Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman terve siemen noet; viirutauti Taudinkestävät lajikkeet Siementuotanto erityisen hyvässä viljelykierrossa Lajittelu suurikokoinen siemen Riihikuivatus ja savun vaikutus Lämpökäsittelyt Biologiset torjuntavalmisteet Luonnonkemikaalit? Kuorirokko
Tautisesta pellosta ei saa hyvää siementä lievästi tautisen siemenen laatua voi parantaa! Viirutautia voidaan vähentää biopeittauksella Kuorirokko Lentonokea vastaan ei ole suoria torjuntakeinoja Biopeittaus suojaa lehtilaikkutaudeilta
Onko lajittelusta hyötyä? Isokokoinen siemen tuottaa elinvoimaisen oraan Ehkä se on myös terveempää? Tutkimustietoa on vähän Kuorirokko Taudit pienentävät jyväkokoa Pienet siemenet voivat olla ylimääräinen tartuntalähde
Riihikuivatus tai savupeittaus menneisyyttä vai nykyaikaa? Savun on todettu estävän taudinaiheuttajien kasvua Sovellutuksia nykyaikaiseen kuivuriin Käytännön tehosta ei saatu näyttöä Kuorirokko
Siemenen lämpökäsittelyt sopiiko peltomittakaavaan? Perinteisesti kuumavesikäsittely (55 C) Ainoa luomukeino lentonokia vastaan Höyrykäsittelyjä on kehitelty mm. laitteistoja Sopiva käsittelylämpö + 2 C Kuorirokko Itävyys Taudin määrä Lämpötila
Pieneliöt peittausvalmisteina mihin teho perustuu? 1. Taudinaiheuttajien loiset 2. Elintilasta kilpailevat lajit Nopeasti kasvavat lajit Taudinaiheuttamiskyvyn menettäneet tautikannat 3. Kemiallista sotaa käyvät lajit Tuottavat taudinaiheuttajalle myrkyllisiä aineita (antibiootit) 4. Kuorirokko Kasvin elinvoimaa ja itsepuolustusta tehostavat lajit TEHOKKAIMMAT PEITTAUSELIÖT OSAAVAT USEITA KEINOJA SAMANAIKAISESTI
Pieneliöt peittausvalmisteina Taudinaiheuttajien loiset GlioMix, Prestop ja Prestop Mix Suomalaisesta peltomaasta vehnän juurilla pyydystettyjä Gliocladiumkantoja Testattu 1990-luvulla hyvin laajasti viljojen siementen peittaukseen Torjuntatehot tavallisimpiin tauteihin 70 80% Kuorirokko Liian suuret vaihtelut tuotteen kaupallistamiseen viljoille Loisiminen vie aikaa ehtiikö tauti kasvaa nopeammin kuin torjuntaeliö tuhoaa sitä?
Pieneliöt peittausvalmisteina myrkyllisiä kemikaaleja tuottavat lajit Mycostop Suomalaisesta turpeesta eristettyjä Streptomyces-kantoja Testattu 1990-luvulla hyvin laajasti viljojen siementen peittaukseen Torjuntatehot tavallisimpiin tauteihin suunnilleen 50% kemiallisten torjunta-aineiden Kuorirokko tehosta Liian suuret vaihtelut tuotteen kaupallistamiseen viljoille Antibiootien terveysvaikutukset?
Pieneliöt peittausvalmisteina myrkyllisiä kemikaaleja tuottavat lajit Cedomon ja Cerall Ruotsissa peltomaasta löydetty Pseudomonas chlororaphis-bakteeri Teho perustuu useisiin bakteerin tuottamiin yhdisteisiin, jotka haittaavat taudinaiheuttajien kasvua Testattu 1990-luvulla hyvin laajasti Kuorirokko Ruotsissa viljojen siementen peittaukseen Vaikuttavien yhdisteiden terveysvaikutukset tunnetaan
Cedomon ohralla viirutautia, verkkolaikkua, tyvi- ja lehtilaikkua ja siemenlevintäisiä homeita vastaan Ruotsalaisia koetuloksia 1991 1996 (Johnsson, Hökeberg & Gerhardson 1998) Sato kg/ha Viirutauti kpl/m² Lentonoki kpl/m² Käsittelemätön 3110 51,5 5,1 Panoctine Plus 3670 4,0 5,0 Cedomon 3660 6,9 4,7 Perustuu yli sataan koeruutuun Pääosa kokeista on tehty Etelä- Ruotsissa Cedomon on toiminut selvästi paremmin kuin vastaavissa kokeissa Suomessa
Cedomon ohralla viirutautia, verkkolaikkua, tyvi- ja lehtilaikkua ja siemenlevintäisiä homeita vastaan Ruotsalaisia koetuloksia 1991 1996 (Johnsson, Hökeberg & Gerhardson 1998) Sato kg/ha Verkkolaikku kpl/m² Käsittelemätön 5050 63,4 Panoctine Plus 5300 1,1 Cedomon 5320 3,6 Sato kg/ha Tyvilaikku % Käsittelemätön 5760 79,4 Panoctine Plus 5890 30,8 Cedomon 5870 50,7
Cedomon ohralla viirutautia, verkkolaikkua, tyvi- ja lehtilaikkua ja siemenlevintäisiä homeita vastaan Ruotsalaisia koetuloksia 1991 1996 (Johnsson, Hökeberg & Gerhardson 1998)
Cedomon ohralla viirutautia, verkkolaikkua, tyvi- ja lehtilaikkua ja siemenlevintäisiä homeita vastaan Ruotsalaisia koetuloksia 1991 1996 (Johnsson, Hökeberg & Gerhardson 1998)
Cedomon ohralla viirutautia, verkkolaikkua, tyvi- ja lehtilaikkua ja siemenlevintäisiä homeita vastaan MTT:n koetuloksia Suomesta 1995 1997 Tehon vaihtelut käsittelemättömään verrattuna % Tauti Cedomon Kemiallinen peittaus Lentonoki 5-13 97-100 Viirutauti 50-98 99-100 Verkkolaikku 43-99 95-100
Cedomon ohralla viirutautia, verkkolaikkua, tyvi- ja lehtilaikkua ja siemenlevintäisiä homeita vastaan Ruotsalaisia koetuloksia 2005-2007 (Wiik 2007) - ohranverkkolaikun torjunta
Pieneliöt peittausvalmisteina miksi teho vaihtelee? Olosuhteet siemenen pinnalla Torjuntaeliöt alkavat tehdä työtään vasta kylvön jälkeen Eliön tai sen tuottamien kemikaalien on tavoitettava taudinaiheuttaja Kosteus ja lämpötila vaikuttavat Kuorirokko torjuntaeliön elinvoimaan ja toimintanopeuteen Kumpi ehtii ensin tauti vai torjuntaeliö
Pieneliöt peittausvalmisteina miksi teho vaihtelee? Olosuhteet maassa kylvön jälkeen Kilpailukyky maan luontaisen eliöstön kanssa Torjuntaeliön on kyettävä toimimaan vaihtelevissa oloissa Kosteus Kuorirokko Lämpötila Ilma CO 2 ph Kuka ehtii ensin!!!!
Lehtilaikkutautien elinkierto Kuorirokko
Yhteenvetona Terve hyvälaatuinen siemen on tuotannon vankka perusta Cedomon-peittauksella voidaan parantaa kasvuston terveyttä Cedomon ei tehoa Kuorirokko Lentonokeen Satojätteistä leviäviin tauteihin Härmään ja ruosteisiin K I I T O S!