Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035

Haapajärven kaupunki Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 RAKENNEMALLISYNTEESI, RAKENNEMALLISELOSTUS JA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTI SUUNNITELMA Mielipiteet, lausunnot ja vastine ehdotukset Oulussa 17.4.2012 Haapajärven kaupunki

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 2 Rakennemallisynteesi, rakennemalliselostus ja osallistumis ja arviointisuunnitelma Haapajärven keskustan osayleiskaavatyön rakennemallisynteesi ja selostus asetettiin nähtäville mielipiteitä varten 7.12.2011 9.1.2012 väliseksi ajaksi (24.11.2011, TEKLA 123). Ensimmäisen nähtävilläolon jälkeen päivitetty osallistumis ja arviointisuunnitelma asetettiin toisen kerran nähtäville samaan aikaan rakennemallisynteesin ja selostuksen kanssa. Rakennemallisynteesin, selostuksen sekä osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana kirjallisia mielipiteitä saatiin 31 kpl. Lausunnon ovat jättäneet Pohjois Pohjanmaan museo ja Liikennevirasto. Yhteenveto rakennemallisynteesistä saaduista mielipiteistä sekä niiden vaikutuksesta kaavoitukseen. 1. Marko Korkiakoski, mielipide 9.1.2012 Esitän Elämäjärventien ja Tiitonrannantien risteykseen liikenneympyrää. Syynä vaarallisuus ennen kaikkea ruuhka aikoina. Elämänjärventien (kt. 58) ja Tiitonrannantien (mt. 7630) risteysalue sijaitsee Haapajärven keskusta alueen ulkopuolella. Nopeusrajoitus risteysalueella on 60 km/h. Näkemät risteysalueella ovat riittävät. Kiertoliittymä ei sovellu risteykseen, koska ympäristö ei tue kiertoliittymän tyyppistä ratkaisua. Kiertoliittymän hyöty kustannussuhde ei myöskään tue sen toteuttamista. 2. Marko Korkiakoski, mielipide 9.1.2012 Mielipiteen lyhennelmä (lyhentämätön mielipide liitteenä): Nykyisin asuinalueena olevan ranta alueen (Veitsiniemi) muuttaminen kaavaratkaisulla viheralueeksi johtaisi kiinteistöjen arvonalentumiseen, peruskorjaukselle ja kunnossapidolle ei ole perusteita. Tämä johtaisi pahimmillaan nykyisen rakennetun ranta alueen rappeutumiseen. Viheralueelle uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen ja peruskorjaus ei uuden esitetyn kaavamääräyksen perusteella liene tarkoituksenmukaista eikä edes mahdollista. Ranta alueen visuaalisen ilmeen kannalta kehitys ei voi olla tavoitteenmukainen. Viihtyisä ranta alue edellyttää myös vireän asuinympäristön ja kunnossapidetyt kiinteistöt ja piha alueet. Nyt rannat ovat osin rantaan asti rakennetut ja näin ollen asuintalot ja niiden piha alueet ovat osa rakennettua ranta aluetta. Omistan tontin Veihtiranta 69 401 2 249. Tontin koko on yli 5000 m² ja tontilla sijaitsee täysin peruskorjattu talo ja uudehko autotalli. Tontti rajoittuu rantaan, jossa rantaviivaa on noin 130 m. Rantakaista alue on ostettu 2004 alkuperäiseen tonttiin lisämaaksi. Tavoitteena on ollut jakaa tonttialue kahdeksi eri rakennuspaikaksi ja rakentaa lähivuosina uusi asuinkiinteistö tontistamme lohkotulle alueelle lähemmäksi rantaa. Nyt esitetyn kaavaluonnoksen perusteella aikeemme uuden talon rakentamiselle ja perusteet lisämaan hankinnalle mitätöityvät. Näin, mikäli kaavan viheralue merkintä johtaisi siihen, ettei alueelle voi rakentaa edes poikkeuslupamenettelyllä. Nyt esillä oleva kaavaluonnos tonttimme kohdalla johtaa alueen kehittämisen kannalta epätoivottavaan lopputulokseen. Lisäksi kaavan muutos johtaa myös oman tontti

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 3 alueeni ja kiinteistöjen sekä erityisesti potentiaalisen rantarakentamispaikan merkittävään arvonalennukseen ja henkilökohtaiseen taloudelliseen menetykseen. Esitän, että alueen kaavamerkintä tulisi olla AT, mikä kuvaa alueen todellista luonnetta ja käyttötarkoitusta. Tarkennettaessa rakennemallisynteesiä osayleiskaavaluonnokseksi kaavamerkinnät ja aluevaraukset ovat tarkentuneet myös Veihtiniemen osalta. Kaavaluonnoksessa Veihtiniemen aluetta on tarkoitus täydennysrakentaa voimakkaasti. Kyseinen tontti sijaitsee pääosin väljäksi erillispientaloalueeksi osoitetulla alueella (AO 2). Uutta rakennuspaikkaa harkittaessa tulee huomata, että kaikkia ranta alueita koskee MRL 72:n mukainen suunnittelutarve, jonka mukaan rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nyt suunniteltavan osayleiskaavan perusteella rakennuslupien myöntäminen ei ole mahdollista. Olemassa olevan asuinrakennuksen korjaaminen tai vähäinen laajentaminen sekä uuden talousrakennuksen rakentaminen olemassa olevaan pihapiiriin on kuitenkin mahdollista. Veihtiniemen alue on kaavaluonnoksessa kuitenkin osoitettu asemakaavoitettavaksi ja uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen tullaan ratkaisemaan myöhemmin asemakaavalla. 3. Arvo Liejumäki, Salme Liejumäki, mielipide 6.1.2012 Vaadimme, että osayleiskaavan luonnoksessa merkityt Arvo ja Salme Liejumäen tontti jätetään maa ja metsätalousalueeksi tahi muutetaan viheralueeksi. Esitys koskee kiinteistöä Liejumäki ja Rn:o 301:0 sekä Palokangas Rn:o 2:243. Kyseiset alueet ovat kokonaisuudessaan Arvo ja Salme Liejumäen omistuksessa. Tämän lisäksi kiinteistöinsinöörin lausunnon mukaan (8.3.2000) alue muodostaa osan kiinteää muinaisjäännöstä, joka on muinaismuistolain nojalla rauhoitettava alue. Asiasta on antanut lausunnon myös museovirasto, joka on liitteenä numero 1. Tämänkin perusteella alue tulisi jättää teollisuuskaavoituksen ulkopuolelle. Kaikki suunnittelualueelle sijoittuvat kiinteät muinaismuistot merkitään osayleiskaavaan ja ne ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Haapajärven alueen muinaisjäännökset on tarkistettu ja päivitetty Niko Latvakosken (HuK) laatimaan arkeologiseen inventointiin (2011), jota on käytetty kaavatyön pohjana. Suunnitelmaa tarkennettaessa kaavaluonnokseksi kyseinen muinaismuistokohde on merkitty kaavakarttaan ja T alueiden rajauksia on tarkennettu niin, että muinaismuisto tulee huomioiduksi asianmukaisella tavalla. Kaavaluonnoksessa muistutuksen tekijän kiinteistöt jäävät myös teollisuus ja varastoalueeksi (T) osoitetun alueen ulkopuolelle maa ja metsätalousvaltaiseksi osoitetuille alueille (M ja M 1).

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 4 4. Kirsti ja Juhani Karppimaa, mielipide 5.1.2012 Emme hyväksy osayleiskaavaa 2035. Alue ei ole sovelias noin monelle rakennukselle. Lammen tila heikko, esiintyy kesällä sinilevää, ei uintikelpoinen eikä muutenkaan lammen vettä voi käyttää. Tila on ostettu toukokuussa 2011. Myyjä oli varmistanut kaupungin virkamiehiltä, ja sieltä sanottiin, että tälle alueelle ei ole suunnitelmissa mitään maankäyttöä kaupungin kaavoituksiin. Mielipiteestä ei käy yksiselitteisesti ilmi, mihin kuvattu alue sijoittuu. Oletettavasti mielipiteessä kuitenkin otetaan kantaa nimenomaan Haaganlammen ympäristöön. Rakennemallisynteesiä tarkennettaessa kaavaluonnokseksi Haaganlammen alueen rakentamistiheyttä on väljennetty ja alueelle osoitettu vapaa ajanasuminen on siirretty Savimäenpuhdon alueelle. Haaganlammen ympäristö on osayleiskaavaluonnoksessa rauhoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, jonne uusien rakennuspaikkojen osoittaminen ei ole sallittua. 5. Essi ja Juha Olkkonen, mielipide 3.1.2012 Vastustamme suunnitelmassa olevan rantapolun rakentamista pesäpallokentän ja hotellin välille. Syynä on se, että polku häiritsee omakotitaloasumista kulkiessaan tonttimme läpi. Huolen on yksityisyyden häviäminen, roskaaminen ja paikkojen rikkominen jota varmasti tällaisten polkujen varrella lisääntyy. Lisäksi kiinteistömme arvo laskisi huomattavasti, mikäli kiinteistöä pilkotaan. Jos vesistön varrella olevaa polkua todella tarvitaan, ehdotamme Ronkaalasta kirkkorantaan menevän polun kunnostamista ja vetovoimaisuuden lisäämistä, nimittäin tuo valmis polkukin on lähes olemattomalla käytöllä kesäaikaan. Kaupungilla on varmasti tarpeeksi tekemistä ihan käyttötalouden kanssa, joten uusi investointeja ei mielestämme kannata tehdä pelkän virkistysarvon takia. Haapajärvellä on valmiita ulkoilureittejä mm. Somerossa ja Pitkälläkankaalla ihan omiksi tarpeiksi, joten uusia reittejä ihmisten takapihojen läpi ei tarvita. Vastustamme polun tekemistä kiinteistömme läpi sen takia, että sen sijainti on kannaltamme epäedullinen. Rantareitin linjauksen pohjalla vaikuttaa vahvasti voimassa oleva asemakaava, jossa koko Kalajoen itäpuolinen ranta on keskustan alueelta pääosin jo nyt osoitettu puistoalueeksi. Myös esitetty rantareitti löytyy jo voimassa olevasta asemakaavasta. Tässä yhteydessä tuleekin huomata, että hierarkkisesti asemakaava menee maankäytön ohjausvälineenä osayleiskaavan edelle, eikä osayleiskaavalla voida kumota olemassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa näytetään virkistysreitistön päälinjaukset. Yhtenäisen, nykyistä kirkkorannan ja keskustan urheilualueen edustalla kulkevaa reittiä laajemman, rantareitin luominen kuuluu yleiskaavan pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tavoitteena on parantaa keskusta alueen virkistysmahdollisuuksia ja yhteyksiä ranta alueelle. Tarkennettaessa suunnitelmaa kaavaluonnokseksi rantareitistä pyritään luomaan mahdollisimman yhtenäinen. Ranta alueet pyritään mahdollisimman suurelta osin varaamaan yleiskaavassa kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön, mikä osaltaan lisää keskustan viihtyisyyttä ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin imagoon.

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 5 6. Paavo Jaakko Jaakonaho, mielipide 11.1.2012 Ehdotan, että Elämäjärventien varrella oleva ns. Puturan maankaatopaikka kaavoitettaisiin ulkoilu ja virkistysalueeksi. Kulku sinne voitaisiin osoittaa ensisijaisesti Laurikkalantieltä tai Elämäjärventien levikkeeltä. Perusteluna on, että alueella on paljon lapsia ja nuoria. Ehdotettu alue sijaitsee kohtuullisen lähellä Haapajärven keskustan urheilu ja virkistysmahdollisuuksia sekä osayleiskaavaluonnoksessa Haagankankaalle osoitettua retkeily ja ulkoilualuetta (VR), joten alueen virkistysmahdollisuudet on yleiskaavatasolla katsottu riittäviksi. Sijaintipaikka uudelle ulkoilu ja virkistysalueelle on kuitenkin tutkimisen arvoinen. Ehdotetun Puturan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Veihtiniemen alue on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu asemakaavoitettavaksi. Veihtiniemen asemakaavatyön yhteydessä alueen virkistystarpeet tulee tutkia tarkemmin ja Puturan maankaatopaikan alueen ottaminen virkistysalueeksi tulee arvioida uudestaan. 7. Erkki Lappalainen, mielipide 4.1.2012 Maanomistajana vaadin, että omistamalleni maa alueelle Veitsiniemessä, Tiitonrannantien ja rannan välissä mahdollistetaan asuntorakentaminen. Rakennemallissa alue on merkitty viheralueeksi. Haluan, että lapsilleni ja/tai lapsenlapsillani on niin halutessaan mahdollisuus rakentaa kotitilan maille. Alueella on jo olemassa olevaa asutusta, rakennuksia ja maatalouskäytössä olevaa maata. Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka ja keskusta sekä koulut ovat lyhyen matkan päässä (jalankululle suosiollinen vyöhyke), joten on taloudellisesti ja ekologisesti perusteltua rakentaa alueelle. Riittävän väljästi rakennettaessa maaseutumaisuus ja rantamaisema säilyvät. Haapajärvellä on olemassa yleisessä käytössä olevia ranta ja viheralueita, lisäksi alueen läheisyydessä mm. Pukkilahden ympäristössä on alavia rantaniittyjä, jotka sopivat virkistyskäyttöön, mutta eivät asuinrakentamiseen. Ks. Marko Korkiakoski, mielipiteen vastine (mielipide numero 2.). 8. Anneli ja Sami Montin, mielipide 11.1.2012 Pyydämme, että uuden kaavan valmistelussa otettaisiin huomioon tilallamme 21:34 seuraavaa. Haimme rakennuslupaa ko. tilallemme asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Rakennustarkastaja teki päätöksen, että aluetta on tarkastettava kaavallisesti, ennen kuin hän voi antaa päätöksen. Tilan 21:34 järven puoleiselle n. 1 ha sopisi ehkä neljä rakennuspaikkaa. Siiponkoskentien ja Nivalantien välissä on hyviä rakennuspaikkoja, varsinkin jos nopeusrajoitus alennetaan 60km:iin, samoin Nivalantien ja rautatien välissä. Rautatien pohjoispuolelle voitaisiin kaavoittaa rakentamisen reservialuetta. Emme ole enää aktiiviviljelijöitä, joten peltomme voidaan kaavoittaa.

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 6 Mielipide otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jatkosuunnittelussa. Yleiskaavassa esitetyt varaukset ovat luonteeltaan yleispiirteisiä eikä tällä kaavalla ratkaista yksittäisiä rakennuspaikkoja. Keskustan lievealueilla rakennusluvat tullaan myöntämään suunnittelutarveratkaisulla yleiskaavan pohjalta. 9. Mikko Saarnio, Eeva Saarnio, mielipide 11.1.2012 Pyydämme, että uuden kaavan valmistelussa otettaisiin huomioon omistamillamme tiloilla 22:56, 5:125 ja 5:124 seuraavaa: 13.11.1995 päivätyssä Tiitonrannan osayleiskaavassa on tiloillamme 5:125 ja osin 5:124 merkitty kolme AO rakennuspaikkaa. Pyydämme, että AOURI kohdalle lisättäisiin yksi AO paikka. Tilan 22:56 kohdalle pyytäisimme merkintää AT res. Perusteluina näihin pyyntöihin esitämme seuraavaa: Alueella on infra valmiina, kouluun, jota ei lakkauteta on vain n. 300m. Lapsenlapsistamme kenties joku asettuu asumaan Haapajärvelle, niin heille on valmiina kaunis rakennuspaikka. Kaunista rakentamisen reservialuetta olisi hyvä olla olemassa, jos Kopsan kultakaivos toteutuu tai Pyhäjärven Laguna hanke. Mielipide otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jatkosuunnittelussa. 31.11.1995 päivätty Tiitonrannan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Nyt laadittavalla oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla ei ratkaista yksittäisten tilojen rakentamista tai yksittäisiä rakennuspaikkoja. Keskustan lievealueilla, johon Tiitonrantakin kuuluu, rakennusluvat tullaan myöntämään suunnittelutarveratkaisulla yleiskaavan pohjalta. 10. Eero Brandt, Soivi Brandt, Jouni Brandt, Eija Brandt, mielipide 11.1.2012 Rakennemallissa Harjunniemi on merkinnällä maakunnallisesti merkittävä alue. Tekstissä mainitaan mm. seuraavaa. Maisemallisesti tärkeä Harjunniemen alue on jätetty nykyiselleen. Lisäksi Harjunniemeltä avautuvat maisemat eivät muutu ratkaisevasti. Tämä ei saa merkitä rakentamiskieltoa alueelle. Täydennysrakentaminen on oltava mahdollista samaan riviin muiden asuinrakennusten kanssa jokivarren myötäisesti. Piharakennus ym. rakentaminen on mahdollistettava. Rakentaminen on mahdollista kun: Rakennemallissa on lähtökohtana ollut aluerakenteen tiivistäminen. Putura Harjunniemen alue on jo olemassa olevan viemäröintialueen piirissä. Harjunniemen alue on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jossa uusien rakennuspaikkojen osoittaminen ei ole mahdollista. Ainoastaan kaavan laatimishetkellä olemassa oleviin pihapiireihin sallitaan täydennysrakentaminen ja rakennusten

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 7 korjaaminen. Lisäksi alue on osoitettu sk merkinnällä kaupunki tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, joka myös sallii lisärakentamisen olemassa oleviin pihapiireihin. Merkintä perustuu Airix Suunnittelu Ympäristötaito Oy:n vuonna 2007 tekemään Haapajärven länsipuolisten alueiden maankäyttöselvitykseen, jossa Harjunniemen alue on kokonaisuudessaan osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Tämän vuoksi alueen rakentamisessa ja maiseman käsittelyssä tulee huomioida alueen kyläkuvalliset arvot ja ympäristön omaleimaisuus. Uusien rakennuspaikkojen osoittamiseen tarvitaan poikkeuslupa. 11. Juha Eronen, mielipide 8.1.2012 Asia: Vastustan rantapolun rakentamista välille uimaranta hotelli. Perustelu: Jo nyt on käytössä rantapolku Kirkkorannasta uimarantaan saakka. Sen kunnostus ja kunnossapito on Haapajärven kaupungin vastuulla. Vapaa ajanviettäjät eivät käytä sitäkään riittävästi. Uimarannan varustetasoa voi parantaa, jos on varaa. Kaupungin omat rannat myös Kukkaniemessä, Samulin rannassa ja hotellin rannassa ovat yleisön käytössä ja vaativat kunnossapitoa. Yksityiset pitävät omistamistaan rannoista huolta. Toiseksi: Puistokatu on odottanut jo vuosikymmeniä kevyen liikenteen väylää. Sitä pitkin kulkisivat lapset ja vanhukset uimahalliin sekä alueen asukkaat keskustaa asioille ja koululaiset kouluun. Eivät vanhukset lähden kiertämään rantoja pitkin uimahalliin, vaan tarvitsevat kunnollisen kadun. Kolmanneksi: Kukkaniementien valaistus ja päällystys on rantapolkua tärkeämpi, koska kyseistä katua käyttävät päiväkodin lapset joka arkipäivä. Lisäksi: Pakkolunastukset eivät anna hyvää kuvaa kaupungin asukasystävällisyydestä. Ks. Essi ja Juha Olkkosen mielipiteen vastine (mielipide numero 5). Osayleiskaavaluonnoksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kevyenliikenteenreitteihin ja niiden turvallisuuteen myös puuttuvia kevyenliikenteenreittien osuuksia tullaan kaavaluonnoksessa täydentämään. Katuverkon kunnostustoimenpiteisiin liittyvät asiat eivät ole kaavoitukseen liittyviä asioita, joten niihin ei tässä yhteydessä oteta kantaa. 12. Maatalousyhtymä Hedetniemi, mielipide 9.1.2012 Mielipiteen lyhennelmä (lyhentämätön mielipide liitteenä): Kaavasuunnitelmassa kiinteistöjen Lampila RN:o 28:66 ja Siuvatti RN:o 28:11 kohdalle on suunniteltu A vap aluetta. Esitämme, että tilojen käyttösuunnitelmaa ei muuteta kaavaehdotuksen mukaisesti, vaan tilat säilyvät maatalous ja vapaa ajankäytössä. Haluamme vuokrata ja viljellä peltoja edelleen. Tilat sijaitsevat Haaganlammen rannalla, joka on tärkeä virkistys ja vapaaajan alue ympäristössä asuville ja joka tulisi säilyttää vapaana. Lampi on tärkeä virkistyskalastuksen kannalta ja asukkaiden uintipaikkana. Jos alue rakennetaan, vapaa liikkuminen lammen ympäristössä loppuu. Lisäksi alueen läpi kulkee Laurikkalantieltä Kalakankaantielle tie, joka on lenkkeilijöiden ahkerassa käytössä. Uusi suunnitelma tulee mielestämme rajoittamaan myös tätä käyttöä.

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 8 Emme katso perustettavaa siirtolapuutarha aluetta Haapajärven kokoisessa kaupungissa tarpeelliseksi. Uusi alue sijaitsee aikaisempaa aluetta huomattavasti kauempana keskustasta ja matka alueelle on todellisuudessa tietä pitkin pidempi kuin kaavaehdotuksessa näkyvä vyöhykkeiden mukainen matka. Kylätaloakaan ei alueelle tarvita. Ks. myös Kirsti ja Juhani Karppimaan mielipiteen vastine (mielipide numero 4.). Rakennemallisynteesiä tarkennettaessa kaavaluonnokseksi Haaganlammen alueen rakentamistiheyttä on väljennetty ja alueelle rakennemallisynteesissä osoitettu vapaa ajanasuminen on siirretty Savimäenpuhdon alueelle. Haaganlammen ympäristö on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, joten maiseman säilyminen avoimena ja viljelykäytössä pyritään säilyttämään. Myös alueella olemassa olevat toimivat maatilat on merkitty erikseen kaavakartalle. 13. Hannu E. Heikkilä, mielipide 9.1.2012 Mielipiteen lyhennelmä (lyhentämätön mielipide liitteenä): Saaren alueen karjalahden puoleisten tonttien 7:88 ja 11:48 omistajana haluan kehittää Saaren alueen asemakaavoitettua R aluetta pienillä asemakaavan muutoksilla. Tarkoitukseni on ollut ostaa Revon voima Oy:ltä suikale Rn:o 256:0 vesialueesta, johon omistamani kiinteistöt rajautuvat, jotta pystyn kunnostamaan rantoja syöpymisen estämiseksi. Kaupungin virkamies ilmoitti, että Haapajärven kaupunki ei aio käyttää etuosto oikeuttaan edellä mainitsemassani kaupassa. Kuitenkin kun kyseinen kauppa asia minun ja Revon voima Oy:n välillä eteni, ilmoitti Revon Voiman toiminnanjohtaja, että kaupunki ei aio sallia kauppaa. Nähdäkseni omistamieni kiinteistöjen alue on kehityskelpoinen myös ilman kaupungin investointeja. Korkeimmalle sijoittuvat osat kiinteistöstä 7:88 tulisikin osayleiskaavassa varata asuinalueiksi. Kehittämällä kiinteistöjen 7:88, 11:48 ja 11:87 aluetta, voidaan varmistaa monien ihmisten pääsy veden äärelle loukkaamatta yksityisten ihmisten oikeuksia. Vesialueiden kunnostukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta rantojen syöpyminen voidaan estää. Tujuojan aluetta tulisi kehittää kosteikkona. Saaren alueen asemakaava (ent. rakennuskaava) on vahvistettu 29.12.1966. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on varattu retkeilyalueeksi (R), eikä alueelle ole osoitettu rakennusoikeutta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on todettu, että asemakaava on vanhentunut. Nyt suunniteltavassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi osoittaa koko Saaren aluetta enää retkeilyalueeksi, sillä kaavatyön yhteydessä tehtyjen maisema ja luontoselvitysten mukaan alueella on sellaisia maiseman ja luonnonarvoja, joiden säilyttäminen on Saaren ja koko Haapajärven alueen maisemakuvan ja luonnonympäristön kannalta erityisen tärkeää. Luonnosvaiheessa Saareen osoitettava leirintäalue (RL) on kooltaan noin 3,5 ha. Maisemallisten seikkojen lisäksi RL alueen kokoa rajoittavia tekijöitä ovat mm. Saaressa oleva kiinteä muinaismuisto (kivikautinen asuinpaikka), jonka alue on halkaisijaltaan noin 250 m ja näin ollen käsittää koko Saaren tilan pohjoispuolisen alueen, sekä Saaren hyvin alava maa ala. Saari on pääasiassa tulva aluetta ja rakennettavaksi soveltuukin vain tilan 7:88 alueella sijaitseva Saaren korkein kohta, jonka osoittamista asuinkäyttöön tutkitaan luonnosvaiheessa.

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 9 Osayleiskaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota Haapajärven imagon ja virkistysmahdollisuuksien kannalta tärkeiden vesialueiden potentiaalin hyödyntämiseen ja tärkeiden vesialueiden kunnostukseen ja suojeluun. Luontoselvityksen perusteella Tujuojan ympäristö on luonnoksessa osoitettu luo merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Myös Savilahti Harjulahti ja Kurikkalammen ympäristö on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Multaosin veisitöjen hoitoon liittyvät asiat eivät ole kaavoituksellisia asioita, eikä niihin voida tässä yhteydessä ottaa kantaa. 14. Jarmo Marjoniemi, Soile Pieksämäki Marjoniemi, mielipide 9.1.2012 Mielipiteen lyhennelmä (lyhentämätön mielipide liitteenä): Valmisteilla oleva osayleiskaava Haaganlammen kaakkoispuolelle loukkaa yksityisten oikeutta maankäyttöön. Rakennuslupaa hakiessani Ympäristökeskus Kokkolasta vaati, ennen poikkeusluvan myöntämistä, maankäyttösuunnitelman teetättämistä. Omalla kustannuksella teetättämässäni maankäyttösuunnitelmassa alue määriteltiin harvaan asutuksi omakotitaloalueeksi. Nyt osayleiskaavasuunnitelmassa koko alue on määritetty A vap, eli vapaa ajan käyttö alueeksi, jolloin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu lisärakentaminen omistamillemme maa alueille estettäisiin. Alue tulisikin merkitä osayleiskaavaan pientaloalueeksi, sillä jos viemäröinti joskus toteutetaan Haaganlammen, kaupungin puoleiselle alueelle siellä olevista lähimmistä rakennuksista ei ole tälle alueelle kuin muutamia satoja metrejä. Alue on niin savista, että se vaatisi puutarhanhoitotarkoitukseen 30 40 cm:n kerroksen jostain tuotua multaa. Yhteinen kylätalo on ihan hyvä idea. Mutta saunan osalta voin sanoa, että sitä voi kyllä mainostaa mutakylpylänä. Alueen rannat ovat tosi matalia ja jatkuvat matalina lähes yli lammen. Vesi on ruskeaa humuspitoista ja sitä ei tule varmaankaan (niin toivottavaa kuin se olisikin) puhdistamaan mikään. Ks. Kirsti ja Juhani Karppimaan sekä maatalousyhtymä Hedetniemen mielipiteiden vastineet (mielipiteet numero 4. ja 12.). Suunnittelualueen lievealueilta tullaan merkitsemään rakentamiseen soveltuvat alueet, jotka ovat viemäröitävissä kohtuullisin kustannuksin. 15. Matti Pesonen, Markku Pesonen, mielipide 5.1.2012 Ranta 401:152:8 tilan pinta ala on kokonaisuudessaan noin 2,5 ha sisältäen pois purettavat rakennukset ja viheralueet. Ehdotamme, että viheralueet ja entiset rakennuksen pohjat hyödynnettäisiin paremmin uudessa kaavoituksessa. Ehdotamme näin ollen Ranta 401:152:8 omistamallemme alueelle (4) neljää erillistä tonttia. Mielipide otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jatkosuunnittelussa. Tällä kaavalla ei kuitenkaan ratkaista yksittäisiä rakennuspaikkoja. Keskustan lievealueilla rakennusluvat tullaan myöntämään suunnittelutarveratkaisulla yleiskaavan pohjalta.

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 10 16. Erkki Saari, mielipide 9.1.2012 Rakennustontillani olevaan rakennusoikeuteen vedoten tiedustelen viemäriverkoston pääputkiston siirtämistä puistoalueelle rak.tonttini alapuolelle 60m matkalla: Ouluntie 20 (Siimes) tontilla olevan sähkö/puhelinlinjan pylvään siirto tontin keskialueelta puistokaistan rajalle, Koivuhaan liittymään päin. Viemäriverkoston putkistojen siirtäminen ei ole osayleiskaavaa koskeva asia, joten mielipide ei vaikuta kaavatyön jatkosuunnitteluun. 17. Veikko Tahkokorpi, mielipide 9.1.2012 Mielipiteen lyhennelmä (lyhentämätön mielipide liitteenä): Kevyen liikenteen väylä Karjakujalta Männistönkadulle olisi sisältötavoitteiden mukaista pysyä koska sitä on osa jo toteutettu Lepomajan pelastustienä ja Karjakujalta lähtien on maanostostakin kertaalleen sovittu sekä puistoakin on tien varrelle lisätty. Kevyen liikenteen käytön lisäämistä autoilun vähentämiseksi auttaisin kun reitistö houkuttelisi katua nopeampana ja viihtyisämpänä. Katuun ja tiehen liittyvä jalankulku ja pyörätie eivät korvaa korttelin keskellä kulkevaa oikotietä ja Isokadun kohdalla kevyenliikenteen väylän puuttuessa ei ole asiaan kuuluvaa liikenneturvallisuuttakaan. Kevyen liikenteen osalla liikennemäärien kannalta kannattaisi ajatella siltaa kevyelle liikenteelle vanhan Kirkkosillan kohdalle, jossa on vielä niemenkärjetkin lyhentämässä jänneväliä. Kaupungin keskustaan rakennettavana silta voisi palauttaa perinteellisiä kulkureittejä henkiin taloudellisestikin. Savimäenpuhdon käyttötarkoitusta kannattaisi katsoa energiataloudellisesti, koska se olisi järkevää ajatellen koko aluetta. Alueen läpi kulkeva vihervyöhyke antaisi rungon tulevaisuuden kannalta ajatellen houkuttelevan ympäristöarvon, jossa virtaava vesi luonnollisessa uomassaan voisi hoitaa koko alueen hulevedetkin hyödyllisenä viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä. Hulevesiasiaa kannattaisi harkita osayleiskaavassa huomioituna positiivisena seikkana, eikä piilotettuna putkitusasiana, koska se ei niin edes onnistu helposti eikä siihen ole mitään järkeä ylimääräistä satsatakaan. Parempi ja yleishyödyllisempi ratkaisu olisi käsitellä hulevedet syntypaikoillaan hyötymällä taivaalta tulevasta ilmaisesta vedestä alati kallistuvan energian aikana. Hulevesi on otettu hallintaan Samulinkatu 7:ssä pakottavista syistä ja puistoa on pyritty vihreyttämään ja kehittämään pienilmastoa eikä sen vuoksi puiston läpäisevän kadun annettaisi tuhota tehtyä työtä lisääntyvän liikennemelunkaan takia. Jukolan teollisuusalueen muuttamista asuinalueeksi kannattaisi vielä miettiä, koska asuintonteille on tarjolla aivan riittämiin parempiakin paikkoja mitä varasto ja teollisuusrakennusten alueella, jossa kuitenkin olisi raskaalle teollisuusrakentamiselle sopivampaa pohjaa kuin uudella teollisuusalueella. Vesipitoiselle maapohjalle on kalliimpaa ja riskialttiimpaa rakentaa kuin esim. Palomäen vanhalle teollisuusalueelle. Osayleiskaavassa valittaessa maa alueita eri käyttötarkoituksiin, taloudellisten seikkojen ottamisella huomioon autettaisiin tulevia rakentajia ja mahdollisuuksia lisätä uusi yrityksiä, jotka toisivat lisää työpaikkoja Haapajärvelle.

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y _ 11 Kaavatyön yhteydessä on tehty liikenneverkkoselvitys Plaana Oy:n toimesta. Myös Sito Oy tekee parhaillaan selvitystä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kaavatyössä otetaan huomioon nämä selvitykset. Osayleiskaavan yleisiin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kevyenliikenteen verkoston kohentaminen keskustan alueella. Kevyen liikenteen selvitys kortteleissa 212, 222, 223 ja 225 on tehty 11.5.2010 ja Karjakujalta Männistönkadulle kulkevan kevyenliikenteen väylä kulkee niiden välistä. Osayleiskaavassa tuo reitti on osoitettu ulkoilureitiksi, sillä on katsottu, että virallinen kevyenliikenteenreitti kyseisellä alueella ei ole tarpeellinen. Luontaiset reitit keskustan suuntaan kulkevat Männistönkatua ja Karjakujaa pitkin Isonkadun varteen ja sieltä edelleen Valtakadun ali. Yhteydet asuinalueilta kouluille kulkevat Koulukadun vartta. Karjakujan ja Männistönkadun välinen reitti palvelisi ainoastaan yhteyttä kouluilta terveyskeskukselle, mutta kulku ei ole olevia reittejä pitkin juuri pidempi. Korttelin 225 eteläpuolella kulkeva sähkölinja voi toimia jalankulkureittinä, joka palvelee liikkumista palveluasunnoilta terveyskeskukseen ja keskustaan. Kevyenliikenteen sillan rakentaminen vanhan kirkkosillan kohdalle ei ole liikenteellisesti eikä taloudellisesti järkevää sillä nykyinen silta kevyenliikenteen väylineen kulkee vain hieman yli sadan metrin etäisyydellä ehdotetusta kevyenliikenteen sillan paikasta. Osayleiskaavassa on pyritty muodostamaan koko suunnittelualueen kattava viherverkosto, jonka viheralueita on mahdollista käyttää tarvittaessa myös hulevesien käsittelyssä. Hulevesien käsittelyn tai viivyttämisen tarkempi suunnittelu ei ole varsinaisesti osayleiskaavoitukseen liittyvä asia. Kuitenkin, erityisesti osayleiskaavaluonnoksen teollisuusalueita koskevissa merkinnöissä tullaan kiinnittämään huomiota hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen. Myöskään osayleiskaavassa osoitettujen alueiden tarkempi energiataloudellinen suunnittelu ei kuulu varsinaisesti osayleiskaavatyöhön, joka on luonteeltaan yleispiirteistä. Jukolan asuinalue sijaitsee Haapajärven keskusta alueen välittömässä läheisyydessä. Alueen yhteydet keskustaan paranevat entisestään jos kaavaluonnoksessa rautatien alikulkuna esitetty yhteystarve toteutuu. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella alueen tiivistäminen ja kehittäminen nimenomaan asuinalueena on perusteltua. Jukolan alueelle ei voida osoittaa rakasta teollisuutta, sillä alue sijaitsee keskellä olevaa asutusta. Kaavaluonnoksessa Jukolan teollisuusalue on osoitettu tiiviiksi pientaloalueeksi, jossa voi olla myös ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta, joka sopii asumisen yhteyteen (AP 2). Osayleiskaavaluonnoksessa aluevaraukset perustuvat tehtyihin selvityksiin ja muuhun olemassa olevaan tausta aineistoon, jossa myös taloudelliset seikat on huomioitu. 18. Johanna Toppila, mielipide 5.1.2012 En hyväksy kaavan toteuttamista. Perustelut: Rikkoo hienon maalaismaiseman ja tekee seudusta rauhattoman. Tekeillä olevan Haapajärven osayleiskaavan yleisenä tavoitteena on kaupungin jälkeen jääneen kaavoituksen ajan tasalle saattaminen. Se on myös kaupungin ensimmäinen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelualueella on voimassa vanhoja rakennuskaavoja sekä osayleiskaavoja,