Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 200. Tutkinnosta on valmistunut 10 henkilöä. Tässä artikkelissa arvioidaan kyseisen koulutuksen sisältöjä uuden teoriatiedon sekä käytännöllisen tiedon tuottajana sekä kehittämistarpeita opiskelijoilta kerätyn laadullisen (n=10) aineiston pohjalta. Tulosten mukaan opiskelijat saivat eniten uutta teoreettista tietoa prosessi- ja laatujohtamisesta sekä strategisesta johtamisesta. Eniten käytännöllistä tietoa ja asiantuntijana kehittymistä kertyi asiakkuuksien johtamisen ja laatujohtamisen sisällöistä. Opiskelijat arvostivat koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laajaa sisältöä sekä tiimityöskentelyn toteutusta. Koulutusaika todettiin liian lyhyeksi ja kurssien järjestykseen sekä sijoitteluun toivottiin muutoksia. Tulokset osoittavat, että ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille asetutut tavoitteet täyttyvät lähes kiitettävästi muilta osin paitsi kielitaidon ja kansainvälisyyden osalta, joita mahdollisuuksia tulisi lisätä. Asiasanat: johtaminen, koulutus, teoriatieto, käytännöllinen tieto, koulutusaika, kehittämistarpeet JOHDANTO Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on aloitettu Suomenna 2000-luvun alkupuoliskolla ensin kokeiluluonteisesti ja sitten vakinaistettu vuonna 200, missä yhteydessä myös määriteltiin asetuksen tasolla, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. (Asetus 2/200), mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi hakea samoja työtehtäviä kuin tiedekorkeakoulusta valmistunut maisteri. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuudeksi on määritelty 0 tai 90 opintopistettä. Opinnot sisältävät syventäviä opintoja, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyön (Asetus ammattikorkeakouluista 112/201) Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella henkilöllä on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; ) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; ) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (Asetus ammattikorkeakouluista 112/201, ) Tutkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea henkilö, jolla on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muun soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen

2 vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työkokemuksen tulee olla kertynyt koulutuksen alkuun mennessä. (Ammattikorkeakoululaki 92/201). Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutusta järjestetään yli kymmenessä ammattikorkeakoulussa Suomessa. Osa hakijoista toimii jo esimiestehtävissä ennen koulutukseen hakeutumista ja OPALA-kyselyn mukaan noin 0 % toimii koulutuksen jälkeen esimiesasemassa (Mettiäinen, Mäkinen & Laaksonen 201). Ammattikorkeakoulut voivat itse määritellä YAMK-tutkintojen sisällöt, joten kehittämisen ja johtamisenkin tutkinnoissa on eroavuuksia eri ammattikorkeakoulujen välillä. Tampereen ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutus alkoi vuonna 200. Koulutuksesta on valmistunut vuoden 201 loppuun mennessä 10 opiskelijaa ja vuosittainen sisäänottomäärä on 2-2 uutta opiskelijaa. Tämän artikkelin kohderyhmänä on 1YSOTE-ryhmä (N=2), joka aloitti opiskelun vuoden 201 syksyllä. 1YSOTE-ryhmän opiskelijoista yli puolella on sairaanhoitajan AMK-tutkinto, noin 1/-osalla sosionomin AMK-tutkinto ja muutamalla bioanalyytikon sekä röntgenhoitajan tutkinto. Koulutuksen syventävät opinnot on määritelty kukin opintopisteen kursseiksi, joiden sisältöalueet perustuvat aikaisempaan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon eli näyttöön johtamisen keskeisistä osa-alueista. Opintojen uudistuksen yhteydessä vuosina kerättiin tietoa myös Pirkanmaan kuntien johtavilta sosiaali- ja terveysalan viranhaltijoilta teemahaastattelujen merkeissä. Haastatteluista saatiin hyvää palautetta johtamisen kokonaisuuksien kehittämiseen. Tässä artikkelissa esitetään tulokset 1YSOTEryhmälle suunnatusta teemakyselystä, missä opiskelijoilla oli mahdollisuus arvioida koulutuksen sisältöjä ja esittää koulutuksen kehittämistarpeita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tutkinnon sisällön uutuusarvoa opiskelijoille ja tavoitteena koulutuksen sisällöllinen sekä toiminnallinen kehittäminen. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mitkä johtamisen osa-alueet ovat antaneet opiskelijoille eniten teoreettista ja käytännöllistä tietoa 2. Missä johtamisen osa-alueissa opiskelijat kokevat kehittyneensä koulutuksen aikana?. Mitkä asiat onnistuivat hyvin koulutuksen toteutuksessa?. Mitä kehittämistä opiskelijoiden mielestä on sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutuksessa? AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin sähköisenä teemoitettuna kyselynä, missä teemakysymyksiä sisältävä lomake lähetettiin 1YSOTE-ryhmästä valmistuville opiskelijoille (n=18) sähköpostin välitykselle marraskuussa 201. Opiskelijat saivat vastata kyselyyn itselle sopivana ajankohtana ja palauttaa lomakkeen sähköisesti vastuuopettajalle ennen valmistumista. Vastauksia palautettiin 10 kappaletta. Aineiston avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla vastausten sisällöt tutkimusteemojen kannalta olennaisiin aiheisiin ja sen jälkeen ryhmittelemällä aiheet teemoittain. (Eskola & Suoranta 2008). Aineistoa analysoitiin myös sisällön erittelyllä, missä laskettiin manuaalisesti frekvenssejä (Tuomi & Sarajärvi 201). TULOKSET Opiskelijoiden vastaukset osoittavat, että eniten uutta teoriatietoa saatiin Prosessi- ja Laatujohtamisen sekä Strategisen johtamisen kursseista. Vähiten uutta teoriatietoa saatiin

3 Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön sekä Henkilöstöjohtamisen kurssista. (Kuvio 1.) Kymmenestä opiskelijasta viisi arvioi saaneensa kaikilta kursseilta uutta teoreettista tietoa. Prosessijohtaminen 10 Laatujohtaminen 9 Strateginen johtaminen 9 Talousjohtaminen 8 Asiakkuuksien johtaminen Projektijohtaminen Tutkimusprosessi ja tutkimusmenetelmät Organisaation johtaminen Opinnäytetyöprosessi Näyttöön perustuva toiminta/kirjallisuuskatsaus f Henkilöstöjohtaminen Vapaasti valittavat Sote toimintaympäristö Kehittyminen Käytäntö Teoria Kuvio 1. Opiskelijoiden arvio siitä, mitkä kurssit sisälsivät eniten teoreettista ja käytännöllistä tietoa ja missä johtamisen osa-alueissa opiskelijat kokivat kehittyneensä opiskelun aikana (n=10). Opiskelijat saivat eniten uutta käytännöllistä tietoa eniten Asiakkuuksien johtamisen ja Laatujohtamisen kursseista. Lähes yhtä paljon uutta käytännöllistä tietoa saatiin myös Henkilöstöjohtamisesta, opinnäytetyöprosessista, Talous-, Prosessi- ja Laatujohtamisesta sekä Strategisesta johtamisesta. (Kuvio 1.) Kolme opiskelijaa arvioi saaneensa kaikilta kursseilta uutta käytännöllistä tietoa. Tulosten mukaan opiskelijat kokivat kehittyneensä eniten Asiakkuuksien johtamisessa ja Laatujohtamisessa sekä lähes yhtä paljon Strategisessa johtamisessa ja Prosessijohtamisessa. (kuvio 1.) Kymmenestä vastaajasta neljä koki kehittyneensä kaikissa johtamisen osa-alueissa. Seuraavassa opiskelijoiden kokemuksia mm. johtajuuteen kehittymisestä: johtajuus minussa on herännyt aivan uudella tavalla ja ymmärrän nyt monia johtamisen asioita uusista näkökulmista Oma johtajuusajattelu kokonaisuutena on kehittynyt ja vahvistunut mielestäni aika suurinkin askelin Eniten uskon koulutuksen antaneen kuitenkin varmuutta esimiehenä toimimiseen Opin millainen esimies en halua olla ja toisaalta taas millainen haluan olla

4 Osa opiskelijoista toivoi lisää juridista tietoa henkilöstöhallinnosta, työharjoittelua ja enemmän luentoja. Muutamien mielestä kaikki kurssit toteutettiin liian nopeasti, pintaraapaisuna. Kurssien päällekkäisyys tuotti myös haasteita ja kurssiaikataulujen sekä - järjestyksen suunnitteluun ehdotettiin tasaisempaa toteuttamista. Opiskeluajan pidentäminen kahteen vuoteen sai laajan kannatuksen. Opiskelu todettiin tiiviiksi ja raskaaksi sekä mahdottomaksi suorittaa työn ohessa ilman opintovapaata. Tulosten mukaan koulutus onnistui kokonaisuutena kuitenkin hyvin, kurssit olivat antoisia ja järjestelyt sekä aikataulut toimivat pääsääntöisesti hyvin. Osa opiskelijoista koki voimaantuneensa koulutuksen aikana ja saaneensa enemmän rohkeutta sekä esiintymisvarmuutta. Erityistä kiitosta saivat toteutettu tiimityöskentely sekä projektitoiminta ja käytännön tehtävät. Yhden projektin yhteydessä toteutettu lyhyt kv-vaihto arvioitiin merkittäväksi kansainvälisyyden lisäämisen välineeksi. JOHTOPÄÄTÖKSET YAMK-koulutuksen ensimmäiseen tavoitteeseen, laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä (Asetus ammattikorkeakouluista 112/201) on tulosten mukaan päästy laaja-alaisuuden ja teoriatiedon alueella, sillä kuviosta 1 voidaan nähdä, että lähes kaikissa kursseissa teoriatieto ylittää käytännöllisen tiedon osuuden opiskelijoiden arvioissa. Tutkinnon kurssien sisältöalueet kattavat laajasti koko johtamisen alueen. Hankitun tiedon syvällisyyttä ei voida tässä tutkimuksessa arvioida, mutta sitä on arvioitu jokaisen kurssin yhteydessä kirjallisilla ja suullisilla näytöillä, joista opiskelijat ovat saaneet kunkin kurssin osalta numeron tutkintotodistukseen. YAMK-koulutuksen toiseen tavoitteeseen, syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä (Asetus ammattikorkeakouluista 112/201,), voidaan todeta tulosten perusteella, että opiskelijat ovat saaneet opiskelun aikana laajemman ja syvällisemmän kuvan omasta ammattialastaan, opiskelu on vahvistanut edelleen opiskelijoiden valmiuksia seurata ja eritellä alan tutkimustietoa. Kolmanteen YAMK-koulutuksen tavoitteeseen, valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen (Asetus ammattikorkeakouluista 112/201) koulutus vastaa myös hyvin. Myös viestintätaidot ovat kehittyneet opiskelijoilla monien esitysten ja työelämäyhteyksien kautta (neljäs YAMK-koulutuksen tavoite: Asetus ammattikorkeakouluista 112/201). Kielitaidon kohentuminen on koulutuksen aikana riippunut lähinnä opiskelijan omasta aktiivisuudesta lukea kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita. Osalla kielitaidon ja kansainvälisyyden kehittymiseen vaikutti positiivisesti lyhyt kv-vaihto. Opiskelijoiden kasvaminen johtajuuteen koulutuksen aikana nousee vastauksista esille hienolla tavalla. Koulutuksen sisällöt vastaavat tämän päivän tarpeita ja toteutettu työelämälähtöisyys koettiin hyvänä projektien ja tehtävien kautta. Erikoisesti opiskelijat arvostivat tiimityötä. Opiskeluajan pidentäminen kahteen vuoteen koettiin tarpeelliseksi sekä kurssiaikataulujen parempi järjestelyt.

5 KIRJOITTAJA Hannele Laaksonen Terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyshallintotiede yliopettaja johtaminen, työhyvinvointi LÄHTEET Ammattikorkeakoululaki 92/201 Eskola, J. & Suoranta, J. (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus. Mettiäinen, S., Mäkinen, T. & Laaksonen, H. (201). Auditointiraportti 201. Moniste. TAMK. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (201). Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 10 uudistettu painos. Vanhaa: Hansaprint. Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 2/200. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 112/201