Miten lannoitan ensi keväänä?
PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS NKS NS NPKS-LANNOITTEET Fosforin sijoittaminen tärkeää!
Fosforin hyötysuhde kasvaa siirryttäessä hajalevityksestä sijoittamiseen 1. Hajalevitys 2. Rivi- tai nauhalevitys 4 cm 4 cm 6.25 cm 6.25 cm 3 cm 3. Siemenrivilevitys 4. Siemenpäällystys 4 cm 4 cm
Mitä lannoitteiden fosforikilo maksaa maaliskuussa 2009? Mikä on lannoitteiden fosforin vesiliukoisuus? Yara 2,43 vesiliukoisuus 57 62 % Belor Agro 3,73 vesiliukoisuus 48 50 % Cemagro 1,96 vesiliukoisuus 77 % Tigoteam 2,98 vesiliukoisuus 95 97 % Keskimäärin fosfori maksaa 2,78 per kilo
Paljonko fosforilannoituksesta voi tinkiä? Kun fosforiluokka on välttävä tai parempi Savimailla sadonlasku ilman fosforilannoitusta olisi kymmenen vuoden aikana vain viisi prosenttia. - eli muutaman vuoden pärjää ilman fosforilannoitusta Karkeilla kivennäismailla sato laskisi ilman fosforilannoitusta kymmenessä vuodessa hieman enemmän, ehkä kymmenen prosenttia. - eli muutaman vuoden pärjää ilman fosforilannoitusta Eloperäiset maat ovatkin sitten jo ongelmallisempia, sillä jos niissä ei fosforilannoitusta käytetä lainkaan, alkaa sadonmuodostus kärsiä nopeasti ja sato voisi laskea kymmenessä vuodessa jo yli 20 prosenttia. - fosforilannoituksena puolet suosituksesta Kun fosforiluokka on huono tai huononlainen Fosforilannoituksesta kokonaan luopuminen alkaa varmasti rajoittaa viljojen ja nurmien sadontuottoa heti kaikilla maalajeilla. - fosforilannoituksen vähentäminen yhdellä viljavuusluokalla
PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN NPKS-LANNOITTEET UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS NKS NS
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus liukoisuus agarmalja-testissä Urea 6 minuuttia Ammoniumnitraatti 8 minuuttia CAN, kalsiumammoniumnitraatti 20 minuuttia Suomensalpietari noin 1tunti 30 minuuttia Belor N27 > 1 tunti 30 minuuttia
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus Lähtötilanne
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus 2 minuuttia
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus 6 minuuttia
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus 20 minuuttia
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus 20 minuuttia 1 tunti 30 minuuttia
Runsastyppisten lannoitteiden liukoisuus 1 tunti 30 minuuttia 30 minuuttia
Typpilannoitus muutettuna typen tarpeeksi kg N per 1000 kg tuotettua satoa. Maa/Kasvilaji Syysvehnä Mallasohra Sokerijuurikas Suomi 31 25 4.8 Ruotsi 22 16 1.7 Tanska 22 22 2.1 Saksa 23 22 3.6 Liettua 24 11 2.6
Typen tarve on: kasvin typen otto miinus maan typpivarat 150 kg N ha -1 120 90 Kasvin typenotto Lannoitustarve 60 30 Maan typpivarat 0 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
Miksi typpilannoituksen määrän tarkka arvionti on epävarmaa? Sadon ottama typpimäärä (sato x sadon typpipitoisuus) Sääolot Veden saatavuus Muut kasviravinteet Kasvitaudit Maan typpivarat (mineralisaation) Esikasvin vaikutus Lämpötila Maan vesivarat Juuriston kehitys (syvyys- ja laajuuskasvu)
Vain typen alkukasvun tarve pysytytään tietämään ennalta! 150 kg N/ha Vuosi D 120 90 Kasvin typenotto Vuosi C Lannoitustarve 60 Vuosi B Vuosi A 30 Maan typpivarat 0 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
Mallasohra Nmin tulos x 2
Kannattaisiko harkita typen jakamista! Kolmen tonnin sadossa poistuu typpeä 50 kg/ha Viiden tonnin sadossa typpeä poistuu 85 kg/ha
Viljojen typenoton suhteellinen rytmi kasvun aikana 120 100 84 100 100 95 Typenotto-% 80 60 40 24 38 68 20 0 0 13 versoutuminen korsi lippulehden tähkälle jyvän pitenee esilletulo tulo muodostus Kasvuaste
Faktaa mallasohran valkuaispitoisuudesta Lähde: Jouko Kleemola
Miinusruutu -30 kg N/ha
Amaretto -kevätvehnän typpilannoitus Lannoitusikkuna miinusruutu -periaatteella: Typpeä 40 kg/ha vähemmän kuin mitä normaalisti lohkolle kevätlannoituksessa annetaan. Miinusruudussa seurataan typen vapautumista kasvustossa silmin nähtävien värierojen perusteella. Mitä aikaisemmin miinusruutu erottuu vehnäpellolla, sitä varmemmin ja sitä suurempi annos täydennystyppeä tulee vehnälle antaa, jottei satoa ja valkuaispitoisuutta menetetä. Tavoite: miinusruutu ei erotu tähkälletuloon mennessä
Barke ja Scarlett -ohrien typpilannoitus Lannoitusikkuna miinusruutu -periaatteella: Typpeä 30 kg/ha vähemmän kuin mitä normaalisti lohkolle kevätlannoituksessa annetaan. Miinusruudussa seurataan typen vapautumista kasvustossa silmin nähtävien värierojen perusteella. Tavoite: miinusruutu erottuu ohrapellolla viimeistään lippulehden tullessa esille
Rypsin ja rapsin fosforin ja rikin otto Kasvuston ottama fosforimäärä Fosforinotto Sato 2000 kg/ha 16 18 kg/ha Sato 2500 kg/ha 20 23 kg/ha Sato 3000 kg/ha 25 28 kg/ha Rikinotto 30 40 kg/ha 40 52 kg/ha 50 60 kg/ha Starttifosforista etua! Rikki kahdessa osassa: - kylvössä puolet lisätypen kanssa loput - Lisärikin ajoitus: kasvusto sulkeutuu, ensimmäiset kukkanuput avautuvat