6.8 Paikallisesti päätettävät asiat

Transkriptio

1 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein. Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: - mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) - miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan o opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä o lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi o itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet o opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt o toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt o valinnaisten aineiden arviointi o käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet o todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa o muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa - miten päättöarviointi toteutetaan o päättöarvioinnin kokonaisuus o valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa o päättötodistukset. VESILAHTI: Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan lopussa sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet määräytyvät valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Opintojen aikainen arviointi Arvioinnin muodoista tiedottaminen

2 Opettajat tiedottavat oppimisen arvioinnista ja sen eri muodoista niin oppilaita kuin huoltajiakin lukuvuoden alussa. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan lukuvuoden tavoitteet, mitä tulisi oppia ja mitä heiltä odotetaan. Oman työn suunnitteluun ja itsearviointiin ohjaaminen Arviointikulttuurin kehittämisen paikallinen painopiste on itsearvioinnin edellytysten kehittäminen. ta ohjataan oman työn suunnitteluun keskustelemalla yhdessä oppilaan kanssa, missä hän on omasta mielestään hyvä, missä tarvitsee apua ja mitkä asiat huolettavat koulutyössä. Oman työn suunnittelu toteutetaan haastatteluna/kyselynä, missä asiat kirjataan muistiin. Haastattelun voi suorittaa opettaja, koulunkäynnin ohjaaja tai huoltaja kotona. Vuosi vuodelta oman työn suunnittelu lisääntyy aikuisen ohjauksessa. Itsearviointi on osa jokaista oppiainetta. Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja, arvioimaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan sekä tarkastelemaan omaa edistymistään ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana vahvistuvat ja että oppilas ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen oppimiseen. oppii tiedostamaan asetetut tavoitteet, asettamaan opiskelulleen realistisia tavoitteita, tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan, asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle sekä tunnistamaan omaa edistymistään, omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Lukuvuoden aikana oppilas arvioi itseään sekä työskentelyään. Oppilaan tulee myös saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Itsearvioinnin välineinä voidaan käyttää keskustelua, oppimispäiväkirjaa, portfoliota sekä erilaisia kaavakkeita. Yläkoulussa kehitetään oppiainerajat ylittävää itsearviointia. Arviointikansio ja -portfolio Arvioinnin dokumentit, arviointikeskustelukaavakkeet, väli- ja lukuvuositodistukset kootaan oppilaan arviointikansioon. Oppilaalla on käytössään portfolio, johon kerätään oppilaan itse valitsemat oman työn suunnitelmat, itsearvioinnit, erilaiset tuotokset, kokeet, esseet ja muut arvioinnissa käsiteltävät dokumentit. työstää koko perusopetuksen ajan portfoliota, jota käytetään arviointikeskusteluissa arvioinnin välineenä. Opintojen aikainen formatiivinen arviointi ja ohjaavan palautteen antaminen toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Arviointi on opettajan ja oppilaiden välistä

3 vuorovaikutusta. Arvioinnin tehtävänä on oppilaan oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen sekä oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin. Formatiivisen arvioinnin muotoja ovat vertaisarviointi, itsearviointi, ryhmäarviointi, projektikohtainen arviointi, opettajan ja oppilaan välinen keskustelu sekä kirjalliset ja suulliset arviointi- ja näyttötilanteet. Formatiivisella arvioinnilla opettaja antaa sekä oppilaalle että huoltajalle monipuolista palautetta oppilaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin, jotka on asetettu opetuksen alkaessa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi toteutetaan sanallisena vuosiluokilla 1 2 ja osittain numeerisena vuosiluokilla 3-4 sekä kokonaan numeerisena vuosiluokilla 5 9. Vuosiluokilla 3-4 arvioidaan numeerisesti äidinkieli, matematiikka, englanti sekä, ympäristö- ja luonnontieto ympäristöoppi, mahdollinen A2-kieli ja käyttäytyminen. Sanallinen arviointi on joko hyväksytty/hylätty tai sanallisessa arvioinnissa kuvataan voidaan kuvata oppilaan oppimisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden opetusta ja ne arvioidaan osana tätä opetusta. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan kyseisen yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeerisesti. Vuosiluokilla 1-6 väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna marras-tammikuun aikana. Keskusteluun osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltaja(t). Arviointikeskustelu kirjataan arviointikeskustelulomakkeeseen, joka liitetään osaksi oppilaan arviointikansiota. Lisäksi 6. luokalla annetaan numeerinen välitodistus syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7-9 väliarviointi toteutetaan syyslukukauden päätteeksi annettavalla numeerisella välitodistuksella. Opettaja voi tarpeen mukaan täydentää numeerista arviointia välitodistuksen liitteeksi tulevalla sanallisella arvioinnilla sekä oppilaan kanssa käytävällä arviointikeskustelulla. Arviointikeskustelu tulee järjestää myös oppilaan tai oppilaan huoltajan pyynnöstä. Kuudennen luokan lukuvuositodistuksen arvosanat perustuvat valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin, jotka kuvaavat oppilaan hyvää osaamista (arvosana 8) suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoon. Oppimisen arviointi nivelkohdissa Toisen vuosiluokan lopulla arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Edistymistä arvioidaan suhteessa laaja-alaisen osaamisen sekä eri oppiaineiden tavoitteisiin. Arviointi toteutetaan arviointikeskusteluna. Arviointikeskustelukaavake liitetään oppilaan arviointikansioon.

4 Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat: - edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti o kysymisen ja kuuntelemisen taidot o vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin - edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti o taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Kuudennen vuosiluokan lopussa arvioinnin pääpaino on oppimisen taitojen ja työskentelytaitojen edistymisessä. Edistymistä arvioidaan suhteessa laaja-alaisen osaamisen sekä eri oppiaineiden tavoitteisiin. Arviointi toteutetaan arviointikeskusteluna. Arviointikeskustelukaavake liitetään oppilaan arviointikansioon. Arviointikeskustelussa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelumotivaation tukemiseen. Opinnoissa eteneminen Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt noudattavat sitä, mitä opetussuunnitelman perusteiden luvussa Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana määrätään. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia annetaan yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Opettaja määrittelee erillisen kokeen sisällön ja suorittamistavat. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Tavoitteena on, että oppilas pyrkii hyvään käyttäytymiseen ja ymmärtää hyvän käyttäytymisen merkityksen omalle sekä koko yhteisön hyvinvoinnille. Käyttäytymisen tavoitteet Vesilahden kouluissa - toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita - osaa ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä - toimii rehellisesti ja luotettavasti - kantaa vastuunsa ympäristöstään ja itsestään - noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja

5 Käyttäytymisen arviointi ja kriteerit vuosiluokilla 3-9 Käyttäytymisen arvioinnissa voidaan käyttää oheisia tavoitteita. Numero saavutetaan, kun kriteeristön kohdat pääsääntöisesti täyttyvät. Lähtökohtana käyttäytymisen arvioinnille on järjestyssäännöt. Saaduilla jälki-istunnoilla ja kirjallisella varoituksella on myös vaikutus käytösnumeroon. Arvosana Erinomainen (10) Kiitettävä (9) Hyvä (8) Tyydyttävä (7) Kohtalainen (6) Välttävä (5) Kriteerit - käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti muita kohtaan - on rehellinen - auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita - luo ja ylläpitää työrauhaa ja vahvistaa myönteistä ilmapiiriä - huolehtii ympäristöstä sekä omista ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja omaaloitteisesti - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja - tulee toimeen muiden kanssa - on rehellinen - asennoituu koulutyöhön myönteisesti - ylläpitää työrauhaa ja vahvistaa myönteistä ilmapiiriä - huolehtii ympäristöstä sekä omista ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja - tulee yleensä toimeen muiden kanssa - on rehellinen - huolehtii omalta osaltaan työrauhasta - huolehtii pääsääntöisesti ympäristöstä sekä omista ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja - on usein vaikeuksissa muiden kanssa - saattaa käyttäytyä vilpillisesti - saattaa häiritä työrauhaa - suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä omiin ja yhteisiin tehtäviin ja välineisiin - noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti - on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa - käyttäytyy vilpillisesti - häiritsee työrauhaa usein - laiminlyö ympäristöä sekä omia ja yhteisiä tehtäviä ja välineitä - suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin - ei tule toimeen muiden kanssa - syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin

6 - estää muiden työskentelyn - halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä omia ja yhteisiä tehtäviä ja välineitä - ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista Heikko (4) - on syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin - omaa käytöksessään erittäin vakavia häiriöitä - estää muiden työskentelyn - halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä omia ja yhteisiä tehtäviä ja välineitä - ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista

7 Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa Muista arviointiin liittyvistä tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodoista ja ajankohdista sekä arviointiin liittyvästä muusta yhteistyöstä huoltajien kanssa koulut päättävät lukuvuosisuunnitelmassaan. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 7 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllisen oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään 2 vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeerisesti. Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti.

8 Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa Päättötodistuksissa noudatetaan, mitä luvussa 6.6. todistuksista sanotaan.