Karhunkorven koulu OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Karhunkorven koulu OPETUSSUUNNITELMA Johtokunta

2 Sisältö 1 KOULUN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Koulun arvoperusta Koulun tehtävä Koulun toimintaympäristön muutokset Koulun painopistealueet Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulun oppimiskäsitys Oppimisympäristö Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteuttamiseen Fyysisen ympäristön tarkastelu Psyykkisen ympäristön tarkastelu Valvonnat Koulun järjestyssäännöt (liite) Koulussa toteutettava esiopetus Koulun tietostrategia OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN YLEINEN JA TEHOSTETTU TUKI Syrjäytymisen ehkäiseminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Opetuksen tukipalvelut Oppilaanohjaus Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Oppilaskerhot OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ERITYINEN TUKI Tukimuodot erityisen tuen aikana Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus KOULUSSA TOTEUTETTAVA YHTEISTYÖ Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 13

3 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa OPPIMISEN ARVIOINTI Koulun arviointisuunnitelma Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Oppilaan itsearviointi Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi Koulun antamat todistukset Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen... 18

4 3 1 KOULUN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 Koulun arvoperusta Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Koulun keskeisiksi arvoiksi ovat yhteistyössä vanhempien kanssa muodostuneet seuraavat arvot, jotka ovat koulumme opetuksen perustana ja välittyvät opetuksen tavoitteisiin sekä jokapäiväiseen toimintaan. REHELLISYYS OIKEUDENMUKAISUUS VASTUUNTUNTOISUUS TYÖN ARVOSTAMINEN HYVÄ ITSETUNTO TIEDONHALUISUUS SOSIAALISUUS TOISTEN IHMISTEN KUNNIOITTAMINEN LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU 1.2 Koulun tehtävä Karhunkorven koulun tehtävänä on antaa oppilaalle tilaa ja väljyyttä kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja yksilönä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Koulu tukee oppilaan kasvua ja kehitystä rehelliseksi, suvaitsevaiseksi ja hyvätapaiseksi yhteisön jäseneksi. Koulu tarjoaa oppilaalle sellaisia virikkeitä ja kokemuksia, joiden pohjalta hän kykenee ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja edistymisestään, saa valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan ja kehittää kykyään työskennellä itsenäisesti sekä osana ryhmää. Karhunkorven koulusta lähtiessään oppilaat ovat tiedonhaluisia, ympäristöään arvostavia ja siitä vastuuta kantavia sekä tuntevat omaa kulttuuriperintöään ja kansainvälistyvää maailmaa. Koulu toimii läheisessä yhteistyössä kotien kanssa.

5 4 1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset Perusopetuksen järjestämiselle asettavat suuria haasteita yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, työelämän huoltajille asettamat vaatimukset, perheiden ja lasten ongelmien monimuotoisuus, tietotulva, kestävä kehitys, kansainvälistyminen sekä elinikäisen oppimisen haaste. Keskeisimpänä toimintaympäristön muutoksena voidaan pitää oppilasmäärän kasvun edellyttämää koulutilojen laajentamista, erityisopetuksen tarpeen jatkuvaa kasvamista sekä verkko-opetuksen lisääntymistä. 1.4 Koulun painopistealueet Koulu noudattaa vuosittain kunnan taloussuunnitelmassa opetustoimen määrittelemiä painopiste- ja strategialinjauksia. Lisäksi koulun työsuunnitelmassa täsmennetään lukuvuosittain ne tavoitteet ja painopistealueet, joita koulu noudattaa. Pitkäkestoisena painopistealueena Karhunkorven koulussa on hyvän perusopetuksen antaminen turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä oppilaiden kykyjen ja tarpeiden mukaisesti. Hyvien tapojen oppimista korostetaan jatkuvasti jokapäiväisessä koulutyössä. 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Koulu noudattaa vuosittain kunnan taloussuunnitelmassa opetustoimen määrittelemiä painopiste- ja strategialinjauksia. Koulun painopistealueet määritellään tarkemmin vuosittaisessa koulun työsuunnitelmassa. 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet Perusopetuslaissa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtana on elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Koulumme pyrkii toteuttamaan kasvatus- ja opetustyönsä perusopetukselle asetettujen kasvatustavoitteiden mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden kaikenpuolista kehittymistä, antaa oppilaille valmiuksia jatko-opintoihin sekä luo edellytykset suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteistyössä toimimiselle ottamalla huomioon oppilaiden väliset yksilölliset erot.

6 5 Koulussa oppilasta innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä niin, että hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Koulussa oppilas omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueilta ja aineryhmistä sivistyäkseen sekä saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseensa. Oppilas ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä Koulu tukee oppilaan kasvua ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Koulun tehtävänä on saada oppilas ymmärtämään maapallon ja sen elämän säilyttämisen merkitys sekä ihmisen riippuvuus ja vastuu luonnosta ja ympäristöstä. Koulu pyrkii tavoitteisiin käyttämällä monipuolisesti eri opetusmetodeja sekä toimimalla läheisessä yhteistyössä kotien kanssa. 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Koulun oppimiskäsitys Peruskoulun oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja oppilaalle aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Karhunkorven koulun oppimiskäsitys perustuu tälle oppilaan aktiivisen roolin korostamiselle oppijana. Oppilaalla on aktiivinen rooli tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja arvioinnissa. Oppiminen perustuu omien kokemusten käyttöön ja tekemällä oppimiseen. Opettajan tehtävänä on oppilaan omaehtoisen oppimisen tukeminen. Koulutyössä painottuvat oppilaskeskeiset työmuodot.

7 6 2.2 Oppimisympäristö Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteuttamiseen Karhunkorven koulu sijaitsee haja-asutusalueella, maaseutumaisessa ympäristössä kuitenkin lähellä suuria taajamia. Koulun vuosina tapahtuvan laajennuksen ja peruskorjauksen jälkeen koulussa on tilat kuudelle perusopetusryhmälle, teknisen työn tilat, liikuntatila ja erillinen ruokailutila sekä kunnolliset työtilat opettajille sekä koulun muulle henkilökunnalle. Peruskorjauksen jälkeen koulun oppimisympäristö on sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä ja tukee oppilaiden terveyttä. Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä hankittavat opetusvälineet ja -materiaalit ja kalusto palvelevat nykyaikaisia opetus- ja kasvatustarpeita. Koulun varustus tukee oppilaan kehittymistä myös tietoyhteiskunnan jäseneksi antamalla mahdollisuuksia tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttämiseen Fyysisen ympäristön tarkastelu Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja valvottavissa. Karhunkorven koulussa on ongelmana välituntipihan rajoittuminen melko vilkasliikenteiseen tiehen, mikä aiheuttaa haasteita välituntien valvontaan. Myös välituntipihalla liikennöivät tavarankuljetus ym. muut autot aiheuttavat toisinaan vaaratilanteita. Koulun puutteellisiin turvajärjestelmät tulee saada kuntoon ja toimiviksi koulun peruskorjauksen yhteydessä. Koulun eri tilojen käytössä tulee ottaa huomioon erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat. Koulun laajennus- ja peruskorjaussuunnitelmissa on kiinnitetty huomiota edellä mainittuihin asioihin sekä myös koulun viihtyvyyteen. Koulun oppilaat tulevat laajalta alueelta, joten osalle oppilaista järjestetään koulukuljetus joko pitkän koulumatkan tai turvattomaksi katsotun koulumatkan vuoksi Psyykkisen ympäristön tarkastelu Koulun oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Karhunkorven koulussa oppilaasta välitetään, häntä ja hänen mielipiteitään arvostetaan ja kaikkia oppilaita kohdellaan tasapuolisesti. Koulukiusaamistapauksissa menetellään koulussa käytössä olevan koulukiusaamisen ehkäisemistä tukevan suunnitelman mukaisesti. Koulussa on käytössä KiVa-koulu, kiusaamista ennaltaehkäisevä ohjelma.

8 Valvonnat Opettajat hoitavat oppilaiden välitunti- ja ruokailuvalvonnat sekä koulukuljetusoppilaiden valvonnat vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti. Uintivalvonnoista on tehty sopimus uimahallin kanssa Koulun järjestyssäännöt (liite) Koulussa on käytössä johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, jotka saatetaan myös huoltajien tietoon vuosittain. 2.3 Koulussa toteutettava esiopetus Karhunkorven koulussa ei anneta esiopetusta. 2.4 Koulun tietostrategia Kunnassa on yhteinen koulutoimen tietostrategian ja tietotekniikan opetussuunnitelma. Tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Siinä on sovittu koko kunnan koulutoimea koskevista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle asetetuista tavoitteista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä painottuu internetin hyödyntäminen. Tietostrategia korostaa Internetin merkitystä tiedon saannin välineenä. Internet-julkaisutekniikan hyödyntäminen koulun toiminnassa on yksi strategian lähtökohdista. Tavoitteena strategiassa on myös erilaisten verkko-oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Viestintätekniikan osalta oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia omiin sähköpostiosoitteisiin ja sähköpostin kokeilemiseen viestintävälineenä. Tietotekniikan opetussuunnitelmassa on sovittu vuosiluokittain tavoitteista ja oppisisällöistä. Tietotekniikan opetussuunnitelma on osana kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tietotekniikan opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt on jaettu eri vuosiluokille. Tietotekniikan opetuksessa huomioidaan myös tietoturvaan liittyvät asiat. Koulun n tietotekniikkaa kehitetään kunnan antaman resurssin puitteissa uudistaen ja lisäten laitteistoja ja ohjelmia.

9 8 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN YLEINEN JA TEHOSTETTU TUKI 3.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen Koulussa syrjäytymisen ehkäiseminen nähdään yhdeksi toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi. Painopisteenä on syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Tärkeää on varhainen puuttuminen tilanteisiin. Syrjäytymisen ehkäisemisessä korostuu moniammatillinen yhteistyö oppilaan, koulun, kodin ja opetushuoltohenkilöstön välillä. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat muun muassa heikko koulumenestys, oppimisvaikeudet, luvattomat koulusta poissaolot, sosiaalinen sopeutumattomuus, kotitausta, koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen, syrjäänvetäytyneisyys, ulkomaalaisuus, päihteiden tai huumeiden käyttö, tupakointi, näpistely ja kaikenlainen rikollinen toiminta. Tukitoimia voivat olla tukiopetus, erityisopetus, pienryhmä, kasvatus- ja perheneuvolakäynnit tms. tuki. Aloitteen tukitoimien käynnistämiseksi voivat tehdä luokanopettaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori ja huoltajat. Moniammatillisessa yhteistyössä etsitään ko. tapauksessa oikeaa vaihtoehtoa. Ennaltaehkäisevänä toimintana ovat mm. perinteiset leikit ja pelit, kummioppilastoiminta. Koulukiusaamiseen puututaan välittömästi koulun Koulukiusaamista ehkäisevän -ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on luoda kaikille oppilaille mahdollisuus opiskella mahdollisimman pitkään omien edellytystensä mukaan omassa sosiaalisessa ympäristössään, omassa koulussaan. 3.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Koulussamme voi olla eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita. Näiden oppilaiden opetuksessa tukeudutaan opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäopetusta annetaan maahanmuuttajien tukiopetuskiintiöstä. Eri kulttuurien tavat otetaan huomioon koulutyössä. 3.3 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät Karhunkorven koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukauden aikana ja aina tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta laaditaan muistio. Kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen määräämänsä henkilö. Oppilashuoltoryhmä tekee vuosittain arvion toiminnastaan.

10 9 Oppilashuoltoryhmän jäsenet: rehtori, koollekutsuja, puheenjohtaja laaja-alainen erityisopettaja kouluterveydenhoitaja koulukuraattori koulupsykologi tarvittaessa myös: luokanopettajat koulunkäynninohjaaja oppilaat ja/tai heidän huoltajansa muut erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi, tms.) Oppilashuoltohenkilöstö saa antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (Perusopetuslaki 40). Muilta osin pyydetään oppilaan huoltajalta lupa asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tavoitteet ja tehtävät on tarkemmin kerrottu Nurmijärven kunnan perusopetuksen oppilashuollon käsikirjan sivuilla Opetuksen tukipalvelut Koulumme opetuksessa hyödynnetään kaikkia saatavissa olevia opetuksen tukipalveluita. Opetuksen tukipalvelujen kautta edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä tuotetaan oppilaan koulussa tarvitsemia tukipalveluja. Ennalta ehkäiseviä tukipalveluja ovat kouluterveydenhuollon palvelut: kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashuolto. Lisäksi oppilaan tukena ovat koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut. Näistä tukipalveluista on tarkemmin kerrottu kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa sekä koulun vuotuisessa työsuunnitelmassa samoin kuin kouluruokailuun ja koulukuljetukseen liittyvistä asioista. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät koulunkäynnin ohjaajan palvelut. Rehtori tekee suunnitelman koulunsa yleisestä koulunkäynnin ohjaajan tarpeesta. Avustajaresurssin jaosta kouluille päättää opetuspäällikkö. 3.5 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistymistä, tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalista kasvua. Oppilaanohjauksen avulla edistetään myös oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Koulussa toteutetaan oppilaanohjausta

11 10 opetussuunnitelman perusteissa sovitulla tavalla. Oppilaanohjausta annetaan eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Siihen ei varata erillisiä oppitunteja. 3.6 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin yleisen ja tehostetun tuen aikana. Ensivaiheessa oppimisvaikeuksia yritetään voittaa tukiopetuksen ja opetuksen eriyttämisen avulla. Myös koulunkäynnin ohjaaja on osaltaan tukemassa oppilasta, jolla on oppimisvaikeuksia. Tukiopetuksen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa ja osa-aikaista erityisopetusta tukemaan oppilaan oppimista. Tuen muodot suunnitellaan ensisijaisesti opettajien ja huoltajien yhteistyönä sekä käytetään tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilaalle, joilla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Karhunkorven koulussa annetaan yleisopetusta tukevaa osa-aikaista erityisopetusta yksilö- ja pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena luokassa. Osa-aikaista erityisopetusta voivat saada oppilaat, joilla on puhe-, luki tai muita oppimiseen liittyviä ongelmia. Erityisopetuksella pyritään myös ehkäisemään edellä mainittujen ongelmien syntyä sekä autetaan oppilasta edistymään edellytystensä mukaisesti. Osa-aikainen erityisopetus on ns. laaja-alaista erityisopetusta, jota etupäässä antaa koululla käyvä kiertävä erityisopettaja. Koulussa annettavan osaaikaisen erityisopetuksen määrä ja ajankohta määritellään vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Pedagogisen arvion laatii oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Oppilaan luokanopettajalla on vastuu pedagogisen arvion laatimisesta. Vastuussa oleva opettaja huolehtii arviota varten tarvittavan tiedon keräämisestä muilta oppilasta opettavilta opettajilta. Vastuussa oleva opettaja myös kirjaa keräämänsä tiedon pedagogiseen arvioon. Arvion laatimisessa voidaan myös käyttää muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä.

12 11 Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma on laadittava kuukauden kuluessa siitä, kun päätös tehostetun tuen alkamisesta on tehty. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin lukuvuoden aikana ja vähintään kerran vuodessa. Oppimissuunnitelman laatimisesta huolehtii luokanopettaja yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Tarkempaa tietoa pedagogisesta arviosta ja oppimissuunnitelmasta on Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman osiossa Oppimisen. kasvun ja koulunkäynnin tuki. 3.7 Oppilaskerhot Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan oppilaille järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaiden myönteisten harrastusten viriämistä. Tavoitteena on tukea myös oppilaiden sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhot ovat oppilaalle vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan järjestämisestä tiedotetaan koulun vuotuisessa työsuunnitelmassa. 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ERITYINEN TUKI 4.1 Tukimuodot erityisen tuen aikana Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antaminen edellyttää opetuspäällikön tekemää kirjallista päätöstä, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajia tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys.

13 12 Pedagogisen selvityksen laatimista varten pitää olla opettajien laatima selvitys oppilaan etenemisestä sekä oppilashuoltoryhmän selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on arvioida tutkimusten/lausunnon/selvityksen tarpeellisuus. Mikäli oppilaalle tehdään erityisen tuen päätäs, tulee hänelle laatia HOJKS. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on laadittava oppilaalle erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi. HOJKS:in laativat oppilasta opettavat opettajat yhdessä erityisopettajan kanssa silloin, kun oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä. Vastuu laatimisesta on oppilaan luokanopettajalla. Tarkemmat ohjeet asiakirjan laatimisesta ovat Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman osiossa Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Karhunkorven koulussa käytössä olevat tukimuodot erityisen tuen aikana ovat: samat tukimuodot kuin yleisessä ja tehostetussa tuessa oppilas opiskelee oman koulun yleisopetuksen luokassa siten, että yksi tai useampi oppiaine on yksilöllistetty. Integroitunutta oppilasta tuetaan yleisopetuksessa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tukimuotoina käytetään tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta, koulunkäynnin ohjaajan tukea, eriytettyä oppimateriaalia tai muita opetuksellisia järjestelyjä. oppilas siirtyy vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen oppilas siirtyy luokkamuotoiseen erityisopetukseen johonkin kunnan koulujen yhteisistä erityisluokista tai hänelle on mahdollisuus järjestää nk. tukijakso ko. erityisluokissa oppilas siirtyy erityisopetukseen Kivenpuiston kouluun, joka tarjoaa luokkamuotoista, yksilöllistä erityisopetusta oppilaille, joiden oppimisvaikeudet ovat niin laaja-alaisia, että suoriutuminen peruskoulun yleisopetukselle asetetuista tavoitteista tai oppisisällöistä ei ole oppilaalle mahdollista 4.2 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus Karhunkorven koulussa ei ole luokkamuotoista erityisopetusta.

14 13 5 KOULUSSA TOTEUTETTAVA YHTEISTYÖ 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Esiopetushenkilöstön ja koulun välillä tehtävä yhteistyö helpottaa lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen. Alkuopetus rakentuu esiopetuksessa saavutetulle perustalle, jolla turvataan lapsen kehitystason mukainen oppiminen. Yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen välillä tehdään tilanteen ja tarpeen mukaan. Molemmat osapuolet voivat olla aloitteentekijöitä. Tehostetun ja erityisen tuen piiriin kuuluvien lasten oppilaskohtaiset nivelpalaverit pidetään toukokuun loppuun mennessä. Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä toukokuussa, jolloin eskarilaiset tutustuvat kouluun parin tunnin ajan. Samaan aikaan koulutulokkaiden huoltajille pidetään infotilaisuus, jossa rehtori ja mahdollisesti myös kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi esittäytyvät. 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö tukee lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Karhunkorven koulussa toteutetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä järjestämällä vanhempainilta vähintään kerran lukuvuoden aikana. Vanhempainilloissa informoidaan koulun yhteisistä sekä luokkakohtaisista asioista. Vanhempainiltoja voidaan järjestää myös ajankohtaisista teemoista. Huoltajilla on mahdollisuus keskustella lapsensa opettajien kanssa vanhempainiltojen yhteydessä. Vanhempien, opettajan ja oppilaan välinen tapaaminen ns. arviointikeskustelutilaisuus järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa kaikilla luokka-asteilla. Noin kaksikymmentä minuuttia kestävässä keskustelussa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja pohtia oppilaan kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Syyslukukauden alussa koteihin jaetaan lukuvuositiedote, jossa on yleisinformaatiota koulusta, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnoista ja tapahtumista. Lisäksi vanhempia informoidaan lukuvuoden aikana koulun tapahtumista koteihin lähetettävillä tiedotteilla. Yhteydenpitoa varten on koulussa käytössä sähköinen Helmi-reissuvihkojärjestelmä. Koulussa toimii myös vanhempainkerho, joka järjestää erilaista koulua ja koteja yhdistävää toimintaa.

15 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Koulu tekee yhteistyötä naapurikoulujen kanssa järjestämällä esim. yhteisiä vanhempainiltoja, urheilu- ja kulttuuritapahtumia. A2-kielen opiskelun mahdollistaa yhteistyö Kirkonkylän koulujen kanssa. 6-luokan oppilaiden siirtyessä 7. vuosiluokalle, siirtymistä valmistelee opinto-ohjaaja yhdessä luokanopettajan kanssa. 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Koulu tekee tarvittaessa yhteistyötä kunnan eri toimialojen, paikallisten yritysten, järjestöjen, seurakunnan, kansalaisopiston, tanssi- ja musiikkiopiston kanssa. 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Nurmijärven nuorisotoimi järjestää yhdessä poliisin, seurakunnan ja nuorisotyön kanssa Kantti kestää -päihdevalistusta kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Oppilashuoltoryhmä on tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen oppilaan asioissa. Rehtori sopii pelastuslaitoksen kanssa poistumisharjoitusten järjestämisestä. Pelastustoimi opastaa oppilaita ja koulun henkilökuntaa tarvittaessa mm. paloturvallisuusasioissa. Oppilaat vierailevat mahdollisuuksien mukaan kunnan ja lähialueiden yrityksissä. Koulun kasvatus- ja opetustyötä tukee tarvittaessa yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Oppitunneilla voidaan käytetään eri alojen asiantuntijoita vierailijoina. 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Koulun arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Arvioinnin tehtävänä on kouluyhteisön toiminnan kehittäminen ja ohjaaminen. Arvioinnilla tarkoitetaan oppilasarviointia, kouluyhteisön arviointia ja opetussuunnitelman toteutumisen arviointia. Nurmijärven kunta arvioi opetuksen järjestäjänä oman toimintansa tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Arviointi suoritetaan vuosittain taloussuunnitelmaan sisältyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantana. Arviointitulokset esitetään toimintakertomuksessa.

16 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Karhunkorven koulun toimintaa kehitetään ja arvioidaan opettajakokouksissa lukuvuoden aikana erilaisissa neuvotteluissa opettajien ja huoltajien välillä lukuvuosittain koulun toimintakertomuksessa tarvittaessa kyselyillä oppilaille, huoltajille tai henkilökunnalle rehtorin ja henkilöstön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa johtokunnan kokouksissa rehtorin ja opetuspäällikön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa 6.3 Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin tarkoituksena on itsetunnon vahvistaminen, opiskelutaitojen kehittäminen ja tavoitteelliseen opiskeluun ohjaaminen. Itsearvioinnin keinoina ovat mm. arviointikeskustelut ja eri oppilaineiden yhteydessä suoritettavat arvioinnit omasta edistymisestä. 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Opintojen aikana annetaan riittävän usein tietoa oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. (Perusopetusasetus 10 ) Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua. Arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla aina perusteltavissa. Arvioinnin perusteista annetaan etukäteen tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen. Tietoja oppilaan edistymisestä annetaan todistuksissa, vapaamuotoisten tiedotteiden avulla ja/tai suullisesti huoltajan ja oppilaan kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta määriteltäessä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta löytyy oppiaineiden kohdalta kunnan opetussuunnitelmasta. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos

17 16 oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Karhunkorven koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan sanallisesti luokilla luokilla työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin ja arvosanaan. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan mm. huomioon miten oppilas noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja tuntee vastuuta omasta ja toisten tekemisestä kykenee arvostamaan omaa ja toisten työtä ja tuloksia osaa arvostaa toisten yksityisyyttä ja hyväksyy erilaisuuden tuntee vastuuta ympäristöstä Karhunkorven koulussa oppilaan käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti luokilla ja numeroin luokilla. Käyttäytymisen arviointia ei anneta erotodistuksessa. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Hyvän käyttäytymisen kriteerit opetussuunnitelman liitteenä Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien

18 17 mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Koulu noudattaa arvioinnissa Nurmijärven kunnan opetussuunnitelman periaatteita Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan todistukseen merkitään vain hyväksytyt suoritukset ja muilta osin hän jatkaa opintojaan seuraavalla vuosiluokalla. Erityiseen tukeen siirrretyn oppilaan opetus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti koko perusopetuksen ajan. 6.5 Koulun antamat todistukset Koulun antamista todistuksista on tarkemmin sovittu opetussuunnitelman perusteissa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Nurmijärven kunnassa oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. Arviointikeskustelu voi korvata välitodistuksen luokilla. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös määrätty, milloin käytetään sanallista arviointia ja milloin numeroarvostelua (4 10). Välitodistus Karhunkorven koulussa annetaan välitodistus luokille syyslukukauden päättyessä. Väliarviointi luokilla toteutetaan arviointikeskusteluna oppilaan, huoltajien ja opettajan kesken työsuunnitelmaan kirjattuna ajankohtana, kuitenkin ennen syyslukukauden päättymistä. Arviointikeskustelun pohjana käytetään kuntaan laadittua lomaketta, joka dokumentoidaan keskustelun jälkeen. 4. luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan numeroin. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti luokalla arvioitavat oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Uudet oppiaineet, jotka alkavat 5. vuosiluokalla (HI, FY/KE, A2-kieli) arvioidaan ensimmäisen kerran vasta kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Välitodistus ja -arviointi on osa jatkuvaa arviointia, ja sen tulee olla ohjaavaa ja tiedottavaa.

19 18 Lukuvuositodistus Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan koko lukuvuotta, ei siis vain kevätlukukautta. Vuosiluokilla 1 3 käytetään lukuvuositodistuksessa sanallista arviointia. 4. luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan numeroin. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti Viidennellä ja kuudennella luokalla käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokilla 5 6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. Viidennellä luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Erotodistus Jos oppilas siirtyy toisen kunnan kouluun lukuvuoden aikana, hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviointia. 6.6 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Koulukohtaista opetussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja päivitetään