Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit"

Transkriptio

1 1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Maltokaariviroosi

2 Pitkään maassa säilyvät taudinaiheuttajat Samantapainen leviämis- ja lisääntymisbiologia, vaikka kuuluvat hyvin erilaisiin eliöryhmiin Aidot sienet syöpä (Synchytrium endobiticum) Möhösienet Kuorirokko (Spongospora subterranea) ja sen mukana leviävä maltokaarivirus (Potato mop-top virus) Munasienet Punamätä (Phytophthora erythroseptica) Sydänmätä (Pythium-mätä) (Globiosporangium debaryanum ja G. ultimum) Kuorirokko Sydänmätä 2

3 syöpä levinneisyys Suomessa 3 Nykyisin lähes kokonaan hävitetty Suomesta Karanteeni min. 10 v. Syövänkestävät lajikkeet Uusia syöpätapauksia kpl Peltoja yht. kpl

4 syöpä tulevaisuuden riskejä 4 Yhä verraten yleinen monilla alueilla Keski-Euroopassa Löydetty suuri joukko erilaisia uusia rotuja (2006 yli 20) Näitä vastaan nykyiset lajikkeet eivät ole kestäviä

5 Kuorirokko ja PMTV levinneisyys Suomessa 5 Kuorirokko Esiintynyt Suomessa jo ainakin 1900-luvun alkupuolella Esiintymistä ei ole koskaan kartoitettu tarkasti, mutta moptopin yleisyydestä päätellen lienee melko tavallinen koko Suomessa Maltokaarivirus Virus löydetty 1960-luvulla Suomessa yleistynyt erityisesti ja 1990-luvuilla Leviämisriski on todellinen, koska tartunnan saaneita peltoja on kaikkialla

6 Punamätä ja sydänmätä levinneisyys Suomessa 6 Punamätä on tunnettu Suomessa nimellä punainen perunarutto jo 1900-luvun alussa Liro 1924: Kun laji muodostaa runsaasti talvehtivia munaitiöitä, tulee se pian pahanlaatuiseksi sellaisessa maassa, jossa perunoita viljellään useampana vuotena peräkkäin. Sieni, josta voinee koitua uusi uhka perunaviljelyksellemme, esiintyy Irlannissa, Skotlannissa, Englannissa, Hollannissa ja Virossa Esiintymistä ei ole koskaan kartoitettu tarkasti Sydänmätä Suomessa Mainitaan perunan mukuloiden mädättäjänä jo 1917, muttei ole koskaan tutkittu tarkemmin Hajatapauksia luvulla Uudeltamaalta Pohjois-Pohjanmaalle Useimmiten märkyydestä kärsineillä lohkoilla tai lohkojen osilla

7 Tuottavat sitkeähenkisiä kestoitiöitä Taudeilla ei ole yksiselitteistä säilymisaikaa vaan se riippuu: Itiöiden määrästä (esim. kpl/g maata) alkutilanteessa Tartutuskykyisten itiöiden häviämisnopeudesta (esim. montako vuotta tarvitaan, että puolet itiöistä on menettänyt tartutuskykynsä) Valistuneita arvauksia säilymisajoista syöpä 5 20 vuotta Punamätä 3 7 vuotta Sydänmätä 3 7 vuotta Kuorirokko 5 15 vuotta Maltokaarivirus säilyy yhtä kauan kuin kuorirokon itiöt Munaitiöitä perunan mukulassa Yli kpl/mm 3 Yhdessä kuorirokkopesäkkeessä yli kpl 7

8 Viljelykierto ja tautiriski kestoasteet Miten nopeasti itiöt menettävät tartutuskykynsä? Täsmällistä tietoa on vähän Tyypillisesti puolet itiöistä hävinnyt 1 3 vuodessa Riippuu maaperän rakenteesta ja muista pieneliöistä Voisiko nopeuttaa? Houkutuskasvit? Miten vakavaksi tautitilanne on päässyt kehittymään? Mikäli tautien kestoitiöitä on kertynyt maahan paljon, niiden häviäminen turvalliselle tasolle kestää vuosia Tauti ei aiheuta vakavia haittoja joka kesä, vaikka itiöitä maassa on paljon taudille epäsuotuisat olot Tartutuskykyisiä itiöitä % jäljellä Puoliintumisaika vuosia v 2 v 3 v Aika vuosia Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa Alku 50 Alku 150 Alku 300 8

9 Liian lyhyt viljelykierto voi olla petollinen 9 Kestoitiöt kertyvät peltoon hitaasti, mutta samoin ne häviävät hitaasti Emme voi estää tauti-itiöiden pääsyä pelloille, mutta niiden lisääntymisen voi pysäyttää sopivalla viljelykierrolla Lyhyessä kierrossa alun perin vähäinen taudin määrä voi vuosien mittaan kertyä tuhoisalle tasolle Lohkolla, jolla tautia on joskus löytynyt paljon, viljelykierron lyhentäminen voi nopeasti kostautua Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna välivuotta 3 välivuotta 2 välivuotta Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna Alku 50 Alku 150 Alku 300

10 Tuottavat märässä maassa liikkuvia parveiluitiöitä 10 Kuorirokolla ja perunasyövällä kestoitiöistä muodostuu parveiluitiöitä: Märkä maa on edellytys itiöiden vaeltamiselle ja juurten tartunnalle Vedenkyllästämässä maassa parveiluitiöt eivät liiku eivätkä tartuta Puna- ja sydänmädän munaitiöt tuottavat märässä maassa parveiluitiöitä ja kuivemmassa tartutusrihmastoa Parveiluitiöt märässä Rihmasto kuivassa Punamätä viileässä Sydänmätä lämpimässä Kuorirokon parveiluitiöitä vaeltamassa perunan juuriin Puna- ja sydänmädän parveiluitiöt voivat levitä pitkiä matkoja tulvapelloissa

11 Parveiluitiöillä leviävät taudit hyötyvät märkyydestä 11 Syövän, kuorirokon, puna- ja sydänmädän vioitukset ovat vakavimpia pellon märimmissä kohdissa Tiivistynyt maa Salaojitus ei ole parhaassa kunnossa Painanteet, joihin vesi kertyy Pellon muotoiluun ja hyvän vesitalouden ylläpitoon kannattaa panostaa Raju sadetus voi lisätä riskiä

12 syöpä tartuttaa ensisijaisesti mukuloita 12 syövän aiheuttamat äkämäkasvaimet muodostuvat varren tyvelle tai mukuloihin ei koskaan juuriin syövän aiheuttaja tunkeutuu korkkihuokosista Hyvin lievät perunasyövän oireet mukuloissa voivat muistuttaa tavallista perunarupea ja kuorirokkoa

13 Kuorirokko tartuttaa ensisijaisesti juuria 13 Kuorirokko aiheuttaa perunan juuriin äkämäkasvaimia juuret ovat alttiita tartunnalle ilmeisesti koko kesän Mukuloissa on näkyy syylämäisiä kasvaimia, jotka syykesällä muuttuvat kraatterimaisiksi kuopiksi vain aivan nuoret mukulat saavat tartunnan

14 Kuorirokko hyökkää juuriin ja nuoriin mukuloihin Kuorirokon parveiluitiö liimautuu perunan juuren tai mukulan pintasolukkoon 3. Teräväkärkinen stiletti puhkaisee pintasolukon 4. Parveiluitiön sisältö viruksineen pumpataan perunasolujen sisään Kuorirokko alkaa lisääntyä ja tuottaa uusia parveiluitiöitä

15 Maltokaarioireet ensisijaisesti mukulassa 15 Esim. Skotlannissa lehtioireet ovat yleisiä Suomessa niitä ei ole tiettävästi havaittu Mukulaoireiden ilmiasu vaihtelee suuresti

16 Punamädän oireet versoissa seitti ja tyvimätä 16 Punamätä voi vioittaa juuria ja varsien tyviä hyvin samalla tavalla kuin perunaseitti ja tyvimätäbakteerit kasvustossa voi näkyä lehtien käpertymistä ja kasvit voivat lakastua vakavat verso-oireet Suomessa harvinaisia Ilmamukulatkin voivat johtua punamädästä, vaikka Suomessa niiden yleisin aiheuttaja on perunaseitti

17 Punamädän ja sydänmädän elinkierto 17 Pesäkeitiöt Parveiluitiöt Versojen kellastuminen, nuutuminen lakastuminen ilmamukulat Munaitiöt itävät Juuret vioittuvat Munaitiöt kehittyvät mukuloissa Oireet mukuloissa

18 Pitkään maassa säilyvät taudinaiheuttajat - hallinta Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja 18 Suoria torjuntakeinoja ei ole Estä pääsy terveelle lohkolle Siemen Koneisiin tarttunut multa Estä kestoitiöiden lisääntyminen, jos tauti on jo lohkolla Viljelykierto viljelyväli Viljelykierto muut isäntäkasvit Kuorirokko, perunasyöpä ja punamätä käytännössä vain perunalla Sydänmädällä on paljon isäntäkasveja Taudinkestävät lajikkeet Syöpä OK Maltokaarivirus ei ole Punamätä/sydänmätä ei tietoa 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Tautia siemenessä Oireita sadossa Vuonna 2011 tautia 1% Tautia siemenessä Oireita sadossa

19 Lajikkeiden sietokyky Harjavalta Fambo Kardal Mozart Bintje Ditta Arielle Rikea Fontane Challenger Melody Victoria Van Gogh Saline Saturna Lady Felicia Musica Asterix Idole Opera Matilda Annabelle Artemis Nicola Velox Inova 19 Maltokaariviroosin oireita %

20 Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 20 Piilevä tartunta on yleistä lajikkeissa, joissa näkyy vähän oireita 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Oireeton negatiivinen Oireeton positiivinen Oireileva 0 % Kardal 2006 Kardal 2007 Nicola 2006 Nicola 2007 Saturna 2006 Saturna 2007

21 Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 21 Suuret vuosivaihtelut samoissa lajikkeissa % mukuloista oireilevia (PMTV) Kardal Saturna Van Gogh

22 Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 22 Lajikkeet eivät käyttäydy eri vuosina täysin samalla tavalla % mukuloista oireilevia (PMTV) Nicola Hjan Timo Asterix Van Gogh saturna Bintje Kardal

23 Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 23 Lohkon sisäinen vaihtelu oireiden puhkeamisessa on suurta kokeessa lohkon osa = n. 7 x 30 m % mukuloista oireilevia (PMTV) Lohkon osa1 Lohkon osa2 Lohkon osa3

24 24 Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta Lohkon sisäinen vaihtelu oireiden puhkeamisessa on suurta % mukuloista oireilevia (PMTV) Saturna Lohkon osa1 Lohkon osa2 Lohkon osa3 % mukuloista oireilevia (PMTV) VanGogh Lohkon osa1 Lohkon osa2 Lohkon osa3

25 Yhteenvetona Pitkään maassa säilyvät taudit Hyvin vaikea estää täydellisesti pääsy terveille lohkoille Lisääntymistä voidaan estää tai ainakin hidastaa hyvällä viljelykierrolla Jos taudit pääsevät lisääntymään haitalliselle tasolle, hävittäminen vie aikaa Pitkään maassa säilyvät taudit tartuttavat kosteassa maassa Pellon muotoiluun ja hyvän vesitalouden ylläpitoon kannattaa panostaa Lajikkeiden taudinkestävyys olisi tarpeen 25

26 26 Kiitos!

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 1 Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 Evijärven peruna Viking Grace13.11. 2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunarutto

Lisätiedot

Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit

Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit 1 Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit ProAgria Kasvitautipäivä 28.11.2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunaseitti

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Tautien vaikutus laatuun

Tautien vaikutus laatuun Tautien vaikutus laatuun Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunan taudit perunarutto virustaudit perunaseitti perunarupi tyvimätä/märkämätä harmaahilse kuivamädät (Phoma, Fusarium) rengasmätä

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Perunan kuoppataudit Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna 13.02. 2019 Kuoppataudit mitä ovat ja mitä niistä tiedetään? Kuoppataudiksi (engl. Pit rot) kutsutaan perunan mukuloissa näkyviä

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009 Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Taustaa esitykselle Reglone (dikvatti) poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä 4.2.2020. Markkinoille

Lisätiedot

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys

Lisätiedot

LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA

LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA Peruna on kasvitautien hallinnan kannalta vaativa viljelykasvi. Kylvösiemenen terveys ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivien lajikkeiden valinta ovat onnistuneen

Lisätiedot

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen

Lisätiedot

Perunaseitti ja sen torjunta

Perunaseitti ja sen torjunta Perunaseitti ja sen torjunta Jepua 1983 Hahkiala 1998 Kullan seittiongelma Halkeilleet mukulat perunan lajikekokeissa K-koetila 1991-2001 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Bintje Kulta Kokeen k.a. 0 1991 1992

Lisätiedot

Ruokaperunan laadunmääritys

Ruokaperunan laadunmääritys Ruokaperunan laadunmääritys Uuden ruokaperuna asetuksen (690/06) mukaan Tärkeimmät muutokset vanhaan asetukseen verrattuna: Laatuluokkia on jatkossa kaksi (I luokka/ii luokka), aiemman kolmen sijasta.

Lisätiedot

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA Pellonpiennarpäivä 13.7.2017 Ulvila Anne Rahkonen Luonnonvarakeskus Menestyvän tärkkelyslajikkeen tuntomerkit Riittävä tärkkelyspitoisuus Satoisuus, viljelyvarmuus Siementuotannon

Lisätiedot

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Asko Hannukkala Erikoistutkija/Yliopistonlehtori MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Kuvat: Asko

Lisätiedot

Kasvitaudit. Sisältö. Lähde: Farmit. 2009. Kasvitautien tunnistuskuvat.

Kasvitaudit. Sisältö. Lähde: Farmit. 2009. Kasvitautien tunnistuskuvat. Lähde: Farmit. 2009. Kasvitautien tunnistuskuvat. Sisältö Kasvitaudit 1. Viljan kasvitaudit... 3 1.1. Viirutauti... 3 1.2. Ohranverkkolaikku... 4 1.3. Ohran rengaslaikku... 5 1.4. Ohran tyvi- ja lehtilaikku...

Lisätiedot

Kuminan tautitilanne

Kuminan tautitilanne Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy

Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen

Lisätiedot

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi

Lisätiedot

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunakasvustossa esiintyvät taudit Lehtipolte 2 Perunakasvustossa esiintyvät taudit Perunarutto Varsikuolio 3 Perunakasvustossa esiintyvät

Lisätiedot

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Esitelmän sisältö Maa- ja metsätalouden vieraslajiston erityispiirteitä

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi

Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi Perunaseitti Pirkanmaan maaseutukeskus 5.3.2004 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 10 vrk 20 vrk 20 vrk 30 vrk 30 vrk 40 vrk 40 40 40 40 60 60 vrk 60 vrk Siementartunta/maatartunta - peittaus

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ 1. Useimpia vihanneskasveja vioittavat taudit 1.1 Pahkahome Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) vioittaa useimpia vihanneskasveja sipuleita lukuun ottamatta.

Lisätiedot

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA 1. Mitä kasvitaudit ovat? Tarttuvat kasvitaudit ovat kasveissa loisivien sienten, bakteerien ja virusten aiheuttamia häiriöitä elintoiminnoissa. Kasvit

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunaseitti Lisätietoa perunaseittisivustolta: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti Taudinoireet: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti/taudinoireet.htm

Lisätiedot

Perunaseitti. Saarioisten viljelijäpäivä Paavo Ahvenniemi

Perunaseitti. Saarioisten viljelijäpäivä Paavo Ahvenniemi Perunaseitti Saarioisten viljelijäpäivä 26.3.04 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 20 vrk 30 vrk 40 vrk 40 60 vrk 60 vrk Seittikokeet 1998-1999 K-koetila Lajike=Kulta Siemen/ Varsiluku Versol.

Lisätiedot

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle Hanna Kortemaa Osastonjohtaja Kasvintuotannon osasto Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna 13.2.2019 Ruokavirasto aloitti

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Lea Hiltunen

MATKARAPORTTI. Lea Hiltunen MATKARAPORTTI Lea Hiltunen Jerusalemissa järjestettiin eurooppalaisen perunaseuran EAPR:n (European Association for Potato Research) tautiryhmän kokous 17. 21. marraskuuta 2013. Kokoukseen osallistui 120

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Miksi torajyvä iski viime kesänä? Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Perunaseitin torjuntaohjeet

Perunaseitin torjuntaohjeet Perunaseitin torjuntaohjeet 2006 1 Perunaseitin torjuntaohjeet Paavo Ahvennieni, Paula Wilson, Mari Lehtonen ja Jari Valkonen Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos, kasvipatologia 1. Viljele

Lisätiedot

Taudinaiheuttajat siemenillä

Taudinaiheuttajat siemenillä Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada

Lisätiedot

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet 06.06. 2013 Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet 06.06. 2013 Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet 06.06. 2013 Asko Hannukkala Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet HY/MTT Hannukkala 2013 1 Kasvinsuojelun reunaehdot EU:n Kasvinsuojeludirektiivi

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN TEHO Plus -hankkeen julkaisu 7/14 PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN ASKO HANNUKKALA, TAPIO SALO JA JANNE HEIKKINEN Maatalouden vesiensuojelun

Lisätiedot

Kauran kasvinsuojelu

Kauran kasvinsuojelu ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Kasvinsuojelusuunnitelman tekeminen jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin.

Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Kasvinsuojelusuunnitelman tekeminen jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 217 6.2 KASVITAUTIEN JA TUHOLAISTEN HALLINNAN SUUNNITTELU (Lomakkeet 6.2.-6.3.-) Luonnonmukaisessa viljelyssä on tärkeätä tiedostaa ja tunnistaa

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasvipäivä Tuorla 15.1.2013 Hannu Känkänen Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Keittolaatu. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi

Keittolaatu. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi Keittolaatu Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Mallon rakenne Lisätietoa: Keittokokeen suorittaminen www.saunalahti.fi/ahven/peruna/keittokoe.htm Värikoodijärjestelmä www.saunalahti.fi/ahven/peruna/varikoodit.htm

Lisätiedot

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 3/15 Päivämäärä Dnro 18.6.2015 216/14/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.9.2015 - toistaiseksi Kumoaa Siemenperunan kaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot