Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman arviointiraportti

oppimateriaaleja puheenvuoroja raportteja 168 tutkimuksia Timo Tanskanen, Osmo Eerola, Satu Helmi, Ville Hyyppä, Mikko Jaatinen, Ismo Kantola, Eija Koivisto & Timo Vaskikari Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman arviointiraportti

Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168 Turun ammattikorkeakoulu Turku 2013 ISBN 978-952-216-400-1 (painettu) ISSN 1457-7925 (painettu) Painopaikka: Suomen yliopistopaino Juvenes Print Oy, Tampere 2013 ISBN 978-952-216-401-8 (pdf) ISSN 1459-7764 (elektroninen) Jakelu: http://loki.turkuamk.fi 441 729 Painotuote

TIIVISTELMÄ Timo Tanskanen, Osmo Eerola, Satu Helmi, Ville Hyyppä, Mikko Jaatinen, Ismo Kantola, Eija Koivisto & Timo Vaskikari Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman arviointiraportti Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168 60 sivua + 15 liitesivua Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 2013 isbn 978-952-216-400-1 (painettu) issn 1457-7925 (painettu) isbn 978-952-216-401-8 (pdf) issn 1459-7764 (elektroninen) Koulutusohjelman ristiinarviointi on yksi osa Turun ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää. Ristiinarviointien tavoitteena on kehittää koulutusohjel mien suunnittelu- ja toteutusprosesseja sekä tukea koulutusohjelmien valmiuksia arvioida koulutuksen tavoitteita ja tuloksia. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelma arviointi on järjestyksessään yhdeksäs Turun ammattikorkeakoulussa toteutettu koulutusohjelman ristiinarviointi sekä ensimmäinen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman arvioinnissa keskityttiin rehtorin nimityspäätöksessä mainittuihin tehtäviin. Rehtorin päätöksen mukaan arviointiryhmän tulee tarkastella laadunvarmistuksen menettelyiden toimivuutta mm. seuraavissa osa-alueissa: opetuksen kehittäminen, opetuksen tavoitteiden ja opetusmenetelmien yhteensopivuus sekä osaamisperustaisuuden toteutuminen opetussuunnitelmissa. Koulutusjohtajan ja arviointiryhmän keskusteluissa sovittiin, että arvioinnissa keskitytään koulutusohjelman opetussuunnitelmatyöhön, arviointiin, opintojen kuormittavuuteen ja henkilökunnan hyvinvointiin. Arvioinnista vastasi rehtorin nimittämä kahdeksanjäseninen arviointiryhmä, johon kuului ammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita ja opiskelijajäsen. Arviointi perustui koulutusohjelman laatimaan itsearviointiraporttiin, ennalta

toimitettuun materiaaliin sekä arviointiryhmän 3.12.2012 tekemään arviointivierailuun. Lisäksi arviointiryhmä perehtyi Messi-intranetissä sekä Optimaverkko-oppimisympäristössä olevaan koulutusohjelman dokumentaatioon. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman tavoitteenasettelu ja toiminta vaikuttavat mietityiltä ja jäsentyneiltä. Arviointiaineiston ja haastattelujen pohjalta toimintatavat vaikuttavat vakiintuneilta, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämistyön. Koulutusohjelmassa työtä tehdään yhteisöllisesti tiimeissä. Haastattelun perusteella koulutusohjelman opettajilla ja koulutuspäälliköllä on yhtenevä näkemys opetussuunnitelmatyön prosessista, sen toimijoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Arviointiryhmän mukaan koulutusohjelman vahvuutena on ns. kolmikantamalli, jossa toteutetaan projektioppimisympäristössä työelämälähtöisiä kehittämishakkeita. Kolmikanta muodostuu työelämämentorin, opiskelijan ja opinnäytetyötä ohjaavan opettajatuutorin yhteistyöstä. Koulutusohjelmassa on panostettu kolmikantamallin kehittämiseen ja dokumentaatioon, myös työelämämentoreiden koulutukseen on kiinnitetty huomiota. Koulutusohjelmassa mentorointimallia pidettiin ylempiä perustettaessa hyvänä mahdollisuutena kehittää sekä opiskelijan että mentorin työyhteisöä. Tukeakseen koulutusohjelman kehittämistyötä arviointiryhmä suosittelee mm. seuraavia kehittämistoimia: Koulutusohjelmassa on kiinnitettävä huomioita henkilökunnan hyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen. Koulutusohjelmassa vallitsee alalle luonteenpiirteinen työn tekemisen tapa, joka voi kuormittaa henkilökuntaa kohtuuttomasti. Sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvat muutokset ja yksityisten palveluntoimijoiden lisääntyminen tulee ottaa huomioon neuvottelukunnan jäseniä valittaessa. Neuvottelukuntaa on perusteltua täydentää yksityisen sektorin edustajalla. Koulutusohjelman kaikissa toimintatavoissa pyritään erityisen hyvään lopputulokseen ja dokumentaatioon. Tämä aiheuttaa menettelyiltään raskaita prosesseja. Koulutusohjelmassa tulee välttää päällekkäisen työn tekemistä sekä pyrkiä työskentelytapojen ja menettelyjen keventämiseen. Itsenäisen työskentelyn määrän ja kuormittavuuden arvioiminen on hakijalle vaikeaa. Hakumarkkinoinnissa aikuiskoulutuksen toteutustapoja ja kuormittavuutta on syytä avata selkeämmin.

sisältö johdanto 6 1 KOULUTUSOHJELMAN RISTIINARVIOINTI 11 1.1 Arvioinnin tausta 11 1.2 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelma 14 1.3 Arvioinnin toteutus 16 1.4 Koulutusohjelmien ristiinarviointien eettiset periaatteet 17 1.5 Arvioinnin teemat ja kysymykset 18 1.6 Arviointiprosessi ja toteutus 22 2 ARVIOINNIN TULOKSET 25 2.1 Koulutusohjelman pedagoginen johtaminen 25 2.2 Opetussuunnitelmatyö 28 2.3 Opetus ja ohjaus 30 2.4 Opinnäytetyön kolmikantamalli 36 2.5 Osaamisen arviointi ja palaute 42 2.6 YAMK-verkoston yhteistyö 55 3 Yhteenveto ja suositukset 57 3.1 Koulutusohjelman vahvuudet 57 3.2 Koulutusohjelman kehittämiskohteet 58 3.3 Suositukset koulutusohjelmalle 58 4 LäHTEET 60 liitteet 61

Johdanto Tuloksellisuutta YAMK-opiskeluun ja arviointiin Tämän vuosituhannen alussa ammattikorkeakoulujen keskeisenä kehittämiskohteena oli jatkokoulutus, jolla pyrittiin vahvistamaan ammatillista korkeakoulutusta ja estämään koulutuksellisia umpiperiä. Työelämän vaativissa asian tuntijatehtävissä tarvittiin osaamista, jota ei pystytty antamaan perustutkinnolla tai täydennyskoulutuksella. Toisaalta opintojen jatkaminen yliopistossa edellytti opintojen aloittamista lähes alusta, sillä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutukset eivät vastaa sisällöllisesti toisiaan. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu aloitettiin syksyllä 2002. Jatkotutkintoja ei sisällytetty kuitenkaan vuonna 2003 voimaan tulleeseen ammattikorkeakoululakiin, sillä kokeilu oli tuolloin vielä kesken. Lakiuudistukseen sisältyi kuitenkin toinen merkittävä seikka, joka oli soveltavan tutkimus- ja kehitystyön lisääminen ammattikorkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakennetta muutettiin jatkotutkintokokeilun pohjalta vuonna 2005 siten, että ammattikorkeakouluissa voitiin suorittaa perustutkintojen lisäksi toisen syklin tutkintoja. Tässä yhteydessä jatkotutkinnoista alettiin käyttää nimeä ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Merkittävä uudistus oli myös, että tutkintojen ammattikorkeakouluasetuksessa säädetyt englanninkieliset nimet ovat kansainvälisen käytännön mukaisia. Esimerkkinä mainittakoon Master of Health Care. Suomenkielinen nimike jäi ongelmalliseksi, sillä englanninkielisiä tutkintonimikkeitä ei voida kääntää sanasta sanaan suomeksi käyttäen maisterin nimikettä. Esimerkiksi sairaanhoitajan (AMK) tutkintonimikkeen saanut henkilö saa tutkintonimikkeen sairaanhoitaja (ylempi AMK) suoritettuaan YAMKtutkinnon. Tämä seikka on vaikeuttanut tutkinnon ymmärrettävyyttä työmarkkinoilla ja vähentänyt kannustimia hakeutua YAMK-koulutukseen. 6 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Ammattikorkeakoululain mukaan YAMK-tutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan AMK-tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämä kolmen vuoden työssäolovaatimus on tuottanut monille vaikeuksia. Erityisesti työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olleiden on ollut mahdoton jatkaa opintojaan toivomallaan tavalla, mikä on myös osaltaan vähentänyt koulutuksen vetovoimaisuutta. YAMK-koulutuksen heikkoutena voidaan pitää myös sen kansainvälistä yhteistoimintaa. Yhteistutkintojen (joint degrees) toteuttaminen ulkomaisten korkeakoulujen kanssa on osoittautunut kolmen vuoden työssäolovaatimuksen vuoksi mahdottomaksi. Myöskään lukukausimaksukokeiluna toteutettavaksi tarkoitettu koulutusvienti ei ole onnistunut työssäolovaatimuksen vuoksi. Väestön ikärakenteesta johtuva kansantalouden huoltosuhteen heikentyminen on talouspoliittisessa keskustelussa nostanut esille tarpeen pidentää työuria. Neljän vuoden AMK-tutkinto, kolmen vuoden työssäolovaatimus sekä kahden vuoden YAMK-koulutus merkitsevät vähintään noin yhdeksän vuoden kouluttautumista, mikä on omiaan vähentämään työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimivien henkilöiden työurien pituutta. Opiskelu on työssäolon vuoksi monen kohdalla osa-aikaista, minkä vuoksi siihen kuluu helposti kaksi vuotta. Ylemmän AMK-tutkinnon laajuus on 60 90 opintopistettä siten, että opintopisteiden kokonaiskertymä perustutkinnon kanssa on vähintään 300 opintopistettä. Kolmen ja puolen vuoden perustutkinnon suorittaneen YAMK-koulutus on siten laajuudeltaan 90 opintopistettä ja neljän vuoden perustutkinnon suorittaneen YAMK-koulutus 60 opintopistettä. Koulutus järjestetään pääosin iltaisin, viikonloppuisin ja verkko-opintoina joustavasti työn ohella siten, että opiskelija voi jatkaa työelämässä ja soveltaa opittua omiin työtehtäviin, organisaatioon tai asiakassuhteisiin. Perustutkinnon suorittaneelle tämä on taloudellisesti järkevä tapa opiskella ilman opintolainaa ja edetä vaativiin asiantuntija- tai johtamistehtäviin. Lainsäädännön mukaan ylempi AMK-tutkinto on kelpoisuudeltaan maisterin tutkinnon tavoin ylempi korkeakoulututkinto. Molemmat tutkinnot ovat myös kansallisen tutkintojen viitekehyksen (NQF) mukaan samalla tasolla. Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 7

YAMK-koulutuksen vahvuutena ja erona maisterin tutkintoon verrattuna voidaan pitää työelämässä hankitun kokemuksen syventämistä ja jakamista toisten työelämästä kokemusta saaneiden opiskelijoiden kesken. Opiskelijalla on mahdollisuus hyötyä vertaisoppimisesta tavalla, joka poikkeaa merkittävästi kirjanoppineisuudesta. Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetyö muodostaa koulutuksen keskeisen ytimen, sillä opinnäytetyössä yhdistyvät ammattikorkeakoulun monimuoto-opetus sekä työelämän kehittämistarpeet. Erityisesti johtamistehtävissä kokemus on arvokasta. Teorioiden pohjalta on varsin helppoa muodostaa erilaisia organisaatiokaavioita, mutta ilman johtamiskokemusta kivuton organisaation muutosjohtaminen on useimmille lähes mahdoton tehtävä. Opinnäytetyön ei tarvitse kuvata asiaa tyhjentävästi ollakseen korkeakoulun vaatimusten mukainen ja työelämälle hyödyllinen. Se voi olla esimerkiksi opiskelijan työnantajaorganisaation kehittämistarpeiden analyysi, joka johdattelee organisaation pitkäjänteiseen kehitystyöhön YAMK-tutkinnon suorittaneen asiantuntevalla johdatuksella. Toisaalta opinnäytetyö voi sisältää ratkaisuehdotuksen johonkin organisaation kehittämiskohteeseen. Turun ammattikorkeakoulun profiilina on innovaatiopedagogiikka. Sen mukaisesti ammattikorkeakoulu vastaa usein monialaisella tutkimus- ja kehittämishankkeella alueen kehittämistarpeisiin ja integroi hankkeet opetukseen. Opiskelijoilla on näin mahdollisuus osallistua aitoihin soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön hankkeisiin. Innovaatiopedagogiikka edistää myös yrittäjyyttä, sillä innovaatiot parantavat yritysten ja muiden yhteisöjen kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Lisäksi kansainvälisyys on innovaatiopedagogiikan tärkeä kulmakivi, sillä suuri osa uusista ideoista ja tutkimuksellisesta tiedosta saadaan ulkomailta. Turun ammattikorkeakoulun terveysalalla opinnäytetyö pyritään kytkemään joko opiskelijan taustaorganisaation ja/tai ammattikorkeakoulun ulkopuolisella rahoituksella käynnistämään tutkimus- ja kehityshankkeeseen. Tämänsuuntaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sisältyy myös Korkeakoulujen arviointineuvoston sarjassa ilmestyneeseen arviointiraporttiin From the bottom up, Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences (http:// www.kka.fi/files/1482/kka_0712.pdf). 8 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Innovaatiopedagogiikka toteutuu YAMK-koulutuksessa muun muassa siten, että yhteistoiminnallisella oppimisella on siinä tärkeä asema. Opettaja ei ole se henkilö, joka antaa opiskelijalle kaiken tietoaineksen, vaan opiskelijat saavat suuren määrän kokemusperäistä tietoa muilta opiskelijoilta. Yhteistoiminnallinen oppiminen laajentuu luontevasti myös verkostomaiseen oppimiseen, jossa tietoverkkoja ja erilaisten organisaatioiden kokemuksia hyödynnetään oppimisessa. Turun ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan YAMK-tutkintoon sisältyvän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kykyä soveltaa tutkimustietoa ja -menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä osoittaa valmiutta itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatyöhön. YAMK-tutkinnon opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opinnäytetyön mitoituksena on noin kaksi sivua opintopistettä kohti, joten YAMK-tutkinnon opinnäytetyön käypä laajuus on noin 60 sivua. Yksilösuorituksen lisäksi opiskelijat voivat tehdä opinnäytetyön myös ryhmätyönä tai eri koulutusohjelmien opiskelijoiden yhteistyönä. Kunkin opiskelijan työpanos on kuitenkin aina oltava erikseen osoitettavissa ja arvioitavissa. Turun ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilu alkoi vuoden 2002 lopulla ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmalla, joka toteutettiin yhtenä toteutuskertana 2002 2005. Muita terveysalan YAMKkoulutuksia ovat vuonna 2005 käynnistynyt terveyden edistämisen koulutusohjelma, vuonna 2007 käynnistynyt sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma sekä vuonna 2009 käynnistynyt kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma. Uuden ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin mukaan ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla on neljän prosentin paino. Kun vuosina 2010 2012 tutkintoja on suoritettu keskimäärin runsaat sata kappaletta vuodessa, neljän prosentin paino tarkoittaa noin 24 000 euroa tutkintoa kohti. Tämä perustutkintoon verrattuna hyvä rahoitus kannustaa tuottamaan YAMK-tutkintoja. Valtion yleisen rahoituksen niukentumisen vuoksi Turun ammattikorkeakoulun hallitus päätti, että YAMK-tutkinnon vapaasti valittavat opinnot valitaan pääsääntöisesti soveltuvan perustutkinnon ammattiopinnoista tai toisen YAMK-koulutuksen opinnoista. Vuoden 2014 alusta alkaen toteutuva AMK-uudistus ja uusi tuloksellisuutta korostava rahoitusmalli edellyttävät opetuksen tulosalueiden sekä AMK:n yhteisten toimintojen perinpohjaista uudistamista. Erityisesti tulee pohtia ja val- Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 9

mistella entistä paremman tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden saavuttamista. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusta ja siihen sisältyvää ristiinarviointia tulee kehittää tulevaisuudessa ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategisten ja muiden tavoitteiden ohella AMK-uudistuksen edellyttämä tuloksellisuus ja sen perusteella määräytyvä rahoitus. Juha Kettunen Turun ammattikorkeakoulun rehtori 10 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

1 KOULUTUSOHJELMAN RISTIINARVIOINTI 1.1 Arvioinnin tausta Suomessa korkeakouluilla on lakiin perustuva velvoite osallistua säännöllisin väliajoin ulkoisesti toteutettuun oman toimintansa arviointiin. Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän laadunvarmistuksen lähtökohtana on kehittävä arviointi. Tämän korkeakoulut ovat itse todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu on itse vastuussa omasta laadunvarmistusjärjestelmästään ja sen erilaisista menetelmistä. Kansallinen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen työryhmä (Opetusministeriö 2004) painottaa, että laadunvarmistusjärjestelmä vaatii tuekseen laajasti omaksutun laatukulttuurin eli yksilöllisen ja kollektiivisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Turun ammattikorkeakoulu pyrkii aktiivisesti vahvistamaan ammattikorkeakoulun arviointiosaamista ja -kulttuuria. Kyseessä on arviointiryhmien, koulutusohjelmien ja koko ammattikorkeakoulun kehittymisprosessi. Olennaista on muutoksen ja kehityksen tukeminen. Turun ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tehtävänä on selvittää, miten Turun ammattikorkeakoulu ja sen toimintayksiköt ovat onnistuneet tehtävissään, tuottaa hyödyllistä tietoa toiminnan kehittämiseen, varmistaa toimintaprosessien ja käytäntöjen tarkoituksenmukaisuus ja hallittavuus suhteessa tavoitteisiin sekä viestiä toiminnan tuloksista ja laadusta korkeakouluyhteisölle (opiskelijat, henkilöstö, johto) sekä ulkoisille sidosryhmille. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan opetusministeriön työryhmän käyttämän vakiintuneen määritelmän mukaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnin avulla halutaan varmistaa, että korkeakoululla on toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukeva laadunvarmistusjärjestelmä ja että järjestelmä toimii tavoitteidensa mukaisesti. Korkea- Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 11

koulut päättävät itse oman laadunvarmistusjärjestelmänsä erityistavoitteista, kehittämisestä sekä käytettävistä menetelmistä. Korkeakouluilla on päävastuu kouluksensa laadusta ja koulutuksen kehittämisestä. (Opetusministeriö 2004; Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007). Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin hyväksytysti 29.1.2010. Auditointiraportissa todetaan mm., että Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa varsin hyvin ammattikorkeakoulun toiminnot. Laadunvarmistuksen keskeiset menettelytavat muodostavat eheän kokonaisuuden ja menettelytavat ovat pääosin yhtenäiset eri tulosalueilla. Laadunvarmistusjärjestelmä rakentuu jatkuvan kehittämisen mallin pohjalle. KKA:n auditointiraportissa todetaan, että koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyistä koulutusohjelmien ristiinarviointi on hyvä käytäntö, josta kannattaa jatkossa kehittää keskeinen osa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden arviointia. Vuonna 2007 Turun ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön koulutusohjelmien ristiinarviointi. Ensimmäiseksi eli vuoden 2007 ristiinarvioinnin kohteeksi valittiin Turussa toimiva tietotekniikan koulutusohjelma (Hyvönen ym. 2008). Ammattikorkeakoulun eri asiantuntijoista kootaan arviointiryhmä, jonka tehtävänä on toteuttaa tietyn ennalta määritellyn koulutusohjelman kehittävä arviointi. Arviointiryhmä kootaan aina erikseen kunkin valitun koulutusohjelman arviointia varten. Tässä raportissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman ristiinarvioinnin toteutus ja tulokset. Ristiinarvioinnin tavoitteena on varmistaa koulutuksen mahdollisimman korkea laatu koko ammattikorkeakoulussa kehittää koulutusohjelmien suunnittelu- ja toteutusprosesseja lisätä valmiuksia koulutuksen laatukriteerien määrittelyyn ja arviointiin parantaa koulutusohjelmissa valmiuksia määritellä ja arvioida tutkintojen osaamistavoitteita ja tuloksia vahvistaa ammattikorkeakoulun laatukulttuuria. 12 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Turun ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteen, että kaikki koulutusjohtajat sekä merkittävä osa koulutuspäälliköistä pääsee osallistumaan arvioijina ristiinarviointiin. Tarkoituksena on näin muodostaa kaikkien tulosalueiden asiantuntijoista koostuva ja vähitellen laajeneva arvioijien joukko. Laajan ar vioijien joukon avulla pyritään välttämään yksittäisten arvioijien liiallinen kuormittuminen ja toisaalta edistetään arvioinneissa syntyneiden kehittämisideoiden leviämistä. Ristiinarviointi kehittää koulutusohjelmien suunnittelu- ja toteutusprosesseja sekä lisää koulutusohjelmien valmiuksia määritellä ja arvioida koulutuksen tavoitteita ja tuloksia. Tavoitteena on varmistaa koulutuksen laatua sekä tuottaa ja levittää dokumentoitua tietoa ammattikorkeakoulun koulutuksen laadusta. Turun ammattikorkeakoulussa koulutusohjelman ristiinarviointi on arviointiprosessi, jossa eri tulosalueiden ja toimintojen edustajat arvioivat toisen tulosalueen toimintoja yhden koulutusohjelman kehyksessä ja perehtyvät samalla koulutusohjelman arviointiin käytännössä arviointiosaaminen vahvistuu ja kumuloituu kattavasti ammattikorkeakoulun eri yksiköissä arviointiyhteistyö on luonteeltaan myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta, mikä osaltaan tuottaa mahdollisuuksia oppia muiden kokemuksista ja näkemyksistä noudatetaan kehittävän arvioinnin periaatetta noudatetaan sovittuja eettisiä periaatteita tuotetaan dokumentoitua tietoa korkeakoulutuksen laadusta levitetään hyviä käytänteitä koko ammattikorkeakoulussa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman ristiinarviointi on järjestyksessään yhdeksäs ristiinarvointiraportti. Tämä on ensimmäinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kohdistuva ristiinarviointi. Aikaisemmat raportit on lueteltu liitteessä 1. Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 13

1.2 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma kuuluu Terveysala-tulosalueeseen. Terveysaikuiskoulutus-yksikkö perustettiin alkuvuodesta 2006. Koulutusohjelma on yksi Terveysala-tulosalueen kolmesta ylempään AMK-tutkintoon (myöhemmin YAMK) johtavasta koulutusohjelmasta. Se käynnistyi vuonna 2007, ja siihen on vuosittain otettu syyslukukaudella aloittaneet ryhmät. Muita YAMK-koulutusohjelmia ovat terveyden edistämisen (2005 ) ja kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma (2009 ). Niitä edelsi jatkotutkintokokeiluna ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma yhtenä toteutuskertana 2002 2005. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistuneiden määrä aikavälillä 1.1.2009 31.12.2012 on 70 opiskelijaa. Taulukko 1. Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaun hakija- ja aloituspaikkatilasto (AKYH) 2008 2012. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1. sij Kaikki palpa 1 valpa 2 hyväksytyt naiset miehet kaikki naiset miehet kaikki palpa palpa 2008 20 22 20 35 3 38 57 4 61 1,9 3,05 2009 24 27 25 51 5 56 68 9 77 2,24 3,08 2010 25 27 25 61 7 68 85 11 96 2,72 3,84 2011 18 20 18 65 4 69 104 7 111 3,83 6,17 2012 18 26 20 53 4 57 83 7 90 3,17 5,00 1 sisäinen hallituksen päätöksen mukainen aloituspaikkamäärä 2 valinnan mukainen aloituspaikka, koulutusohjelma hyväksyy Taulukosta 1 voidaan havaita, että hakijamäärät ovat viime vuosina kaikkien hakijoiden kohdalla vaihdelleet sadan hakijan molemmin puolin. Hakijamäärät ovat ensimmäisistä vuosista selvästi nousseet. Taulukosta 2 on havaittavissa, että koulutusohjelman eroamisprosentit ovat 15 27 prosentin luokkaa, kun asiaa tarkastellaan suhteessa aloittaneisiin. Opintojen kesto valmistuneiden opiskelijoiden osalta on Turun ammattikorkeakoulun opintorekisterin mukaan noin 2,2 vuotta. 14 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Taulukko 2. Koulutusohjelmassa aloittaneet, läsnä olevat ja eronneet välillä 2008 2012. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma aloittaneet läsnäolevat eronneet eronneet/ aloittaneet 2008 22 41 eronneet/ läsnäolevat 2009 27 49 6 22 % 12 % 2010 29 58 6 21 % 10 % 2011 20 53 3 15 % 5 % 2012 26 53 7 27 % 13 % Opetussuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman lähtökohtina ovat sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tapahtuvat muutokset (Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö 2012), kasvavat osaamisvaatimukset (esim. KASTE- ohjelma 2008 2011 ja 2012 2015, Työvoima 2025 -projekti, Terveys 2015 -kansanterveysohjelma ym.) sekä johtamisja kehittämisosaamiseen liittyvä kansainvälinen ja kansallinen näyttöön perustuva tieto. Koulutusohjelman avulla pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamisen laatua ja turvaamaan tarvittava henkilöstö erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveysalalla. Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyön perusteena ovat mm. koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan, Bolognan julistus, European Qualification Framework, kansallisen tutkintojen viitekehys (NQF= National qualifications system), opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016, Arene ry:n ECTS-projektin tuottama kompetenssiluokittelu, Turun ammattikorkeakoulun strategia sekä eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa kehitetty opetussuunnitelma. (Turun ammattikorkeakoulun SoleOps-järjestelmä.) Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten 2. syvällinen kuva asianomaisesta alasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamisen erittelyyn Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 15

3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4. työelämässä vaadittava viestintä- ja kielitaito 5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. (A423/2005) Opetussuunnitelma on rakennettu siten, että se mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Opiskelijan oppimista ja asiantuntijuuteen kasvua edesauttavat yksilölliset ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat. 1.3 Arvioinnin toteutus Koulutusohjelmien ristiinarvioinnit toteutetaan tulosalueiden tavoiteneuvotteluissa sovitussa järjestyksessä. Vararehtori ja kehityspäällikkö valmistelevat esityksen arvioitavista koulutusohjelmista. Rehtori päättää arvioitavista koulutusohjelmista ja nimittää arviointiryhmät. Ristiinarviointiryhmän peruskokoonpano on 7 8 henkilöä: puheenjohtaja, sihteeri, kehityspäällikkö, koulutuspäällikkö, opettajaedustajat (kaksi henkilöä, toisella tutkimus- ja kehitystyön kokemusta), kehittämisen tulosalueen edustaja sekä opiskelija. Tällä kokoonpanolla pyritään riittävän laaja-alaiseen näkemykseen arviointiprosessissa. Kokoonpanoa määritettäessä otetaan huomioon seuraavat kriteerit: laatutyön ja arvioitavan alan tuntemus strategioiden ja kehittämisen painopistealueiden tuntemus kaikkien ammattikorkeakoulun keskeisten toiminta-alueiden asiantuntemus (koulutus, tutkimus- ja kehitystyö, tukipalvelut) opiskelijaedustus tasapainoinen tulosalueiden johdon, opettajien, opiskelijoiden ja tukipalveluiden edustus. Ammattikorkeakoulun johtoryhmässä 24.3.2009 sovittiin, että suun terveydenhuollon koulutusohjelman osallistuu ristiinarviointiin. Terveysalan tulosalue oli kuitenkin toivonut ristiinarvioinitia sosiaali- ja terveysalan kehit- 16 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

tämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelmaan aikaisemmin esillä olleen koulutusohjelman sijasta. Rehtori piti tätä toivetta perusteltuna. Rehtori nimitti (rehtorin päätös 150; 12.12.2011) kehityspäällikön esityksestä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) arviointiryhmän jäsenet seuraavasti: Tanskanen Timo, koulutusjohtaja, puheenjohtaja (Taideakatemia) Helmi Satu, suunnittelija, sihteeri (Kehittäminen) Kantola Ismo, kehityspäällikkö (Kehittäminen) Eerola Osmo, yliopettaja (Tietoliikenne ja sähköinen kauppa) Koivisto Eija, yliopettaja (Hyvinvointipalvelut) Vaskikari Timo, koulutuspäällikkö (Tekniikka ympäristö ja talous) Hyyppä Ville, lehtori (Tekniikka ympäristö ja talous) Jaatinen Mikko, Opiskelijakunta TUO opiskelijajäsen Rehtorin päätöksen mukaan arviointiryhmän tulee tarkastella laadunvarmistuksen menettelyiden toimivuutta erityisesti seuraavissa osa-alueissa: opetuksen kehittäminen, opetuksen tavoitteiden ja opetusmenetelmien yhteensopivuus ja osaamisperustaisuus opetussuunnitelmissa. 1.4 Koulutusohjelmien ristiinarviointien eettiset periaatteet Koulutusohjelmien ristiinarviointien eettiset periaatteet on muotoiltu Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointien ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ristiinarviointimallin pohjalta seuraavasti: Ristiinarvioinnin ensisijaisena tarkoituksena on oppivan organisaation ajatuksen mukaisesti tukea koulutusohjelmien kehittymistä. Arviointiprosessin aikana tapahtuva keskustelu ja sen yhteydessä annettava palaute ovat luonteeltaan kehittävää ja muutosta tukevaa; ei valvovaa, tarkastavaa tai luokittelevaa. Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 17

Arviointitilanteet ovat luottamuksellisia. Ilman luottamusta ei synny kehittämistoiminnan edellyttämää avoimuutta ja rehellisyyttä. Arviointien palaute on rakentavaa, uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja tarjoavaa. Arviointi on läpinäkyvää. Johtopäätösten ja suositusten tulee perustua itsearviointiraporttiin, siihen liittyviin tilastotietoihin ja ar viointikeskusteluissa ilmenneisiin asioihin. Arvioinnin loppuraportti on julkinen. 1.5 Arvioinnin teemat ja kysymykset Arviointiteemat ja kysymykset perustuvat ammattikorkeakoulun strategioihin ja tavoitteisiin, ristiinarvioinnin tavoitteisiin sekä ammattikorkeakoulun arviointiosaamiseen ja aikaisempien ristiinarvointien tuomaan kokemukseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointi ja julkaisut ovat lisänneet tietoa arviointien tarpeista, tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Koulutusohjelman itsearviointia ohjaavat teemat, kysymykset ja pyydetyt näytöt olivat seuraavat: A Koulutusohjelman, opetussuunnitelman ja opetuksen suunnittelu Miten opetussuunnitelma laaditaan? Miten OPS-työ on vastuutettu ja ketkä siihen osallistuvat? Miten OPS-työssä suunnitellaan oppimisprosessi ja nk. luovien ratkaisujen käyttö? Millainen pedagoginen lähtökohta ohjaa opetussuunnitelman ja opetuksen suunnittelua? Miten koulutusohjelma huomioi uuden tutkimustiedon? Miten sille tehdään tilaa opetussuunnitelmissa? Miten TKI-toiminta kytketään kehittämiseen ja opetukseen? / Miten suunnitellaan tutkimus- ja kehittämistyön integrointi opetussuunnitelmaan? 18 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Miten koulutuksen työelämätarve on selvitetty? Miten/millä tavalla seurataan tutkinnon suorittaneiden työuraa? Miten/millä tavalla koulutusohjelmassa varmistetaan, että sen tavoitteet päivitetään ja vastaavat tulevaisuuden työelämän vaatimuksia? Millainen mekanismi/käytäntö tähän on? Arvioi koulutusohjelman työelämärelevanssia. Miten valikoituvat koulutusohjelman yhteistyötahot? Miten opintojen arviointi ja mitoitus suunnitellaan? Miten opintojaksopalautteen keruu on suunniteltu? Koulutusohjelma toimittaa näytön kolmesta kohdasta. B Opetus ja ohjaus Miten innovaatiopedagogiikka näkyy koulutusohjelman toiminnassa? Miten varmistetaan, että opetus on YAMK-tasoista? Mitä opetusmenetelmiä koulutusohjelmassa käytetään? Miten ajanmukaisia ne ovat? Arvioi, miten hyvin opetusmenetelmät sopivat oppimistavoitteisiin. Arvioi, miten AHOT-käytäntö toimii. Miten opiskelijoiden kanssa käydään HOPS-keskusteluja? Miten koulutusohjelmassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset taustat? Miten koulutusohjelmassa tunnistetaan opiskelijat, joiden opinnot ovat viivästyneet? Mitä toimenpiteitä tästä seuraa koulutusohjelmassa? Miten työelämäyhteyksiä ja tutkimus- ja kehitystyötä hyödynnetään opiskelijan oppimisessa ja opetuksessa? Miten opiskelijat saavat tietoa TKI-projekteista ja osallistumismahdollisuuksista? Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 19

Miten vaihtoehtoisilla tavoilla on voitu tukea opintojen etenemistä ja ehkäistä keskeyttämisiä? Mitä yhteistyötä koulutusohjelma tekee muiden koulutusohjelmien kanssa ja yli tulosaluerajojen? Millaista on koulutusohjelman opettajien yhteistyö opetuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa? Miten kansainvälistymisen näkökulma toteutuu? Kenen vastuulla tämä on? Kuinka suunnitellaan ja toteutetaan lähipäivien sisältö ja muu opiskelu? Miten tukipalvelut varmistetaan YAMK-opiskelijoille? Miten kehittämistehtävä toteutetaan? Mentorointi? Kolmikantamallin toteutuminen? Miten uutta tietoa hyödynnetään oppimistehtävissä ja kehittämishankkeessa? Koulutusohjelma toimittaa näytön kolmesta kohdasta. C Oppimisen ja toiminnan arviointi Miten arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista? Miten kehittämistehtävä arvioidaan? Miten arvioidaan kehittämistehtävän hyödyllisyyttä kohteelle? Miten arvioidaan, ovatko opiskelijat saavuttaneet koulutuksen tavoitteena olevat osaamistavoitteet (kompetenssit)? Miten opintojaksojen toteutuksen arviointi on järjestetty? Kuka arvioi opintojaksot? Miten työelämä osallistuu koulutusohjelman toteutuksen ja tulosten arviointiin? Miten koulutusohjelmassa kerätään opintojaksopalautetta? Millaisia ovat palautepäivän kokemukset koulutusohjelmassa? Miten aluevaikuttavuutta on seurattu ja dokumentoitu? 20 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Mitä etuja arvioidaan saavutetun kolmikantamallilla ja mentoroinnin kehittämisellä? Millaisia uudistuksia, uusia toimintamalleja, palveluja, tuotteita jne. on syntynyt? Koulutusohjelma toimittaa näytön kolmesta kohdasta. D Pedagoginen johtaminen ja kehittäminen Mitä koulutusohjelman yhteinen pedagoginen kehittäminen tarkoittaa käytännön toimintana? Milloin ja missä sitä tehdään? Mistä tiedetään, että pedagoginen kehittäminen on onnistunut? Millaiset opetusresurssit ovat? Miten opettajat rekrytoidaan? Mitkä ovat koulutusohjelman ajankohtaiset kehittämiskohteet? Miten koulutusohjelman saama palaute hyödynnetään OPS-työssä? (vrt. kohta A) Miten uusia vaikutteita saadaan ja hankitaan opetuksen sisältöjen ja menetelmien uudistamiseen? Miten usein ja millä tavalla opiskelijoiden kanssa käydään keskusteluja opetuksen kehittämisestä? Miten palautepäivän palautteet käsitellään ja mistä ne löytyvät? Miten opiskelijat ja opettajat saavat tiedon palautepäivän palautteesta? Kuka päättää, mihin asioihin palautteen perusteella tartutaan? Miten kehittämistyö dokumentoidaan ja miten siitä viestitään laajemmin koulutusohjelmassa ja tulosalueella? Kuvaa, miten tämä raportti on tehty ja ketkä ovat osallistuneet sen laatimiseen? Mitä yhteistyötä koulutusohjelma tekee muiden koulutusohjelmien kanssa ja yli tulosaluerajojen? Miten henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan? Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 21

Esittäkää kaksi kappaletta esimerkkejä siitä, miten arviointia ja palautetta on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Oheisten kysymysten lisäksi koulutusohjelman toivotaan tiivistämään taulukkomuotoon koulutusohjelman laadunhallinnan keskeisimmät vahvuudet ja kehittämiskohteet. Vahvuudet Kehittämiskohteet 1.6 Arviointiprosessi ja toteutus Koulutusohjelman arvioinnin kohteista ja arviointiprosessin aikatauluista käytiin keskustelua koulutusohjelman koulutuspäällikön ja tulosalueen koulutusjohtajan kanssa. Neuvotteluilla pyrittiin varmistamaan, että ristiinarviointi ei kuormita kohtuuttomasti koulutuspäällikköä eikä koulutusohjelman henkilökuntaa. Koulutuspäällikkö Pia Ahosen kanssa neuvoteltiin ristiinarvioinnin teemoista. Tässä yhteydessä sovittiin, että arvioinnissa keskitytään koulutusohjelman opetussuunnitelmatyöhön, arviointiin, opintojen kuormittavuuteen ja henkilökunnan hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelma laati itsearviointiraportin sovittujen teemojen ja kysymysten pohjalta. 22 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Kuvio 1. Koulutusohjelman ristiinarviointiprosessi. Itsearviointiraportin mukaan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelma kokosi itsearviointiraportin työryhmän avulla. Koulutuspäällikön lisäksi työryhmään kuuluivat kaksi koulutusohjelman vastaavaa opettajatuutoria, sihteeri ja laatuasiantuntija sekä koulutusohjelmasta valmistunut koulutussuunnittelija. Kysymysosiot jaettiin koulutusohjelman koulutuspäällikön ja opettajien kesken valmisteltaviksi. Lisäksi opiskelijanäkökulmaa pyydettiin koulutusohjelmasta valmistuneelta koulutussuunnittelijalta ja opiskelijaryhmän (YTEKES11, syksyllä 2011 ylemmässä tutkinnossa aloittaneet) opiskelijoilta. Prosessi eteni siten, että kukin vastuuhenkilö valmisteli oman osuutensa, joka välitettiin kommenttikierrokselle YTTE-tiimille. YTTE-tiimi muodostuu terveysalan YAMK-tutkintojen koulutusohjelmien opettajista. Kommentoidut versiot palautuivat takaisin koulutuspäällikölle, joka jatkoi kysymysten ja eri osien vastausten kokoamista ja tiivistämistä. Yhteen koottu luonnos lähetettiin jälleen YTTE-tiimin opettajakunnalle kommentoitavaksi. Työryhmä kokoon- Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 23

tui vielä ja käsitteli raporttia saatujen palautteiden perusteella. Valmisteltu raportti käsiteltiin YTTE-tiimissä 25.10.2012. Tiimissä koottiin yhdessä koulutusohjelman vahvuudet ja kehittämiskohteet -taulukko. Koulutuspäällikkö viimeisteli lähetettävän raportin. Arviointiryhmä perehtyi koulutusohjelman lähettämään itsearviointiraporttiin ja siihen liittyviin kirjallisiin näyttöihin huolellisesti. Arviointivierailua varten arviointiryhmä laati haastattelukysymykset. Haastateltavat ryhmät olivat koulutusohjelman johto, koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö, opettajat ja muu henkilökunta, opiskelijat sekä työelämämentorit. Arviointiryhmä oli valmistautunut haastatteluihin tutustumalla koulutusohjelman itsearviointiraporttiin ja siihen liittyviin koulutusohjelman valitsemiin kirjallisiin näyttöihin, pyydettyyn lisämateriaaliin sekä Turun ammattikorkeakoulun intranetiin (Messi), opetussuunnitelmiin SoleOps-järjestelmässä sekä OPTIMA-työtiloihin. Liitteessä 3 on arviointivierailun ohjelma. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelma arviointiprosessin kulku on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelmakoulutusohjelman arviointiprosessi. Ajankohta Vaihe Arviointiryhmän nimeäminen 14.8.2012 Ristiinarviointiin valmistautuminen ja aikataulutus koulutusjohtajan ja koulutuspäällikön kanssa 28.10.12 Itsearvioinnin tekeminen (koulutusohjelma) Neljä kokousta välillä 1.11 2.12.2012 3.12.2012 Arviointivierailu kevät 2013 Perehtyminen itsearviointiraporttiin ja taustamateriaaliin, arviointiryhmän koulutus, työjaosta ja vastuista sopiminen, arviointivierailuun valmistautuminen Raportointi (arviointiryhmän työskentelyä) 23.10.2013 Raportin julkistaminen ja arviointiryhmän palautetilaisuus koulutusohjelmalle 24 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

2 ARVIOINNIN TULOKSET Arvioinnin tulokset perustuvat Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (YAMK) koulutusohjelman laatimaan itsearviointiraporttiin, siihen liittyviin koulutusohjelman valitsemiin kirjallisiin näyttöihin (ks. liite 2) ja arviointiryhmän arviointivierailulla 3.12.2012 tekemiin haastatteluihin sekä Turun ammattikorkeakoulun Messi-intranettiin ja muihin saatavilla oleviin tilastotietoihin. 2.1 Koulutusohjelman pedagoginen johtaminen Koulutusohjelman tavoitteenasettelu ja toiminta vaikuttaa mietityltä ja jäsentyneeltä. Arviointiaineiston ja haastattelujen pohjalta toimintatavat vaikuttavat vakiintuneilta, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämistyön. Koulutuspäällikkö ohjaa prosesseja tulosalueen ja koulutusjohtajan linjausten mukaisesti. Työtä tehdään yhteisöllisesti tiimeissä ja suunnittelu dokumentoituu selkeästi. Dokumentaatiosta käy ilmi työnjako ja kehitystyön eteneminen. Tulosalueen ylempien tutkintojen koordinointia tehdään YTTE-tiimissä, mikä vaikuttaa hyvältä menettelytavalta, koska näin saadaan suunnitteluun laajempi koulutusohjelmarajat ylittävä näkökulma. Neuvottelukuntatoiminta ja koulutusohjelmassa käytössä olevan kolmikantamallin mukainen työelämäedustus näyttää olevan hyvin edustettuna kehitystyössä ja tavoitteenasettelussa. Koulutusohjelman tavoitteiden määrittelyssä käytetään apuna myös kansallista terveysalan verkostoa. Aikavälillä 2009 2012 koulutusohjelmasta on valmistunut 70 opiskelijaa ja eronnut 22 opiskelijaa. Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, mikä vastaa 1,5 vuoden päätoimista opiskelua. Tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kahdessa vuodessa. Aikuiskoulutukseen sitoutuminen vaatii opiskelijalta erityistä motivaatiota ja mahdollisuutta järjestää muu elämänsä siten, että opiskelulle jää riittävästi aikaa ja että se on taloudellisesti mahdollista. Yhteisvalinnan markkinointimateriaalissa (Turun ammattikorkeakoulun yhteishaku opas Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 25

2013) mainitaan, että opetukseen sisältyy lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa kahden päivän jaksoina sekä itsenäistä työskentelyä. Itsenäisen työskentelyn määrän ja kuormittavuuden arviointi on hakijalle vaikeaa, mikä tuli esiin myös opiskelijahaastatteluissa. Opintojen vaativuuden ja aikataulutuksen takia opiskelijat pitivät opintovapaan ottamista käytännössä välttämättömänä. Aikuiskoulutuksen toteutustapoja ja kuormittavuutta on syytä avata selkeämmin hakumarkkinoinnissa. Koulutusohjelmassa vallitsee hyvä ja eteenpäin katsova ilmapiiri. Henkilökunta on sitoutunutta työhönsä ja tavoitteenasettelu on korkealla. Arviointikeskusteluissa nousi esiin opettajien suuret työmäärät. Koulutuspäällikön mukaan työn tekemisen tapa on luonteenpiirteistä alalle. Ammattikorkeakoulun henkilöstöhallinnon mukaan koulutusohjelmassa työaikasuunnitelmat tehdään kuitenkin pääsääntöisesti normaaliin vuosityöaikaan, joten kokonaistyöajan mahdollisesti ylittävät tunnit jäävät kirjautumatta. Koulutusohjelman suunnittelutyön tukena toimii neuvottelukunta, joka tuo vahvan työelämänäkemyksen ja kokemuksen suunnittelun tueksi. Neuvottelukunnassa on ulkopuolisia edustajia kunnallisesta sosiaali- ja terveystoimesta sekä sairaanhoitopiiristä. Opiskelijakommenteissa nousi esiin koulutuksen vahva painottuminen julkisen sektorin toimintoihin. Nykyinen viitekehys huomioiden tämä on luontevaa, mutta huomioitaessa sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvat muutokset ja yksityisten palveluntoimijoiden lisääntyminen, on ehkä perusteltua täydentää neuvottelukuntaa myös yksityisen sektorin edustajalla. Koulutusohjelman toimintatavat vaikuttavat erittäin hyvään lopputulokseen pyrkiviltä, mikä aiheuttaa osittain menettelyiltään raskaita prosesseja. Opintojaksojen toteutussuunnitelmat tarjoavat useita vaihtoehtoisia toteutustapoja ja niitä on esitelty perusteellisesti. SoleOps-järjestelmän lisäksi toteutussuunnitelma löytyy yleensä Optima-verkko-opetusympäristöstä laajemmin avattuna tekstimuodossa ja Powerpoint-esityksenä. Opettajien haastattelussa todentui, että SoleOps-järjestelmässä olevat opintojaksojen tavoitekuvaukset kirjoitetaan toisinaan uudelleen helpommin ymmärrettävämpään muotoon Optimaalustan toteutussuunnitelmiin.. vastaavat opettajat tekee sit sen toteutussuunnitelman et nythän meil on tää, SoleOps mutta joskus se koetaan vähän haasteelliseks et sit halutaan koota ne tiedot vielä sinne OPTIMAan johonkin omaan, dokumenttiin mihin nää tulee sitten. 26 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Eri versioiden päivittäminen vaatii ylimääräistä työaikaa, mutta aiheuttaa myös prosessinhallinnallisen haasteen ristiriitaisen tiedon syntymisessä. Sole- Ops-järjestelmään tehty opintojaksokuvausteksti on yleisesti tavoitteenasettelultaan korkealle tähtäävää ja sanamuodoiltaan jäykkää. Opiskelijahaastattelussa kävi ilmi, ettei varsinainen opetussuunnitelmateksti avaudu sisällöllisesti opiskelijoille, vaan sen oheen tarvitaan erillistä dokumentaatiota. Opetussuunnitelma on hyvä kohdentaa opiskelijoille ja sanamuotojen tulee olla alan opiskelijoiden ymmärrettävissä, joten opetussuunnitelmien sanamuotoja on syytä yksinkertaistaa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta tutkinnon tavoitteenasetteluun eikä toteutukseen. Turun ammattikorkeakoulussa on 13 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joiden välillä tehdään verkostomaista yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Arviointiaineiston pohjalta näyttää siltä, että terveysalan ylempien tutkintojen osallistuminen YAMK-verkoston toimintaan on varsin vähäistä. Opiskelijoiden käytännön liikkuvuus ohjelmien välillä ja ylialaisesti suoritettujen opintopisteiden määrä vaikuttavat vähäisiltä. Vuonna 2014 voimaan tulevassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa YAMK-tutkintojen rahoitus muuttuu painoarvoltaan pienemmäksi. Näin ollen kaikkien YAMK-koulutusten yhteistä suunnittelua ja ylialaista toteutusta tulisi kehittää kustannustehokkaan toimintarakenteen tukemiseksi. Opiskelijahaastatteluissa nousi esiin, että opiskelijat kaipaisivat syventämismahdollisuuksia mm. talousjohtamisen osaamiseen, jonka opetuksen tarjontaa olisi mahdollista suunnitella ylialaisesti toteutettavaksi. Näin olisi myös mahdollista hyödyntää tehokkaammin oppilaitoksessa olevaa päätoimista osaamisresurssia. Rauhalan (2013, 42) selvityksessä Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen pysyvästä strategisesta integraatiosta tuodaan yhtenä vaihtoehtona esille YAMK-tutkintojen kohdalla yhteisen Graduate School -toteutusorganisaation muodostaminen. Toiminnassa molempien YAMK-tutkinnot olisivat haussa yhtenä hakukohteena, lähiopetus tapahtuisi vuorotellen Turussa tai Porissa, opiskelijat kirjattaisiin opiskelijoiksi siihen ammattikorkeakouluun, jolla on kyseisen tutkinnon tutkinnonanto-oikeus ja kyseinen AMK saisi myös rahoituksen tutkinnoista ja opintosuorituksista. Järjestelyillä turvattaisiin nykyistä paremmin ylemmän korkeakoulututkintotason edellyttämät monipuolisemmat opetusresurssit. Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 27

2.2 Opetussuunnitelmatyö YAMK-tutkinnoissa opetussuunnitelman kehittämisprosessia ohjaa eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti tasolla 7 (EQF) kuvatut tiedot, taidot ja kompetenssit. Turun ammattikorkeakoulun toimintasäännössä määritetään, että koulutuspäällikkö vastaa koulutusohjelman opetussuunnitelmatyöstä. Koulutusohjelmassa koulutuspäällikkö organisoi opetussuunnitelman valmistelun ja kehittämistyön yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Koulutusohjelmassa on muodostettu useita tiimejä, jotka suunnittelevat opetusta. YAMK-koulutuksen YTTE-tiimi on toiminut vuodesta 2005 alkaen. Tiimin vetäjänä toimii koulutuspäällikkö, ja siihen kuuluu kahdeksan opettajajäsentä sekä ryhmien opiskelijaedustajat. YTTE-tiimin opettajajäsenet muodostavat sisältötiimit, jotka vastaavat laajojen opintokokonaisuuksien ja moduulien suunnittelusta. Opetussuunnitelman toteutusta seurataan opetussuunnitelma- ja toteutussuunnitelmatasolla YTTE- ja sisältötiimeissä sekä opintojaksojen toteutussuunnitelmatasolla opettajatyöparien kesken. Opetussuunnitelmaa ja sen sisältöä arvioidaan YTTE-tiimin kokouksissa kokonaisuutena lukukausittain. Opetussuunnitelman päivittäminen vuositasolla tapahtuu johdonmukaisesti OPS-työryhmässä. Opintojaksojen suunnittelun yhteydessä opintojaksoille on asetettu tavoitteet sekä valittu tiettyjä kompetensseja koulutusohjelman yleisistä kompetensseista. Haastatteluissa nousi kuitenkin esille, että taulukkomuodossa esitetyt kompetenssit eivät kaikilta osin ole olleet riittävän hyvin näkyvillä opiskelijoille, joten niiden selkiyttämiseen ja avaamiseen opiskelijoille opintojen aikana tulisi kiinnittää laajempaa huomiota. Opiskelijoiden, opettajien, työelämän ja johdon antama palaute käsitellään vuosittain ja sen perusteella käynnistetään OPS-työskentely. OPS-työryhmässä valmistellaan ja työstetään opetussuunnitelmiin liittyvät uudistukset. Lisäksi sovitaan edellisiin opetussuunnitelmiin tehtävistä korjauksista ja opintojaksojen sijoittelusta lukukausille. Työryhmän muodostamisen yhteydessä määritellään aikataulut ja vastuut. Tässä yhteydessä on pyritty hyödyntämään sekä opiskelija- että opettajapalautetta. Esimerkiksi opintojaksojen ajalliseen sijoitteluun on tehty viimeisten vuosien aikana hienoisia muutoksia, joilla on pyritty varmistamaan oppimisprosessin etenemisen loogisuus ja oikea-aikaisuus opiskelijan oppimisen sekä ammatillisen kasvun kannalta. Opiskelijapalautteessa opetussuunnitelmia arvioitiin osin monimutkaisiksi ja vaikeaselkoisiksi. 28 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 168

Arviointiryhmä ehdottaa seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella kiinnitettäväksi erityistä huomiota osaamisperusteisuuden selkeään ja konkreettiseen kuvaamiseen tekstitasolla. Arviointiryhmä teetti opettajille ja koulutuspäällikölle arviointihaastattelun aluksi luonnostelutehtävän: Kuvatkaa ja kertokaa esimerkiksi mind map -tyylisesti, miten ja millä tavalla koulutusohjelman opetussuunnitelma tehdään? Prosessia kuvaava keskustelu nosti sekä koulutuspäällikön että opettajaryhmän haastatteluissa esiin samoja teemoja ja toimintatapoja eri näkökulmista. Keskustelun perusteella voidaan todeta, että opettajilla ja koulutuspäälliköllä on yhtenevä näkemys opetussuunnitelmatyön prosessista, sen toimijoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Koulutuspäällikkö kuvasi omassa osuudessaan laajemmin koulutusohjelman kehitystä vuosien saatossa ja suhteessa laajempaan kansalliseen viitekehykseen. Kuvauksesta ja keskustelusta kävi hyvin selville, että koulutuspäälliköllä on selkeä näkemys siitä, miten opetussuunnitelmatyö organisoidaan koulutusohjelmassa ja ketkä ovat siinä osallisina. Opettajien parityönä laatimasta kuvauksesta ja keskustelusta on selvästi havaittavissa, että opettajilla on jäsentynyt käsitys opetussuunnitelmantyön etenemisestä sekä osapuolista, jotka vaikuttavat sen muodostumiseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyö on organisoitunut hyvin, ja se vastaa tutkintosääntöä ja voimassaolevia prosesseja. Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon ammattikorkeakoulun tehtävän mukainen työelämälähtöisyys. Kehittäminen toteutuu PDCA- syklin (Plan, Do, Check, Act) 1 mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalalla on isoja toimijoita ja vakiintuneita hierarkkisia rakenteita. Toimialaan kohdistuu paljon yhteiskunnallisia muutospaineita, joten kehittämistyössä tulee kyetä arvioimaan muutostilannetta pitkällä aikavälillä. Koulutusohjelmasta valmistuvat tulevat toimimaan useita vuosia esimiehinä erilaisissa muutosprosesseissa, mihin tulee edelleen kiinnittää huomiota opetussuunnitelmatyössä. 1 Turun ammattikorkeakoulussa laadunvarmistus ymmärretään Edward Demingin jatkuvan parantamisen laatusyklin (PDCA-sykli) mukaisena toimintana, joka sisältää tavoitteiden asettamisen, käytännön soveltamisen, arvioinnin ja parantamisen. Työelämälähtöistä korkeakoulutusta kolmikantamallilla 29