KAAVASELOSTUS LOIMAAN KAUPUNKI VIRTTAAN KYLÄN ASEMAKAAVA TYÖNUMERO: E24162 PÄIVÄYS: 12.8. 2015, TARK. 9.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy
- 2 - LOIMAAN KAUPUNKI VIRTTAAN KYLÄN ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaava on Virttaan vanhan kyläalueen ensimmäinen, ja sillä sekä todetaan nykyisiä olosuhteita että osoitetaan uusia rakentamis-, teknisiä ja suojeluvarauksia. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 419-440, osa korttelista 413 sekä virkistys-, maa- ja metsätalous-, erityis- ja katualuetta. Kaavan tarkoitus Alue sijaitsee Loimaan kaupungin pohjoisosassa, entisen Alastaron kunnan alueella. Asemakaava käsittää Virttaan kylän vanhan kyläkeskustan. Asemakaava-alue on näin ollen pitkälti rakennettu, ja kaavan luonne on pitkälti toteava, säilyttävä ja toisaalta kylärakenteen tiivistymistä mahdollistava. Asemakaavoituksen tarkoituksena on ohjata jatkossakin tiiviin kyläalueen maankäytön kehitystä ja edistää mm. jätevesiviemäröinnin toteutusta.
- 3-2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - asemakaavoituksen käynnistämisestä kuulutettiin kaavoitusohjelmassa 2010 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.11. 2010 - kaavan vireille tulosta kuulutettiin paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla - kaupunki pitää ajan tasalla asemakaavan pohjakarttaa - viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu) järjestettiin 18.2. 2011 - kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville 24.5. - 22.6. 2011 väliseksi ajaksi - yleisötilaisuus järjestettiin 8.6. 2011 - kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen asemakaavaehdotuksen 9.6. 2014 ( 203) - kaavaehdotus 1 asetettiin nähtäville 28.8. - 29.9. 2014 väliseksi ajaksi - viranomaisneuvottelu järjestettiin 11.6. 2015 - kaupunginhallitus hyväksyi toisen asemakaavaehdotuksen - kaavaehdotus 2 asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat - kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan - kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan - kuulutus kaavan voimaantulosta
- 4-3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Yleiskuvaus Kaava-alue käsittää pääosan Virttaan kylän vanhinta kyläaluetta, jossa sekä taajaman rakenne että sen rakennuskanta on pääosin suhteellisen iäkästä. Tiivein asutus keskittyy vanhan kauppareitin, Huovintien varrelle, joka nimellä Virttaanraitti toimii edelleen alueen kokoojaväylänä tuoreempaan kantatieliittymäänsä saakka. Alue käsittää sekä keskeisiä tilakeskuksia osin vanhoilla kylätonteilla että kylämäisempää pienasutusta. Kylätaajaman julkisia ja yhteisöllisiä kiinnekohtia ovat alakoulu, kirkko, hautausmaa ja työväentalo sekä nykyinen kyläkauppa. 1940-lukua edeltävältä ajalta peräisin olevia rakennuksia ja talonpaikkoja /pihapiirejä on suhteessa huomattava määrä. Myös 1970- ja 1980-luvuilla toteutettuja pientaloja on jonkin verran: sen sijaan uudempia on niukemmin. Leimallisimpia alueita ovat vanhat tilakeskukset, kirkkomaan ja koulun ympäristö Kirkkokaaren varren vanhoine tervapalstatontteineen sekä työväentalon ympäristössä raitin varrelle rakentunut kokonaisuutena arvokas asuinrakennuskanta. Näillä alueilla ovat myös arvokkaimmat yksittäiset rakennukset ja rakennuskokonaisuudet. Myös Keihäskoskentien varressa on sopusuhtaista pienimittakaavaista vanhaa asuinrakentamista samoin kuin muutamia uudempia omakotitaloja. Alueen ulkopuolelle jäävät mm. jo aiemmin asemakaavoitetut entisen Virttaan sahan ja uudemmat omakotitaloalueet sekä suurin osa kylärakenteeseen liittyvistä rakentamattomista maa- ja metsätalousalueista. Kyläympäristö Osa alueen kylämiljöön kuvauksesta alueelta on sisällytetty erilliseen valokuvaliitteeseen. Rakennusinventoinnin ollessa yli 20 vuotta vanha on myös alueen rakennuskantaa tarkasteltu liitteessä suhteellisen yksityiskohtaisesti. Liite 2 Miljöö, vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Tiennimikyltit ovat kylän omaa mallia. Kylää kantatielle päin.
- 5-3.2 Inventoinnit Kulttuuriympäristö Alueen rakennuskanta on inventoitu vuonna 1989, ja inventointi on jonkin verran vanhentunut. Alueen rakennuskantaa on tarkasteltu maastokäynnein. Liite 2 Miljöö, vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Virttaanraittia/Huovintietä. Eteläpäässä Huovintien linjaus on Puremantien jatke. Kylän raitti on maankäyttö- ja rakennuslain ja valtioneuvoston päätöksen mukaista valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, osa Huovintietä. Valtion maantienä ylläpidetyn tien linjaus voi olla hieman muuttunut, mutta kylän tiiviin asutuksen alueella se todennäköisesti sijoittuu vanhan maantien linjaan. Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Huovintie on nimenä kansanomainen, eikä sen rajaukselle ole olemassa virallista määritettä. Huovintieksi kutsuttu tie oli osa keskiaikaista Turku-Ulvila-Pohjanmaa maantietä. - - Huovintie oli osa keskiaikaista yleistä maantieverkkoa, joka yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan hallintokeskuksia, kaupunkeja ja kauppapaikkoja. - - Huovintien linjaus vastaa pääosin 1760-luvun tilannetta, joskin vanhempien lähdetietojen perusteella tien keskiaikaiseen linjaukseen tuli muutoksia vasta 1700-luvun loppupuolella. - - Aina 1670-luvulle saakka Oripään ja Virttaan kautta kulkenut Huovintie oli osa tieyhteyttä Turusta Pohjanmaalle. Kaukoreittinä Huovintien merkitys oli laajimmillaan keskiajalla. Turun ja Pohjanmaan välinen postilinja, Turku-Oripää-Harjavalta-Huittinen-Tyrvää-Kyrönkankaantie, perustettiin 1640-luvulla. Pohjanmaan rantatien valmistuminen ja postilinjan siirtyminen rantatielle 1680-luvulla johtivat Huovintien muuttumisen paikallistieksi. - - Tien oikaisuja Huovin tiellä tehtiin vähän ja ne säilyivät osana paikallista tieverkkoa. 1950-luvulla rakennettiin uudet kaupunkeja yhdistävät ja kaukoliikennettä palvelevat valtatiet. Lähde: http://www.rky.fi/ Jo rakennusinventoinnin yhteydessä dokumentoitu kylärakenteen itälaidalle ryhmittyvä tervahautavyöhyke tarkistettiin maastossa maakunta-arkkitehdin toimesta vielä elokuussa 2015. Historiallisen ajan muinaisjäännöksinä todettiin säilyneiksi yhteensä neljä kohdetta: Keto-Heikkilän, Kylä-Heikkilän, Tuomolan ja Tätilän tervahaudat. Lisäksi maastossa on vielä näkyvissä muistitiedon perusteella paikannettujen vähintään suultaan tuhoutuneiden tervahautojen jälkiä. Tuomolan selvästi näkyvissä oleva kohde oli merkitty ennestään muinaisjäännösrekisteriin ja kolme muuta merkittiin 2015. Nimi Kohdenumero Kiinteistö Keto-Heikkilän tervahauta 1000026766 Tervaskanto 1:117 Kylä-Heikkilän tervahauta 1000026765 Tervatöykkä 1:60 Tuomolan tervahauta 1000006163 Tervarinne 4:61 Tätilän tervahauta 1000026767 Alaranta 5:6
- 6 - Otteita muinaisjäännösrekisteristä: Virttaan Kirkkokujalla (nyk. Kirkkokaari) tiedetään vuodelta 1872 peräisin olevan kartan sekä muistitiedon mukaan olleen ainakin 9 tervahautaa, joista neljä on säilynyt nykypäiviin. Kaikki säilyneet tervahaudat on rakennettu suurista kivilohkoista. Kirkkokujan tervahaudat on kartoitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennusinventoinnissa vuonna 1989 (Tuija Vuori). Tervahaudat sijaitsevat Virttaan kirkosta 170-400 metriä kaakkoon, noin 280 metrin pituisella matkalla. Ne sijaitsevat melko jyrkässä itärinteessä, joka rajautuuu Tokkeenojaan. Maa tonteilla on paikkapaikoin hyvin mustaa. Kaikkien jäljellä olevien tervahautojen suut ovat itään päin. Osalla tonteista (Alaranta, tervarinne) on kyläläisten mukaan vielä 1900-luvun alussa ollut jäljellä hirsisiä terva-aittoja ja hiilikoppeja. Tuija Vuori kuvaa tervahautoja näin: Tervahautojen suut on tehty kookkaista kivilohkareista. Suuaukko on noin 1,5 metriä leveä ja korkea. Tervahautojen suut ovat noin 7 metriä pitkiä ja kapenevat syvyyssuunnassa. Kivisen suun yläpuolella on ollut kiviä ja suuri savinen vati, jonka keskiosan pohja on reunoja syvempänä. Saviseen vatiin kasattiin tervakset, ja tästä terva valui tervahaudan suulle, jossa oli puinen ruuhi. Puinen ruuhi on jäljellä mm. Alarannan tervahaudassa. -- Keto-Heikkilän tervahauta -- sijaitsee jyrkässä itään laskevassa rinteessä. Siitä noin parikymmentä metriä etelään on rinteessä havaittavissa hyvin mustaa maata, joka on mahdollisesti peräisin Kurjen tervahaudasta. -- Kylä-Heikkilän tervahaudan ympäristö on täysin pusikoitunut--. -- Tuomolan tervahaudan jäännökset -- sijaitsevat omakotitalon tasoitetulla pihalla. Tervahaudan suuaukko, joka osoittaa itään, on muodoltaan kiilamainen ja vuorattu suurilla kivipaasilla. Yhteen suuaukon paasista on hakattu vuosiluku 1804. -- Alarannan tontilla on ollut kaksi tervahautaa --, joista eteläisempi on säilynyt. Tarkastushetkellä tontilla oli autotallin perustuksen kaivaminen käynnissä. Maassa näkyi runsaasti mustaa maata. Samoin talon perunapelto oli kauttaaltaan mustaa maata. Säilynyt tervahauta sijaitsee aivan tontin itäreunassa. Kylä-Heikkilän tervahaudan suu. Keto-Heikkilän tervahauta. Tuomolan tervahauta. Tätilän tervahauta pihan suunnasta.
- 7 - Luonnonympäristö Virttaan voimaan tulemattoman osayleiskaavan laadinnan yhteydessä laaditussa luontoarvojen perusselvityksessä (Suomen Luontotieto Oy 11/ 2008) on asemakaavaalueelta noteerattu seutukaavan suojelukohde, keskustan mäntyharjanne. Sillä on lähinnä maisemallista merkitystä. Asemakaava-alueen luontoselvityksessä vuodelta 2012 on noteerattu erityisenä kohteena ainoastaan kantatien varressa hieman pohjoisemmaksi edellisestä sijoittuva korpimainen lehtoalue, joka on arvioitavissa Metsälain 10 tarkoittamaksi erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi (lehto) ja potentiaaliseksi liito-oravan elinympäristöksi (joskaan lohko ei ilmeisesti ole asuttu). Liite 3 Luontoselvitys Meluolosuhteet Kesällä 2015 kantatieliikennemelun tutkimiseksi laaditun selvityksen (Ramboll 2015) ennusteiden mukaan eivät meluarvot ylity monellakaan kaava-alueen tontilla. Olevien tilakeskusten lisäksi ainoastaan muutamalla pientalotontilla tulee erityisesti huolehtia lainmukaiset meluarvot alittavien ulko-oleskelualueiden järjestämisestä. Liite 4 Meluselvitys Pilaantuneet maat Alueella on kolme PIMA-kohdetta, joista yhden osalta (entinen Virttis-jakeluasema) on maaperän kunnostus ollut vireillä. Kahden osalta (Virttaan Shell ja Osuusliikkeen tontti) kunnostustarvetta on vielä. Kohteet on huomioitava kaavassa. 3.3 Maanomistus Suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa. 3.4 Pohjakartta Loimaan kaupunki pitää yllä asemakaavan pohjakarttaa. 3.5 Liikenne ja palvelut Alue rakentuu kyläraitin, vanhan maantien varaan, jonka kautta on lähinnä paikallisliikennettä. Aluetta sivuava kantatie 41 Aura-Huittinen on merkittävä yhteys mm. sekä Turkuun että liittyvän tiestön kautta Loimaan keskustan ja Alastaron keskustaajaman suuntiin. Kantatien pääliittymä Virttaan suuntaan tulee jatkossakin olemaan Virttaanraitin suora liittymä. Sen sijaan Puremantien liittymä tulee jatkossa poistumaan liittymien läheisyyden vuoksi ja mahdollisen Isoniityntien liittymän porrastuksen yhteydessä. Kantatieyhteyden ansiosta sekä osittain läheisen moottoriurheiluradan ansiosta Virttaanraitin eteläisen liittymän tuntumassa on kaksi lounasravintola-kahvilaa sekä polttoaineenjakelupiste. Lisäksi raitin varressa on kyläkauppa.
- 8-3.6 Yhdyskuntatekniikka Alueella on vesijohtoverkosto. Virttaa-Alastaro-siirtoviemäri on vasta valmistunut, ja osalle kylää on rakennettu liittyvää viemäriverkkoa jo vuodesta 2012 lähtien. Ensimmäisessä vaiheessa viemäröinti koskee eteläpuolista pientalo- ja teollisuusaluetta sekä kaava-alueella kyläkeskustan etelä- ja itäosaa. Asemakaavoituksen yhteydessä on kevyesti tarkasteltu viemäröintimahdollisuuksien kehittymistä jatkossa.
- 9-3.7 Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Loimaan seudun maakuntakaava on Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 13.12. 2010 hyväksymä ja ympäristöministeriön 20.3. 2013 vahvistama. Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset alueella A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. A301 Virttaan taajama sm KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS TIE Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat historialliset tiet. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tien linjaukseen tai tasaukseen ei saa tehdä muutoksia ilman erityisiä kulttuurihistoriallisia tavoitteita. Suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. sm5033 Huovintie kulkuväylät historiallinen maakunnallinen/valtakunnallinen Keskiaikaista perua oleva tielinjaus. OHJEELLINEN ULKOILUREITTI SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti.
- 10 - pv V kt POHJAVESIALUE Luokkien 1-2 mukaiset pohjavesialueet. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. UUSI VESIHUOLTOLINJA KANTATIE Sivuavat aluetta. sm/sma/sh MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE / -ALUE Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista muinaisjäännöskohteista (sm) ja -alueista (sma) sekä vedenalaisista muinaisjäännöksistä (sh). SUOJELUMÄÄRÄYS: Muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on muinaismuistolain mukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettava puuttuvat muinaisjäännösinventoinnit. sm5008 Kirkkokaari työ- ja valmistuspaikat historiallinen (Yhden) tervahaudan jäännökset sijaitsevat Kirkkokaari -nimisen tien varressa, omakotitalon tasoitetulla pihalla, koira-aitauksen alla. Tervahaudan suuaukko, joka osoittaa itään, on muodoltaan kiilamainen ja vuorattu suurilla kivipaasilla. Yhteen suuaukon paasista on hakattu vuosiluku 1804. sr/srr/sra MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / -ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt. Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. srr5005 Virttaan kirkonkylän miljöö, raitti ja tervahauta-alue Empirevaikutteinen puinen ristikirkko 1843, ympärillä hautausmaa, SU-kohde 687. Kirkon lähellä Keto-Heikkilän osatalo, rakennuskantaa 1700-1800-luvuilta, SU-kohde 689. Vanhalla kylätontilla 1771 kahdeksan taloa, joista jäljellä Uotila, Kylä-Heikkilä ja Tätilä. Tulipalo 1935. Uotilan päärakennus ja ulkorakennuksia 1800-l. Kylä-Heikkilän päärakennus 1800-l. pytinki, uusittu 1929, Onni Touru, ulkorakennuksia 1920-l. Tätilän päärakennus 1965. Kylätontin lähellä Mikolan kantatalo, nikkarityyli-/empirevaikutteinen päärakennus 1800-l, 1939 asussa (O. Touru). Ulkorakennuksia 1700-1800-l. Kylänraitin varrella työväentalo Tarmola 1928-29. Kylämiljööseen kuuluvat lisäksi mm. seuraavat tilat: Osuusliike, Markula, Alatuomola, Virttaan kansakoulu, Ketola sekä muut kylän ja raitin miljööseen kuuluvat vanhat rakennukset ulkorakennuksineen ja pihapiireineen. Raitin tuntumassa on tervahauta-alue (seutukaavan SL-600). Tervahauta on tiloilla Keto-Heikkilä, Tervatöykkö, Tervarinne, Alaranta. Seuraavilla tiloilla on ollut tervahauta: Hiekkala, Törmälä, Pajula, Vainio. sr5025 Keto-Heikkilä seudullinen Osatalo kirkon lähellä. Kylätontilla 1771, siirretty 1800-l.? Heikkilän Rusthollin puolikas, jaettu 1700-l. Päärakennus 1800-l., talli 1800-l., kaksi luhtia ja aittaa 1700-l., kellari 1874, riihi ja tappurisuuli 1800-l. Seutukaavan SU-kohde 689. sr5026 Mikola seudullinen Kantatalo lähellä kylätonttia. Jaettu Mikkolaan ja Pinniojaan 1801. Nykyiselle tontille 1800-l. lopulla. Päärakennus 1800-l., vaikutteita empire- ja nikkarityyleistä. Uusittu 1939 (Onni Touru). Luhti 1800-l, 2 vilja-aittaa 1700- tai 1800-l, puuvaja, sauna
- 11 - Yleiskaavoitus sr5027 Tarmola seudullinen Työväentalo raitin varrella, siirretty nykyiselle tontille 1928-1929. Rakennettu talkootyönä. Pitkärunkoinen rakennus, jonka pihanpuolella on rungosta ulkoneva poikkipääty. Korjauksia 1970- ja 1980-l., perusilme säilynyt. Oleellinen osa Virttaata. sr5028 Virttaan kirkko seudullinen Rukoushuone 1814, siirretty nykyiselle paikalle 1843, suunnittelija Carl Vettervik. Empirevaikutteinen puinen ristikirkko, länsisakarassa torni. Uusittu 1929, korjauksia 2004. Ympärillä hautausmaa. Kyläläisten talkoilla rakentama. Seutukaavan SU-687. MAAKUNTAKAAVAN YLEISMÄÄRÄYKSET Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla, notkelmaisilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä valuma-alueilla on maankäytön ja toimenpiteiden oltava vaikutuksiltaan sellaisia, joilla estetään tai vähennetään ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Kaava-alueilla voidaan yleiskaavoitukseen ja kaupan palveluverkkoselvityksiin tukeutuen toteuttaa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla on enintään 6000 k-m², muissa kunnissa 3000 k-m². Kuntakaavoituksen yhteydessä on tarkistettava maakuntamuseolta rakennusinventointitilanne. Kuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettava puuttuvat rakennusinventoinnit. Turunmaan seutukunnan alueella rakennetun kulttuuriympäristön pohjatiedot ja kaavamerkinnät ovat puutteelliset. Ote osayleiskaavasta Alueella on ainoana yleiskaavana voimassa Alastaron kunnanvaltuuston 20.3. 1989 hyväksymä oikeusvaikutteeton osayleiskaava. Osayleiskaavatasolla on siinä esitetty varsin karkeasti pientaloalueita AP, maatilojen talouskeskukset AM sekä pääasiassa nykyinen tiestö.
- 12 - Ote kumotusta osayleiskaavaehdotuksesta Alastaron kunta hyväksyi alueelle osayleiskaavan 10.11. 2008, mutta se kumoutui hallinto-oikeudessa lähinnä pohjavesiolosuhteiden sekä liikenneratkaisujen osalta puutteellisen vaikutusten arvioinnin vuoksi. Tässä tarkastelussa mm. kyläalueen kautta kulkevat kevyen liikenteen tarpeet ovat tarkentuneet. Kyläalueen varaukset on esitetty varsin karkeasti. Asemakaavoitus Alue on asemakaavoittamaton. Sen eteläpuolella on asemakaavoitettua pientalo- ja yritysaluetta.
- 13-4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 8.11. 2010 (luonnos 24.6. 2010), ja sitä tarkistettiin kaavatyön edetessä. Suunnitelmaan saattoi tutustua koko kaavan laadinnan ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä 24.5. 22.6. 2011 välisen ajan. Luonnoksesta jätettiin kuusi kannanottoa, jotka huomioitiin kaavaehdotuksen laadinnassa. Kuulemistilaisuus järjestettiin Virttaan koululla 8.6. 2011. Läsnä oli useampia kymmeniä kyläläisiä. Keskustelua herättivät mm. viemäröinti, rakennuspaikat, yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt sekä useat yksityiset maankäyttöaikeet. Tilaisuudessa saatu palaute kirjattiin ylös ja sitä käytettiin hyväksi kaavaehdotuksen laadinnassa. Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen asemakaavaehdotuksen 9.6. 2014 ( 203), ja se oli nähtävillä 28.8. - 29.9. 2014 välisen ajan. Ehdotuksesta jätettiin muutamia muistutuksia. Ehdotuksesta saadun palautteen perusteella tehtiin ehdotukseen muutoksia, ja viranomaisneuvottelu järjestettiin 11.6. 2015. Kaupunginhallitus hyväksyi toisen asemakaavaehdotuksen. Tarkistettu kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville väliseksi ajaksi. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kaupungin virkamiesjohdon, kunnanhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu) ja maastokierros järjestettiin Alastarolla 18.2. 2011. Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 11.6. 2015. Läsnä olivat molemmissa kaupungin, konsultin, ELY-keskuksen ja maakuntamuseon edustajat. Lausuntoja antoivat ensimmäisessä ehdotusvaiheessa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Loimaan seurakunta sekä Loimaan ympäristölautakunta ja tekninen lautakunta. Liite 6 Liite 7 Yhteenveto lausunnoista, huomautuksista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet Viranomaisneuvottelumuistio
- 14 - Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ollut sekä turvata maankäytön suunnittelun keinoin vanhan kyläalueen arvot että mahdollistaa vesihuollon toteuttaminen ja tutkia hillityn täydennysrakentamisen mahdollisuudet kylärakenteen sisällä. 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja vaihtoehtojen valinta Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä oli esillä pitkälti toteava kaavavaihtoehto, jossa oli esitetty olevat rakennuspaikat, liikenteelliset ja tekniset varaukset sekä suojeluarvoja. Kuulemisen yhteydessä saatu palaute kehitettiin kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotusta tarkennettiin joidenkin uudisvarausten, teknisten tarkistusten ja kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta toiseen nähtävilläolovaiheeseen. Kuulemisen yhteydessä useat maanomistajat esittivät tarkistustarpeitaan sekä yleisötilaisuudessa, suoraan yhteyttä ottaen että kirjallisesti. Palaute huomioitiin kaavaehdotusten valmistelussa.
- 15-5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Asemakaavan varaukset pitkälti jo rakennetulla alueella pohjautuvat luonnollisesti olevaan rakenteeseen, liikenneyhteyksiin, kunnallistekniikkaan ja rakennetun ja luonnonympäristön arvoihin. Alueelle on osoitettu rakennuspaikat vakituisina asuinpaikkoina riippumatta niiden mahdollisesta nykyisestä lomakäytöstä. Erillispientalojen alueita (AO) on lukumääräisesti eniten: selvät maatilakokonaisuudet, joilla on joskus runsaastikin elinkeinorakennuskantaa, on merkitty maatilojen talouskeskuksiksi (AM). Näistä osa on lisäksi varustettu /s-merkinnöillä merkittävien miljööarvojen vuoksi. Lisäksi alueella on muutama asuin- ja liikekorttelialue (AL) ja puhdasta liiketoimintojen aluetta (KL; lounasravintoloiden alueet maantien varressa). Koulun, päiväkodin ja kirjaston yhteinen pihapiiri on yleistä aluetta (Y), samoin yhteisöllisen hallintansa perusteella työväentalo (Y). Kirkon ja hautausmaan alue on käyttötarkoituksensa mukaisesti varattu seurakunnallisille toiminnoille (YK). Evankelisluterilainen kirkkorakennus on ikänsä perusteella suojeltu kirkkolailla (merkintä srk). Myös muille alueille on inventointien perusteella esitetty säilytettävää rakennuskantaa (sr-3). Samalla suojelumerkinnällä on esitetty sekä maakunnallisia että paikallisia ja kyläkuvan kannalta merkittäviä kohteita Loimaalla ennestään käytössä olevan soveltuvan kaavasuojelumerkinnän sanamuodoin. Erillisiä sr-3-merkittyjä rakennuksia (paikoitellen samojen rajausten piirissä) on yhteensä 55. sm-1-merkinnällä on esitetty neljä historiallisen ajan muinaisjäännöstä, tervahautaa. Huovintien tielinja on esitetty pistekatkoviivalla ja suojelumerkinnällä s-1. Virkistysalueina (lähivirkistysalue VL) on osoitettu kylärakenteeseen liittyvät maa- ja metsätalousalueet ja vapaa-alueet alueet lukuun ottamatta selviä maataloustuotantoalueita. Nämä alueet ovat nykyisin suhteellisen vajaasti maa- ja metsätalouden piirissä tai pihapiireihin liittyvinä välialueina. Urheilukentän alue on osoitettu omalla laajahkolla VU-merkinnällään (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue). Suojaviheralueina (EV) on esitetty kantatien varren melualueelle sijoittuvia vapaaalueita. Lisäksi on esitetty erityisaluetta (ET) yhdyskuntatekniikan tarpeisiin. luo-1- merkinnällä on esitetty luontoselvityksessä rajattu metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elinympäristö (lehto). Jatkossakin kunnallistekniset linjat kuten uudet viemärit on usein tarkoituksenmukaista rakentaa pääasiassa virkistys- ja maa- ja metsätalous- sekä katualueiden kautta. Näiden tavoitteiden vuoksi on kaavassa esitetty varsin yksityiskohtaisesti kaavaprosessin aikana kehittyneet toteutuneet ja suunnitteilla olevat johtovaraukset myös esimerkiksi virkistysalueilla. Myös tonttien rakennusaloja on rajattu. Virttaanraitti on esitetty katualueena, koska sen luonne on etupäässä taajaman sisäisen pääväylän. Luonnosvaiheessa tutkittiin myös mahdollisuutta toteuttaa Virttaanraitin varteen erillinen kevyen liikenteen väylä, mutta kevyen liikenteen olosuhteet katsottiin mahdollisiksi turvata myös kevyemmin toimenpitein. Kantatien asemakaavan ulkopuolelle jäävä varaus mahdollistaa laajuudeltaan mm. tien pohjavesisuojaustoimenpiteet sekä mahdolliset kaistajärjestelyt. Puremantien liittymää ei kaavassa ole osoitettu Virttaanraitin liittymän läheisyyden ja pääliittymäluonteen vuoksi. Pohjavesialue ja pohjaveden muodostumisalue on osoitettu omilla merkinnöillään pv-2 ja pv-1.
- 16-5.2 Mitoitus Pilaantuneiden maiden kohteet on esitetty omalla väljällä tonttikohtaisella saamerkinnällään. Osalla kohteista on puhdistustoimenpiteitä jo tehty. Merkintä on kaavassa informatiivinen. Liikennemelun osalta on kaavaan meluselvityksen perusteella esitetty jyht-1- merkinnällä niiden asuintonttien rakennusalojen sivut, joilla rakennusten sijoituksella on tarpeen suojata oleskelupiha-alueita melutasojen ohjearvojen ylittymisen ehkäisemiseksi. Mitoitus eli käytännössä rakennusoikeuden määrä seuraa alueen nykyistä tonttitiiviyttä huomioon ottaen mm. maatalous- ja talousrakennusten määrän kussakin maatalouspihapiirissä. Tonttikohtaiset rakennusoikeudet mahdollistavat jonkin verran rakenteen tiivistymistä. Liite 8 Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma) 5.3 Rakentamisen ohjaus Vanhalla, varsin laajallakin rakennetulla alueella rakentaminen edellyttää nimenomaan hankekohtaista huolellisuutta mm. rakennusten sijoittamisen, mittakaavan, materiaalien ja muotokielen suhteen. Korttelialueilla on sijoittumista rajattu pitkälti olevan rakennuskannan ja niiden laajentumisvaran puitteissa ja kyläkuvan perusteella. Lisäksi kaavaan on annettu yleismääräykset rakentamisen ohjauksen suhteen. Rakennusaloja eri käyttötarkoituksiin tai rakennusten sijoittumista AO-tonteilla on myös ohjattu pääosin yleismääräyksin, koska alueen rakenne on suhteellisen epäsäännönmukainen ja myös olevat pihapiirit ilmeiltään ja suuntauksiltaan vaihtelevia. Kerroslukuja on paikoitellen ohjattu tarkemmin ja rakennusaloja pidetty suppeina erityisesti maisemallisesti aremmilla paikoilla. Uudisrakennusten suositeltua muotoa ja sijoittumista on ohjattu määräyksissä sanallisesti. Alueelle on mahdollista laatia rakentamistapaohjeet.
- 17-5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Rakennetun vanhan kyläalueen seudullinen luonne on huomioitu mm. maakuntakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavalla vahvistetaan kylän kehittymismahdollisuuksia maaseututaajamana ja kyläasumisen ja -elinkeinojen keskittymänä. Maakunnallisen tason yhteys- ja suojeluvaraukset on huomioitu. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Kaavan pitkälti toteavasta luonteesta johtuen perustuu se vahvasti juuri mm. rakennetun ympäristön olosuhteille. Kaavaratkaisuilla on huomioitu mm. kiinteistöjako, nykyiset kuviorajat ja varsin pienetkin ympäristöelementit, eikä alueelle ole tuotu suoraviivaista uudiskaavaa. Esimerkiksi mitoituksen puolesta kriittistä tiestön mittakaavaa on pyritty olemaan liioittelematta: vanhat kylätiet ovat uusiin katuihin verrattuina kapeita, mutta toisaalta myös niiden luonteella on miljööarvonsa. Maakunnallisessa suunnittelussa tärkeäksi osoitettu tarpeellinen kevyen liikenteen yhteys edellyttää kevyen liikenteen väylän varausta ainakin Virttaanraitin varteen. Toisaalta kevyen liikenteen parantaminen on mahdollista myös kevyemmin toimenpitein, jopa polkumaisena reittinä ajoväylän vieressä. Viereinen, uudempia omakoti- ja teollisuusalueita käsittävä asemakaava-alue on luonteeltaan varsin erilainen verrattuna uuden kaavan kattamaan vanhaan kyläalueeseen. Näiden suhteen ei ole ristiriitaa. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan myötä kaikista alueen yksityisteistä tulee kaupungin kaavakatuja siinä laajuudessa, kun ne on kaavassa ajoyhteyksien järjestämiseksi tarpeellisella tavalla osoitettu. Koska kyseessä on paikoin kovin pienipiirteinen, herkkä ympäristö, on osa kaduista esitetty varsin niukalla mitoituksella. Kevyen liikenteen tarpeiden osalta on asemakaavassa päädytty ratkaisuun, jossa olevan laajuinen kylätiestö kestää myös kevyen kulkemisen: erillisen kevytväylän toteutus on suhteellisen epätodennäköinen ja muuttaisi suuresti tiestön ja kylän mittakaavaa. Liikenneturvallisuuden parantaminen on kyläalueella mahdollista esimerkiksi nopeusrajoituksin ja hidastein sekä turvallisin suojatein liikenteen avainkohdissa kuten koulun kohdalla. Virttaanraitti on esitetty katuna sen paikallisliikenteen suhteellisen suuren osuuden ja pääkatuluonteen vuoksi: tie ei jatkossa ole osa valtion tieverkkoa, eikä sitä näin ollen viranomaislinjausten mukaan ole mahdollista kaavoittaa maantieksi. Pääliittymä Virttaanraitilta kantatielle on osoitettu säilyväksi: sen sijaan aikataulultaan avoinna oleva Puremantien liittymän sulkeminen edellyttää siinä vaiheessa Puremantien jatkeen parantamista lounasravintoloiden kohdalla. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvitystä on täydennetty kesällä 2012. Luontoselvityksessä on pitkälti todettu alueen kulttuuriympäristöluonne myös kasvillisuuden ja sitä kautta eläimistön osalta. Metsälakikohteena todettu lohko on rajattu asianmukaisin merkinnöin.
- 18 - Vaikutukset pohjavesialueeseen Kaava-alue on vanhaa rakennettua taajamaa, johon ei osoiteta merkittäviä uusia varauksia, ei kaavalla sinänsä ole erityisiä vaikutuksia pohjaveden tilaan. Sen sijaan ensi vaiheessa osalle aluetta toteutettava jätevesiviemäröinti vähentää selvästi paikallista yhdyskunnan ja elinkeinojen tuottamaa ravinne- ja kemikaalikuormitusta. Alueella on kolme rekisteröityjä pilaantuneiden maiden kohdetta, joilla on polttoaineensäilytyshistoriaa. Kohteet on merkitty, ja osalla niistä on jäljellä kunnostustarvetta. Kantatien varaus mahdollistaa pohjavesisuojauksen toteutuksen. Hautausmaan osalta hautaustapojen määrittelyä ei ole katsottu kaavassa tarkoituksenmukaiseksi. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Asemakaavoitus turvaa alueella tietyn kylärakenteen säilymisen ja mahdollistaa rakentamista ja alueiden käyttötarkoitukset vain niissä puitteissa, joissa ne ympäristöön soveltuvat. Hillityt lisärakentamismahdollisuudet suosivat myös kylän ja sen palveluiden elävinä pysymistä. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Asemakaavan suojelumerkinnöillä on esitetty alueen erityisesti säilytettäväksi tarkoitettua rakennuskantaa, josta osalla on jo maakunnallinen kaavasuojelu. Sen sijaan alueen tunnetut muinaisjäännökset, tervahaudat, ovat suojeltuja jo muinaismuistolain (295/63) perusteella. Huovintiellä on valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön status. Taloudelliset vaikutukset Suunnitelmallinen maankäyttö on edullista sekä kaupungille että maanomistajille ja asukkaille. Kustannuksia kaupungille tuottavat mm. kunnallistekniikan kuten viemäröinnin toteuttaminen sekä kaavakatujen ylläpito. Kyläasutuksen hillitty tiivistäminen tuo perusteita palveluiden säilymiselle ja elinkeinojen kehittymiselle ja mahdolliselle syntymiselle. Erityisesti viemäröinnin toteutukselle alueilla, joilla pumppaustarve on ilmeistä, on kustannuksien jakautumisen kannalta edullista hillitty asutuksen lisäys. Tällainen alue on esimerkiksi Keihäskoskentien suunta. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11. 2000 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (tark. 13.11. 2008). Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - kaava pitää yhdyskuntarakennetta koossa pohjaamalla kaavaratkaisun tiiviisti olevaan rakenteeseen. - myös uusien varausten osalta hyödynnetään olemassa olevaa vesihuoltoja liikenneverkostoa
- 19 - - alueelle ja sen ympäristöön jää edelleen riittävän laajoja vapaa- ja viheralueita - toteutuessaan kaava edistää kaupungin taloudellista kasvua - kulttuuriympäristön arvot on otettu huomioon - kaavan aluevarauksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö ja numerointi Uudet korttelit saavat numerot 419-440. Kortteli numerolla 413 jatkuu viereisellä vanhalla kaava-alueella. Katunimistö on pääosin nykyinen ja perustuu entiseen yksityistienimistöön. Lantinkuja on uusi kadunnimi. Puistot saavat nimet Kovamäenpuisto, Sorkanpuisto, Palokaivonpuisto, Lantinpuisto ja Karinojanpuisto.
- 20-6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan kaavanmukaisesta toteuttamisesta vastaa Loimaan kaupunki. Turussa 12.8. 2015, tark. 9.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen TkK Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 2b Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alueen kuvaus /kyläympäristö: Miljöö, vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Rakennuskohteet, teemakartta Luontoselvitys Meluselvitys Aluehavainnekuva /uudisrakentaminen Yhteenveto lausunnoista, huomautuksista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet Viranomaisneuvottelumuistio Seurantalomake