Laadun kehittäminen tapahtuu systemaattisen arvioinnin ja arviointiin perustuvan vaiheittaisen kehittämisprosessin avulla. Siinä suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen syklit muodostavat laatutyön kehän. Toiminnan laadun kehittäminen nähdään osana jatkuvan kehityksen filosofiaa. Siirtyminen ylläpidon kulttuurista kehittävään kulttuuriin edellyttää jokaiselta työntekijältä, toimijalta tai palvelun saajalta osallistumista laadun kehittämiseen. Yhteiskunnan vaatimusten kasvaessa odotukset opetuksen järjestäjän ja koulun laadulle kasvavat vuosi vuodelta. Koulutuksen tavoitteita ja keskeistä sisältöä ohjataan laeilla, asetuksilla ja opetussuunnitelman perusteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuonna 2009 perusopetuksen laatukriteerit, joilla tuetaan opetuksen järjestäjien ja koulujen laadun kehittämistyötä. Laatukriteerien (OKM 2012, 13-15) ja paikallisen arviointitoiminnan tuloksilla on suuri merkitys myös tämän kehittämissuunnitelman valmistelussa. Kaksikielisenä kaupunkina Kokkolan suomen- ja ruotsinkielisillä opetuspalveluilla on keskenään hieman erilaiset kehittämishaasteet ja näkymät. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen laadullisen ja rakenteellisen kehittämisen erityiskysymykset sisältyvät kehittämissuunnitelmaan. A OPPIMINEN Nykytilan kuvaus Oppimisen nykytilaa Kokkolassa voidaan kuvata opetussuunnitelman mukaisilla tavoitteilla ja arviointitiedoilla siitä miten tavoitteisiin on päästy. Tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kokkolan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat perustuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka avulla syntyy kulttuurinen osallisuus. Kokkolan opetuspalvelujen toiminnan arvioinnista lukuvuonna 2012-2013 saatujen tulosten perusteella opetussuunnitelma nähdään vahvasti koulun vuosisuunnitelman, itsearvioinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen perustana. Opetussuunnitelman myös koetaan tarjoavan tarpeelliset perustiedot koteihin ja yhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelma arvioidaan keskeiseksi osaksi 6
opetustyötä, sitä seurataan ja käytetään aktiivisesti opetuksen suunnittelussa. Haasteeksi koetaan opetussuunnitelman runsaat sisällöt. Opetussuunnitelman tavoitteet arvioidaan kohtuullisesti saavutetuksi. Paikallisen arviointitiedon mukaan opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään tietotekniikan ja verkkopedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Opetusmenetelmien ja työtapojen arvioidaan tukevan oppilaiden itseluottamuksen vahvistumista, ajattelun kehittymistä ja oppilaiden yhdessä työskentelyn taitoja. Arvioinnin koetaan perustuvan opetussuunnitelmaan, mutta siihen kaivataan selkeämpiä perusteita. Nykytilanteessa opetusryhmien koot ja koulujen tilat ja varusteet koetaan suurimpina haasteina. Opetusvälineistö ja opetusteknologia arvioidaan osittain puutteelliseksi ja vanhanaikaiseksi. Tukimuodot koetaan osittain kankeiksi. Oppilaiden välisten erojen ja yksilöllisten kehitys- ja taustaerojen huomioimisessa on jonkin verran haasteita. Arviointikyselyjen (2013) perusteella uuden opetussuunnitelman toivotaan olevan selkä, yhtenäinen ja konkreettinen. Uuden opetussuunnitelman toivotaan huomioivan erityisesti erilainen oppilasaines, erilaiset oppimistyylit, aihekokonaisuudet, sosiaaliset taidot, kansainvälinen osaaminen ja tvt-taidot. Oppimispolun nivelvaiheissa (esi- ja alkuopetus, perusopetus 6-7 luokka ja perusopetus lukiokoulutus) on paikallisesti käytössä erilaisia toimintakäytäntöjä. Nivelvaiheita on voitu vahvistaa sellaisissa oppimisympäristöissä, joissa fyysiset olosuhteet ovat tukeneet yhteistoimintaa. Kokonaisuutta arvioitaessa voidaan todeta, että nivelvaiheiden vahvistaminen ja perusopetuksen yhtenäisyyden kehittäminen vaatii paljon panostamista. Peruskouluissa otettiin käyttöön oppimisen kolmiportainen oppilaan tuki vuodesta 2011 alkaen. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioonottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Painopiste on varhaisessa, ennaltaehkäisevässä ja suunnitelmallisessa lähikoulussa annettavassa oppimisen tuessa. Oppilaat saavat tukea välittömästi tuen tarpeen ilmettyä ensisijaisesti omassa koulussaan tai omalla perusopetusalueella lähikouluperiaatteen mukaisesti. Opettajien taitoa tunnistaa, kohdata ja arvioida oppilaiden erityisiä oppimisen tarpeita edistetty erityisesti vuoden 2011 3-portaisen tuen käyttöönotossa. Joustavat pedagogiset opetusjärjestelyt tarjoavat opettajille uusia välineitä eriyttämisen, tukiopetuksen ja samanaikaisopetuksen toteuttamiseen. Kollegiaalinen ja moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö kotien kanssa ovat keskeisessä asemassa kun opetusta yksilöllistetään. Vuoden 2004 käyttöönotettu perusopetuksen opetussuunnitelma on yksipuolistanut ja vähentänyt suomenkielisten peruskoulujen oppilaiden kielenopiskelua. Sen rinnalla mielenkiinto kielien opiskeluun on heikentynyt. 7
Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kieliohjelmat poikkeavat toisistaan opetuskielestä johtuvan erilaisuuden takia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu oppilaiden vapaaehtoisten kielten ryhmien oppilasmääriä A2 (1.vapaaehtoinen kieli) ja B2 (2.vapaaehtoinen kieli) osalta vuosina 2011-2013. Suomenkielinen perusopetus: 4. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli Vuosi A2-kieli / 4. A2-kieltä opiskelevien A2-kielet ja oppilasmäärät lk. oppilasta osuus / 4. lk. oppilasmäärästä 2011 235 46,6 % Ruotsi 221, Englanti 14 2012 183 38,2 % Ruotsi 183? 2013 225 41,5 % Ruotsi 207, Englanti 18 Keskim. 214,3 42,1 % Vapaaehtoinen B2-kieli 8. ja 9. luokalla Vuosi B2-kieli/ 8. ja 9. lk. oppilasta B2-kieltä opiskelevien osuus / 8. ja 9. lk. oppilasmäärästä B2-kielet ja oppilasmäärät 2011 149 16,3 % Saksa 112, Ranska 37 2012 165 18,5 % Saksa 131, Ranska 34 2013 163 19,2 % Saksa 99, Ranska 50, Venäjä 13, Ruotsi 1 Keskim. 159,0 17,9 % Ruotsinkielinen perusopetus: Ruotsinkielisen perusopetuksen kieliohjelma poikkeaa suomenkielisestä: 3. luokalta alkava A1-kieli: Suomi (100 % oppilaista), 4. luokalta alkava A2-kieli: Englanti (100 % oppilaista) Vapaaehtoinen B2-kieli 8. ja 9. luokalla Vuosi B2-kieli/ 8. ja 9. lk. oppilasta B2-kieltä opiskelevien osuus / 8. ja 9. lk. oppilasmäärästä B2-kielet ja oppilasmäärät 2011 109 52,2 % Espanja 63, Saksa 33, Ranska 13 2012 112 54,1 % Espanja 76, Saksa 36 2013 94 50,0 % Espanja 60, Saksa 34 Keskim. 105,0 52,1 % Näihin tilastotitoihin perustuen tulee opetussuunnitelman uudistamisessa paneutua kielenopiskelun monipuolistamiseen. Tämä on myös valtakunnallinen kehittämistavoite. 1 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet OPS 2016 1.1 Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus Nykyinen (2004-) Kokkolan perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu kaupungin yhteisestä, perusopetusalueiden ja koulujen opetussuunnitelmaosioista. Nykyisellään opetussuunnitelma on hajanainen ja siihen on myös 8
liitetty laaja oheisaineisto oppimisen ja opettamisen tueksi. Kun kaikki osaalueet kootaan yhteen, ops-aineistosta muodostuu niin laaja, että sitä on vaikea hallita opetuksen järjestäjän, koulun tai opettajan näkökulmasta. Opetussuunnitelmauudistuksessa 2016 tulee esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman rakennetta yksinkertaistaa ja sisältöä yhtenäistää. Myös opetussuunnitelmallisten linjausten tulee olla johdonmukaisesti nähtävissä. Suomen- ja ruotsinkieliset opetussuunnitelmat poikkeavat toisistaan kieliohjelman osalta ja suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön kannalta. Myös lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyössä 2016 tulee nämä seikat ottaa huomioon valmistelussa. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on vielä kesken, koska lukion tuntijakopäätös on valmistelussa keväällä 2014. Opetussuunnitelman mukaan esi- ja perusopetuksessa tarjottava oppimisen kolmiportainen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Tämän seikan kehittämisessä tulee myös resurssien siirtyä keskitetystä palvelusta lähikouluihin. Joissakin oppilaskohtaisissa erityisen tuen ratkaisuissa on kuitenkin edelleen perusteet keskitettyjen palvelujen tarjoamiselle oppilaslähtöisesti. Opetussuunnitelmien kehittämisen johdonmukaisena periaatteena tulee olla oppimisen motivaation vahvistaminen ja sen ylläpitäminen koko oppimispolun ajan. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä oppimisen ilo luovat pohjan myös elinikäiselle oppimiselle. Koulukulttuurin ja opetustyön tulee tukea myönteistä oppimisilmapiiriä. Motivaation vahvistamisen tarve korostui myös Suomen PISA 2012 tulosten analysoinnissa. 1.1 Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus Toimenpiteet 1. Opetussuunnitelmien 2016 laadinnassa varmistetaan sen rakenteen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus 2. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2016 on lähtökohtana kolmiportaisen oppimisen tuen tarjoaminen ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa 3. Oppimismotivaation tukeminen koulun kulttuurissa ja opetusryhmien toiminnassa Vastuu toimeenpanosta *) (Opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä) Rehtorit Aikataulu Arviointi (Mittari) 2013-17 Opetus- ja kasvatuslautakunta (Ops hyväksytty 2016) 2013-17 Opetus- ja kasvatuslautakunta (Ops hyväksytty 2016) 2014-17 Opetus- ja kasvatuslautakunta *) llä tarkoitetaan opetuspalvelujen kehittämistiimiä ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä vastaavia henkilöitä siltä osin jos toimenpide kohdistuu myös esiopetukseen 9
1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo Oppimisen metataidoilla tarkoitetaan oppimaan oppimisen taitoja, tiedon rakentamista, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä projektityötaitoja. Näitä metataitoja voidaan vielä laajentaa käsittämään myös kriittiseen suhtautumiseen eri tietolähteisiin, medialukutaitoa, tunneälyä ja elämänhallintataitoja. Perusopetuksen ylimmillä luokilla viime vuosina toteutetut opetushallituksen eri oppiaineiden arvioinnit antavat kuvat, että oppilaiden oppimistulokset ovat Kokkolassa yleensä lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Siksi vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena tulee olla keskeisesti myös oppimistulosten parantaminen paikallisesti ja oppimismotivaation vahvistaminen. Aktivoivien opetusmenetelmien (kuten tiimioppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelma- tai ilmiölähtöinen oppiminen) käytön lisääminen korostavat oppijan roolia oman tietorakenteensa aktiivisena rakentajana. Aktivoivien menetelmien käyttö parantaa myös oppijan motivaatiota ja vahvistaa oppilaiden välistä positiivista riippuvuutta ja vuorovaikutusta. Aktiivisten työtapojen käyttö tulee jatkua ja laajentua oppilaan edetessä koulupolkua perusopetuksen aikana ja edelleen lukiokoulutuksessa. Niiden tueksi tulee ottaa käyttöön yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikan välineitä. 1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo Toimenpiteet 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa vahvistetaan oppimaan oppimisen metataitoja, aktivoivia opetusmenetelmiä ja opetuksen pedagogista jatkumoa 2. Yhteistoiminnallisen oppimisen, aktivoivien työtapojen ja johtamisen käytäntöjen arviointi 3. Opettajien täydennyskoulutuksen sisällöissä painotetaan metataitoja, aktivoivia opetusmenetelmiä ja pedagogista jatkumoa Vastuu toimeenpanosta Aikataulu Arviointi (Mittari) 2013-17 Opetus- ja kasvatuslautakunta (Ops hyväksytty 2016) 12/2013 Laadullinen ja määrällinen arviointi 2013-17 Laadullinen ja määrällinen arviointi 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon Edellä kuvatun vieraiden kielien opiskelun nykytilan perusteella kieliohjelma kaipaa uudistamista. Uuden opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen tavoitteena on, että Kokkolan peruskouluissa ja lukioissa aikaisempaa 10
useampi oppilas valitsee valinnaisia kieliopintoja. Myös valittavien kielten määrän tulee lisääntyä. Kieliohjelman monipuolistaminen edellyttää oppilaslähtöistä mielenkiinnon ja motivaation selvittämistä. Ruotsinkielisen kielikylvyn ja englanninkielisen CLIL- opetuksen osalta tulee varmistaa oppilaiden motivaatio 9-vuotisen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja oppilasvalinnassa 1. luokalle tulee käyttää jatkossa haastattelumenetelmää muiden kriteerien lisäksi. Erityisten opetussuunnitelmien takia tarvitaan arviointitietoa nykytilanteesta ja oppilaille kertyneiden kokemusten kartoittamista, joita käytetään pohjana opetussuunnitelmatyössä vuoden 2016 muutosta ajatellen. Ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen ja englanninkielisten CLIL-opintojen tulee muodostaa nykyistä parempi kieliopintojen jatkumo. 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon Toimenpiteet 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa monipuolistetaan oppilaiden toteutuvia kielivalintoja ja varmistetaan kieliohjelman jatkuvuus peruskoulusta lukioon 2. Kysely oppilaille, vanhemmille ja opettajille kieliohjelman uudistamisesta 3. Toteutuvien oppilaiden kielivalintojen määrä ja uuden kieliohjelman toimivuus 4. Kielikylpy- ja CLIL -opetuksen arviointi ja opetussuunnitelman kehittäminen Vastuu toimeenpanosta Aikataulu Arviointi (Mittari) 2013-16 Opetus- ja kasvatuslautakunta 2/ 2014 (Toteutettu 2014) 2016-2020 Määrällinen arviointi 3-9/2014 2013-16 Määrällinen ja laadullinen arviointi (Toteutettu 2014) (Ops hyväksytty 2016) 2 Oppimisympäristöjen kehittäminen 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen Oppimispolun nivelvaiheita on vahvistettu Kokkolassa kouluntason kehittämisen tuloksena syntyneillä ratkaisuilla. Toimintakäytäntöjä ei ole kuitenkaan jaettu kaikilla perusopetuksen alueilla samalla tavoin. Parhaiten kehittyneitä käytäntöjä on esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä ja joustavassa koulunaloituksessa. Perusopetuksen sisällä on luotu käytäntöjä, joiden avulla 6. luokan oppilaita tutustutetaan 7-9 luokkien opetukseen tulevassa kouluympäristössä järjestettävillä pajatunneilla tai tutustumiskäyntien avulla. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus järjestävät peruskoulun päättövaiheessa oppilaille informaatio- ja tutustumistilaisuuksia osana oppilaanohjausta. 11
Sekä oppilasnäkökulmasta että myös opetuksen järjestämisen ja oppilastuntemuksen näkökulmasta on syytä vahvistaa oppimispolun nivelvaiheiden toimintakäytäntöjä. Vahvistaminen tulee näkyä sekä opetussuunnitelmassa että käytännössä koulujen toiminnassa mm niin, että moniammatillista yhteistyötä lisätään nivelvaiheessa ja kartoitetaan kolmiportaisen tuen tarvetta ennen siirtymistä. Hyvien käytäntöjen leviämistä voidaan edistää täydennyskoulutuksen, koulutusiltapäivien ja keskinäisten kouluvierailujen avulla. 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen Toimenpiteet 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa vahvistetaan nivelvaiheiden yhteistyötä 2. Hyvien käytäntöjen jakaminen vertaisryhmätoiminnan, täydennyskoulutuksen ja keskinäisten kouluvierailujen avulla 3. Koulujen ja päiväkotien kehittämissuunnitelmiin sisällytetään nivelvaiheiden kehittämisen toimenpiteet Vastuu toimeenpanosta Rehtoritiimit Päiväkodin johtajien tiimit Johtokunnat Aikataulu Arviointi (Mittari) 2013-16 Opetus- ja kasvatuslautakunta (Ops hyväksytty 2016) 2014-17 2014-16 (Toteutettu 2014) 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt Koulurakennushankkeiden yhteydessä laadittavissa pedagogisissa suunnitelmissa keskitytään oppimisympäristöjen suunnitteluun siten, että ne mahdollistavat yhtenäisten oppimisympäristöjen luomisen esiopetuksesta aina peruskoulun päättövaiheeseen saakka. Mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevissa oppimisympäristöissä luodaan yhtenäisiä oppimisympäristöjä monipuolisella ja joustavalla yhteiskäytöllä. 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt Toimenpiteet 1. Isokylän, Torkinmäen ja Lucina Hagmanin koulujen (/ mtt) pedagoginen suunnittelu ja valmennus 2. Hyvin käytäntöjen jakaminen vertaisryhmätoiminnan, täydennyskoulutuksen ja keskinäisten kouluvierailujen avulla Vastuu toimeenpanosta Rehtorit Aikataulu Arviointi (Mittari) 2014-17 (Toteutettu 2017) 2015-17 (Toteutettu 2017) 12
2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt otetaan laajemmin käyttöön siten kuin toimintaedellytykset, talouden mahdollisuudet ja osaaminen luovat siihen pohjan. Tavoitteena on, että erityisesti opetussuunnitelmauudistuksen 2016 jälkeen, on oppilaiden käytössä sähköisiä oppikirjoja ja oppimisalustoja ratkaisevasti nykyistä enemmän. Lähitavoitteena on päästä kokeilemaan digitaalisia oppikirjoja hankkimalla jokaisen koulun käyttöön puolelle opetusryhmälle tablettitietokoneet työkaluiksi. Samaan aikaan digitaalisten oppimistyökalujen kanssa tulee koulujen pedagogiikkaa kehittää monipuolisesti mm. pilvipalvelujen avulla. Ruotsinkielisissä opetuspalveluissa digitaalisen oppimateriaalin ja oppimisalustojen käyttö etenee kielestä johtuen omaa tahtiaan ja on myös kustannuksiltaan eri tasolla kuin suomenkielisissä opetuspalveluissa. 2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt Toimenpiteet 1. Arvoidaan käytössä oleva verkkopohjaisia oppimisympäristöjä ja linjataan tulevia ratkaisuja 2. Digitaalisten oppimateriaalien käyttöönotto korvaa painettujen oppikirjojen hankintaa Vastuu toimeenpanosta Tietotekniikkaryhmä Rehtorit Aikataulu Arviointi (Mittari) 2014 (Toteutettu 2014) 2014-17 Laadullinen ja määrällinen arviointi (Käyttö tai laite/oppilas suhdeluku) 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen Koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen ja päiväkotien kalustaminen etenee ajanmukaisten ja pedagogisesti toimivien ratkaisujen mukaisesti. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet huomioidaan koulujen peruskorjausten yhteydessä ja myös vuosittaisen määrärahan sekä kehittämishankerahoituksen turvin voidaan pienin askelin kehittää oppimisympäristöjä. Oppimisympäristön kehittäminen tulee perustua tutkimustuloksille ja käytännössä kokeiltuihin toimiviin ratkaisuihin. Uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa opetushenkilöstön osaaminen ja se, että myös työtavat uudistuvat oppimisympäristön myötä. Oppimisien laajentuvina ympäristöinä tulee nähdä myös koulurakennuksien ulkopuoliset tilat, resurssit ja alueet, joissa kokemuksellinen oppiminen korostuu. Näitä resursseja tarjoavat opetuspalveluiden kanssa yhteistyötä 13
tekevät sivistystoimen muut vastuualueet kuten esimerkiksi K. H. Renlundin museon museopedagogiikka, Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi, nuorisopalvelujen Estraditaiteen koulu, kirjastopalvelujen erilaiset muodot, Villa Elban Luontokoulu ja liikuntapalvelujen liikuntapaikat. Erilaisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö luo samankaltaisia pitkäaikaisia kumppanuuksia oppimisen tilojenkin suhteen. Suunnitelmallinen yhteistoiminta tuo tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kaupunkikeskustan ulkopuolisille kouluille tulee luoda yhteistoimintamahdollisuuksia kuljetusten järjestämisellä tai niin, että kouluille tehdään asiantuntijavierailuja. 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen Toimenpiteet 1. Oppimisympäristöjen uudistaminen ja laajeneminen etenee suunnitelmallisesti liittyen päiväkotien, peruskoulujen ja lukion kehittämissuunnitelmiin ja uudistuvaan opetussuunnitelmaan 2. Koulurakennusten ulkopuolisten oppimisympäristöjen käytöstä ja yhteistoiminnasta laaditaan yhteinen suunnitelma ja koulukohtaiset suunnitelmat koulujen ja päiväkotien kehittämissuunnitelmissa. Vastuu toimeenpanosta Rehtorit Päiväkodin johtajat Rehtoritiimit Päiväkodin johtajat Aikataulu Arviointi (Mittari) 2013-17 (Ops hyväksytty 2016) ( Sisältyy koulujen kesuihin) 2014-17 ( Sisältyy koulujen kesuihin) 14