NLP JA LAATU Neuro-Lingvisting Programming kehitettiin 1970-luvulla Amerikan Yhdysvalloissa. Aikaisempina vuosikymmeninä sosiaalitieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tutkimus oli keskittynyt tutkimaan sosiaalisten ongelmien luonnetta ja alkuperää. 1960-luvulla alkoivat tukijat kiinnostua menestymisen strategioista: alettiin tutkia elämässä hyvin menestyneitä ihmisiä. Kaliforniassa San Diegossa työskenteli kaksi tutkijaa: kielitieteilijä John Grinder sekä matemaatikko-psykoterapeutti Richard Bandler. Molemmat kiinnostuivat menestymisen tutkimuksesta ja kehittivät tutkimusmenetelmän jota he alkoivat kutsua mallittamiseksi. Olettamuksena oli, että osaajat eivät itse kykene välttämättä opettamaan muille omia menestymisen strategioitaan vaan jonkun muun on ne mallitettava. Näiden kahden tutkijan menetelmänä oli ensin syvähaastattelu ja siten videointi sekä käytännön työtilanteiden tarkka rekonsrtuointi mallitasolla. Mallitettavina olivat mm. Systeemiteoreetikko Gregory Bateson, hypnoterapeutti Milton H Ericson, perheterapian perustaja Virginia Satir ja gestalt-terapian guru Fritz Perls sekä lisäksi monta muuta lähinnä kybernetiikan tutkijaa ja terapian huippuammattilaista. Mallituksen tuloksena syntyi NEURO-( hermojärjestelmän kokonaisvaltaisuutta korostava ) LINGVISTING (kielen merkitystä ihmisen elämässä ja toiminnassa tutkiva) PROGRAMMING (ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa itse käyttäytymiseensä uskova) hyvin pragmaattinen oppi. (Oppi on kyseenalainen termi, koska NLP ei korosta dogmeja eikä ole missään nimessä mikään ismi) Mallintamisen ensimmäisinä tuotteina olivat NLP:n perusajatukset, joita seuraavassa tarkastelen laatutyön näkökulmasta.
NLP:n perusajatukset 1. Maailma ja maailmankuva ovat eri asia. Näkemys on konstruktiivinen. Jokainen rakentaa oman kuvansa maailmasta. Havainnoidessaan todellisuutta ihminen käyttää oman persoonansa, historiansa, arvojensa ja asenteittensa muodostamaa suodatinta, joka tekee havainnoista poistoja, yleistyksiä ja muuntoja. Sisäisen prosessointinsa avulla ihminen konstruoi ihan oman maailmankuvansa, joka on erilainen kuin muilla ihmisillä. Laatutyössä voisi tämä tarkoittaa laadun konstruktiivista luonnetta. Jokainen toimija luo oman käsityksensä siitä mikä on laadukasta. 2. Ulkoinen ja sisäinen informaatio käsitellään viiden aistin avulla. Tämä itsestäänselvyydeltä tuntuva oivallus selittyy sillä, että aistit määräävät myös sisäisen informaation merkityksen ja toisaalta ihminen ei helposti erota sisäistä informaatiota ulkoisista havainnoista. Ihmisillä on usein yksi mieliaisti, joka vaikuttaa hänen maailmankuvaansa ratkaisevasti. Mieliaisti voi kyllä vaihdella prosessoinnin eri vaiheissa. Motivoitumisessa voi toimia eri aisti kuin informaation prosessoinnissa ja toimeenpanossa. Oppimisen ja opettamisen laatua tarkasteltaessa tämä perusajatus korostaa oppimistyylien ja opettamistyylien tuntemisen tärkeyttä oppimisen tuloksellisuuteen. Opettajalle on tärkeätä harjoittaa kaikkia aistejaan, jotta hän voi toimia oppijoiden mieliaistien alueilla. 3. Tiedostamaton ja tietoinen ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Ihminen luottaa helposti vain tietoisiin havaintoihinsa maailmasta. Tiedostamaton sisältää mahtavan määrän informaatiota. Ihmisen arkaaiset järjestelmät (limbinen systeemi) eivät ole kehittyneet vuosisatoihin ja toimivat tiedostamattomasti kun prosessoimme informaatiota ja annamme merkityksiä. Lisäksi tiedostamaton on ehtymätön voimavarojen varasto sekä kokemusten hermoverkko, josta on aina löydettävissä apua haasteitten kohtaamiseen. Laatutyössä tämä voisi merkitä sitä, että opettaminen ei voi perustua vain tietoiseen kognitiiviseen informaation välittämiseen vaan myös ihmisen tunteiden ja "vaistojen" huomioimiseen oppimisprosessissa. 4. Huipputaitoja voidaan mallintaa ja opettaa muille. Laatutyössä tämä voisi olla suora linkki benchmarking-tyyppiseen oppimiseen. Lisäksi auditointi arviointitekniikkana on hyvin lähellä tätä
ajattelua. 5. Viestin merkitys on sen herättämä reaktio. Tämä behaviorismilta näyttävä, tuntuva ja kuulostava ajatus tarkoittaa kaikessa pragmaattisuudessaan sitä, että viestijän ei ole syytä ottaa viestintää onnistumisena ja epäonnistumisena vaan mahdollisuutena. Aina kannattaa yrittää uutta tapaa viestiä. NLP korostaa sanaa uutta. Useinhan on niin, että yritämme viestiä oman mallimme mukaan ja ihmetelemme miksi viestimme herättää aivan erilaisia reaktioita kuin olemme odottaneet. Itse olen syntyjäni pohjalainen ja kun tulin Savoon ihmettelin miksi suorat paljaat ja kriittiset viestini tulivat lähes aina väärinymmärretyksi. Eräänä päivänä päätin yrittää toisin. Aloin käyttää viestinnässäni huumoria, spekulointia ja kiertoilmaisuja. A=vot ja minua alettiin ymmärtää. Oppimisen kannalta on tärkeää, että ei uraannuta johonkin tapaan opettaa vaan kehitetään erialaisia tapoja, jotka aiheuttavat toivotun reaktion eli oppimisen. 6. Kaiken toiminnan takana on myönteinen tarkoitus. Haluan korostaa nyt sitä, että NLP:n perusajatukset eivät ole faktoja tai dogmeja, vaan mallinnettuja ajattelustrategioita. On siis hyödyllistä ajatella ja toimia tämän ajattelumallin mukaan. Jos ajattelemme vaikkapa motivoitumatonta oppijaa ja luomme hänestä määritelmän: laiska. Mielikuvamme ja tunteemme hänestä muodostuu negatiiviseksi. Tämä vaikuttaa meihin niin, että opettajana alamme toimia vuorovaikutuksessamme häneen negatiivisesti. Viestintämme on kielteistä ja häneltä saamamme reaktiot ovat kielteisiä, jotka lisäävät meidän kielteisyyttämme. Negatiivisuuden kurra alkaa pyöriä. Kun kysymme huonosti menestymisen myönteisiä tarkoituksia, löydämme heti muutamia: Oppija on hyvä säästämään voimavarojaan, hän pitää itsestään huolta, toimii parhaan kykynsä mukaan jne. Mielikuva on myönteinen ja negatiivisuuden kierteen sijasta syntyy positiivinen kierre. Laatutyössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laatupoikkeamia havaittaessa kysytään niiden myönteistä tarkoitusta syitten etsimisen sijaan tai rinnalla. Näin voimme keskittyä luovien ratkaisujen
löytämiseen. 7. Meillä on jo kaikki resurssit, joita tarvitsemme selviytyäksemme. Ajattelu- ja toimintastrategiana tämä tarkoittaa sitä, että luotamme itseemme ja voimavaroihimme. Päivittelyn sijasta ryhdymme etsimään aktiivisesti ratkaisuja, kiinnitämme huomiotamme vahvuuksiimme heikkouksien sijasta. Kun teemme nykytila-analyysiä mallina on usein SWOT ja niin, että ensin keskitymme uhkiin ja heikkouksiin ja unohdamme, että vahvuudet ja mahdollisuudetkin ovat olemassa. Jokaisella yksilöllä ja yhteisöllä on myös vahvuuksia, joihin keskittymällä voi syntyä uskomattoman hyvää laatua. Heikkoudetkin voidaan nähdä oppimisen mahdollisuuksina. 8. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Systeeminen ajattelu syy-seuraus ajattelun sijaan. Kun mietimme laadun varmistamista, ei ole strategisesti järkevää yksinkertaistaa asioita. Esimerkiksi joustamattomat laatukriteerit voivat johtaa vääriin analyyseihin arvioinneissa. Toisaalta ei ole syytä myöskään monimutkaistaa liiaksi laatutyötä. Systeemisen ajattelun mukaan muutos jossakin aiheuttaa aina muutoksen myös jossain muualla. Siksi muutoksen aikaansaaminen on suhteellisen helppoa. Tartutaan vain ongelmaan kerrallaan ja ratkaistaan se. Ehkä ongelmallisinta on se, että seuraavalla kerralla sama ratkaisu ei tuotakkaan samanlaista tulosta systeemin kannalta, joten rutiiniratkaisuja ei ole olemassa. Systeeminen ajattelu korostaa myös systeemien riippuvuutta toisistaan. Systeemissä on aina alasysteemejä ja se kuuluu aina myös johonkin suurempaan systeemiin. Niinpä muutos jossain alasysteemissä voi aiheuttaa hyvinkin suuren muutoksen jossakin toisen tason systeemissä. Laatutyössä ei kannata siis vähätellä mitään toiminnan osatekijää. Kaikki laatupoikkeamat on syytä ottaa vakavasti ja miettiä hyvä ratkaisu siihen miten poikkeamasta päästään. Laatupoikkeamaa voi olla myös liian hyvä laatu jonkin osatekijän kohdalla koko systeemin optimaalisen laadun kannalta. Siis liian hyvä voi olla paha ylemmän systeemin tasolla. 9. Viimeinen NLP:n perusajatus korostaa ekologian merkitystä. Ekologialla tarkoitetaan systeemin tasapainoa. Yleensähän miellämme termin koskevan vain luonnon systeemejä.
Laatutyössä kannattaa varmistaa ratkaisujen ekologisuus koko organisaation ja sitä ympäröivän maailman kannalta. Ei kannata toimia lyhyellä tähtäimellä niin, että ei toiminnan kestäviä vaikutuksia ole mietitty. Yksilötasolla ekologisuudesta huolehtii ihmisen alitajunta, joka vastustaa muutoksia niin kauan kunnes niiden hyödyllisyys on varmistettu. Miten organisaatiotasolla ekologia varmistetaan? Haaste laatutyölle? Olen tässä keskittynyt vain NLP:n perusteisiin. "Oppi" kehittyy koko ajan. NLP tutkimusta tehdään ja käytännön mallintamisttyötä jatketaan koko ajan. NLP käyttää hyväkseen muitten ajatussuuntien, paradigmojen, lähestymistapojen mahdollisuuksia: varastaa toimivia malleja ja opettaa niitä. Korostaisin, että NLP ei ole rajattu alue. Se on hyvin verkostoituinut monenlaisten elämän ja tieteen ilmiöiden kanssa. Keskeisenä toimintamallina on saattaa oivalluksia käytännön toimintastrategioiksi. Hannu Pulkkinen Lähteitä: Asikainen Riitta, von Harpe Peter. Monessa mielessä. NLP mielikirja II Jyväskylä 1997 O,Connor,J. -Seymor,J: Introdusing NLP. The Aguarian Press. Northampton.1993 Toivonen, V-M - von Harpe,P.NLP-mielikirja. Helsinki 1994 Toivonen V-M - kauppi, T: Kielen taikaa. Helsinki 1995