1 Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Koulun arvoperusta Palojoen koulun kasvatus- ja opetustyössä pyritään noudattamaan seuraavia arvoja: Kasvatukselliset arvot: Rehellisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvät käytöstavat Toisten ja itsensä arvostaminen Demokratia Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä kehitys Kouluilmapiiriin liittyvät arvot: Avoimuus ja yhteisöllisyys Turvallisuus Kannustavuus Opiskelutaitoihin liittyvät arvot: Itsensä ilmaisutaidot Taito hankkia, käsitellä ja soveltaa tietoa Kädentaidot Fyysistä toimintakykyä edistävät taidot Koulun toimintaa määrittävät myös YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. 1.2. Koulun tehtävä Palojoen koulun tehtävänä on antaa koulun oppilaille myöhemmässä opiskelussa ja elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tarjota heille, mahdollisuuksien mukaan, yksilölliset kyvyt huomioon ottavaa nykyaikaista, monipuolista opetusta tutussa, turvallisessa ja avoimessa kyläkoulun ilmapiirissä. 1.3. Koulun toimintaympäristön muutokset Määritetään kuntakohtaisesti ja lukuvuosittain työsuunnitelmassa. 1.4. Koulun painopistealueet Määritetään lukuvuosittain työsuunnitelmassa.
1.5. Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Määritetään kuntakohtaisesti talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä koulukohtaisesti vuosittain työsuunnitelmassa. 1.6. Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet Vuosittain toistuvat koulukohtaiset kasvatus- ja opetustavoitteet ovat: Hyvien käytöstapojen opettaminen Kansalliskirjailija Aleksis Kiven vaikutuksen ja merkityksen korostaminen 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1. Koulun oppimiskäsitys Palojoen koulun oppimiskäsityksen mukaan opettaja laatii opiskelulle tavoitteet, ohjaussuunnitelman ja kontrolloi tulokset. Oppilaalla on aktiivinen rooli tiedon hankinnassa, käyttämisessä ja soveltamisessa itsenäisesti ja vertaisryhmän kanssa. Oppilas rakentaa omaa tietorakennettaan aikaisempien kokemusten ja uuden tietoaineksen pohjalta. 2.2. Oppimisympäristö Koulun oppimisympäristö jaetaan fyysiseen ja psyykkiseen ympäristöön. Fyysinen ympäristö käsittää koulun tilat, välineet ja lähiympäristön. Psyykkisellä ympäristöllä tarkoitetaan koulussa vallitsevaa ilmapiiriä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 2.2.1. Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen Koulu sijaitsee rauhallisessa maaseutumaisemassa. Koulun piha-alueella on monipuolinen lähiliikuntapaikka. Ympäristössä on metsiä ja peltoja, joita voidaan hyödyntää opetuksessa ja virkistyksessä (esim.luontoretket, hiihtäminen). Koulurakennuksen tilat ovat tämänhetkiselle oppilasmäärälle riittämättömät. Opetusvälineistöä on hankittu ja ajanmukaistettu tarpeen mukaan. Kaikessa oppimisympäristöön (niin koulun sisällä kuin ulkona) liittyvissä fyysisissä välineissä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen. Piha-alueen turvallisuutta on parannettu ohjaamalla ajoneuvoliikenne pois välituntialueelta. Koulukuljetusten järjestelyssä korostetaan turvallisten pysäkkipaikkojen merkitystä. 2.2.2. Fyysisen ympäristön tarkastelu Palojoen koulu käsittää kaksi erillistä rakennusta. Päärakennuksessa on 3 isoa luokkatilaa, luokkatilana toimiva pieni kirjastoluokka, teknisen työn luokka, opettajahuone, keittiö, ruokala, liikuntasali, pukuhuoneet, oppilashuoltohenkilöstön käyttämä pieni varastotila. Pikkukoulun puolella on kaksi luokkatilaa. 2.2.3. Psyykkisen ympäristön tarkastelu Psyykkiseen ympäristöön on vaikuttanut ainakin opetusryhmien määrän nousu kuuteen ja opettajakunnassa on ollut muutoksia vuosittain. Vanhemmilta saatu palaute koulun ilmapiiriä koskevissa kysymyksissä on ollut positiivista. Koulu on mukana KiVa Koulu ohjelmassa. 2.2.4. Valvonnat Välituntivalvonnat toteutetaan siten kuin ne lukuvuosittain kirjataan työsuunnitelmaan.
2.2.5. Koulun järjestyssäännöt (liite) Koulun johtokunta hyväksyy koulun järjestyssäännöt. Voimassa olevat järjestyssäännöt on hyväksytty 7.2.2006, 9 (liite 1). 2.3. Koulussa toteutettava esiopetus Palojoen koulussa ei järjestetä esiopetusta. 2.4. Koulun tietostrategia Noudatetaan kunnan yhteistä kouluille laadittua tietostategiaa. 3 Oppimisen ja koulunkäynnin yleinen ja tehostettu tuki 3.1. Syrjäytymisen ehkäiseminen Syrjäytymisen ehkäiseminen painopiste on ennaltaehkäisyssä. Erilaisiin ongelmatilanteisiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhain. Kodin ja koulun välillä tehdään yhteistyötä. Pyritään käyttämään mahdollisimman paljon erilaisia tukitoimia (tukiopetus, erityisopetus ym.). Ongelmatilanteiden ratkaisu edellyttää jatkuvaa jälkiseurantaa ja arviointia. Oppilashuoltoryhmän toiminta korostuu syrjäytymisen ehkäisyssä. Koulussamme on käytössä KiVa koulu-ohjelma. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat mm. - heikko koulumenestys ja oppimisvaikeudet - luvattomat poissaolot - sosiaalinen sopeutumattomuus - haasteellinen perhetilanne - koulukiusaaminen - erilainen kulttuuritausta - päihteiden käyttö - näpistely tai muu rikollinen toiminta 3.2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Noudatetaan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa ja valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. 3.3. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa sekä tarvittaessa. Oppilashuoltotyöryhmään kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen määräämänsä henkilö. Oppilashuoltoryhmään voi kuulua mahdollisuuksien mukaan rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja terveyskeskuspsykologi. Lisäksi tarpeen mukaan luokanopettaja, muu opettaja, koulunkäynnin ohjaaja tai asiantuntijana sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi tai muut asiaan liittyvät henkilöt. Ryhmän kokoonpano vaihtelee sen mukaan mitä tai ketä asia koskee. Oppilashuoltoryhmä tekee keväisin arvion toiminnastaan. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tavoitteista, tehtävistä, tiedottamisesta ja toiminnan arvioinnista löytyy tarkemmin tietoa Perusopetuksen oppilashuollon käsikirjasta. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/3348-perusopetuksen_oppilashuollon_kasikirja_1_8_2011.pdf 3.4. Opetuksen tukipalvelut Opetuksen tukipalvelujen kautta edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä tuotetaan oppilaan koulussa tarvitsemia tukipalveluja. Ennalta ehkäiseviä tukipalveluja ovat kouluterveydenhuollon palvelut: kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashuolto. Lisäksi oppilaan tukena ovat koulupsykologi-
ja kuraattoripalvelut. Koulukuraattori on tavattavissa koululla vähintään kerran kuukaudessa sekä tarvittaessa useammin. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa kahden viikon välein. Psykologin palveluja on saatavissa tarvittaessa. Koulussa on yksi koulunkäynninohjaaja. Näistä tukipalveluista on tarkemmin kerrottu kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa samoin kuin kouluruokailusta, koulukuljetukseen liittyvistä asioista sekä oppilashuoltoryhmien toimintaan liittyvistä asioista. http://www.nurmijarvi.fi/perhe_ja_hyvinvointi/opetus_ja_koulutus/perusopetus/opetussuunnitelmat 3.5. Oppilaanohjaus Oppilaanohjausta annetaan eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. 3.6. Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin luokan oma opettaja. Lomamatkojen ajalta vastuu opiskelusta siirtyy kodeille. Erityisopettaja on koululla 10 tuntia viikossa. Tukiopetusta ja erityisopetusta kohdennetaan resurssien mukaan sitä eniten tarvitseville. Koulunkäynninohjaajan palveluja on kohdennettu pääasiassa alkuopetukseen. Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa noudatetaan kunnan Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen suunnitelmaa. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/3346-oppimisen%2c_kasvun_ja_koulunkaynnin_tuki.pdf 3.7. Oppilaskerhot Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaiden myönteisten harrastusten viriämistä. Kerhotyö antaa oppilaalle mahdollisuuksia tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaan toimintaan ja siten rikastuttaa koulussa tapahtuvaa opiskelua. Koulun kerhoilla ja kaikella varsinaisen koulutyön ulkopuolisella koulun toiminnalla on tuettava oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotyössä tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa. Oppilaskerhot voivat myös tarjota oppilaalle paikan viettää koulutyön ulkopuolista aikaa. Kerhotoiminnasta päätetään lukuvuosittain työsuunnitelman yhteydessä. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. 4 Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki 4.1. Tukimuodot erityisen tuen aikana Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten kuin koulun opetussuunnitelmassa määrätään. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän tai muuhun verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muutoin eivätkä oppilaan vaikeudet korjaannu koulun tukitoimista huolimatta, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajia tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Tarkemmat tiedot pedagogisen suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä löytyvät kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/3346-oppimisen%2c_kasvun_ja_koulunkaynnin_tuki.pdf Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan on kirjattava tiedot sen mukaan kuin oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää. HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjännitteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle HOJKS:ssa. Tarkemmat tiedot HOJKS:n tekemisestä ja päivittämisestä löytyvät kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/3346-oppimisen%2c_kasvun_ja_koulunkaynnin_tuki.pdf 4.2. Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus Palojoen koulussa ei toteuteta luokkamuotoista erityisopetusta. 5 Koulussa toteutettava yhteistyö 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Perusopetuksen oppilashuollon käsikirjassa mainitaan esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaihetyöstä seuraavaa: Yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä nähdään tärkeänä. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Tavoitteen toteutumiseksi on laadittu esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvaus. Prosessikuvauksessa korostuu huoltajien osallisuus ja nivelvaiheen yhteistyö. Kantavana ajatuksena on se, että lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun voimavaroineen. Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa (Perusopetuslaki 3, 2 ja 3 mom). Luokkajakojen muodostamisen pohjaksi pidetään huhtikuussa nivelpalaveri, johon rehtori kutsuu erityisopettajan, esiopetuksen konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja terveyskeskuspsykologin. Tavoitteena on katsoa tulevien luokkien kokonaisuutta ja toimivuutta lasten tarpeiden näkökulmasta. Lisätietoa esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyöstä löytyy alla olevista linkeistä. http://www.nurmijarvi.fi/filebank/3348-perusopetuksen_oppilashuollon_kasikirja_1_8_2011.pdf Kuvaus esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheesta 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä päätetään tarkemmin työsuunnitelman yhteydessä. Työsuunnitelmassa määritetään mm. tulevan lukuvuoden vanhempainillat ja muut kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyvät asiat. Palojoen koulussa toimii rekisteröitynyt vanhempainyhdistys. Sen tarkoituksena on mm. toimia kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäjänä ja toteuttajana. Yhdistys pyrkii tukemaan koulun toimintaa osallistumalla vanhempainiltojen, koulun juhlien ym. järjestelyihin sekä keräämällä varoja leirikoulun avustuksiin ja koulun järjestämien retkien avustuksiin.
Kodin ja koulun yhteistyössä pyritään toimimaan Perusopetuksen oppilashuollon käsikirjan kohdan 5.1. mukaisesti. 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Muiden koulujen, lähinnä naapurikoulujen kanssa, toteutetaan yhteistyötä vaihtelevasti (myös yli kuntarajojen). Yhteistyö voi olla muodoltaan esim. jalkapallo-ottelun tai sählyottelun järjestäminen tai yhteisen teatteriesityksen tilaaminen. 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyötä koulun muiden sidosryhmien kanssa (esim. seurakunta, nuorisoseura, metsästysseura) järjestetään tilanteen mukaan. Metsästysseuran kanssa toteutetaan ns. riistapäivä kahden vuoden välein 3.- 6.luokille. Seurakunta käy pitämässä koululla päivänavauksia keskimäärin kerran kuussa. Kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä 2. ja 5. luokkien tiedonhallintatunneilla. Rajamäen uimahallissa käydään 2 4 kertaa lukukaudessa vuosiluokasta riippuen. Jokainen luokka käy Klaukkalan jäähallilla luistelemassa 2-4 kertaa lukuvuoden aikana. 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Nurmijärven nuorisotoimi järjestää yhdessä poliisin, seurakunnan ja nuorisotyön kanssa Kantti kestää - päihdevalistusta kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Oppilashuoltoryhmä on tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen oppilaan asioissa. Rehtori sopii pelastuslaitoksen kanssa poistumisharjoituksen. Pelastustoimi opastaa oppilaita ja koulun henkilökuntaa tarvittaessa mm. paloturvallisuusasioissa. 6 Oppimisen arviointi 6.1. Koulun arviointisuunnitelma Oppimistulosten arviointi suoritetaan seuraavasti: - kaikille luokille annetaan välitodistus ja lukuvuositodistus, joissa arvioidaan 1. - 2. lk äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, työskentely ja käyttäytyminen sanallisesti 3. lk äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli, ympäristö- ja luonnontieto, työskentely ja käyttäytyminen sanallisesti 4. lk äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli, ympäristö- ja luonnontieto numeroin, työskentely ja käyttäytyminen sanallisesti 5. - 6. lk kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen numeroin, välitodistuksessa voidaan jättää 5.luokalla alkava oppiaine arvioimatta (historia, fysiikka/kemia, A2-kieli) Numeroarviointia käytettäessä voidaan arviointia täydentää sanallisesti. Numeroarviointi perustuu monipuoliseen näyttöön, jossa huomioidaan myös oppilaan työskentely, koearvosanat, tuntiaktiivisuus ja harrastuneisuus. Oppilaan arvioinnissa noudatetaan: 1) perusopetusasetuksen 10-14 määräyksiä 2) opetushallituksen perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteissa määriteltyjä näkökohtia 3) kuntakohtaisen opetussuunnitelman arviointisääntöjä Arviointikeskusteluja käydään huoltajien ja oppilaiden kanssa 1.-6.luokilla. Keskustelujen tulee sisältää seuraavat oppilaan koulunkäyntiä koskevat asiat:
- eteneminen opinnoissa - sosiaaliset taidot - työskentelytaidot - oppilaan itsearviointi Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä myös ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle. Erillinen kuulustelu pidetään lukuvuoden aikana toukokuun loppuun mennessä tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä asianomaisen aineen opettajan ja huoltajien kanssa erikseen sovittuna aikana. Tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa noudatetaan Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen suunnitelmassa kohdassa 8.1. Arviointi opintojen aikana (tukea tarvitsevan oppilaan arviointi) esitettyjä periaatteita. Koululla ei ole erillistä suunnitelmaa tukea tarvitsevan oppilaan arviointiin. 6.2. Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelma ohjaa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Arviointi antaa tietoa siitä, miten tässä tehtävässä on onnistuttu. Saatuja arviointituloksia hyödynnetään koulun toiminnan kehittämisessä. Arvioinnilla seurataan - tavoitteiden toteutumista - koulutyön toimivuutta - OPS:n toimivuutta - opetustyön tuloksellisuutta - opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuutta Koulun toimintaa ja tuloksellisuutta kehitetään ja arvioidaan - opettajainkokouksissa - opettajien ja rehtorin välisissä kehityskeskusteluissa - vanhemmille suunnatuilla kyselyillä - lukuvuosittain vanhempien ja opettajien välisissä keskusteluissa - lukuvuosittain koulun toimintakertomuksessa - johtokunnan kokouksissa
6.3. Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on itsetunnon vahvistaminen, opiskelutaitojen kehittäminen ja tavoitteelliseen opiskeluun ohjaaminen. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuu. Oppilas oppii - tiedostamaan vuosiluokan tavoitteet *- asettamaan opiskelulleen tavoitteita - tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan - tunnistamaan omaa edistymistään. Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Oppilaan itsearvioinnissa on tärkeää kannustaminen ja onnistumisen elämykset. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään kaikissa aineissa. Itsearvioinnin keinoina ovat mm. arviointikeskustelut, portfoliot, vihkot ja muut oppilaan tuotokset sekä erilaiset vapaamuotoiset tiedotteet ja kaavakkeet oppilaan luokka-asteesta ja opetuksen senhetkisistä painopisteistä riippuen
6.4. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin (sisältää työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin) Hyvän osaamisen kuvaukset löytyvät kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta luvusta 11 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt. Käytösarvosanojen kriteerit 10 Oppilas on myönteisesti suhtautuva, huomaavainen, kannustava ja kohtelias muita kohtaan. Oppilas edistää omalla käytöksellään työrauhaa. Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Hän toimii oma-aloitteisesti ja rakentavasti kouluyhteisön parhaaksi. 9 Oppilas on myönteinen ja asiallinen. Hän ei erityisen aktiivisesti ole huomaavainen toisia kohtaan. Oppilas huolehtii omalta osaltaan työrauhasta. Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. 8 Oppilaan käytös on neutraalia ei selvästi myönteistä, mutta ei kielteistäkään. Oppilas noudattaa yleensä koulun sääntöjä. Hän tarvitsee siinä kuitenkin joskus opastusta. 7 Oppilas käyttäytyy huonosti. Hän häiritsee ja kiusaa muita. Hän ei anna työrauhaa. Oppilaan kielenkäyttö on usein epäkohteliasta ja asiatonta. Oppilas ei noudata sääntöjä. Hänellä on enemmän kuin yksi rangaistus. 6 Oppilas suhtautuu negatiivisesti ja piittaamattomasti opiskeluun, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Hänen kielenkäyttönsä on epäasiallista. Hän rikkoo koulun sääntöjä. Hänellä on paljon rangaistuksia. 5 Oppilas häiritsee jatkuvasti. Hän loukkaa toisten ruumiillista ja henkistä koskemattomuutta. Hän on haluton yhteistyöhön. Kielenkäyttö on jatkuvasti asiatonta. Hän ei ollenkaan noudata koulun sääntöjä. Työskentelytaidot Oppilaalla on erittäin myönteinen asenne koulutyöhön. Hän on huolellinen ja oma-aloitteinen. Oppilaalla on myönteinen asenne koulutyöhön. Hän on yhteistyöhaluinen. Oppilas huolehtii tehtävistään. Hän auttaa toisia pyydettäessä. Oppilas on yhteistyökykyinen. Hän tekee annetut tehtävät. Oppilas on ajoittain huolimaton. Hän ei aina tee saamiaan tehtäviä. Hänellä saattaa olla muutamia myöhästelyjä tai asiattomia poissaoloja. Oppilas on huolimaton. Hän ei tee tehtäviään. Hän ei osallistu tuntityöskentelyyn. Hänellä on myöhästelyjä ja luvattomia poissaoloja. Oppilas jättää tehtävänsä tekemättä. Hän ei osallistu tuntityöskentelyyn. Poissaoloja on paljon. 4 Käytös yleisopetukseen sopimatonta. 6.4.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa noudatetaan Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen suunnitelmassa sivuilla 43-45 mainittuja periaatteita.
6.4.2. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaiden arvioinnissa noudatetaan S2-opsin sivuilla 9-10 esitettyjä periaatteita. 6.4.3. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi Palojoen koulussa ei toteuteta vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Noudatetaan tarvittaessa Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen suunnitelmassa sivuilla 14-15 mainittuja periaatteita. 6.5. Koulun antamat todistukset Koulun antamista todistuksista on tarkemmin sovittu opetussuunnitelman perusteissa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Kuntakohtaisesti on sovittu, että lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. 1.-3.luokilla välitodistuksen voi korvata arviointikeskustelulla. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös määrätty, milloin käytetään sanallista arviointia ja milloin numeroarvostelua. Palojoen koulussa annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä 3.-6. luokille ja 1. ja 2. luokkien välitodistuksen korvaa arviointikeskustelu. Lukuvuositodistus annetaan kevätlukukauden päättyessä kaikille luokille. Sekä sanallisesta että numero-todistuksesta käy ilmi onko oppilas suorittanut hyväksytysti opetussuunnitelmaan kirjatut vuosiluokkansa mukaiset oppimäärät. Erotodistuksen antamisessa noudatetaan kuntakohtaisen opetussuunnitelman ohjeita. 6.6. Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Palojoen koulun opetussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan opettajien ja johtokunnan kokouksissa työsuunnitelmaa laadittaessa sekä toimintakertomuksen ja talousarvion käsittelyn yhteydessä.