Janakkalan kunta Turenki Asemakaava N:o--- Pirttimäen laajennus Kaavaselostus

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava N:o--- Pirttimäen laajennus Kaavaselostus 1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 13.9.2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee Tilan Rokkala 16540300110021 osaa Maantien 292 aluetta Asemakaavalla muodostuu Korttelin 341 laajennus ja kortteli 342 Katu-, virkistys- ja liikennealueet Asemakaavan on laatinut Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Kaavoitus ja maankäyttö Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti Juttilantie 1, 14200 Turenki Vireilletulo 24.6.2009 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus -- Valtuuston hyväksymispäätös --

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1Tunnistetiedot 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Kaava-alueen sijainti 1.4 Kaavan tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen 4.2.2 Lausuntovaihe 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet 4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset 5.2.2 Muut alueet 5.2.3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset talouteen 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 5.4 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote maakuntakaavasta (sisältyy kaavaselostukseen) 2. Ote Turengin yeiskaavasta (sisältyy kaavaselostukseen) 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Nykytilanne 5. Ote Rakennusinventoinnista 6. Luontoselvitys 7. Havainnekuva 8. Kunnallistekniikan rakentaminen 9. Luonnosvaiheen kuuleminen, tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavanlaatijan vastine 10.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.Asemakaavan seurantalomake

3 1.3 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 1,5 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen. 1.4 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoitus on täydentää Pirttimäen asuntoalueen kaava lopulliseen muotoonsa. Samalla luodaan kaavalliset periaatteet, jotta kunnan omistama Rokkilan kiinteistö voidaan myydä. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ilmoitus kaavan vireilletulosta 24.6.2009 Valmisteluvaiheen kuuleminen 24.6.-7.8.2009 Virallinen nähtävänäolo --- 2.2 Asemakaava Rokkilan päärakennus kaavoitetaan asuintontiksi, jolla rakennus ja miljöö on säilytettävä. Rakennetta täydennetään jatkamalla Tierpintie liittymään Lammintiehen ja kaavoittamalla 12 uutta omakotitonttia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijoittuu Pirttimäen asuntoalueen koilliskulmaan. Kaava-alueeseen rajoittuvilta osiltaan Pirttimäki on viime vuosina rakennettu valmiiksi voimassa olevan kaavan mukaisesti. Korttelissa 341kaavoitettava alue rajoittuu kahteen vanhempaan omakotitonttiin. Kaavoitettavan alueen pääosa on vuokraviljelyssä olevaa peltoa. Aluetta rajaa idässä maastoon uomansa kovertanut Myllyoja. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 5,4 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella on vähän luonnontilaista osaa. Mäenkumpareelle sijoittuva Rokkilan talon pihapiiri on puustoinen ja osittain luonnontilainen. Myllyojan varressa on vähän luonnontilaista kasvillisuutta. Pinnanmuodostus Kaavoitettava alue sijoittuu korkeuskäyrien +97 ja +107 väliin. Maaperä ja rakennettavuus Asutus on sijoittunut moreenimäelle. Muuten maaperä on savea. Alueen rakennettavuusselvitystä täydennetään kaavatyön kuluessa. Kuva Rokkilan pihasta itään Pohjavesialue Alue ei ole pohjavesialuetta. Kasvillisuus ja eläimistö Metsikön ala on pieni eikä sieltä ole yhteyksiä laajempiin metsäalueisiin, joten ei ole oletettavaa, että liito-orava pesisi alueella. Lepakoita ei ole havaittu eikä selvitetty detektorin avulla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Palvelut ja työpaikat

Alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Alue tukeutuu Turengin keskustan palveluihin. Etäisyys liikekeskustaan ja alakouluun on n. 1,5 km. 4 Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja kulttuuriympäristö Alue muodostaa tällä hetkellä Turengin taajaman rajan idän suunnassa. Rokkilan talo on Lammintien suuntaan taajan puuston peitossa. Maisemassa pelto-osuudella avautuu pitkä näkymä kaakon suuntaan. Samalla metsäisellä mäenkumpareella (Pirttimäki) Rokkilan kanssa on kaksi vanhastaan asuttua tilaa. Rokkilan talo on 2002-2004 tehdyssä rakennusinventoinnissa kohde 165 Rokkala. Kohde on luokiteltu II-ryhmään, säilytettävä kohteen/alueen mittakaava ja rakennustapa. Liite 5 Ote Rakennusinventoinnista. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Rokkilan päärakennus Aitta Sauna Puimala Asuminen ja asukkaat Kaavoitettava alue on osa Pirttimäen v. 2006 rakentumaan lähtenyttä omakotialuetta, jolla on 8 vanhempaa ja 59 uutta omakotitonttia. N. 3 tonttia on vapaana. Virkistys Turengin itäistä yleiskaavaa varten tehdystä tarkastelusta ilmenee (ks kuva kohdassa 5.3), että Pirttimäen alue liittyy ns. Myllyojan virkistysreittiin. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä on Pirttimäen suunniteltu korttelileikkipaikka ja paremmin varusteltu valmis Heikkilän alueen leikkipaikka. Liikenne Lammintie välittää alueen liikenteen keskustaan. Lammintien varressa on valmis pyörätie keskustasta Pirttimäentien liittymään asti. Tekninen huolto Alueen poikki kulkee vanha vesihuoltolinja.

5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole varsinaisia ympäristöhäiriöitä. Lammintien melualue ulottuu Lammintien varressa n. 40 m päähän tien keskilinjasta. Maanomistus Alueen pääosan omistaa Janakkalan kunta. Kunta osti Rokkalan tilan v. 2005. Myyjällä oli oikeus asua tilan päärakennuksessa vuoden 2008 loppuun, mistä lähtien rakennus on ollut tyhjillään. Tämän kaavoitushankkeen kaavaluonnos oli pohjana tarjousmenettelylle, jolla tilan päärakennus ympäristöineen myytiin. Kauppa on hyväksytty kunnanhallituksessa 21.9.2009. Sopimukset ja rasitteet Pellot ovat vuokraviljelyssä. Niiden sopimukset päättyvät, kun kunta aloittaa alueen katujen rakentamisen. Kunnan omistaman alueen kautta on johdettu tilojen Päivärinta, 24:6 ja Pirttimäki 8:44 vesihuolto idän suuntaan kunnan verkostoon. Vaikutusalue Kansilehden sijaintikartan ulompi rajaus osoittaa arvioidun välittömän vaikutusalueen. Liite 4 Nykytilanne 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa nyt kaavoitettava alue on merkinnällä Ar, rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue. Liite 1 Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen aluetta, AP. Asemakaava Liite 2 Ote yleiskaavasta

6 Alueella ei ole asemakaavaa. Alue rajoittuu Pirttimäen 20.1.2006 lainvoiman saaneeseen asemakaavaan. Liite 3 Ote asemakaavasta. Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.12.2003. Pohjakartta Alueen pohjakartta on laadittu v. 1974 ja tarkastettu v. 2009. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Selvitykset Luontoselvitys Janakkalan taajamien luontokohteet, Esa Lammi, Aatto Ratia, Kanta- Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys, Janakkalan kunta 2001. Rakennusinventointi 2002-2004, Teija Ahola. Rakennettavuusselvitys Sito Oy 2003. Arkeologinen selvitys Museovirasto 2002. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan tarkoitus on täydentää Pirttimäen asuntoalueen kaava lopulliseen muotoonsa. Samalla luotiin kaavalliset periaatteet, jotta kunnan omistama Rokkilan kiinteistö voitiin myydä. Rokkilan kiinteistön tarjousmenettely toteutettiin kesällä 2009 samanaikaisesti kun kaavaluonnos oli nähtävänä. Kauppakirja hyväksyttiin kunnanhallituksessa 21.9.2009, kun kaavaluonnoksen mielipiteet ja lausunnot oli saatu. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jossa myös osalliset on lueteltu. Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 24.6.2009. Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRL 62 tarkoituksessa 24.6.-7.8.2009.. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluille osallisille kirjeitse. Kansilehden karttaan rajatun vaikutusalueen maanomistajille tiedotettiin kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla. Lausunnot Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen liitolta, Museovirastolta, Hämeen tiepiiriltä ja Vattenfall Verkko Oy:ltä. Mielipiteet Kaavaluonnoksesta saatiin 6 mielipidettä Saarentien asukkailta. Koska kaikissa mielipiteissä sisältö kohdistui pääasiassa kaavan mahdollistamien uusien katujen rakentamisen aikaiseen häiriöön, järjestettiin 8.9.2009 keskustelutilaisuus, jossa oli paikalla myös kunnan maanrakennuspäällikkö. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki Saarentien asukkaat. Paikalle saapui yksi henkilö. Liite 9 Luonnosvaiheen kuuleminen, tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavanlaatijan vastine 4.2.2 Lausuntovaihe Lausunnot pyydetään Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen liitolta, Museovirastolta, tiehallinnolta ja ympäristölautakunnalta.

4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet Kuntastrategiassa Janakkala profiloi itseään turvallisena ja laadukkaana asuin- ja liikkumisympäristönä. Tavoitteena on määritellä kaavalla periaatteet Rokkilan kiinteistön myymistä varten. Kunnalle tarpeettoman kiinteistökannan myynti toteuttaa kunnan palvelustrategiaa. täydentää Pirttimäen asuntoalueen asemakaava lopulliseen muotoonsa, luoda jalankulkijalle ja pyöräilijälle sekä autoilijalle, toimivat ja turvalliset ympäristöt ja 4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden huomioonottaminen kaavassa: 7 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Kaavalla luodaan edellytykset Rokkilan tilan päärakennuksen säilymiselle asuinkäytössä. Kaavaratkaisu täydentää Pirttimäen alueen rakenteen. Pirttimäen kaavoituksessa luotu periaate virkistysalueiden sijoittumisesta Myllyojan varteen toteutuu. Kaavalla turvataan kevyen liikenteen yhteydet Alueen maaperän soveltuminen rakentamiseen on selvitetty rakennettavuusselvityksellä. Kaavalla varmistetaan Rokkilan arvokkaan rakennuksen ja pihapiirin säilyminen. Maakuntakaava Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavaratkaisulla osoitetaan Rokkilan kiinteistö asuintontiksi ja lisäksi 12 uutta omakotitonttia

5.1.1 Mitoitus Tonttien lukumäärä Pinta-ala n. Rakennusoikeus k- m² n. Asukkaiden laskennallinen määrä Korttelialueet Käyttötarkoitus AO / s Rokkila 1 6670 420 4 AO / uudet 12 21890 3050 42 Yht. 13 28560 3470 46 8 Muut alueet Käyttötarkoitus Pinta-ala n. VL 16280 Liikennealue 4750 Katualue 8020 Yht. 29050 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet AO-korttelialueet Rokkila Rokkilan tontin kaavamääräys on AO / s Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Päärakennuksella on sr-merkintä: Suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Tontin rakennusoikeus muodostuu päärakennuksen nykyisestä rakennusoikeudesta siten, että toinen kerros saadaan ottaa käyttöön asuintiloina, n. 300 k-m². Lisäksi tontilla saadaan kahdelle talousrakennusten rakennusalalle toteuttaa uutta kerrosalaa yhteensä 120 k-m² talousrakennuksia varten. Tontilla saa korkeintaan 30 % kerrosalasta käyttää asuinympäristöön soveltuvia työtiloja varten. Uudet omakotitontit 7 uutta omakotitonttia sijoittuu Rokkilanpiha-pihakadun ympärille. Kaksi tonttia sijoittuu Saarentien varteen ja kolme tonttia Tierpintien varteen. Rakennusoikeus on I-kerroksisilla tonteilla enintään 250 k-m² ja I u 2/3-kerroksisilla tonteilla enintään 300 k-m². Uusien tonttien keskimääräinen pinta-ala on 1824 m². Lammintiehen ja Tierpintien ulkokaarteeseen rajoittuvat tontit ovat puolitoistakerroksisia, I u 2/3. Muut tontit ovat yksikerroksisia. Osalla tonteista rakennusala sijoitetaan siten, että toisella sivulla talousrakennuksen saa rakentaa 2 metrin päähän rajasta ja toisella 6 metrin päähän rajasta. Kahden metrin päähän rajasta saa sijoittaa ainoastaan talousrakennuksen, asuinrakennus on aina sijoitettava vähintään 4 metrin päähän rajasta, ellei rakennusalan rajalla osoiteta tätäkin suurempaa etäisyyttä. Merkinnällä pyritään ohjaamaan pihapiirien muodostumista ja tontin tehokasta käyttöä. Lammintiehen rajoittuvilla tonteilla rakennusalan raja on 20 metrin etäisyydellä ajoradan keskilinjasta (Tielaki). Liikennemelun huomioimiseksi on Lammintien varteen sijoittuvilla tonteilla uudet rakennusalat sijoitettu siten, että asuinrakennus sijoitetaan kiinni tienpuoleiseen rakennusalan rajaan, jolloin suojaisan pihan toteuttaminen on mahdollista. Tien varteen määrätään istutettavaksi suojapuustoa. Lammintien puoleisia rakennusaloja koskee määräys, jonka mukaan rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 db. Lisäksi kaavamääräyksellä ohjataan rakennusten sijoittaminen siten, että asuntopihat avautuvat melulta suojassa olevalle sivulle ja leikki- ja oleskelutilat sijoitetaan melulta suojaan.

Liite 7 Havainnekuva 5.2.2 Muut alueet Virkistysalueet Kaavalla osoitetaan uutta virkistysaluetta Myllyojan varteen n. 1,6 ha. Ojan myötäisesti on mahdollista toteuttaa ulkoilupolku. Rokkilanpihan keskusalueelle on mahdollista toteuttaa pienimuotoinen asukkaiden yhteinen oleskelu-leikkialue. 9 Liikennealueet Tierpintie jatketaan liittymään Lammintiehen. Tierpintien katualueen leveys on 20 m ja sen varteen jatketaan myös kevyen liikenteen väylä liittymään Lammintiehen. Lammintie osoitetaan LT-alueeksi. Kaavalla varataan tila kevyen liikenteen väylää varten. Liite 8 Kunnallistekniikan rakentaminen 5.2.3 Asemakaavamerkinnät ja määräykset

10 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Tämä asemakaava pohjautuu vireillä olevan Turengin itäisen yleiskaavan tavoiteasetteluun. Työssä on ollut lähtökohtana Turengin lähiympäristön laajempien virkistysalueiden kytkeytyminen ja jatkuvuus ja uusien asuinalueiden sijoittuminen.

11 MRL 39 yleiskaavan sisältövaatimuksista tämä kaavamuutos toteuttaa seuraavia tavoitteita: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Alueen käyttöönotto täydentää taajaman rakennetta ja tehostaa olevien verkostojen käyttöä. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5.4 Asemakaavan vaikutukset Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue. Vaikutusten arviointi on tehty osana asemakaavatyötä. Vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. Kohdassa 4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan on arvioitu osaltaan kaavan vaikutuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys Omakotitontin laskennallinen asukasmäärä on 3,5 asukasta/tontti. Kaavoitettavan alueen laskennallinen asukasmäärä on n. 44. Uusille alueille muuttavat ovat pääasiassa lapsiperheitä. Lasten osuus on suurimmillaan 5-10 ensimmäisenä vuonna, mutta tasaantuu myöhemmin, jolloin asukasluku kääntyy laskuun. Yhdyskuntarakenne Alueen käyttöönotto eheyttää yhdyskuntarakennetta. Uudet korttelit sijoittuvat yhdyskuntarakenteessa edullisesti lähelle palveluita ja valmiin katu- ja vesihuoltoverkoston äärelle. Taajama- ja maisemakuva Kaava mahdollistaa Rokkilan pihapiirissä puuston säilyttämisen. Lammintien varren kevyen liikenteen väylän rakentaminen vie nykyisen reunapuuston, mutta ei kokonaan pihapiiriä suojaavaa puustoa. Pääosa uusista omakotitonteista sijoittuu avoimelle pellolle, joten maisemakuva muuttuu merkittävästi asemakaavoituksen myötä. Kaavan mukainen rakentaminen merkitsee avoimen peltoaukean sulkeutumista. Maisema muuttuu kasvulliseksi ja suljetuksi arviolta 10-15 v. kuluessa alueen rakentamisen aloittamisesta. Myös Myllyojaan rajoittuva virkistysalue muuttuu kasvulliseksi. Avoin näkymä itään sulkeutuu. Asuminen Kaavalla tarjotaan mahdollisuuksia nykyiseen sopeutuvalle uudelle asuntorakentamiselle. Palvelut Ei vaikutusta. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Ei vaikutusta. Virkistys Kaavalla Pirttimäkeä Myllyojan suunnalla kiertävä virkistysalue täydentyy lopulliseen muotoonsa. Koko Pirttimäen alue rajautuu Myllyojan puroon. Kaavoituksessa periaate on ollut, että ojan varsi on vapaa rakentamisesta ja puistoon on mahdollista toteuttaa puistopolku. (Yhden olevan ojaan rajoittuvan omakotitontin viereen on kuitenkin kaavoitettu kaksi uutta tonttia huolehtien siitä, että kävely-yhteys on jatkuva.) Liikenne Yhdyskuntarakenteen täydentämisen johdosta tarve Lammintien varren kevyen liikenteen väylän jatkamiseen kasvaa. Tierpintien jatkaminen lenkiksi tasaa liittymien kuormitusta. Tekninen huolto

Uudet tontit sijoittuvat vesihuoltolinjan äärelle, joten uuden verkoston rakentaminen on mahdollisimman vähäistä. 12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Lammintien melu on alueella ainoa häiriö. Melun häiritsevyyteen voidaan vaikuttaa mm. nopeusrajoituksin. Tonttien Lammintien puoleisilla sivuilla huomioidaan melu kaavamääräyksin. Sosiaalinen ympäristö Luonnosvaiheen kuulemisessa nousi lähiympäristössä esille huoli rakentamisvaiheen häiriöstä. Mielipiteissä ei vastustettu asumisen laajentamista. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Pienilmasto Rakentaminen ja tonttien muuttuminen kasvullisiksi muuttaa pienilmastoa suojaisammaksi. Vesistöt ja vesitalous Ei vaikutusta Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Rokkilan pihapiirin luonnontilainen osa osoitetaan kaavassa säilytettäväksi kasvullisena. Myllyojan varsi osoitetaan virkistysalueeksi. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Kunta kaavoittaa asuintontteja tavoitteenaan tarjota rakentamismahdollisuuksia nykyisille asukkaille ja kuntaan muuttaville. Lyhyellä aikavälillä kunta saa tuloja tonttien myynnistä, rakennusvalvontamaksuista ja vesihuollon liittymismaksuissa. Pitkällä tähtäimellä uusien alueiden rakentuminen kasvattaa kunnan verotuloja. Kunnan välittömät menot koostuvat alueen tiestön, tekniikan ja puistojen toteuttamisinvestoinneista. Uusia tontteja varten rakennetaan uutta kokoojakatua n. 250 m. Karkeasti arvioiden Tierpintien jatkon rakentamiskustannus on n. 145 000 ja Rokkilanpihan kustannus n. 65 000. Vesihuollon kokonaiskustannus on n. 75 000. 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Uuden alueen aiheuttama liikenteen ja liikennemelun kasvu on vähäistä verrattuna nykytilanteeseen. Asuminen ei aiheuta merkittävää ympäristön likaantumista. 5.5 Nimistö Uuden kadun nimi on Rokkilanpiha. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijako ei vahvistu asemakaavalla. Kunta toteuttaa kunnallistekniikan rakentamisen kaavan saavutettua lainvoiman talousarvioin mahdollistamalla tavalla. Tavoitteena on tonttien luovutus 2010 alkaen. Tonttien luovutusta varten laaditaan rakentamistapaohjeet, joissa määritellään tavoiteltuja ympäristön laatua koskevia ominaisuuksia. Janakkalassa 13.10.2009 Leena Turkka kaavoitusarkkitehti