Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007



Samankaltaiset tiedostot
Voiko myötätunto uuvuttaa Kangasala

Vapaaehtoispäivät

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

Työntekijän jaksaminen

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Mielenterveys voimavarana

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

AUTTAJAN JAKSAMINEN STEPPI-MESSUT , SEINÄJOKI PROJEKTITYÖNTEKIJÄT KRISTA HAKALA JA TIINA RINTAMÄKI VOIMAA ARKEEN-KURSSITOIMINTA, EPSHP

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Mielenterveys voimavarana

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

parasta aikaa päiväkodissa

Johdanto. Auttamisen rajoilla

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Naturalistinen ihmiskäsitys

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta


ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström


Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Puhtia hyvästä itsetunnosta

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kansalaisuuden kynnykset

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Yhteinen Polku hanke

Ruoka korjaavana kokemuksena

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Pidämme puolta pidämme huolta

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Myötätuntouupumus empaattisen ihmisen sudenkuoppa?

VARAVOIMAA FARMARILLE

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Transkriptio:

Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007

Myötätunto ja emotionaalinen kuormittavuus Toisen tilanne, tarina synnyttää myötätuntoisia ajatuksia ja tunteita, empatiaa Jos tilanne vaikea eikä laukea, jos ratkaisua ei tunnu löytyvän, eivätkä raskaat tunteet helpotu, molemmat osapuolet väsyvät Voi tuntea halua vetäytyä hankalasta olosta, ajatukset kuitenkin tunkeutuvat mieleen - voi tuntea kyvyttömyyttä hallita tilannetta Jos olo liian tuskainen, ottaa etäisyyttä niin, että muuttuu etäisemmäksi, joskus jopa kylmäksi tai kovaksi Elämä alkaa muuttua selittämättömällä tavalla harmaammaksi = myötätuntouupumus

Auttajalla on myötätuntouupumisen riski Elämässä on aina selvitty ihmiselämän kärsimyksen kanssa, arkijärjellä, luontainen kyky. Myötätuntostressi auttaa toimimaan! Toisaalta vuodesta toiseen toimivalla auttajalla voi tulla eteen liian paljon, normaalia enemmän elämän kärsimystä. Auttaja tarvitsee tukea säilyäkseen toimintakykyisenä. On hyvä miettiä aika ajoin, miten jatkuva kärsimyksen kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään.

Miksi myötätunto uuvuttaa? Kriisireaktiot tarttuvat Myötätuntouupuminen on seuraus toistuvasta, empaattisesta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta. Psykofyysinen jännittyneisyyden tila, jossa autettavan tarina ja kokemus täyttää auttajan mieltä (sekä tietoista että tiedostamatonta) Oireina fyysiset stressioireet, psyykkiset oireet, ihmissuhdeongelmat Toiveikkuus vähenee, olotila muuttuu synkemmäksi

Kokonaisuus huomioon Haastava auttamistyö käsittää kaksi samanaikaista prosessia: auttaja sekä haavoittuu että kehittyy samanaikaisesti (puhutaan kokemuksellisesta ristiriidasta) Auttajan oma henkilökohtainen elämäntilanne vielä lisäksi vaihtelee ja vaikuttaa auttajan reaktioihin. Auttaja ei ole kone eikä reagoi aina samoin. Uuvuttavuuden rinnalla tulee siis huomioida myös auttamistyön tyydyttävyys. Usein tuo sekä tyydytystä että uuvuttaa. Joskus auttaja voi vähän sokeutua myönteisille puolille. Uupumisen ja kehittymisen prosessit olisi huomioitava enemmän yhdessä tasapuolisuus, kokonaisnäkemys

Työ tyydyttävää ja raskasta Auttaja saattaa löytää uudella tavalla työnsä tyydyttävyyden, jos oivaltaa auttamisen kaksijakoisuuden: työn tyydyttävyyden ja raskauden liittymisen yhteen Uupumista ei pidä kuitenkaan ihannoida, eikä ihailla sijaiskärsijää, jotta siitä ei tule hyväksytty auttamisen pysyvä olotila. Emotionaaliseen uupumiseen voi vaikuttaa eikä sen negatiivisiin seurauksiin tarvitse alistua.

Myötätuntouupumisen prosessin vaikuttajia Myötätuntouupumus on seurausta: voimakas myötätuntostressi pitkittynyt altistuminen autettavien kärsimykselle, jota kyvyttömyyden ja keinottomuuden tunne lisää omien traumojen aktivoituminen Yhteiskunta ja palvelusysteemit pitävät yllä em. tekijöitä yhteiskunta ja palvelut eivät mukaudu ja muutu nopeasti, turhauttavat Ominaispiirre prosessissa: toistaa ja ruokkii itseään Myötätuntouupuminen pitää itseään elinvoimaisena, jos sen osa-alueet jätetään huomiotta ja auttaja vaille tukea.

Selviytymistavat Tarkoituksenmukaiset ja tilanteeseen sopivat selviytymistavat auttavat ja suojaavat auttajaa. Tilanteeseen sopimattomat selviytymistavat eivät edistä kehitystä, vaan jarruttavat vuorovaikutusta ja mahdollisen ulospääsytien löytämistä. Selviytymistapoja (kertovat vastatunteista) mm: pelastaminen - kiinnittyminen määrätietoisuus - sopeutuminen taistelu - pako kilpailu - yhteistyö Näistä syntyy selviytymisstrategia eri yhdistelmillä. Auttajan uupuminen syntyy, kun hän samastuu vahvasti autettavan toimimattomiin selviytymistapoihin tai hänen omat selviytymistapansa eivät sovi tilanteeseen.

Pelastaminen - kiinnittyminen Auttaja haluaa pelastaa ja hoivata autettavaa Jos vastuun taakka käy ylivoimaiseksi, ei auttaja enää selviydy ja turhautuu. Epäonnistumisen tunne, syyllisyys, ahdistus. Uupumisen oireet täyttävät auttajan elämän ja estävät tiedostamasta, mitä selviytymiskeinoa hän käytti. Kiinnittyminen: autettava on terveellä tavalla riippuvainen tukijoista, tarpeet tyydyttyvät, kärsimys lievenee. Toisaalta voi tulla myös häiritsevällä tavalla kiinnittyväksi.

Määrätietoisuus - sopeutuminen Auttaja kykenee löytämään haasteet, joihin voi vaikuttaa. Kun saavuttaa päämääriä, selviytyy. Kokee riittävää kyvykkyyttä, voimakkuutta, asian hallintaa ja eettisyyttä Jos ei, syntyy voimattomuuden tunne, turhautuneisuus Miten vahvistaa kykyä luopua ylimitoitetuista tavoitteista, mistä tilalle tulevaisuuden näkymiä? Sopeutumattomuus johtaa vanhan toistoon joustamatta. Kaksi keskeistä selviytymistapaa auttajalle ja autettavalle: Autettavan luovuttava jostain Auttaja sopeutuu toisen tilanteen muutoksiin ja antaa tilaa elää tunteita torjumatta niitä ( älä nyt enää sure kyllä se siitä )

Ennaltaehkäisyn 3 periaatetta Tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää. Miten omaishoitaja voisi tunnistaa riskin? Missä ja mistä saisi apua tähän vertaistukiryhmät, yhdistystoiminta, srk jne.? Tasapaino: työn, vapaan, levon tasapaino. Mielenrauha. Itsen muistuttaminen eo. asioista. Yhteys muihin ihmisiin, itseen ja elämää kannatteleviin tekijöihin: Miten omaishoitaja voi kokea enemmän yhteyttä itseen ja toisiin? Eristäytymisen merkit huom! Vahvistetaan em. 3 asiaa ja poistetaan niiden esteitä. Erotetaan ne, joihin voi vaikuttaa ja toimitaan niiden suhteen.

Tukitoimien suunnittelu ja toteutus Kolme näkökulmaa: 1) Miten huolehtia itsestään? 2) Miten voi säädellä stressiään? - stressinhallintamenetelmien kehittäminen 3) Miten vaikuttaa omiin käsityksiin itsestä, ihmisistä ja elämästä? - miten muuttaa kielteisiä uskomuksia? - mistä toivoa ja tarkoitusta elämään?

Auttaja huono hoitamaan itseään? Omat tarpeet ehkä nähdään, mutta ei koeta niitä niin tärkeiksi Auttajan on hyvä tunnistaa omat herkkyysalueensa, jotta pystyy suojaamaan itseään paremmin. Oppii kiinnittämään huomiota oman hyvinvointinsa hoitamiseen. Oman hyvinvoinnin tarkistuslista Oman rajallisuuden tiedostaminen tärkeää, jotta voi tuntea olevansa riittävä! uupumisen ehkäisyn A ja O

Stressinhallinta Stressiä lievittää työn tyydytyksen kuvaaminen säännöllisesti. Yhteisö ympärillä voi auttaa tässä, tuo esille arvostuksen ja pitää yllä toivoa. Miten toteutetaan arjessa? - muiden omaishoitajien kesken Stressinhallintaan kuuluu myös itsensä hemmottelu ja hetkittäinen irtiotto Iloa tuottavien toimintojen ja tilanteiden järjestäminen, tarvitaan hemmottelua! Pakeneminen hetkeksi, askel taakse, syvään hengitys

Ympäristön merkitys ennaltaehkäisyssä Auttajan kontaktit muihin ihmisiin on hyvin keskeistä myötätuntouupumiseen vaikuttamisessa. Yhteisö ympärillä voi luoda sekä jäseniään hoitavia, voimaannuttavia että heitä kuormittavia toimintatapoja. Esimerkkejä? Uupumisen merkittävä syy voi olla vuorovaikutuksen väheneminen tai vaurioituminen

HOIDETTAVA Hoidettavan sosiaalinen toimintakyky hyvä Hoidettavan sosiaalinen toimintakyky huono Mikä ryhmä tarvitsee tukea eniten? Omaishoito ainoa elämäntehtävä OMAISHOITAJA Elämään kuuluu myös muuta