Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi
|
|
- Anja Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi PesticideLife-hankkeen kolmantena ja viimeisenä kasvukautena 2012 hankkeella oli yhteensä 26 demonstraatiolohkoa kolmella eri alueella; Etelä-Pohjanmaalla (EPO), ruotsinkielisellä Uudellamaalla (NSL) ja Jokioisten alueella. Ohraa viljeltiin 12 lohkolla, kevätvehnää kahdeksalla lohkolla, kauraa neljällä sekä syysvehnää ja ruista kumpaakin yhdellä lohkolla. Kuva 1. Demonstraatiot ovat viljelijän, tutkijoiden ja hanketyöntekijöiden tiivistä yhteistyötä. Tuhoeläimet Kirvoja, kahukärpäsiä, juovakirppoja ja kaskaita seurattiin kaikilta kevätviljalohkoilta keltaansoin. Kelta-ansan puolikkaita oli yleensä sijoitettu lohkolle kolmesta neljään kappaletta. Ansat vaihdettiin viikoittain, eri lohkoilla yhdestä viiteen kertaan. Kirvoja esiintyi ansoissa pääsääntöisesti vain muutamia ja muita tutkittuja tuhohyönteisiä alle 10 kpl ansaa kohden. Kirvat laskettiin myös kasvustoista kahteen kertaan viljan pensastumisen alussa ja korrenkasvun alussa yhteensä sadasta kasvista. Uudellamaalla kirvoja löytyi paikoin runsaasti ja torjuntakynnys, kirvoja joka viidennessä oraassa, ylittyi neljällä lohkolla, kahdella ohra- ja kahdella vehnälohkolla. Näistä vain yksi ruiskutettiin. Kaksi viikkoa tästä ruiskutuksesta tehdyn havainnon perusteella torjunta ei vähentänyt kirvojen määrää, mutta sato lisääntyi torjunnan seurauksena 8 %. Yhdellä NSL:n alueen ohralohkolla kirvoja oli pensastumisen aikaan joka 7. oraalla ja viljelijä ruiskutti lohkon dimetoaatilla. Kirvojen määrä väheni 80 %, mutta satovaikutusta ei saatu. Kirvat tulivat useimmiten viljaan korrenkasvun alettua ja niiden tekemät vahingot jäivät vähäisiksi. Tähkäsääskeä havainnoitiin kaikilta vehnälohkoilta. Havainnot tehtiin yleensä kahteen kertaan 2 8 päivän välein vehnän kasvuasteilla BBCH Yhdeksästä vehnälohkosta kolmella ei esiintynyt lainkaan tähkäsääskeä, neljällä vain yksi ja kahdella kaksi tähkäsääskeä kahtakymmentä tähkää kohden, kun torjunnan kynnysarvo on 3 tähkäsääskeä. 1
2 Kuva 2. Jokioisten alueella kevätvehnästä löytyi tähkäsääskiä yksi kahtakymmentä tähkää kohden, kun torjuntakynnys on 3. * Vain todetun tarpeen mukaisia ruiskutuksia. Kasvukaudella 2012 kolmella lohkolla torjuntakynnys ylittyi selvästi, mutta ruiskutusta ei tehty. * Kiinnitettävä huomio tuhoeläinhavaintojen oikea-aikaisuuteen ja nopeaan tiedottamiseen ruiskutuspäätöksen tekijälle. * Kelta-ansaseuranta viljan 1-2 -lehtivaiheesta pensastumisen loppuun (BBCH 11 30). Kelta-ansaseurannasta on suuntaa-antava apu päätöksentekoa helpottamaan. Kasvustohavainto on silti tehtävä ennen ruiskutuspäätöstä. * Tähkäsääskihavainnot on aloitettava riittävän aikaisin (BBCH 49 60) juuri ennen tähkän esille tuloa, ja toinen havainto on tehtävä riittävän lähellä (enintään 3 4 pv väliä). Tähkäsääsken aiheuttamat jyvävioitukset havainnoidaan vasta keltatuleentumisvaiheessa, jolloin myös mahdolliset toukat ovat näkyvissä. Tähkäsääskien visuaalinen havainnointi luotettavasti on haastavaa. Rikkakasvit Kaikilta demonstraatiolohkoilta torjuttiin rikkakasvit kemiallisesti. Neljällä lohkolla ruiskutettiin glyfosaattia ennen suorakylvöä. Herbisidiruiskutuksista 6 tehtiin pelkästään sulfonyyliureoilla (SU), 4 SU:n ja Cantorin seoksella tai yksin Cantorilla, 3 SU:n ja Starane XL:n seoksella, 4 lohkoa ruiskutettiin SU:n ja Oxitrilin seoksella, yksi pelkällä MCPA:lla, yksi Trio valmisteella ja 7 lohkoa muilla valmisteilla (Ariane S ja Starane XL). Resistenssin ennaltaehkäisy huomioitiin demonstraatioissa erinomaisesti vuonna Mahdolliseen kestävään pihatähtimöön tehoavia ruiskutuksia oli yhteensä 15, kun niitä edellisenä vuonna oli kuusi ja 2010 kolme. Näitä resistenssin ennaltaehkäisyyn soveltuvia valmisteita ovat Ariane S, Triot sekä fluroksipyyriä sisältävät (esim. Starane ja Starane XL) valmisteet sekä Oxitril. Oxitril tehoaa hyvin pihatähtimöön, joka on pienellä taimella. Esimerkiksi hankkeessa aiemmin yleisesti käytetty Cantor (sen toinen tehoaine on 2,4-D) ei tehoa kestävään pihatähtimöön eikä siis ennaltaehkäise resistentin pihatähtimön syntymistä. Yli puolella lohkoista käytettiin 2012 pihatähtimöön tehoavaa, sulfonyyliureoiden ryhmään kuulumatonta valmistetta. Axial hukkakaurantorjunta-ainetta ruiskutettiin yhdellä lohkolla. 2
3 Kuva 3. Uudellamaalla Barke ohrassa oli käsittelemättömällä alalla (kuvassa keskellä)keskimäärin 25 ohdaketta neliöllä. Ariane S vähensi sen lukumäärää 58 % ja kuivapainoa 96 %. Jyväsato 5725 kg/ha pieneni 15 %, kun rikkakasvit jäivät torjumatta. Rikkakasvilaskennat tehtiin 0 18 päivää ennen kemiallista torjuntaa: 13 lohkolla 0 3 päivää aikaisemmin ja 9 lohkolla 7-18 pv päivää ennen ruiskutusta. Epävakaiset ruiskutussäät viivästyttivät torjunnan toteuttamista varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Alkukesästä viikossa tapahtuu paljon ja siksi suurella osalla viljalohkoja rikkakasvien lukumäärä ruiskutushetkellä oli todennäköisesti suurempi kuin laskennassa saatu arvo. Uudellamaalla rikkakasvit laskettiin lohkoilta keskimäärin kolme päivää, Pohjanmaalla yhdeksän päivää ja Jokioisten alueen lohkoilla neljä päivää ennen rikkakasvien torjuntaruiskutusta. Rikkakasvien lukumäärä ennen torjuntaruiskutusta oli yli 200 kpl/m² neljällä demonstraatiolohkolla, kpl/m² kahdellatoista, kpl/m² kuudella ja alle 50 kpl/m 2 neljällä lohkolla. Ruiskutus pienensi rikkakasvien lukumäärää % ja kuivapainoa %. Rikkakasvien lukumäärä pieneni torjunnan seurauksena vähintään 80 % puolella lohkoista ja niiden kuivapaino 22 lohkolla 26:sta. Tehot olivat riittävän kosteuden vallitessa paremmat kuin aiempina demonstraatiovuosina. Herbisidiruiskutus lisäsi viljasatoa 2-36 % yhteensä 17/26 lohkolla, yhtä monella kuin 2010 ja Keskimääräinen sadonlisäys näillä lohkoilla oli 15 %. Osa saadusta sadonlisäyksestä saattaa johtua myös kasvunsääteen vaikutuksesta. Kasvunsäädettä ruiskutettiin 15/26 lohkolla ( /26 lohkolla ja /25 lohkolla), kahdeksalla niistä kerran ja seitsemällä lohkolla kahdesti. Lakoa esiintyi usealla lohkolla. Seitsemällä lohkolla satoa lisäävää vaikutusta ei rikkakasvien torjunnalla saavutettu joko mahdollisen vioittumisen tai kentän epätasaisuuden vuoksi. * Rikkakasvilaskenta ennen ruiskutusta tulisi tehdä aikaisintaan 3-4 pv ennen torjuntaa, jotta tulos kuvaisi käsittelyä edeltävää tilannetta. 3
4 * Valmiste ja annos tulee valita lohkokohtaisesti niin, että rikkakasvien lukumäärä, lajisto ja kehitysvaihe sekä vallitsevat sääolot huomioidaan päätöksen teossa. * Kasvunsääderuiskutuksen tarpeenmukaisuutta, valittua valmistetta ja käytetyn annoksen kokoa tulee arvioida koko kasvukauden ajan ja kirjata havainnot muistiin. Ruiskutusta liian pienellä/suurella annoksella tai liian varhain/myöhään tulee välttää. Kasvitaudit Tauteja havainnoitiin yleensä 3 kertaa kasvukauden aikana, mutta kasvitautiennustemallilohkoilla 4-6 kertaa noin 7-10 päivän välein. Kasvitaudit viihtyivät kesän sääoloissa ja runsastuivat nopeasti. Ohralla yleisimmät kasvitaudit havaintolohkoilla olivat verkkolaikku ja tyvi- ja lehtilaikku, vehnällä pistelaikku (DTR), ruskolaikku ja ruskearuoste. Kaurassa kasvitauteja esiintyi vain vähän. Lippulehtivaiheessa oireettomia tai lähes oireettomia olivat kaurat ja myöhään kylvetyt ohrat Lapualla. Kasvitautiennustemallilohkoina oli neljä vehnälohkoa ja viisi ohralohkoa. Kasvitaudit torjuttiin niistä fungisidilla yhtä lohkoa lukuunottamatta. Ennalta määritetty torjuntakynnys saavutettiin tai se ylittyi puolella (11) kahdestakymmenestäyhdestä ruiskutetusta lohkosta. Tyypillistä kuitenkin oli, että tähkälletulon jälkeen taudit valtasivat nopeasti kasvit ja jälkiviisaana noin 18 lohkoa 21 lohkosta oli tarpeenmukaista ruiskuttaa. Kuva 4. Verkkolaikku ja muut lehtitaudit nujersivat useimmat ohrakasvustot pian tähkälletulon jälkeen ilman tautien torjumista. Kasvitauteja torjuttiin kertaruiskutuksena yhteensä 18 demonstraatiolohkolla, kahdesti kolmella lohkolla. 12/21 ruiskutuksesta tehtiin kahden valmisteen seoksella, 5 ruiskutusta yhden tehoaineen valmisteella ja 4 kahden eri tehoaineen valmisteella. Useimmissa ruiskutuksissa käytettiin alennettuja annoksia. Käytettävät kasvitautiaineet olivat lähinnä triatsoleja yksin käytettynä tai strobiluriinien ja triatsolien/morfoliinien seoksia. Ruiskutettujen koealojen sato oli ruiskuttamattomia 3-30 % (keskimäärin 12 %) suurempi 17 lohkolla, neljällä ruiskutetulla lohkolla sadonlisäystä ei saatu. Maitotuleentumisvaiheessa käsiteltyjen alojen tautimäärät olivat tavallisesti käsittelemättömiä pienempiä, ja elossa olevien lehtien määrä selvästi suurempi. Kuitenkin usealla ohralohkolla kaikki ylimmät lehdet 4
5 olivat maitotuleentumisvaiheessa tautien saastuttamia sekä käsitellyllä että käsittelemättömällä alalla. Kahdelta kevätviljalohkolta Uudellamaalla jäivät taudit torjumatta, vaikka kynnys ylittyi jo korrenkasvun alussa. Useimmat tautiruiskutukset tehtiin optimiajankohtana. Noin viidenneksellä lohkoista olisi todennäköisesti saatu enemmän hyötyä 1-2 viikkoa aikaisemmasta torjunnasta, torjunnan toistamisesta tähkälletulovaiheessa tai suurempien annosten käyttämisestä. * Taustatietojen luotettava dokumentointi on tulosten analysoinnin kannalta keskeistä. * Tautihavaintoihin perustuvia kynnysarvoja muutettiin 2012 ja eron vaikutus analysoidaan 04/2013 mennessä. * Web-pohjainen kasvitautiennustemalli oli jo viljelijöillä koekäytössä * Kasvuston tautien määrän vaikutus ruiskutuspäätökseen edellyttää tiivistä yhteistyötä hanketyöntekijän ja viljelijän välillä. * Tavoitteena on lohkokohtaisesti määrittää optimi ruiskutusajankohta, torjuntakertojen määrä sekä aine- ja annosvalinta; kaikki ovat torjunnan onnistumisen kannalta keskeisiä. * Perusteet aineen, annoksen ja ruiskutusajankohdan valinnalle on hyvä kirjata. Kuva 5. Marble kevätvehnällä fungisidilla käsittelemätön ruutu näkyi ruskeana laikkuna (kuvassa keskellä), sillä lehtilaikkutaudit ja ruskearuoste olivat tuhonneet lehdet ennenaikaisesti. Jyväsato jäi 30 % pienemmäksi ilman tautien torjuntaa. Sato kaikki käsittelyt saaneella alalla oli 6860 kg/ha. Satoanalyysit Satotasot olivat demonstraatiolohkoilla yleisesti korkeat. Kaikki torjuntakäsittelyt saaneen vilja-alan sadot vaihtelivat välillä 3620 ja 8230 kg/ha ja lohkojen keskisato oli 5540 kg/ha. Kaikista 2012 satonäytteistä teetettiin hinnoitteluanalyysit, joiden analysointi on käynnissä. Sadot olivat määrältään ja laadultaan demonstraatiojakson parhaat. 5
6 VILJOJEN DEMONSTRAATIOLOHKOJEN SADOT KAIKKI KÄSITTELT SAANEELLA ALALLA Vuosi Uusimaa E-Pohjanmaa Jokioisten alue Keskisato Minimisato Maksimisato * Hinnoitteluanalyysin avulla kaikki viljan hintaan vaikuttavat satokomponentit tulevat määritetyiksi ja tehtyjen kasvinsuojelutoimien kannattavuus voidaan määrittää luotettavasti. * Satoruudun koko oli kuudella NSL-lohkolla 4 m² (sadon keruu käsin) ja kaikilla muilla lohkoilla (20 lohkoa) m² (korjuu koeruutupuimurilla). * Tavoitteena on kehittää riittävän helppokäyttöisiä ja luotettavia toimenpiteitä, joita viljelijät voivat itsenäisesti toteuttaa. * Tehtyjen toimien ja havaintojen huolellinen kirjaaminen. Jokioinen Sanni Junnila Asiantuntijat Kasvitaudit: Ulla Heinonen, Marja Jalli Rikkakasvit: Heikki Jalli, Sanni Junnila Tuhohyönteiset: Aino-Maija Alanko, Erja Huusela-Veistola, Jarmo Ketola, Irmeli Markkula 6
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa
PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki 25.9.2012 Vakolassa Sanni Junnila ja Aino-Maija Mustalahti LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvinsuojeluaineiden
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
IPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Viljoilta tehtävät havainnot ja torjuntakynnysarvot PesticideLife 2011
Viljoilta tehtävät havainnot ja torjuntakynnysarvot PesticideLife 2011 Demonstraatiotilat 3 aluetta: Uusimaa, Jokioisten seutu ja Etelä-Pohjanmaa 3 viljelijää / alue 2 3 lohkoa / viljelijä /vuosi Kasvit:
Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa
Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa Sanni Junnila MTT Sokerijuurikkaan viljelijöiden kasvinsuojelupäivä Tuorla 26.3.2014 ja Säkylä 27.3.2014 TAUSTAA * EU:n Puitedirektiivi
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla
PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla Sanni Junnila, Pauliina Laitinen Väliseminaari 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Kasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572
Viljojen kasvinsuojelu PesticideLife hankkeen demonstraatiotiloilla
2013 Viljojen kasvinsuojelu PesticideLife hankkeen demonstraatiotiloilla 2010-2012 Aino-Maija Alanko, Heikki Jalli, Marja Jalli, Lauri Jauhiainen, Sanni Junnila, Irmeli Markkula ja Kari Tiilikkala MTT
Pest control Thresholds a Summary Review in English
Pest control Thresholds a Summary Review in English The control threshold values were reviewed pest by pest and crop by crop based on observations and calculations in the field according to special instructions.
Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN
PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
Viljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
PesticideLife. Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa LIFE08 ENV/FIN/000604
PesticideLife Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa LIFE08 ENV/FIN/000604 1 Johdanto Kasvinsuojelua pohjoisissa äärioloissa Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön lainsäädännöllinen
Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717
Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT
ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT 1 Havaintoja kasvukaudelta Kasvukausi oli haastava, lämpösummaa kertyi todella hitaasti Rikkakasvien kasvuajankohdissa suuria vaihteluita, joten
Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä
LuhaGeoIT-loppuseminaari 14.11.2014 Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Jusi, Nikander, Hanna Huitu marja.jalli@mtt.fi MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitaudit
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
Pest Control Thresholds a Summary Review in English
Pest Control Thresholds a Summary Review in English The control threshold values were reviewed disease by disease and crop by crop. Control of Insect Pests Aphids, wheat midge and frit flies The insect
Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
Ajankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla
Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA 2005-2008 MTT Kasvinsuojelu Peppi Laine, Marja Jalli ja Päivi Koski MTT Kasvinsuojelu on tehnyt yhteistyössä Ylistaron ja Piikkiön
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
Vilja & öljykasvit 2014
Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012
Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012 Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti
SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti 29.10.2018 Basagran SG Biathlon 4D Butisan S Butisan Top Candit Clamox Cleravo Comet Pro Cycocel 750 Delan WDG Delan Pro Efilor Juventus 90 Kestac 50 Librax Medax Max Neutralize
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan
Proline Xpert/ 14.1.2016 1 (6) Proline Xpert Myyntipäällyksen teksti Kasvitautien torjuntaan Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään vaurioittavan sikiötä. Misstänks
MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?
MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN? TORJUNTA-AINE- RESISTENSSIRISKIT KASVINSUOJELUSSA Torjunta-ainekestävyyden
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa Aki Niemelä Hankkija-risteily 14.3.2019 Kasvuohjelma-seminaari Insert Agriculture Risk Classification Division of DowDuPont Torjunta-ainekestävyys Mitä? Evoluutioprosessi
Proline- uuden sukupolven triatsoli
Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden
KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
Integroidun kasvinsuojelun demonstraatioiden onnistuminen viljatiloilla
2012 Integroidun kasvinsuojelun demonstraatioiden onnistuminen viljatiloilla 2010-2012 Aino-Maija Alanko, Heikki Jalli, Marja Jalli, Sanni Junnila, Jarmo Ketola, Irmeli Markkula ja Kari Tiilikkala Maa-
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
Kuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
Kauran kasvinsuojelu
ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:
Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki
Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki Herbisidikokeet kuusen paakkutaimilla 9 valmistetta testattu kevät-
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin Luke, Luonnonvarakeskus erja.huusela-veistola@luke.fi Pohjanmaan Peltopäivä 26.7.2018 Lämmin ja kuiva alkukasvukausi 2018 Ennätyslämmin toukokuu Lämpösumma reilusti
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista
Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista voidaan päätellä? Erja Huusela-Veistola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun
Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät
Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät 27.11.2012 Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Lähtökohdat Nurmen kasvinsuojelu viljelykiertojen suunnittelu (kaikenikäistä nurmea ja perustamisvaiheen
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen
Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä
Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä Kasvinsuojelu osana maatilan riskienhallintaa Sadon määrä ja laatu Resistenssi Tuotannollinen ja teknologinen riski Hinta- ja markkinariski + = Taloudellinen,
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki Syysvilja-alan vaihtelu
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
VILJOJEN KASVITAUTIENNUSTEMALLI, TARVE JA KÄYTTÖKELPOISUUS
VILJOJEN KASVITAUTIENNUSTEMALLI, TARVE JA KÄYTTÖKELPOISUUS Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 30.4.2010 Aleksi Mäenpää Viljojen kasvitautiennustemalli,
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p
Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -
Maatilan Biksa Trio Kasvitautien torjuntaan
Maatilan Biksa Trio/21.12.2016 1 (6) Myyntipäällyksen teksti Maatilan Biksa Trio Kasvitautien torjuntaan Vaara Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion. Kan orsaka
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä
Syysviljan kasvinsuojelu
Syysviljan kasvinsuojelu Erja Huusela-Veistola Heikki Jalli Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 Syysviljan kasvinsuojelu Syysvilja-alan vaihtelu
Refine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa
Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa Pixxaro TM Pro sisältää täysin uutta Arylex-tehoainetta sekä ennestään tuttuja fluroksipyyriä ja florasulamia. Pixxaro Pro:n
Uutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Kasvitautien torjunta viljoilla
Kasvitautien torjunta viljoilla Ulla Heinonen, Marja Jalli, Peppi Laine PesticideLife 19.2.21 LIFE8 ENV/FIN/64 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvitaudin esiintymisen
Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet
Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi
Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten
Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Lisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com
Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.