PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kaupunginvaltuuston 9.12.2013 hyväksymä 0
SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA... 10 RAHOITUSLASKELMA... 12 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 19 KAUPUNGINHALLITUS... 20 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 35 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 36 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus)... 38 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 40 SIVISTYSPALVELUT... 42 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 43 TEKNISET PALVELUT... 82 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 83 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 90 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 112 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA... 113 JÄTELAUTAKUNTA... 162 LIIKELAITOKSET... 166 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA... 167 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA... 176 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA... 183 INVESTOINNIT... 190 1
JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä lähivuosina. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvioi, että kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu vuonna 2013 on -0,5 % ja vuonna 2014 +1,2 %. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Valtiovarainministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 1,8 prosenttia. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6 0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan 2,0 prosenttia vuonna 2013, ja inflaatio jäänee myös 2,0 prosenttiin. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysaste oli tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 7,7 % ja vuonna 2013 työttömyysaste arvioidaan nousevan 8,3 %:iin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun 2013 lopussa yhteensä 285,000 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2014 valtiovarainministeriö arvioi 8,3 %. Kuntien taloustilanne Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 2,1 %:iin 2013. Tänä syksynä kunta-alan pääsi neuvottelutulokseen vuosien 2014 2017 työehtosopimuksista. Nk. raamisopimus tulee voimaan maaliskuun 2014 alussa. Sopimus on voimassa 33 kuukautta, ja sopimuskausi päättyy 31.01.2017. Ensimmäisellä jaksolla 2014 2015 2
kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta 1.7.2015 lukien. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Kunta-alan kustannustaso nousi 3,2 prosenttia v. 2012 mitattuna peruspalvelujen hintaindeksillä. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason ennustetaan nousevan 2,3 prosenttia. Vuonna 2014 kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan entisestään, lisäys arvioidaan 2,1 prosentiksi. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen haasteellinen, mutta velkaantumisen kasvu vähenee talousarvio- ja taloussuunnitelman 2014 2016 myötä sekä liikelaitosten normaalien vuosien ansiosta. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi 2014 2016: Tavoitteet o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2014 2016. o Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti o o Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 2,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2015 ja 4,0 milj. euron vähennys vuodeksi 2016. Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävään strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm seuraavat toimenpiteet: o o o o Sisäisiä tukipallveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjetelmällinen ja puolueeton analyysi vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. 3
o o o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2014 kaikissa hallinnonhaaroissa. Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta pidetään edelleen voimassa ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Työllisyys (lähde: Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2012 lopussa 9,1 %. Vuoden 2013 aikana työllisyys on ollut jonkin verran huonompi kuin 2012, mutta työttömyysprosentti oli Pietarsaaressa syyskuussa 2013 9,0 %. Seudun työttömyys oli syyskuussa 5,8 % ja koko maassa 10,9 %. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 804 työtöntä syyskuussa 2013, ja heistä 124 oli alle 25-vuotiaita ja 245 pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,9 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2013 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 132,7 %, mikä on maamme korkeimpia. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49783 henkilöä vuodenvaihteessa 2012/2013, eli se oli lisääntynyt vuoden 2012 aikana +118 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa positiivinen, ja asukasmäärä nousi 56 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.679 henkilöä 31.12.2012. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2013 mennessä Pietarsaaressa on 19.617 asukasta. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2012 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -5 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -131 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2012, +204 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. 4
TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Verotuotot Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöveron verokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi yhteisöveroon tulee vuosina 2014 ja 2015 muita pienempiä muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Muutokset alentavat yhteisöveron kokonaiskertymää merkittävästi. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan nostamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisella vahvistetaan kuntien omaa veropohjaa. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän pitämiseen 21,25 %:ssa vuonna 2014. 1000 euro TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnallisvero 56 067 57 298 59 672 60 890 66 164 67 000 68 520 70 800 Yhteisövero 4 166 4 145 4 651 3 629 4 565 4 950 5 100 4 220 Kiinteistövero 3 450 4 173 4 232 4 935 4 990 5 380 5 380 5 380 Yhteensä 63 683 65 615 68 555 69 454 75 719 77 330 79 000 80 400 Valtionosuudet Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014. 1,43-prosenttiyksikön muutos johtuu pääosaltaan kehysriiheiden päätöksistä, jonka mukaan valtionosuusrahoitukseen kohdistetaan 362 milj. euron lisäleikkauksia vuonna 2014 jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Muutokset kuntien tehtävissä ja velvoitteissa tarkoittaa valtionosuusprosentin korottamista 0,05 prosenttiyksiköllä. 5
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien mittavien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin on tehty 2,4 %:n indeksitarkistus, mutta opetus- ja kulttuuritoiminnan valtionosuuksia ei ole indeksitarkistettu vuonna 2014. Ennuste 1000 euro TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Valtionosuudet 32 314 33 518 35 687 37 574 37 861 37 682 37 000 36 850 Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 1,0 % vuonna 2014 vuoden 2013 talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 1,0 % vuonna 2014. Vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelmaan liittyvät olettamukset Vuoden 2014 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille: Lisäys Henkilöstökustannukset 0,7 % Ostopalvelut 2,0 % *Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus) 2,0 % Tarvikkeet 3,0 % Sisäinen vuokra 3,0 % Myyntituotot 1,5 % Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka 2,7 milj. euroa. Sisäisen tukipalvelukeskuksen pitää tehostaa toimintaansa summalla, joka vastaa 1,5 % yksikköhinnoista (2013). o o o o Verotuotot on arvioitu Kuntaliiton ennusteiden mukaan Valtionosuus 2014 perustuu Kuntaliiton ennusteeseen. Vuosien 2015 ja 2016 valtionosuudet perustuvat puhtaasti arvioihin. Korkokustannukset on arvioitu 2,25 %:n keskikoron mukaan 2014, 2,5 %:n mukaan 2015 ja 3 %:n mukaan vuonna 2016. Vuodeksi 2015 on asetettu 2,0 milj. euron tehostamistavoite ja 4,0 milj. euron tehostamistavoite vuodeksi 2016. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja terveydenhuolto - kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalta 6
ostama sosiaali- ja terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset lisääntyvät 0,5 milj. euroa (1,0 %) vuoden 2013 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 0,8 milj. euroa (5,4 %) vuoden 2013 talousarvioon nähden. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi ensihoitoa 1.1.2013 lukien ja ostaa palvelut Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 0,3 milj. euroa vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Teknisen lautakunnan talousarviota tasataan 0,44 M :n erällä, joka eritellään budjettivuoden aikana. Työ keittiöstrategian toteuttamiseksi jatkuu. Käynnissä oleva strategiatyö, joka sisältää tuotantotapojen ja mitoitusten läpikäynnin, tulee vaikuttamaan sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken. Liikelaitokset Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimus on 12 % peruspääomasta. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 3,0 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 0,7 milj. euron alijäämää vuonna 2014. 7
Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli strategisen alijäämän vähentäminen, t.s lainoilla rahoitettavan osan investoinneista. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 13,4 milj. euroa vuonna 2014, kun poistot ovat 10,5 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 5,9 milj. euroa (poistot 6,3 milj. euroa). Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 7,0 milj. euroa vuonna 2014. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,5 milj. euron investointimääräraha. Vuoden 2015 aikana ovat kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit 13,4 milj. euroa ja vuonna 2016 ne ovat 13,4 milj. euroa. Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 109 milj. euroa vuoden 2012 tilinpäätöksessä, eli 5.539 euroa/asukas, 124 milj. euroon, eli 6.323 euroon/asukas vuonna 2016. 1000 euro TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vuosikate 6 242 3 756 11 100 7 751 5 171 10 215 9810 11133 11286 Poistot 6 600 6 885 9 309 9 107 9 330 10 190 10 540 10 949 11345 Nettoinvestoinnit 14 618 12 515 9 085 18 811 12 772 16 931 13439 13433 13422 Lainakanta/asukas 3 816 4 347 4 633 5 154 5 539 5 909 6 098 6 218 6323 8
MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 9
TULOSLASKELMA 10
11
RAHOITUSLASKELMA 12
PIETARSAARI ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategia PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI - on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 13
Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 14
3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatkoopinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuurija liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 15
6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 16
PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 17
18
KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat 19
KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: Niklas Talling TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja osallistuu hallinnon kehittämiseen, ulkoiseen viestintään ja tarpeen mukaan muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Noista yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi kaikkien toimialojen, myös kaupunginkanslian, on tarkasteltava palvelutarjontaa ja palvelutuotantoa tavoitteenaan kustannusten vähentäminen. Kaupungin palvelustrategia ja omistajastrategia valmistuvat vuoden 2014 aikana ja tulevat todennäköisesti vaikuttamaan kaupunginkanslian toimintoihin. Nykyaikaiseen toimintaympäristöön kuuluu myös paperiton kokousmenettely, jonka kaupunginkanslia pyrkii toteuttamaan vuonna 2014. Yleispoliittisia keskusteluita kaupungin viranhaltijoiden ja kaupunginhallituksen välillä tullaan myös suosimaan vuoden 2014 aikana. 20
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Luotettava ja nopea asiainhallinta, prosessin toimitetaan edelleen Saapunut asia kirjataan ja virtaus optimaalinen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään poliittiseen käsittelyyn min 2 vko real 1 kk max 2 kk:n kuluessa Toteutustapa Asioidenkäsittelyn ja valmisteluiden prosessien läpikäynti ja analyysi. Asioiden läpimenoajan mittaus, eli aika asioiden rekisteröinnistä siihen, että asiakas saa tiedon päätöksestä. Kaupunginsihteeri vastuussa. 21
TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Talous -arvio -13 Talous -arvio -14 TS-15 TS -16 Työvuodet 17,4 19,5 19,5 21,5 19 18 17 Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 22