BELOR AGRO Salorankatu 5-7, SALO / TAITTO Keino Branding TUOTEKUVAT Katri Korpela PAINOPAIKKA KTMP Group
|
|
- Urho Siitonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS 4 TERMINAALIESITTELY 5 JAETTU LANNOITUS 6 PREMIUM NPKS PREMIUM NPKS 27-1,3-2,5-1 7 PREMIUM NPKS PREMIUM NPKS PREMIUM NPK PREMIUM STARTTI P PREMIUM TYPPI PREMIUM TYPPI 27+SE 10 PREMIUM TYPPI 26-4S 11 PREMIUM NS PREMIUM NK PREMIUM NK PREMIUM PERUNA NPKS PREMIUM PERUNA NPKS PREMIUM PERUNA NPKS PREMIUM UREA LIMUS PRO 14
3 BELOR AGRO Salorankatu 5-7, SALO / info@beloragro.fi TAITTO Keino Branding TUOTEKUVAT Katri Korpela PAINOPAIKKA KTMP Group
4 Toimitusjohtajan TERVEHDYS Belor Agro Oy on 2007 perustettu yritys, joka tarjoaa suomalaiselle viljelijälle korkealuokkaisen ja laadukkaan vaihtoehdon lannoitukseen. Belor Agro Oy:n tavoitteena on toimintansa alusta saakka ollut myös kehittää lannoitteita ja lannoitusohjelmia sekä auttaa viljelijöitä saamaan tuotannostaan hyvän taloudellisen tuloksen. Jaettu lannoitus, jaetun typen ohjelma yhdessä rikkipitoisen typpi-rikki lannoitteen kanssa ovat erinomaisia esimerkkejä Belor Agro Oy:n kehitystyöstä lannoitteiden ja lannoitusohjelmien kehityksen kärjessä. 4 Myynnin kasvu, tuotekehitys sekä tuotevalikoimiin kohdistuneiden positiivisten paineiden johdosta teimme 2014 keväällä päätöksen rakentaa oma nykyaikainen ja tehokas terminaali Kouvolaan. Tämän investoinnin myötä tuotteemme ja palvelumme on ollut tasolla, joka kestää kovankin vertailun. Toimintamme perustana on myös tiivis ja erinomainen yhteistyö logistiikan, myynnin sekä muiden eri alojen parhaiden toimijoiden kanssa. Tämä on osaltaan mahdollistanut tilanteen, jossa suomalaisella viljelijällä on todellisia vaihtoehtoja ja mahdollisuus tehdä valintoja vahvojen toimijoiden kesken. Kyllä maa antaa, kun käyttää Belorin lantaa. Markku Heikkonen Toimitusjohtaja, Belor Agro Oy
5 Belor Agro Oy:n LANNOITETERMINAALI Kouvolassa Belor Agro Oy:n lannoiteterminaali sijaitsee Kouvolassa, jonne uusi ja nykyaikainen terminaali rakennettiin vuonna Kouvolaan sijoittumisen taustalla on erinomainen junalogistiikan hallinta sekä maantieteellinen sijainti ajatellen maantiekuljetuksia koko Suomeen. Lisäksi Kouvolasta löytyi tontti, jolle tämän kokoluokan rakennukset ja myös tulevaisuuden laajentamistarpeet mahdollistava terminaali pystyttiin sijoittamaan. Tämä merkittävä investointi tuli mahdolliseksi, sillä Belor Premium -tuotteet ovat saavuttaneet merkittävän aseman suomalaisten maatilojen lannoitteena. Toimitusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain ja tästä syystä uusin n m2 rakennusinvestointimme tulikin ajankohtaiseksi jo vuonna Kokonaisneliöt rakennuksilla ovat uuden, vuonna 2017 lopulla valmistuneen laajennuksen myötä n m2 ja asfaltoitua alaa löytyy yhteensä n m2. Investointina uuden terminaalin rakentaminen junaraiteineen on ollut merkittävä. Säkitykseen ja seosten tekoon tarvittava laitteisto on alan uusinta tekniikkaa. Uusi terminaalimme on jo tässä vaiheessa mahdollistanut Premium-tuoteperheen laajentamisen useilla uusilla tuotteilla ja kehitys jatkuu edelleen, joista esimerkkinä hivenainelisät muutamiin tuotteisiin jo kaudelle
6 JAETTU LANNOITUS Jaetun lannoituksen ajankohtia 6 Belor Agro Oy on jaetun lannoituksen edelläkävijä Suomessa. Olemme vuodesta 2010 kehittäneet ja suunnitelleet sekä toimineet jaetun lannoituksen parissa yhdessä viljelijöiden kanssa. Jaettu lannoitus sekä hivenien lehtilevitys on ilahduttavasti saanut mukaansa myös muita alalla toimivia yrityksiä. Belor Agro Oy on kehittänyt jaetun lannoituksen ohjelmia jo vuodesta Jaettua lannoitusta tarvitaan, kun viljelijän tavoitteena on tuottaa selvästi keskivertoa suurempi ja laadukkaampi sato. Jaetussa lannoituksessa ravinteet jaetaan viljelyksille yhdistelemällä moni- ja yksiravinteisia lannoitteita niin, että ravinteista saatava hyöty ja taloudellinen tulos saadaan maksimoitua. JAETUN LANNOITUKSEN IDEA Antaa tarvittavat fosfori- ja kaliummäärät sekä alkukehitykseen riittävän määrän typpeä sijoituslannoituksessa kylvön yhteydessä. Tämän jälkeen typen ja tarvittavan lisärikin levitys pintalevityksenä kasvukaudella, jolloin kasvin käyttöön saadaan varmistettua typpi sekä rikki koko kasvukauden ajalle. Valkuaisen nosto lisätypellä kukinnan jälkeen. Mikäli käytössä fosforin (Startti P 12-23) levitysmahdollisuus niin jaetun lannoituksen mahdollisuudet laajenevat entisestään. JAETUN LANNOITUKSEN KÄYTÄNNÖN HYÖDYT Jaettu lannoitus tuo lannoittamiseen joustavuutta nimenomaan silloin, kun tilan peltojen fosfori- ja rikkipitoisuuksissa on suuria vaihteluita. Jaettu lannoitus lisää kylvönopeutta. Kokemuksia on jopa 30 prosentin parannuksista. Kylvämään pääsee pellon ollessa sopivan kostea. Oraat lähtevät hyvin kasvuun. Lannoituksen suunnittelu on joustavaa ja helppoa. FAKTOJA JAETUSTA LANNOITUKSESTA Typpi, rikki ja kalium liukenevat helposti maahan. Siksi niitä voi levittää viljelyksille joko ennen kylvöä, kylvölannoituksessa tai pintalevityksessä kylvöjen jälkeen. Fosfori on kuitenkin aina syytä sijoituslannoittaa. Näin varmistetaan, että fosfori on mahdollisimman lähellä kasvin juuristoa ja siitä saadaan paras teho irti jo samana kasvukautena. Kolmannes suunnitellusta typpilannoituksesta jätetään myöhemmin kasvukaudella levitettäväksi satopotentiaalia ja laatua parantamaan. Tunnettu tosiasia on, että sijoituslannoituksessa määrästä riippumatta maan typpitasot ovat hyvin alhaalla jo kesäkuussa. Tämä korostuu erityisesti sateisina keväinä. NS voidaan levittää myös ennen kylvöä.
7 Premium NPKS Premium NPKS 27-1,3-2,5-1 Soveltuu maille, joissa kalin tarvetta ja suunnitelmaan sopii myös pieni määrä fosforia. Tämän etuna voi pitää helppoutta, mutta monesti typpivoittoinen jaettu lannoitus voisi olla tehokkaampi ja lohkoittain tarkempi ratkaisu. TYPPI YHT. (N) 27,0 % AMMONIUMTYPPI 14,5 % TYPPI YHT. (N) 27,0 % AMMONIUMTYPPI 14,5 % NITRAATTITYPPI 12,5 % KOKONAISFOSFORI (P) 2,6 % VESILIUKOINEN FOSFORI 1,3 % NEUTRAALIIN AMMONIUMSITRAATTIIN JA VETEEN LIUK. FOSFORI 2,5 % VESILIUKOINEN KALIUM (K) 5,0 % RIKKI (S) 2,1 % NITRAATTITYPPI 12,5 % KOKONAISFOSFORI (P) 1,3 % VESILIUKOINEN FOSFORI 0,7 % NEUTRAALIIN AMMONIUMSITRAATTIIN JA VETEEN LIUK. FOSFORI 1,3 % VESILIUKOINEN KALIUM (K) 2,5 % RIKKI (S) 1,0 % 7 Premium NPKS Peruslannoite viljan ja öljykasvin viljelyyn. Tuote sisältää merkittävän määrän myös kalia joka vähenemässä Suomen pelloilta. Käytetyin tuote jaetun lannoituksen perustana. Täydentävinä lannoitteina kasvukaudella käytetään useimmin typpi-rikki lannoitteitamme kesäisen tarpeen mukaan. Käyttö myös nurmen lannoitukseen kun fosforitilanne sen sallii. KÄYTTÖ METSÄNLANNOITTEENA Parhaimmillaan kuusi- ja koivuvaltaisten lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden lannoituksissa. Näillä kasvupaikkatyypeillä puiden kasvua rajoittaa ensisijaisesti typen puute. Lehtomaisilla kankailla typen ohella on usein puutetta fosforista ja myös kaliumin lisäyksellä on saatu lisäkasvua yhdessä typen ja fosforin kanssa. Premium NPKS 27-1,3-2,5-1
8 Premium NPKS Premium NPKS Käytetään peruslannoitteena yleensä pehmeämmillä mailla, kun kalin tarve on suuri ja typpeä ei haluta antaa kovin paljon. Lisätyppeä erityisesti vehnille ja öljykasveille annetaan typpi-rikki lannoitteilla. Käyttö myös jaetun lannoituksen peruslannoitteena kovemmilla mailla. 8 TYPPI YHT. (N) 25,5 % AMMONIUMTYPPI 13,5 % NITRAATTITYPPI 12,0 % KOKONAISFOSFORI (P) 4,6 % VESILIUKOINEN FOSFORI 3,3 % NEUTRAALIIN AMMONIUMSITRAATTIIN JA VETEEN LIUK. FOSFORI 4,4 % VESILIUKOINEN KALIUM (K) 4,5 % RIKKI (S) 1,8 % TYPPI YHT. (N) 22,0 % AMMONIUMTYPPI 10,0 % NITRAATTITYPPI 12,0 % KOKONAISFOSFORI (P) 3,1 % VESILIUKOINEN FOSFORI 1,5 % NEUTRAALIIN AMMONIUMSITRAATTIIN JA VETEEN LIUK. FOSFORI 3,1 % VESILIUKOINEN KALIUM (K) 10,0 % KALSIUM (Ca) 2,5 % RIKKI (S) 3,0 % Premium NPKS Suunniteltu käytettäväksi, kun kylvökoneessa ei ole startti P laatikkoa fosforin lisäystä varten. Tuotetta käyttämällä saadaan yhdellä ajokerralla annettua maahan runsaammin fosforia. Fosforitaso pelloilla on laskenut ja tällä saadaan asia korjattua edullisesti. Premium NPKS
9 Premium NPK Premium STARTTI P Tuote on mono ammonium fosfaatti, jossa on 12 % typpeä ja 24 % erittäin hyvin veteen liukenevaa fosforia. Tuotetta käytetään kylvön yhteydessä starttifosforina ja lisäksi NPKS-lannoitteen osana. TYPPI YHT. (N) 12,0 % AMMONIUMTYPPI 11,0 % NITRAATTITYPPI 1,0 % KOKONAISFOSFORI (P) 23 % FOSFORILANNOITE, JOKA SISÄLTÄÄ TYPPEÄ TYPPI YHT. (N) 16,0 % 9 AMMONIUMTYPPI 8,8 % NITRAATTITYPPI 7,2 % KOKONAISFOSFORI (P) 6,9 % VESILIUKOINEN FOSFORI 4,3 % NEUTRAALIIN AMMONIUMSITRAATTIIN JA VETEEN LIUK. FOSFORI 6,8 % VESILIUKOINEN KALIUM (K) 13,0 % Premium NPK Tunnetaan parhaiten syysviljalannoitteena. Nimensä mukaisesti käytetään syysviljojen lannoitukseen, kun tarvitaan runsaasti kalia ja fosforia ja typen määrä saa jäädä pieneksi. Käyttöä on myös herneen- ja härkäpavun sekä kevätkylvöillä ravinneköyhien maiden lannoituksessa ja monissa tapauksissa mielenkiintoinen vaihtoehto myös jaetun lannoituksen rakentamiseen. Premium Startti P
10 Premium Typpi 27 Premium TYPPI 27+SE Erityisesti karjatiloille suunnattu Typpi 27+Se, jossa seleenilisä. Käyttö on vähenemässä, sillä erityisesti aperuokinnassa seleeni annetaan jopa paremmin ja varmemmin liukenevassa E-seleeni muodossa. Tällä tavalla myös varmistetaan sekä tiedetään varmemmin eläimen saamat seleenimäärät. TYPPI YHT. (N) 27,0 % AMMONIUMTYPPI 13,5 % NITRAATTITYPPI 13,5 % KALSIUM (Ca) 3,8 % SELEENI (Se) 0,0015 % 10 TYPPI YHT. (N) 27,0 % AMMONIUMTYPPI 13,5 % NITRAATTITYPPI 13,5 % KALSIUM (Ca) 8,0 % Premium TYPPI 27 Tuote on sellaisenaan tai seostettuna NS 21-24:llä, NPK:lla tai seleenillä käytetyin typpilannoite Suomessa. KÄYTTÖ METSÄNLANNOITTEENA Parhaimmillaan mäntyvaltaisten tuoreiden kankaiden ja sitä heikompien kasvupaikkatyyppien lannoituksissa. Näillä kasvupaikkatyypeillä puiden kasvua rajoittaa yleensä typen puute. Premium Typpi 27+Se
11 Premium Typpi 26-4S Premium NS Monikäyttöinen ja tehokas rikkilähde. Käytetään pintalevityksenä ennen tai jälkeen kevät kylvöjen varmistamaan riittävä rikkimäärä koko kasvukauden tarpeeseen. Huomioitavaa on, että ilman NS 21-24:n käyttöä on vaikeaa saada öljykasville riittävä (jopa 70 kg/ ha) rikkimäärä. TYPPI YHT. (N) 21,0 % AMMONIUMTYPPI 21,0 % RIKKI (S) 24,0 % 11 TYPPI YHT. (N) 26,0 % AMMONIUMTYPPI 14,75 % NITRAATTITYPPI 11,25 % KALSIUM (Ca) 3,2 % RIKKI (S) 4,0 % Premium TYPPI 26-4S Tuote valmistetaan Kouvolassa Typpi 27:sta ja NS 21-24:sta. Käyttö heinämaille, joissa todettua rikin puutetta ja viljamaille jossa kohtuullinen rikkitaso. Tuote verrattavissa Typpi 27+4S tuotteeseen käytöltään, rikin suhde ainoastaan hieman korkeampi. Premium NPK Premium NS 21-24
12 Premium NK Premium NK Käyttö viljelyksillä, joissa ei ole mahdollista käyttää fosforia. Yleisimmät käyttökohteet sokerijuurikas sekä nurmi kalitarpeesta riippuen. Käytetään myös usein nurmen 1. lannoituksena, jonka jälkeen täydennetään 2. ja 3. lannoitus pelkällä Typpi 27:lla. TYPPI YHT. (N) 21,0 % AMMONIUMTYPPI 10,5 % NITRAATTITYPPI 10,5 % KALIUM (K) 16,8 % 12 TYPPI YHT. (N) 23,5 % AMMONIUMTYPPI 11,75 % NITRAATTITYPPI 11,75 % KALIUM (K) 9,8 % Premium NK Käyttö viljelyksillä, joissa ei ole mahdollista käyttää fosforia ja kalin tarve ei ole niin suuri, että tulisi käyttää NK 21-17:sta. Yleisimmät käyttökohteet ovat sokerijuurikas sekä nurmi kalitarpeesta riippuen. Käytetään myös usein nurmen 1. lannoituksena ja täydennetään 2. ja 3. lannoitus pelkällä Typpi 27:lla. Premium NK 21-17
13 Premium Peruna NPKS Premium Peruna NPKS Premium Peruna NPKS Premium Peruna NPKS Premium Peruna NPKS Premium Peruna NPKS Kloorivapaat perunalannoitteet, jotka valmistetaan Kouvolassa omalla tehtaalla. Lannoitevaihtoehdoista löytyy oikea tuote niin tärkki- kuin ruokaperunallekkin.
14 TYPPI YHT. (N) 38 % AMMONIUMTYPPI 7,0 % TYPPI YHT. (N) 46,0 % UREATYPPI 46,0 % UREATYPPI 31,0 % RIKKI (S) 8,0 % BELOR BELOR Belor urea N46 LIMUS PRO sisältää 46% typpeä. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80%. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Soveltuu erinomaisesti viljakasveille, mutta maitotiloilla tuotteen nostama kuiva-aine- ja raakaproteiinisato lisää myös maidontuotantoa. Kasvavan levitysalan / 1000kg johdosta saavutetaan selkeitä säästöjä työajassa sekä logistiikassa. Levityksen nopeutuessa mahdollistuu myös paremmin jaetun lannoituksen toteuttaminen kiireisen kesäkauden aikana. Raekokojakauma 3,2 mm +/- mm. Belor Premium urea on käsitelty LIMUS PRO inhibiittorilla säkityksen yhteydessä Kouvolassa. Belor N38-8S LIMUS PRO sisältää 38% typpeä, sekä myös kasveille tärkeää rikkiä. Tämän johdosta tämä monipuolinen lannoite on mitä erinomaisin viljakasvien lisäksi nurmien typpilannoitukseen. Rikin lähteenä käytetään NS21-24 lannoitetta. Rakeet on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80%. Tästä johtuen typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn sekä ympäristö kiittää. Kasvavan levitysalan / 1000kg johdosta saavutetaan selkeitä säästöjä työajassa sekä logistiikassa. Levityksen nopeutuessa mahdollistuu myös paremmin jaetun lannoituksen toteuttaminen kiireisen kesäkauden aikana. Belor Premium N38-8S on käsitelty LIMUS PRO inhibiittorilla säkityksen yhteydessä Kouvolassa.
15 LIMUS PROLLA ON AINUTLAATUISET KAKSI VAIKUTUSTAPAA. Kahden ureeasi inhibiittorin yhdistelmä on tehokkaampi maaperän ureaasientsyymien alueella kuin yksittäinen inhibiittori. ACTIVE SITE NBPT NPPT NBPT Urease A Urease B Urease A Urease B Perinteinen ureaasi inhibiittori vaikuttaa yksittäiseen entsyymiin 100% NBPT Limus Pro vaikuttaa kahteen entsyymiin NBPT NPPT SELKEITÄ ETUJA VILJELIJÄLLE Edullisin typpilannoite 70% enemmän levitysalaa /1000kg, joka tarkoittaa myös logistiikan tehostumista Liukenevuus normaaleja typpilannoitteita parempi varsinkin kuivissa olosuhteissa Laadukas iso +- 3,2mm rae Levitys pintalevityksessä jopa 36m Belor urea Limus Pro kestää varastointia UREA N46 HSU, SKÅNE 2016 UREA N46 + LIMUS 15 LIMUS KOKEET RUOTSISSA Syysvehnä 2016 KÄYTTÄMÄLLÄ BELOR UREA LIMUS- PROTA TEET YMPÄRISTÖTEON kg (13%) Vähentää typen haihtumista sekä huuhtoutumista Ammoniakkipäästöt -70% Kasvihuonepäästöt kuten typpioksiduuli % Ureaasi inhibiittori lisäaineistus tulee lakisääteiseksi mm. Saksassa kasvukaudelle KAIKKI HYÖTY ILMAN LISÄTYÖTÄ! N Urea N N Urea N46 + Limus 100 N Axan NS 27-4
16 BELOR AGRO OY Kyllä maa antaa, kun käyttää Belorin lantaa Salorankatu 5-7, SALO / KOKO SUOMEN KATTAVA JÄLLEENMYYJÄVERKOSTO SUOMALAISEN VILJELIJÄN ASIALLA!
SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
25.11.2014 FI L 337/53 KMISSIN ASETUS (EU) N:o 1257/2014, annettu 24 päivänä marraskuuta 2014, lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 muuttamisesta sen liitteiden
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotNestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa
Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Liisa Pesonen, erikoistutkija Maatalouden teknologiat, Luonnonvarakeskus liisa.pesonen@luke.fi Demonstraatio
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotLietelannan happokäsittelyllä typpi talteen
Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotLuuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla
Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla MMM Jukka Kivelä Tohtorikoulutettava http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/ Maataloustieteiden laitos Department of 5.4.2018 1 Käsiteltävät
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotLANNOITEOPAS 2015 2016
LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotYara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotNitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus
Nitraattiasetus 1261 / 2015 Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261/ 2015 Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet löytyvät asetuksesta Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotLannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa
Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotMetsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän lannoitus Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän lannoitus Metsän lannoitus oikeaan aikaan oikealaisessa paikassa on kannattavimpia metsätalouden investointeja
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotKasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla
Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen
LisätiedotNitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotYskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja
Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Miten lisätä lehmien kestävyyttä? Tämän seminaarin tarkoitus on käsitellä mielestämme
LisätiedotLanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja
LisätiedotPetri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:
Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus
Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Maan Viljelyn Järkipäivä IV - Uudet Lannoitusratkaisut 23.3.2017 klo 8.30-14.30 Tuorlan maatalousoppilaitoksen auditorio, Tuorlantie 1,
LisätiedotVaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki
Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
Lisätiedot