TALOUSARVIO 205 TALOUSSUUNNITELMA 205-207 Valtuusto 08.2.204
TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 205-207 SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-6 Kunnan toimintaympäristö 7-6 Kuntastrategia ja hallitusohjelma 7-23 Toiminta ja talous Taloussuunnitelman 205-207 yleisperustelut 24 Talouden tasapainottamisohjelma 24-26 Sitovuusmääräykset 27 Vuoden 205 talousarvion yleisperustelut 28-3 Käyttötalous 205 32-8 Tuloslaskelmat 205 82-85 Investoinnit 205-207 86-88 Rahoituslaskelma 205 89-90 Tytäryhtiöiden toiminta ja talous 9-93 2
Talousarviovuodelle 205 Sosiaali- ja terveyspalveluiden parlamentaarinen ohjausryhmä on sitoutunut viemään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain aikataulussaan lakivalmisteluun. Pohjois-Karjalassa on laajalla rintamalla sitouduttu maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden eli siun soten selvitys- ja suunnittelutyöhön. Tavoitteena on kevään 205 aikana saada esitys maakunnallisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantomallista kuntayhtymämallilla. Selvitystyötä tehdään talouden, hallinnon, palveluiden, henkilöstön, tietohallinto- ja tukipalveluiden sekä kunta ja sote-palveluiden rajapinnalla olevien palveluiden määrityksistä (mm. työllisyys- ja hyvinvointiasiat). Maakunnan Sote:n suunnitteluun ja selvityksiin on valjastettu suuri joukko sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan myös kansalaismielipiteitä eri keinoin. Vuoden 205 aikana on tärkeää tunnistaa kaikilla tahoilla toiminnalliset ja taloudelliset vastuut uudistuksen mallintamisesta, jotta siirtymävaihe saadaan mahdollisimmat kitkattomasti toteutettua ja palvelutuotannon kustannukset eivät riistäydy käsistä. Pohjois-Karjalan Sote ei siis ole sama kuin nykyinen erikoissairaanhoidon kuntayhtymä, eikä keskuskaupunkiimme rakennettava toimintaympäristö, vaan täysin uusi hallinnollinen ja toiminnallinen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuus. Sote-ratkaisu vapauttaa kunnat viime vuosien pakkomielteisestä kuntarakennekeskustelusta, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen pois kunnilta on käytännössä enemmän kuin sote-palvelut. Kuntarakenne on silti edelleen kytkeytynyt kuntatalouteen, joka edellyttää jatkuvaa palveluprosessien uudelleenarviointia. Liperissä käydään alkuvuodesta 205 keskustelua eri sidosryhmien kanssa kunnan elinvoimasta, millaisista tekijöistä se muodostuu ja millaisiin asioihin tulee painopistettä siirtää? Talousarvion 205 panostuksia Verotuloennuste vuodelle 205 on 39,7 M, jossa on kasvua 2,2% kuluvan vuoden talousarviolukuun nähden eli euromääräinen kasvuennuste on 850.000. Verotulot ovat vuonna 204 ylittymässä. Siten ensi vuodelle todelliseksi kasvuksi jää +0,5 % ja 0,2 M. Valtionosuuksiksi ennustetaan 25,5 M, jossa puolestaan kasvua on 0,5 M. Toimintakatteen kasvu on vain 0,9% eli 538.000. Talousarvioesitys on ylijäämäinen n. 26.000. Nettolainan lisäys on 9,5 M, jolloin kokonaislainamäärä 39,5 M on 3200 / asukas. Uusinvestoinnit tulevat nostamaan poistojen suuruutta, mikä vaikuttaa suoraan vuosikatetavoitteeseen korottavasti tulevina vuosina. 3
Tällä hetkellä näköpiirissä on, että tilinpäätös kuluvalle vuodelle tulisi ennakoitua paremmaksi. Investointien osalta toteutamme vuoden 205 aikana kuntahistoriamme suurimpiin kuuluvan investointihankkeen eli Liperin terveyskeskuksen. Terveyskeskukseen tulee 30-paikkainen vuodeosasto ja samaan kerrokseen kuntouttava yksikkö. Lääkärien työtilat on suunniteltu siten, että sairaanhoitaja -lääkäriyhteistyö sujuu saumattomasti. Vuoden 205 aikana investointisuunnittelun painopiste on Ylämyllyllä sosiaali- ja terveysaseman suunnittelussa, jossa yhteydessä arvioidaan perheiden palvelujen kokonaisuus sekä keskitetään hammaslääkäripalvelut yhteen yksikköön. Puhuisinkin jo laaja-alaisesta Hyvinvointiasemasta. Palvelutuotannon kehittämistyössä pilotoimme kansallisessa kehittämishankkeessa (normien purku) perheiden palvelua monialaisella perhekeskustoimintamallilla. Yksikköön sijoittuu sekä sosiaali- että sivistystoimen henkilökuntaa vastaten poikkihallinnollisesti erityisesti lapsiperheiden tukipalveluista. Työllisyyden osalta tulee uutena velvoitteena vuoden 205 alusta yli 300 päivää työttömänä olleiden velvoitetyöllistäminen. Tämä uusi velvoite tulee vielä vuoden 205 aikana hakemaan toimintamalliaan, koska konkreettisesti uudistusta on esitelty alueilla ja kunnissa vasta vuoden 204 loppupuolella. Työllisyyden hoidossa aikuissosiaalityö, erityisnuorisotyö sekä kunnan järjestämä työllisyyspalvelu ovat yhteisessä rajapinnassa, minkä vuoksi loppuvuodesta 204 selvitetään myös työllisyyden hoidon fyysistä toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetin lisäykset muodostuvatkin pääosin työllisyyden hoidon uusista velvoitteista, yksityisten palvelun tuottajien taksatarkistuksista, erikoissairaanhoidon kasvuennusteesta sekä perhekeskustoiminnan piiriin sivistystoimesta siirtyvistä kolmen työntekijän palkkauksista. Omassa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa on saatu toteutettua leikkauksia palvelutuotannon uudelleenarvioinnin tilanteissa sekä vähentämällä palvelujen ostoa mm. lääkäripalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaan kokonaisvaltaisempaan palveluohjaukseen tullaan kiinnittämään huomiota. Vuoden 205 alusta arki-iltainen päivystys siirtyy sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän yhteispäivystyksen piiriin. Liperin kirkonkylässä sijaitsevia palveluasuntoja muutetaan pienryhmäkodeiksi. Muutostyöt ovat alkaneet vuoden 204 aikana ja jatkuvat edelleen. Teknisessä toimessa em. uusinvestointien lisäksi maankäytön suunnittelussa avataan uusi asuinalue Ylämyllyllä Jyrin kylän VII laajennusalueella. Ns. vanhan Ylämyllyn tien suunnittelu etenee ELY-keskuksen kanssa vuoden 205 aikana siten, että toteutus on aikataulutettu vuodelle 206. Tavoitteena on lisätä tien turvallisuutta sekä saada tiestä raittimaisempi. Hajaasutusalueen vesihuollossa toteutetaan suurimpina kohteina Itäisten kylien ja Lampien alueen vesihuoltohankkeet. Marjala- Lentoaseman alueella käynnistetään asemakaavoitus merkittävän teollisuuden olemassa oleviin ja teollisuuden tuleviin tarpeisiin. Vuoden 205 aikana avataan uutta pienteollisuusaluetta jatkeena aikaisemmalle Ylämyllyn tien varresta. Sivistystoimessa konkretisoituu vuoden 205 aikana yläkoulujen yhdistämisen säästövaikutus koko budjettivuoden näkökulmalla. Uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa valmistellaan vuosien 205 206 aikana. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä otetaan kantaa mm. uuteen tuntijakoon. Uusi ops edellyttää mittavaa henkilöstön koulutusta. Sivistystoimen toimenpideohjelmassa on linjattu joustavan esi- ja alkuopetuksen (alkuluokka) toiminnan käynnistäminen vaiheittain Viinijärven koulu edeltä. Sivistystoimi on hakenut vuodelle 205 valtion erityisavustusta mm. koulutuksen tasa-arvon edistämiseen (kriteerit työttömyys, maahanmuutto, väestön koulutustaso tietyissä ikäryhmissä). Kuluvan lukuvuoden aikana koululaisten kuljetusjärjestelyt, vanhus- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset uudelleen arvioidaan ja selvitetään yhteistyön mahdollisuudet 4
poikkihallinnollisissa liikennöintijärjestelyissä. Vapaa-aikapalveluissa Liperi on mukana Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan kanssa nuorisotoimen Ohjaamo-hankkeen pilotoinnissa. Liikuntatoimessa on varattu nykyinen määräraha Pärnävaaran latujen hoitoon. Mitä todennäköisimmin määrärahavaraus ei riitä, vaan tarvitaan n.0.000 euron lisämääräraha loppuvuodesta, joka voidaan arvioida etp II vaiheessa. Varhaiskasvatuksessa on jo vuoden 205 alkuun odotettavissa uusia lapsia päivähoidon piirissä yhden perustettavan ryhmän verran (25-30 lasta). Uusi varhaiskasvatuslaki julkistetaan 4.2 ja ennakkotietojen mukaan se tulee voimaan elokuussa 205. Jos ryhmäkatto tulee voimaan, niin se tarkoittaa meillä useiden paikkojen lisäystä. Vuoden 205 aikana käynnistyy keskustelu Liperin koulun tulevien vuosien tilajärjestelyistä. Elinkeinoelämä Liperin kunnan elinkeino-ohjelma ohjaa eri toimijoidemme tavoitteellista työskentelyä elinkeinoelämän eri sektoreilla. Elinkeino-ohjelma sisältää myös maaseutuyrittäjyyden ja maatilatalouden. EU-rahoituskauden vaihdos konkretisoituu hankkeiksi ja investoinneiksi vasta puolivälissä vuotta 205 tai alkusyksystä. Tämä siirtymävaihe jo syksyltä 204 on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen noin vuoden hiljaiselon kaikessa hanketyöskentelyssä. Vuoden 204 aikana tuli jo muutos teollisuustilainvestointien rahoitukseen siten, ettei kuntaomisteinen yhtiö voi saada ELYtukea investoinnin toteutukseen. Suurnavettojen investoinneissa pääasiassa vuoden 205 alusta alkaen mahdollistuu Joensuun seudun kuntien yhteisen rahoitusmallin käyttöönotto navettainvestointien osarahoituksena perustetun säätiön kautta. Henkilöstöasiat Henkilöstöstrategiamme mukaisesti kriittiset menestystekijämme ovat vuosille 204 207 työyhteisöjen toimivuus, työhyvinvoinnin kehittäminen ja vetovoimaisuus työnantajana. Vuonna 205 aiomme keskittyä erityisesti seuraaviin seikkoihin: - Olemme mukana Kevan Kuntasi työhyvinvointisykekyselyssä, jossa Kevan avustamana suoritamme työhyvinvointikyselyn koko henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyyn osallistuu mukaan myös poliittinen johto. Saamme Kevalta asiantuntijaohjausta työhyvinvoinnnin tukemiseen ohjelman myötä. - Otamme käyttöön sähköisen kehityskeskustelulomakkeen, jonka tavoitteena on entisestään tehostaa kehityskeskustelukäytäntöjä. - Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien seurantaa tehdään tyhy-toimikunnassa säännöllisesti ja poikkeamiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Sairauspoissaolojen seurantaa pyritään tehostamaan ja varhaisen tuen puuttumisen kynnystä madaltamaan entisestään. - Varhe-maksujen arvio on noususuuntainen. Pyrimme vaikuttamaan maksuihin toimimalla mahdollisimman tehokkaasti ja poikkihallinnollisesti työkykyä tukien. Vuonna 205 henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Jokainen vapautuva vakanssi uudelleen arvioidaan ennen täyttölupaprosessia, voidaanko tehtävä hoitaa toisin esim. palvelun osittaisena ostona, ylihallintokuntien välisellä yhteistyöllä tai palveluprosessin tarkastelun kautta uusilla työjärjestelyillä. 5
Liperin kunnan juhlavuosia 205 Juhlatoimikunta on vuoden 204 aikana työstänyt eri yhdistysten, toimijoiden ja henkilöstön kautta tulleita esityksiä juhlavuoden kokonaisuudeksi. Vuoden avaa juhlavaltuusto, jossa huomioidaan jo perinteitä kunnioittaen edellisvuoden menestyjiä. Seurakuntien kanssa toteutetaan ekumeeninen juhlajumalanpalvelus. Liperin yrittäjien, MTK Liperin ja Viinijärven kanssa toteutetaan Liperin Vapputapahtuma. Kesään sijoittuvat niin ystävyyskuntavierailut, rantakalailta kuin myös Taipaleen kulttuuriviikko ja museoiden avoimien ovien päivä. Syksyllä Leipäpäivän aikoihin toteutetaan juhlavuoden merkeissä Paloaukeapäivä, jonka vuosijuhlapäivä on 25.9. Juhlavuoden päätapahtuma sijoittuu loppusyksyyn, samoin kuin Liperin kirjaston juhlavuosi ja kuorojen yhteiskonsertti. Liperi 40 vuotta -juhlavuonna henkilöstölle järjestetään virkistystapahtumia laajentamalla + 55-ohjelman virkistystapahtumat kaikille avoimiksi tapahtumiksi. Lisäksi työhyvinvoinnin kautta rahoitetaan juhlavuonna liikuntatapahtumia hieman laajemmin. Henkilöstöjuhlan rakennetta muutetaan siten, että henkilöstöjuhlaa vietetään palkitsemisjuhlana, jossa huomioidaan 30- ja 40- vuotta kunta-alalla palvelleita. Talouden tiukkuuden aikana erilaisia vuosirytmissä olevia tapahtumia yhdistellään eri toimijoiden kanssa, jolloin saadaan volyymia ja kenties osallisuutta lisää. Lopuksi Kunnanhallituksen kokoonpanossa tapahtuu puolivälissä valtuustokauden henkilövaihdoksia. Kiitän lämpimästi vastuullisissa tehtävissä olleita ja toivottelen uudet henkilöt tervetulleiksi. Loppuvaltuustokauden työskentelyssä korostunee paitsi maakunnallisen siun sote teko niin paikallisesti palvelutuotannon kehittämistyössä poikkihallinnollisuus (vrt. hyvinvointityö, työllisyys, jne.) sekä kuntalaisten osallisuuden ja osallistumisen edistäminen. Lean-ajatusten (= mm virtaustehokkuus ) eteenpäin viemisessä tutkailemme sekä sisäisen että ulkoisen asiakkaan näkökulmasta. Käynnistämme myös sidosryhmiemme kanssa työskentelyn Elinvoimaisen kunnan tunnusmerkistöstä. Hyvää loppuvuotta 204 ja Onnea uudelle vuodelle 205 Hannele Mikkanen kunnanjohtaja 6
Kunnan toimintaympäristö Väestö ja aluerakenne Liperin väestönkehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, jossa yleisenä kehityspiirteenä on ollut kaupunkiseutujen väestömäärien voimakas kasvaminen. Joensuun seutukunta on kasvattanut väkilukuaan jo viimeisen 20 vuoden ajan. Joensuun seutukunnan asukasmäärä oli 30.09.4 24.383. Joensuun seutukuntaan kuuluu 7 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Ilomantsi, Polvijärvi ja Juuka. Maakunnan asukasluku oli 30.09.4 65.345. Liperin väestön tasainen kasvu pysähtyi vuonna 996. Liperin lähivuosien väestötavoitteena on ollut saada väestön kehitys uudestaan tasaiselle kasvu-uralle. Puhdas luonto, vaihteleva maisema, vesistöt, maaseutumaisuus ja hyvä liikenteellinen sijainti tekevät Liperistä viihtyisän ja asuin- ja yrityskunnan. Liperi pystyy hyödyntämään Joensuun seudun kasvuvaikutuksia huolehtimalla myös tulevaisuudessa maankäyttö- ja elinkeinopolitiikastaan sekä kuntataloudestaan. Liperin väestön tasainen kasvu on toteutunut viimeiset 0 vuotta. Vuodesta 2000 vuoteen 203 asukasluku kasvoi 97 asukasta. Nyt vuonna 204 väestön kasvu on pysähtynyt. Syyskuussa 204 Liperin väestön määrä oli 2.437 ja vähennystä alkuvuonna on ollut 23 asukasta. Liperin kolmen taajaman muodostama aluerakenne on sekä vahvuus että heikkous. Aluerakenne on vahvuus alueellisen tasa-arvon mm. palvelujen saavutettavuuden kannalta. Aluerakenteen ansiosta Liperin maaseutu on kokonaisuudessaan säilynyt suhteellisen hyvin asuttuna. Vahvuus on myös se, että kolme luonteeltaan varsin erilaista taajamaa tarjoavat erilaisia sijoittumisvaihtoehtoja sekä asukkaille että yrittäjille. Aluerakenteen heikkoutena on se, että kolmen taajaman palvelutason ylläpitäminen rasittaa kuntataloutta merkittävästi. Kolmen taajaman aluerakenne ja sijainti lähellä suurta, monipuoliset palvelut tarjoavaa keskusta, vaikeuttavat yksityisen palvelujen kehittymistä Liperissä. Väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti sitä, että taajamia ja haja-asutusalueita kehitetään voimakkaasti. Hyvä liikenteellinen sijainti Pohjois-Karjalassa ja sijainti lähellä Joensuuta, osana vahvaa kehittyvää maakunnan keskusaluetta antavat Liperille erinomaiset kehittymismahdollisuudet. Joensuun kasvuvaikutukset näkyvät koko kunnassa, mutta eniten kunnan itäosissa, Ylämyllyn alueella. Kunnan hyvää sijaintia tukevat hyvät seudulliset ja valtakunnalliset liikenneyhteydet: valtatie 9 (Joensuu-Kuopio), valtatie 23 (Joensuu-Vaasa), rautatie, lentokenttä ja vesiväylät. Yleisen kehityksen myötä voidaan olettaa, että maaseudun elinvoimaisuus on tulevaisuudessa yhä enemmän liikenneyhteyksien varassa. Väestömäärän kehitys Liperi 980 985 990 995 2000 2005 200 20 202 203 Väestö lkm 0737 0983 500 708 479 750 227 2286 2397 2396 7
Väestökehitys ikäryhmittäin ja alueittain 8
Väestöennuste kunnittain 2040 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 202 (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto) Toteutunut Trendiennuste 20 205 2020 2025 2030 2035 2040 Joensuu 73 758 75 083 76 49 77 033 77 878 78 397 78 53 Outokumpu 7 377 7 9 6 870 6 683 6 59 6 363 6 20 Ilomantsi 5 834 5 52 5 23 5 022 4 846 4 685 4 533 Juuka 5 453 5 054 4 676 4 384 4 57 3 967 3 802 Kontiolahti 4 000 4 876 5 699 6 275 6 600 6 758 6 827 Liperi 2 286 2 633 3 05 3 292 3 49 3 448 3 43 Polvijärvi 4 778 4 699 4 625 4 596 4 546 4 484 4 42 Joensuun seutu 23 486 24 976 26 265 27 285 27 965 28 02 27 728 Lieksa 2 585 898 260 0 779 0 369 9 988 9 63 Nurmes 8 359 7 9 7 52 7 84 6 930 6 70 6 495 Valtimo 2 437 2 333 2 232 2 54 2 087 2 08 952 Pielisen Karjala 23 38 22 42 2 004 20 7 9 386 8 76 8 078 Kitee 9 53 8 72 8 320 8 028 7 783 7 549 7 3 Kesälahti 2 362 2 35 942 87 734 67 66 Rääkkylä 2 532 2 355 2 20 2 094 2 02 956 899 Tohmajärvi 4 992 4 764 4 586 4 473 4 376 4 274 4 75 Keski-Karjala 9 039 7 966 7 049 6 42 5 94 5 450 5 00 Pohjois-Karjala 65 906 65 084 64 38 63 84 63 265 62 268 60 807 Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. 9
Väestö alueittain 3.2.203 Väestö osa-alueittain 3.2.203/202 203 202 Muutos 426 Kirkonkylä (suuralue) 3783 3796-3 4260 Kirkonkylä 27 275-4 426000 Kirkonkylä 776 780-4 4260002 Siikasaari 4 +3 4260003 Liperinsalo 3 3 0 4260023 Papelo-Niva 50 53-3 42602 Salokylä-Saaristo 349 354-5 42602004 Salokylä 673 678-5 42602005 Puromäki 22 27-5 42602006 Roukalahti 35 33 +2 42602007 Tutjunniemi 49 46 +3 42605 Leppälahti 263 267-4 42605008 Leppälahti 49 5-2 42605009 Lammu 4 6-2 0
203 202 Muutos 4262 Viinijärvi (suuralue) 2650 2678-28 426206 Viinijärvi 43 60-7 42620600 Viinijärvi 920 932-2 4262060 Viinijärven maaseutualue 223 228-5 426207 Käsämä 573 57 +2 42620702 Käsämä 573 57 +2 426208 Ahonkylä 25 28-3 42620803 Ahonkylä 25 28-3 426209 Sulkama 340 342-2 42620904 Kaarnalampi 60 59 + 42620905 Kompero 80 83-3 42620 Kaatamo 379 387-8 4262006 Ristinkylä 282 290-8 4262007 Korpivaara 48 45 +3 4262008 Huistinvaara 49 52-3
203 202 Muutos 4263 Ylämylly (suuralue) 5826 580 +25 4263 Ylämylly 58 590-9 426309 Ylämylly 86 888-27 4263020 Jyrinkylä 444 369 +75 426302 Mattisenlahti 242 235 +7 4263025 Honkalampi 2024 2070-46 4263026 Hirsiniemi 70 6 +9 4263027 Lammet 296 306-0 4263029 Välikangas 5 58-7 4263030 Lentoasema 93 03-0 42632 Vaivio 645 6 +34 42632022 Vaivionkylä 355 342 +3 42632028 Härkinvaara 290 269 +2 426999999 Tuntematon 37 07 +20 2
Työvoima, työlliset ja työpaikat Elinkeinorakenne Liperissä 20 F Rakentaminen 7,8% B-E Teoll., kaivost., 6,3% G,I Kauppa, maj.-, rav 2,5% 398 829 636 A Maa-,metsä-,kalatal. 9,5% 485 H Kuljetus,varastointi 5,0% 254 47 89 92 X Toimiala tuntematon,7% R-U Muut palvelut 3,8% J,M,N Inform., Tieteel 9,2% 79 637 024 K,L Rah., vak., kiint.,6% Q Terv.- ja sos.palv. 20,% P,O Koulutus, Julk.hal 2,5% SeutuNet Toimiala TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 993 20 20 Työpaikkaomavaraisuus (%) 0 00 90 80 70 Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk 60 50 993 994 995 996 997 998 999 2000 200 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 200 20 Vuosi SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työmarkkinat 3
Teollisuustoiminta Liperissä 2006 202 Henkilöstö ja toimipaikat Toiminnan brutto- ja jalostusarvo 400 Lkm 80 Milj. euroa 300 60 200 40 00 20 0 2006 2007 2008 2009 200 20 202 0 2006 2007 2008 2009 200 20 202 Henkilöstön määrä Toimipaikkojen lukumäärä Bruttoarvo Jalostusarvo SeutuNet TOL 2008, toimialat B,C,D ja E Vuoden 204 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Teollisuus Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Liperissä 2005 203 70 Lkm 70 Lkm 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 0 0 0 2005 2006 2007 2008 2009 200 20 202 0 203* Aloittaneet Lopettaneet SeutuNet Lähde: Tilastokeskus/Yritykset *Vuoden 203 tiedot eivät täysin vertailukelpoisia 2005 202 kanssa aikasarjan katkeamisen vuoksi 4
Työllisyysaste kunnittain 202 Kontiolahti Liperi Joensuu Polvijärvi Ilomantsi Outokumpu Juuka Joensuun seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa 0 20 40 60 80 8 64-vuotiaiden työllisten osuus (%) samanikäisestä väestöstä SeutuNet Vuoden 204 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työttömyysaste kunnittain syyskuussa 2004 203 24 Työttömyysaste (%) 22 20 8 6 4 2 0 8 Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk. 6 4 2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 5
Väestön pääasiallinen toiminta Liperissä 990 202 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 500 000 500 0 Henkilöä Työllinen työvoima 0 4-vuotiaat Eläkeläiset Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset Muut 990 992 994 996 998 2000 2002 2004 2006 2008 200 202 SeutuNet Vuoden 204 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Vuosi 6
Kuntastrategia Liperin kunnan toiminta-ajatus Arvot Kuntalain 65 :n mukaan valtuusto johtaa kuntaorganisaatiota asettamalla talousarvion vahvistamisen yhteydessä mitattavissa olevia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Liperin kunnan valtuusto määrittää kuntastrategiassa strategiset painopistealueet sekä tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 204-207. Jokaiselle tulosalueelle asetetaan tavoitteet ja mittarit vuosittain talousarviossa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tasekirjassa. Toimialueiden toimenpideohjelmissa/strategioissa määritellään tulosaluekohtaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tulosyksikkökohtaisesti. Liperi on vastuullinen, kaupunkiseudun ja maakunnan yhteistyössä aktiivisesti mukana oleva itsenäinen kunta. Liperi luo hyvinvointia asukkailleen elämän eri vaiheissa tarjoamalla toimivat peruspalvelut viihtyisässä asuin- ja yrittäjyysympäristössä. Liperin kunnan luottamushenkilöinä, virkamiehinä ja työntekijöinä toimimme yhteisten arvojen mukaisesti: Vastuullisuus ja luotettavuus Yhteistyökykyisyys ja kunnioitus Yritteliäisyys ja palvelualttius Osaaminen ja kehittyminen Lähivuosien haasteita kunnan toimintaympäristössä Väestön vanheneminen Työttömyyden kasvu Talouden tiukkuus Lapsiperheiden arki Nuorten syrjäytyminen Sähköinen asiointi Sosiaalinen media Lainsäädäntömuutokset Ammattitaitoinen työvoima Kunta- ja palvelurakenteet 7
STRATEGISET PAINOPISTEALUEET LIPERIN KUNNASSA 204-207. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tunnusluvut Valtuustokauden 203-206 talouden tasapainottamisohjelman edellyttämät palvelurakenneuudistukset 2. HYVINVOIVA KUNTALAINEN JA TOIMIVAT KUSTANNUSTEHOKKAASTI JÄRJESTEYT PERUSPALVELUT Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen elämänkulun mukaisesti Iäkkäiden hoidon ja hoivan kehittäminen Kuntalaisten vastuu omasta hyvinvoinnista Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen 3. HYVINVOIVA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Työyhteisön toimivuus Vetovoimainen työnantaja 4. YHTEISTOIMINTA JA ELINKEINOPOLITIIKKA Toimitaan tavoitteellisesti yhteisen väestön palveluiden kehittämiseksi Elinkeinopolitiikan tavoitteet 5. LIPERI ON VETOVOIMAINEN JA HALUTTU ASUINKUNTA Liperin kunnan asukasluku kasvaa Rakentava viestintä ja tiedottaminen yhteisen kuntakuvan tekemisessä 8
STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tavoitteet ja toimenpiteet 204-207 Tunnusluvut: -Talous on ylijäämäinen, kumulatiivinen alijäämä ei saa ylittää 500 euroa/asukas, alijäämä on katettu viimeistään vuonna 206 - keskimääräinen vuosikatetavoite on vähintään 250 /as, toimintakatteen kasvu 0 %/v on vv. 205-206 -Veroprosentti jäädytetään vuoteen 206 saakka -Muut Investoinnit vuosikatteella, Terveyskeskusinvestointi lainalla Konserniohjaus -valtuusto määrittelee omistajapolitiikan Toimenpiteet ja mittarit määritelty Talousarvio /Tasekirja Investointiohjelma Konserniohje, Talousarvio Hankkeet / Suunnitelmat 204-207 Valtuustokauden 203-206 talouden tasapainottamisohjelman edellyttämät palvelurakenneuudistukset: - Strategiakaudella Liperin kunta on sote-palveluiden tuottaja - Terveyspalvelujen keskittäminen uuteen terveyskeskukseen, - Terveyspalvelujen kehittämisen vastaamaan kolmen taajaman palvelutarvetta - Hammashuollon keskittäminen Ylämyllylle (välinehuolto yhteistyönä Joensuun kanssa) - Yksi yläkoulu Liperin kirkonkylällä - Seudullinen tuntikehyskerroin käyttöön - Kolme taajamakoulua, Mattisenlahden ja Salokylän kyläkoulut - Asumisen ohjelman laatiminen - Terveyspalvelujen tarjoaminen yli kuntarajojen -Ylämyllyn tiehankkeen suunnittelu -Palveluprosessien avaaminen ja toimintojen muuttaminen Talousarvio /Tasekirja Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Uusi terveyskeskus - hanke 9
2. HYVINVOIVA KUNTALAINEN JA TOIMIVAT KUSTANNUSTEHOKKAASTI JÄRJESTETYT PERUSPALVELUT: Elämänkulun mukaiset peruspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet 204-207 Toimenpiteet ja mittarit määritelty Hankkeet / Suunnitelmat 204-207 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen elämänkulun mukaisesti (sisältäen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen): - Painopistealueena lapsiperheiden arjen turvaaminen perhetyön ja lapsiperheille annettavan kotipalvelun kehittäminen - Laadukkaat varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut (Elinkaarimalli 0-0 vuotta, kunnan reuna-alueilla seudullinen yhteistyö) - Aktivointi- ja työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan - Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen - Vapaa-aikapalvelut kolmessa taajamassa Talousarvio / Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Päihde- ja mielenterveysstrategia Liikenneturvallisuussuunnitelma Tervis-hanke Etsivä nuorisotyö hanke Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi hanke Iäkkäiden hoidon ja hoivan kehittäminen (sisältäen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen): Kotona asumisen tukeminen: -Kotiin annettavien palvelujen kehittäminen -Omaishoidon lisääminen Pienryhmäkotien kehittäminen vaihtoehtoisena asumisen muotona Vanhuspalvelulain velvoitteet Talousarvio / Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Päihde- ja mielenterveysstrategia Voimaa vanhuuteen -hanke Kuntalaisten vastuu omasta hyvinvoinnista Aktiivinen kuntalainen; terveyden edistäminen Talousarvio /Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen Voimaa vanhuuteen hanke 204 Oppia ikä kaikki tiedote 20
-Ennalta ehkäisevät toimenpiteet -Savuton kuntalainen: Ennaltaehkäisevä työ (neuvola, koulu, hammashuolto), Tupakkariippuvuuden hoitoketju (työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Kuntalaisten turvallisuus: - Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen - Moniammatillisen verkostoryhmän toiminnan kehittäminen toimenpideohjelmat Pahasti poikki pitkäkestoinen sähkökatkos, tiedote Kulttuurikalenteri Kylien ja kotihoidon yhteistyöhanke yhdessä pelastuslaitoksen kanssa Turvallisuussuunnitelma Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen: - Seudullisen palvelusetelin käytön laajentaminen sosiaali- ja terveystoimessa ja varhaiskasvatuksessa yhteiset käyttöperiaatteet - Yksityisen palvelun tuotannon vaihtoehdot ostopalvelut - Asumisen vaihtoehdot; Asumisen ohjelman laatiminen - Sähköisten asiointipalvelujen ja tekniikan laaja-alainen hyödyntäminen (itsepalvelu ja etäpalvelut käytön lisäys, kattavat verkossa asiointipalvelut) Talousarvio / Tasekirja Hyvinvointikertomus Toimialojen toimenpideohjelmat/strategiat Sähköinen asiointi projekti (PTTK) 3. HYVINVOIVA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Työyhteisön toimivuus -tavoitteellisuus ja vastuullisuus omassa työssä -osaamisen lisääminen ja kouluttautumisen edellytysten varmistaminen -henkilöstön saatavuus - työyhteisön tavoitteellinen työskentely - esimiestaitojen kehittäminen Talousarvio /Tasekirja Henkilöstökertomus Koulutussuunnitelmat Viestintäsuunnitelma Rekrytointiohje Kehityskeskustelut Paikalliset virka- ja työehtosopimukset Pelisäännöt Ikäjohtamisen mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työurien pidentämisessä -hanke 2
- työyhteisötaitojen kehittäminen Työhyvinvoinnin turvaaminen ja kehittäminen -henkilöstöturvallisuus -tietoturvallisuus -toimitilaturvallisuus -sairauspoissaolojen vähentäminen Työhyvinvoinnin toimintaohjelma Työhyvinvointikysely Henkilökuntaedut + 55 ohjelma Varhaisen tuen malli Esimieskysely varhaisen tuen mallin käytöstä Viestintäsuunnitelma Vetovoimainen työnantaja -työnantajaimagon kehittäminen -tyytyväinen työntekijä Työhyvinvoinnin toimintaohjelma Paikalliset virka- ja työehtosopimukset Henkilökuntaedut 4. YHTEISTOIMINTA JA ELINKEINOPOLITIIKKA Toimitaan tavoitteellisesti yhteisen väestön palveluiden kehittämiseksi - Kuntajakoselvityksen pohjalta kehitetään osaltamme tehokasta seudullista palvelurakennetta ja palvelutuotantoa Talouden tasapainottamisohjelma - Aktiivinen vaikuttaminen maakunnallisissa yhteistoimintaelimissä (PKSSK, PKKY, Maakuntaliitto, Josek, PTTK, PKS, Aluepelastuslaitos, seudun kunnat), tapaamiset ja poliittinen vaikuttaminen Elinkeinopoliittiset tavoitteet: -Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset tuotannolliselle yritystoiminnalle -Kehitetään olemassa olevia yritysalueita -Edistetään työllisyyttä -Kunnan toimintaympäristön kehittäminen (hankkeet) -Ylämyllyn liikennejärjestelyjen Talousarvio /Tasekirja Elinkeino-ohjelma 204-207 Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma Hankinnat haltuun -projekti Toimintaympäristön kehittämishankkeet: lentokenttäalue, moottoriurheilukeskus, venesatama, Pärnävaara, mahdollinen yritys- ja/tai asuinympäristöhanke) 22
kehittäminen -Kaupan palvelujen edistämisen huomioiminen maankäytön suunnittelussa -Paikallista näkyvyyttä ja keinovalikoimaa markkinoinnissa lisätään elinkeinopoliittisessa kentässä -Toteutetaan kustannustehokkaat ja kattavat maaseutuelinkeinopalvelut yhteistoiminta-alueella -Kehitetään monipuolisia kansalaisvaikuttamisen keinoja, vuorovaikutteiset tilaisuudet eri sidosryhmien kanssa Maaseutuohjelma Viestintäsuunnitelma Leader-hanke Ralvis-messut Leipäpäivä P-K:n messut 5. LIPERI ON VETOVOIMAINEN JA HALUTTU ASUINKUNTA Liperin kunnan asukasluku kasvaa n. 0,5 % vuodessa: -Maankäytön suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista; strategiakaudella maanhankinta keskittyy Ylämyllyn alueelle Talousarvio / Tasekirja Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma 20-205 -Kunnallistekniikalla varustettua asuintonttimaata on tarjolla kolmessa taajamassa -Strategiakaudella ei rakenneta uusia vuokra-asuntoja Rakentava viestintä ja tiedottaminen yhteisen kuntakuvan tekemisessä 23
TOIMINTA JA TALOUS Taloussuunnitelman 205-207 yleisperustelut Lähde: Hallituksen talousarvioesitys eduskunnalle Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 203 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 204 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v. 205 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta v. 204. Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetaan olevan v. 205 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouden tasapainottamisohjelma 203-206 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kuntarakennelaki: Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: ) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. 24