Rimminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane ja Lapua

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 15/2013/1 Dnro LSSAVI/320/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Rimminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane ja Lapua Vapo Oy PL 22 40520 Jyväskylä Vapo Oy on 21.5.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Rimminnevan 46,8 ha suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Tuotantoalue on uusi ja alueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan hakijan hallitsemaa aluetta. Hakijalla on vuokrasopimukset laskuojien käytöstä. Rimminnevan hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue sijaitsee turvetuotantovyöhykkeeksi tt-2 merkityllä alueella. Alueen pohjoispuolella noin 5 km etäisyydellä on ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti ja ohjeellinen ulkoilureitti. Rimminnevan länsipuolella, lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä, sijaitsee Peränevanholman Natura-alue (SL-6 ja SL-2). Alueen länsi- ja luoteispuolelle noin 7 km etäisyydelle Hirvijärven tuntumaan on vihreällä merkitty virkistysalue sekä virkistys/matkailukohde. Alueen itä- ja kaakkoispuolella, noin 6 km etäisyydellä, on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvos-

ton hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000-verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupa-hakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristön vaikutusarviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotantovyöhykkeen tt-2 kuuluvilla alueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Rimminnevan turvetuotantoalue muodostuu yhdestä lohkosta, jonka tuotantoala on 45 ha, sekä yhdestä auma-alueesta, jonka ala on 1,8 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan, joten tuotantoalueen koko on yhteensä 46,8 ha. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 m vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta, josta ojitustyöt (reuna-, kokooja- ja sarkaojat) puolesta kahteen vuoteen suon koosta ja olosuhteista riippuen. Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20 30 vuotta päättyen noin 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m välein. Sarkojen pintakerros puu-aineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeiseksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 23 000 m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta. Turvetta alueella on noin 400 000 MWh energiaa vastaava määrä. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kään-

täminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Jyrsinpolttoturpeen käyttöpaikaksi on suunniteltu Seinäjoella sijaitsevaa Vaskiluodon Voiman (SEVO) voimalaitosta. Mahdollinen ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Rimminnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä laskuojalla reittiä Koukkuluoma - Tiistenjoki - Lapuanjoki. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. 3

Vedet johdetaan pintavalutuskentälle painovoimaisesti ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,9 ha ja valuma-alue 50,1 ha. Kentän pinta-ala on 3,8 % valuma-alueestaan. Kenttä on ojittamatonta suoaluetta, jossa turvepaksuus vaihtelee 1,0 2,8 metrin välillä. Vesi jaetaan pintavalutuskentän yläreunaan jako-ojasta jako-ojan penkkaan asennettavien putkien kautta. Putkien päähän asennetaan 90 asteen käyrä, jota kääntämällä voidaan jokaisen putken vedenottoa säätää tarvittaessa. Rimminnevan tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus (brutto ja netto) laskettuna Etelä-Suomen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella on seuraava: Brutto Netto Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kuntoonpano 1.vuosi 46,8 2 005 23 828 1 127 14 628 Kuntoonpano 2.- vuodet 46,8 1 336 15 552 752 9,5 419 Tuotantovaihe 46,8 1 006 11 415 566 7,1 315 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska kyseiset työvaiheet tehdään kentän pinnassa, turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja käsiteltävä turve on kosteata. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset teillä suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella yli 1 000 m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu laskevan voimakkaasti viimeistään noin 500 m etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle ei- 4

kä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Hankealue sijaitsee kaukana asutuksesta, joten pölyn ei arvioida aiheuttavan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta. Ympäröiville metsämaille turvepölystä ei ole haittaa. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä tai viljelyksiä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisessa määrin. 5 Melu Liikenne Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tuotantoalue sijaitsee metsäisellä ja syrjäisellä seudulla, joten melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitusmäärä (23 000 m 3 ) vastaa noin 200 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Turve toimitetaan tapahtuu työmaatietä ja alueen eteläpuolella olevaa yksityistietä myöten seututielle 697 ja edelleen asiakkaille, energiaturve Vaskiluodon Voimalle Seinäjoella. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.

Varastointi ja jätteet Työmaateiden varressa ei ole asutusta, joten kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää alueella vähäiseksi. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000-5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 21 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 10 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 140 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,2 t. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä 140 l, kiinteää öljyjätettä 23 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 0,7 m 3, aumamuovia 1,2 t ja rautaromua 100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaan lietteen määriä, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Rimminnevan hankealue on lähes kokonaan ojittamatonta. Alueen ympäristö on kuitenkin lähes kokonaan metsäojitettua. Vuonna 2008 tehdyn luontoselvityksen mukaan Rimminnevaa ei voi pitää luonnontilaisena suona aivan keskiosia lukuun ottamatta ojitusten aiheuttaman kuivahtamisen vuoksi. 6

7 Asutus ja maankäyttö Luontoselvitys Rimminnevaa ympäröivät pääosin ojitetut rämeet sekä metsätalousmaat. Neva sijaitsee kaukana asutuksesta ja lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat yli 4 km päässä Ylikylällä. Pintavalutuskentän pohjoispuolella noin 300 m etäisyydellä sijaitsee pieni peltoalue. Suojelualueet ja kohteet Luontotyypit Kasvisto Peränevanholman Natura 2000-alue (FI0800087) sijaitsee Rimminnevan hankealueelta länteen lähimmillään noin 1,4 km:n etäisyydellä. Peränevanholman Natura-alue on kaksiosainen, joista lähempi osa kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO 100509 ja VMA100072) ja etäisempi noin 3,1 km päässä sijaitsevasta osasta Suppelonneva kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO 100287). Alueen läheisyydessä ei muita suojelualueita. Rimminnevan läheisyydessä ei ole vesilain 1 luku 17a (264/1961) määritelmän mukaisia luonnontilaisia alle 1 ha lampia tai luonnontilaisia lähteitä ja puroja. Hankealueelta ei ole tavattu kasvillisuusselvityksen mukaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä, metsälain mukaisia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä tai vesilain mukaan suojeltuja luontotyyppejä. Rimminnevaa ympäröivät ojat ovat vaikuttaneet suon vesitalouteen. Rimminneva on karua rämettä ja nevaa sekä niiden yhdistelmätyyppiä. Reunat ovat tupasvillarämettä ja variksenmarjarämettä, keskiosissa on puolestaan karua sphagnum- rimpinevaa ja lyhytkorsista rämettä. Rimminnevalla uhanalaisiksi luontotyypeiksi luokitellaan vaarantuneet sara- ja lyhytkorsirämeet. Kasvillisuusselvityksessä hankealueella ei tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Rimminnevan pohjoisosa on variksenmarjarahkarämettä, jolla esiintyy runsaasti hillaa ja variksenmarjaa ja siellä täällä tupasvillaa sekä tupasvillarämettä, jolla esiintyy tupasvillaa, vaivaiskoivua ja reunoilla jonkin verran kituliasta mäntyä. Rimminnevan keskiosa on ojitusten kuivattavan vaikutuksen seurauksena rahkoittumassa olevaa nevaa. Alkuperäisen kaltaista suotyyppiä edustavaa rahkasammalsirppinevaa on jäljellä aivan keskiosassa. Rimpien valtalaji on aaparahkasammal ja välipintaa peittää tupasvilla. Luoteisreunassa on pienialaisesti jäkälävaltaista karukkokangasta. Länsireunalla on variksenmarjarahkarämettä, jonka kuivahtaminen on huomattavissa poronjäkäliä kasvavista mättäistä. Suon lounaiskulmassa on pienialainen alue lyhytkortista rämettä sekä oligotrofista sararämettä, jonka valtalajeina esiintyvät jouhisara ja suokukka.

8 Eläimistö Pohjavesialueet Vesistö Vesistö ja sen tila Rimminnevan linnustokartoituksessa ei havaittu valtakunnallisesti uhanalaisia tai luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi määriteltyjä lajeja. Pesimäaikaisessa linnustokartoituksessa alueella havaittiin 14 lintulajia ja 29 lintuparia. EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainituista lajeista alueella esiintyi kurki, teeri, kapustarinta sekä liro. Lisäksi alueella pesi yksi riekkopari. Rimminsuon ja sen lähialueen linnustollinen arvo on inventoinnin tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että linnuston tiheydellä mitattuna vähäinen. Vuonna 2011 tehdyssä perhosinventoinnissa havaittiin erittäin uhanalaiseksi luokiteltu perhoslaji suovenhokas ja vaarantuneeksi luokiteltu luumittari. Molempia lajeja havaittiin yhdet yksilöt. Alueelta ei havaittu rämeristihämähäkkiä vuonna 2012 tehdyssä inventoinneissa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Hankealue sijaitsee Hirvijärven lähialueella (44.092). Hankealueen valumavedet johdetaan kuitenkin Tiistenjoen valuma-alueelle (44.037), joka kuuluu Lapuanjoen yläosan alueeseen (44.03) ja edelleen Lapuanjoen vesistöalueeseen (44). Hakijalla ei ole muita turvetuotantoalueita Tiistenjoen valuma-alueella. Tiistenjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 67 km 2 ja järvisyysprosentti 0,10 %. Koko Lapuanjoen vesistöalueen pinta-ala on 4 122 km 2 ja Tiistenjoen valuma-alueen alarajan kohdalla Lapuanjoen yläpuolisen valumaalueen koko on noin 1 462 km 2. Hankealue (46,8 ha) muodostaa Tiistenjoen valuma-alueesta 0,7 % ja koko Lapuanjoen vesistöalueesta noin 0,01 %. Lapuanjoen Tampparinkoskessa on Suomen ympäristökeskuksen virtaamamittausasema, jonka vuosien 1971 2000 keskimääräisiä virtaamatietoja on käytetty Lapuanjoen virtaamina. Tampparinkoski sijaitsee Tiistenjoen yhtymäkohdasta noin 12 km alajuoksulle päin. Koukkuluoman ja Tiistenjoen sekä Lapuanjoen virtaamat ovat hakijan arvion mukaan seuraavat:

9 Koukkuluoma Tiistenjoki Lapuanjoki,Tampparinkoski laskussa Koivuluomaan laskussa Lapuanjokeen 1971-2000 F = 8 km2 F = 67 km2 F=1 671 km2 m 3 /s m 3 /s m 3 /s koko vuosi MNQ 0,0002 0,002 1,23 MQ 0,07 0,57 14,8 MHQ 1,1 8,6 75,5 talvi MQ 0,017 0,14 10,29 kesä MNQ 0,0003 0,002 1,30 MQ 0,037 0,30 10,02 MHQ 0,36 2,9 41,70 Veden laatu Purkuvesistön veden laatua on tarkasteltu ympäristöhallinnon Herttatietokannan tietojen perusteella. Lapuanjoesta on olemassa runsaasti veden laatutietoja, mutta muista purkureitin vesistä tietoja on vain vuodelta 2009. Koukkuluoman vesi oli vuonna 2009 hieman hapanta, ruskeaa väriltään ja sameaa. Kokonaisfosforipitoisuus oli rehevien vesien tasoa, sen sijaan typpiyhdisteitä oli vähän. Koivuluoman vesi oli erittäin ravinteikasta ja tummaa sekä sameaa. Koivuluoman veden korkeasta fosforipitoisuudesta (190 µg/l) suurin osa oli fosfaattifosforia kuvaten maatalouden lannoitevaikutuksia. Koivuluoman vesi oli vuonna 2009 selvästi heikompilaatuista kuin Koukkuluomassa. Koivuluoma kerää vetensä maatalousmailta ja Koukkuluoma lähinnä metsä- ja suoperäisiltä mailta, joten tästä johtuen veden laadun erot ovat hyvin selviä. Koivu- ja Koukkuluomien veden laatu elokuussa 2009 otettujen näytteiden perusteella on ollut seuraavanlainen: Havainto- Hapen ph Sähkön- Kiinto- Väri- Sa- KOK- NH4- KOK- PO4- FE paikka kyll. johtok. aine luku meus N N P P % ms/m mg/l mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Koukkuluoma, Kivinenmäki 6976265-3310902 11.8.2009 74 6,6 4,4 1,0 150 14,0 380 17 28 16 2800 Koivuluoma, Peurala 6977395-3313321 11.8.2009 61 6,7 9,0 4,6 430 29,0 1500 250 190 130 8700 Lapuanjoen veden laatu Tiistenjoen yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella on ollut vuosien 1999 2009 tuloksien mukaan hapanta (ph 6,0 7,4), ruskeaa (väri 100 230 mg Pt/l) ja varsin ravinteikasta kokonaisfosforipitoisuuden vaihdeltua välillä 40 90 µg/l ja typpipitoisuuden välillä 600 1650 µg/l. Veden laatu heikkenee hieman alajuoksulle päin. Lapuanjoki on keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella selvästi rehevä. Ympäristöviranomaisten tekemässä vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvassa vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Lapuanjoki kuuluu luokkaan välttävä.

10 Kalastus ja kalasto Tiistenjoen kalastusseuran mukaan seuran alueella Lapuanjoella kalastaa vuosittain noin 300 kalastajaa noin 90 taloudesta. Alueen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Kalastus on pääasiassa vapavälinein harrastettavaa kesäaikaista virkistyskalastusta. Heittovapoja on vuosittain käytössä noin 180 kpl ja mato-onkia 150 kpl. Verkkoja on käytössä noin 30 kpl ja katiskoja noin 90 kpl. Kokonaissaaliiksi on arvioitu 2 100 kg koostuen ahventen, haukien ja särkikalojen lisäksi istutuksista peräisin olevista taimenista, harjuksista ja kirjolohista. Joella on esiintynyt vielä vuoden 2007 aikana jokirapua, mutta vuosien 2008 2009 koeravustuksissa ei rapuja enää saatu. Lapuanjokeen Tiistenjoen kalastusseuran alueelle istutettiin vuonna 2009 pyyntikokoisia taimenia 450 kpl ja kirjolohia 600 kpl sekä kesänvanhoja harjuksenpoikasia 3 000 kpl. Kalastusseuran mukaan istutuksia on alueelle tehty jo vuodesta 1956 lähtien. Taimen- ja harjusistutukset ovat onnistuneet alueella hyvin. Tiistenjoen kalastusseuran mielestä Lapuanjoen vedenlaatu on välttävä ja veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Seuran mielestä eniten Lapuanjoen vedenlaatuun ja kalastukseen ovat vaikuttaneet metsäojitukset ja turvetuotanto sekä vesistön säännöstely. Myös vesistön perkauksilla ja maataloudella on ollut kohtalaisen suuri vaikutus Lapuanjoen veden nykytilaan. Tiistenjoen kalastusseuran mielestä Lapuanjoen osalta suurimpia havaittavia ympäristöön ja kalastukseen liittyviä muutoksia ovat olleet vähempiarvoisten kalojen runsastuminen ja kaloissa esiintyvä mudan maku. Vuonna 2011 sähkökoekalastuksin tehdyssä Koukkuluoman ja Tiistenjoen purotaimenkartoituksessa ei saatu saaliiksi lainkaan purotaimenta eikä muutakaan kalaa. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Pintavalutuskentän jälkeen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Koukkuluomaan, joka laskee Koivuluomaa pitkin Tiistenjokeen ja Tiistenjoki edelleen Lapuanjokeen Rimminnevan kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on arvioitu kohdissa Koukkuluoma laskussa Koivuluomaan, Tiistenjoki laskussa Lapuanjokeen ja Lapuanjoki Tampparinkoskella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä veden laatua ja vesistössä tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista. Laskennallisesti arvioituna hankkeen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Koukkuluomassa ovat kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta alle 1 mg/l, fosforin osalta 3-6 µg/l ja typen osalta 140 290 µg/l.

11 Tiistenjokeen vastaavat laskennalliset nettopitoisuuslisäykset ovat kiintoaine 0,05-0,1 mg/l, fosfori alle 1 µg/l ja typpi 20 35 µg/l. Lapuanjoessa laskennalliset nettopitoisuuslisät ovat erittäin vähäiset ja alittavat vesinäytteistä analysoitavien pitoisuuksien määritystarkkuuden. Hakijan arvioimat Rimminnevan turvetuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisät alapuolisissa vesistöissä kuntoonpano- ja tuotantovaiheissa ovat seuraavat Brutto Netto Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N vuositasolla m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Koukkuluoma laskussa Koivuluomaan Kuntoonpano vuosi 1 0,07 0,91 10,4 377 0,51 6,5 286 Kuntoonpano vuosi 2-0,07 0,61 6,9 251 0,34 4,3 191 Tuotantovaihe 0,07 0,46 5,2 189 0,26 3,2 143 Tiistenjoki laskussa Lapuanjokeen Kuntoonpano vuosi 1 0,57 0,11 1,3 46 0,063 0,80 35 Kuntoonpano vuosi 2-0,57 0,075 0,85 31 0,042 0,53 24 Tuotantovaihe 0,57 0,056 0,64 23 0,032 0,40 18 Lapuanjoki, Tampparinkoski Kuntoonpano vuosi 1 14,8 0,004 0,049 1,8 0,002 0,030 1,3 Kuntoonpano vuosi 2-14,8 0,003 0,033 1,2 0,002 0,020 0,90 Tuotantovaihe 14,8 0,002 0,024 0,89 0,001 0,015 0,68 Ympäristöriskit Rimminnevan kuivatusvesien vaikutus näkyy alapuolisessa Koukkuluomassa ravinnepitoisuuksien nousuna, etenkin ensimmäisenä kunnostusvuonna. Tiistenjoessa kuivatusvesien vaikutukset ovat havaittavissa lievänä typpipitoisuuden nousuna. Lapuanjoessa Rimminnevan kuivatusvesien vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Vesienhoitosuunnitelma Koivuluoman, Koukkuluoman ja Tiistenjoen egologista tilaa ei ole arvioitu vesienhoitosuunnitelmassa. Tiistenjoen alapuolinen Lapuanjoen keskiosa on luokiteltu ekologisesti tyydyttävään ja kemiallisesti hyvään tilaan. Nykytietämyksen mukaan Lapuanjoen hyvä tila voitaisiin rehevyyden osalta saavuttaa vähentämällä. 30 50 % ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta. Turvetuotannon osalta fosforipäästöjen vähentämistavoitteeksi on asetettu 50 % ja typpipäästöjen vähentämistavoitteeksi 25 40 %. Nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet (mm. pintavalutus ja virtaamansäätö) ovat todennäköisesti riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön val-

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen miuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on liittänyt hakemukseen esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Hakija esittää, että Rimminnevan vesistövaikutusten tarkkailu toteutetaan ottamalla vesinäytteitä Koukkuluoman ja Tiistenjoen vesistötarkkailupisteistä kolme kertaa vuodessa. Hakija esittää, että Rimminnevan kalataloustarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna Lapuanjoella toimivien muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Pöly- ja melutarkkailun hakija on katsonut tarpeettomaksi. Hakija on esittänyt turvetuotantoalueen vesistöpäästöistä kalastolle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi 280 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupungissa 8.9. 7.10.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 9.9.2010 Lapuan sanomissa ja sanomalehti Viiskunnassa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kuortaneen kunnalta, Lapuan kaupungilta sekä Kuortaneen kunnan ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. 12 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Rimminneva on

reunoiltaan ojitettu, mutta suon keskiosassa on melko laaja ojittamaton ala. Kasvillisuusselvityksessä on virheellisesti tulkittu, että ruskorahkasammalen runsaus olisi ojituksen aiheuttamaa luonnontilan heikentymää, sillä ruskorahkasammal ei lisäänny suon kuivaamisen seurauksena. Kangasmetsille tyypilliset lajit ilmentävät suon kuivatuksen vaikutuksia, mutta niistä ei ole Rimminnevan ojittamattomalla alueella mainintoja. Selvityksessä on arvioitu, että alkuperäisen kaltaista suotyyppiä on jäljellä enää alueen keskiosissa. Johtopäätöstä ei olisi tullut vetää, koska aluetta ei ole tiettävästi tarkasteltu ennen ojituksia otetuista ilmakuvista. Rimminnevalla esiintyy kasvillisuusselvityksessä mainittujen uhanalaisten ja vaarantuneiden suotyyppien lisäksi mahdollisesti myös vaarantuneeksi luokiteltua kalvakkanevaa. Kasvillisuusselvityksessä ei ole arvioitu kohteen merkitystä alueellisesti tai paikallisesti, vaikka merkittävä osa alueesta koostuu Etelä-Suomessa uhanalaisista tai vaarantuneista luontotyypeistä. Selvityksessä ei ole arvioitu Rimminnevaa suoyhdistelmätasolla. Rimminnevan alue on osa laajempaa keidas- ja aapasuokompleksia, johon kuuluvat myös Peräneva ja Mikonneva. Osa Peränevasta kuuluu Natura 2000 - ohjelmaan. Ilmakuvien ja kasvillisuuskuvauksen perusteella suokompleksissa vallitsevin yhdistelmätyyppi on keskiboreaalinen aapasuo ja paikoin on piirteitä rahkakeitaista, erityisesti Rimminnevalla. Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot on arvioitu koko maassa erittäin uhanalaisiksi ja rahkakeitaat vaarantuneiksi. Linnustoselvitys on tehty yhdellä käyntikerralla, mikä lisää tulosten epävarmuutta. Käyntikertoja pitäisi olla vähintään kaksi, joista ensimmäinen toukokuun puolivälissä. Alueen merkitystä muutonaikaisena levähdyspaikkana ei ole selvitetty eikä arvioitu. Selvityksessä ei ole lainkaan mainintaa erityisesti suojeltavasta ja erittäin uhanalaisesta lintulajista, jonka reviiriin ja saalistusalueeseen Rimminneva kuuluu. Lintu on vuonna 2010 pesinyt onnistuneesti reviirillään, jossa on nyt kolme vaihtopesää noin 2 kilometrin säteellä suosta. Yksi pesistä sijaitsee Natura 2000 -alueella. Turvetuotannon käynnistäminen Rimminnevalla ja siihen liittyvät kuljetukset etenkin alkuvuodesta ja kevättalvella häiritsisivät todennäköisesti lajia sen lisääntymisaikana ja sen elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Lintu valitsee pesäpaikkansa jo syksyllä, jolloin pesää jo koristellaan. Helmikuussa pesää vartioidaan aktiivisesti samalla pesää rakentaen. Soidinlennot tapahtuvat 100 500 metrin korkeudella, josta samalla tarkkaillaan alueen häiriöttömyyttä. Kriittisin aika on maaliskuussa ennen munintaa. Rimminnevaa on pidettävä sellaisena ojittamattomana suona, jonka käyttäminen turvetuotantoon olisi valtakunnallisten ja maakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Alueelta on selvitetty vain linnustoa ja kasvillisuutta. Hakijan on kuitenkin oltava tietoinen hankkeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittä- 13

minen ja heikentäminen on kielletty. Selvitys siitä, voiko hanke koskea tällaisia lajeja, on liitettävä hakemukseen. Suolta tulee selvittää myös erityisesti suojeltavan rämeristihämähäkin mahdollinen esiintyminen, koska sille sopivia elinympäristöjä on tarjolla ja lähimmät havainnot lajista on tehty vajaan 50 kilometrin päässä Alajärveltä. Selvitys on tarpeen, koska hakijan ja päätöksentekijöiden on oltava tietoisia siitä, onko hanke ristiriidassa luonnonsuojelulain 47 :n säännösten tavoitteiden kanssa. Turvetuotanto aiheuttaisi todennäköisesti sellaista rauhoitetun eläinlajin tahallista häiritsemistä, joka on luonnonsuojelulain 39 :n mukaan kiellettyä ja edellyttää näin ollen kyseisen lain 49 :n mukaista poikkeamislupaa ELY-keskukselta. Tämä poikkeamislupa-asia on ratkaistava ennen kuin ympäristölupa-asia voidaan ratkaista. Ei voida sulkea pois myöskään sitä, että hanke todennäköisesti merkittävästi heikentäisi läheisen Peränevanholman Natura2000 -alueen luonnonarvoja, koska kyseinen laji kuuluu Natura-alueen pesimälinnustoon. Näin ollen hakemukseen on liitettävä myös luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusarviointi. Selvityksessä todetaan, että Rimminnevalla ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Väitettä ei ole kuitenkaan selvitetty eikä perusteltu. Rimminneva sijaitsee Etelä-Pohjanmaan oloissa hyvin syrjäisellä alueella ja sitä voidaan pitää jopa erämaamaisena. Rimminnevalla voi hyvinkin olla virkistyskäytöllistä arvoa retkeilijöille, marjastajille ja metsästäjille. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen toteaa, että Rimminnevan alapuolisten uomien vedenlaadusta ja kalataloudellisesta tilasta on hyvin niukasti tietoa. Varsinkin hakemuksessa esitetty tiedot kalakannasta ovat puutteellisia. Luvan edellytysten ja kalataloudellisten haittojen luotettava arvioiminen edellyttää koekalastuksia Tiistenjoessa. Tiistenjoessa on aikaisemmin esiintynyt purotaimenta ja hakemusta on täydennettävä tiedoilla purotaimenkannan nykyisestä tilasta. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on Lapuanjoen kemiallinen tila arvioitu hyväksi ja ekologinen tila tyydyttäväksi Lapuan kaupungin ja Kuortaneenjärven välisellä jokijaksolla. Turvetuotanto lisää vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja lisää pohjien liettymis- ja umpeenkasvuhaittaa. Hanke heikentää ennestään kuormitettuja vesistönosia, joiden tilan parantaminen edellyttää kuormituksen vähentämistä. Turvetuotanto vaikeuttaa omalta osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Luvan saajan on maksettava vuosittain 450 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksua voidaan käyttää esimerkiksi liettymien poistoon, kutualueiden kunnostuksiin ja kalojen istutuksiin. Ka- 14

latalousmaksun suuruutta arvioitaessa on huomioitu, että kysymyksessä on vesistöalue, jossa käytettävissä olevan tiedon perusteella esiintyy purotaimenta. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla yhteistarkkailuna. 3) Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimittanut lausunnon liitteenä Koukkuluoman tilan kartoitusta ja kunnostusta koskevan raportin ja toteaa, että Lapuan, Kuortaneen, Alavuden ja Seinäjoen kaupungin alueilla on käynnistynyt vuonna 2009 Lapuanjoen purot -hanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa kartoitusten, hoitosuositusten ja mallikohteen kunnostuksen avulla Lapuanjoen purojen monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä lisätä purojen arvostusta ja kalataloudellista merkitystä. Hanke toteuttaa Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa ja edistää läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa. Lisäksi hanke liittyy Lapuanjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on toteuttanut Koukkuluomassa metsäluonnon hoitohankkeen, jonka tavoitteena on ollut metsäluonnon ja vesiensuojelun edistäminen puron valuma-alueella. Hankkeen yhteydessä toteutettiin pienvesien kunnostuskohteita, vesiensuojelukohteita ja ympäristötukisopimuksiin liittyviä toimenpiteitä. Lupaharkinnassa on huomioitava Lapuanjoen purot -hankkeen tavoitteet, kartoituksen tulokset ja alueella toteutetut vesiensuojelutoimenpiteet. Lupapäätöksessä vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tuotantoalueen ojien kaivutyöt tulee tehdä siten, että kuntoonpanovaiheessa ei aiheudu poikkeavaa kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Mahdollisista turvetuotantoalueella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vaatii, että lupahakemuksessa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja pidetään kunnossa ympärivuotisesti koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaan ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Toimenpiteistä tulee ilmoittaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Mahdollisista turvetuotantoalueella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15

16 Muistutukset ja mielipiteet 5) Suomenselän Luonnonystävät ry toteaa, että Kuortaneen runsaasta suoluonnosta on jäljellä enää rippeet. Rauhoitettuja soita ei ole kunnassa lainkaan. Rimminneva sijaitsee ainoastaan kapean metsäalueen erottamana Tausnevan-Kaulalamminnevan pohjoispuolella, jotka muodostavat yhdessä Kuortaneen viimeisen kunnon suoluonnon. Kaikkia näitä uhkaa nyt turvetuotanto. Turvetuotantoa on suunniteltu Yksityiset suunnittelevat turvetuotantoa Kaulalamminnevalle, Tausnevalle ja Vapo Rimminnevalle. Suot ovat lähes luonnontilaisia. Reunaojitukset ovat kuivattaneet ainoastaan hiukan suon laiteita. Maakuntakaava ohjaa turvetuotantoa käsitellyille suoalueille ja jättämään luonnontilaiset suot rauhaan. Hanke on siten maakuntakaavan vastainen. Suot ovat riistan ja linnuston puolesta arvokkaita. Rimminneva on teerien tärkeä soidinalue. Rimminnevan laiteilta on löytynyt runsaasti merkkejä metsäkanalintujen kiepeistä. Suolta voi vielä tavata harvinaistuneen riekon. Arvokkain lintulaji on erityisesti suojeltu laji, jonka reviiriin Rimminneva kuuluu. Laji on pesinyt Kaulalamminnevan ja Tausnevan välisellä kannaksella onnistuneesti vuonna 2003 ja pesintäyrityksiä on ollut vuosina 2008 ja 2009. Kyseisestä lajista on pesimäaikaisia havaintoja Rimminnevalta. Turvetuotannon aloittaminen heikentäisi arvokkaan linnun pesimäaluetta monella tavalla ja on siten luonnonsuojelulain vastainen. Rimminnevan itäreunalla on lehtoalue, jossa kasvaa runsaasti saniaisia, tesmaa ja muita lehtolajeja. Paikalla tavataan myös rauhoitettu valkolehdokki. Lehdot ovat Kuortaneella harvinaisia. Lehto olisi vaarassa, koska se sijaitsee tien varrella lähellä turvetuotantoon suunniteltua suota. Turvetuotannon päästöt rasittaisivat ennestään kuormitettua Lapuanjokea. Päästöjä syntyy, vaikka käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Tekniikka ei ole riittävän hyvää. Päästöjä syntyy erityisesti sateella. Turpeen käyttö polttoaineena on ilmastonmuutosta vahvistavana toimena vastuutonta ja tuomittavaa. 6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry vastustaa luvan myöntämistä ja huomauttaa, että Rimminneva on erityisesti suojellun lajin saalistusalue ja kolme aktiivista pesää sijaitsevat 1 1,5 kilometrin etäisyydellä Rimminnevan. Turpeenkuljetusreitti menee lähimmillään 600 metrin etäisyydeltä pesästä. Pesintä on alkanut vuonna 1998 ja Natura-alueen pesäpuu on merkitty numerokilvellä. Vuonna 2010 pesintä tuotti lentopoikasen. Alueella esiintyy karhu ja ilves sekä satunnaisesti susi ja ahma. Hirvikanta on runsas, joka todentuu myös alueen vuotuisissa kaatomäärissä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotannon suunnittelumääräys I on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa samansuuntainen.

Kummassakin määräyksessä korostetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia soita joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lisäksi Lapuanjoen valuma-alueella on voimassa maakuntakaavan suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon vesistökuormituksen kokonaistason on pysyttävä enintään nykyisellä tasolla. Alueelta havaituista suotyypeistä vaarantuneiksi luokiteltuja suotyyppejä ovat sararäme ja lyhytkorsiräme sekä silmälläpidettäviä kuiva kangas, rimpineva, kangasräme, tupasvillaräme ja isovarpuräme. Uhanalaisia suotyyppejä on lähes puolet alueen pinta-alasta. Suon keskiosaa on pidettävä reunaojituksista huolimatta suotyypeiltään arvokkaana kokonaisuutena. Linnustoselvitys on tasoltaan heikko. Selvityksessä ei mainita kartoitukseen käytettyä tuntimäärää tai käyntien määrää. Tarkka lajien selvittäminen vaatisi useita käyntikertoja ja tehokasta seurantaa, joten selvityksenä saatu tieto antaa vain viitteitä suon lajistosta. Kuvaus ojitusten haittavaikutuksesta antaa viitteitä tarkoituksenhakuisesta myönteisyydestä tilaajalle. Kuitenkin tulokseksi saatu neljä kapustarintaparia on erinomainen määrä pienellä alueella. Pintavalutuskenttä sijaitsee erillään turvetuotantoalueesta eikä sen alueelta ole tehty luonto- tai linnustoselvityksiä. Kuivatusvedet johdetaan Koukkuluoman yläosalle, jolloin se kuormittaa pienvesistöä sen herkimmistä osista lähtien. Koukkuluoma vaikuttaa perkaamattomalta luonnontilaiselta vesistöltä ja sen vedenlaatu vaikuttaa olevan riittävän hyvä jopa lohikaloille. Tiistenjoen taimen- ja kirjolohi-istutukset huomioiden alapuolista vesistöä voidaan pitää lohikaloille sopivana. Hakijan olisi tullut laatia alapuolisesta Koukkuluoman ja Tiistenluoman alueelta luotettava kalataloudellinen selvitys. Istutukset huomioiden alue on tärkeä kalastuksellisessa ja virkistyksellisessä mielessä. Suon kuivatus ja kuormitus aiheuttavat muutoksia Koukkuluoman virtaamaan ja ekologiaan. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Lapuanjoen ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistavoite on 50 %. EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaisesti kaikista alueen luontoarvoista koko vaikutusalueen lajiryhmät huomioiden olisi pitänyt laatia selvitykset. Hakemus on siten puutteellinen, eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia lajiryhmiä ja suotuisan suojelutason saavuttamista. 17 Hakijan vastine Hakija toteaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon (1), että lausunnon antaja velvoittaa hakijaa selvittämään voiko hanke vaikuttaa ainakin luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49

:n mukaan kielletty. Selvitys siitä, voiko hanke koskea tällaisia paikkoja, on liitettävä hakemukseen. Suolta tulee myös selvittää erityisesti suojeltavan rämeristihämähäkin mahdollinen esiintyminen, jotta saadaan selville, onko hanke ristiriidassa luonnonsuojelulain 47 :n säädösten kanssa. Rämeristihämähäkkiä ja liitteen IV (a) eläinlajeja (lähinnä perhoset, korennot ja viitasammakko) koskevat selvitykset on mahdollista tehdä vasta kevät- ja kesäkaudella 2011, joten siltä osin tiedot toimitetaan 30.9.2011 mennessä. Samassa yhteydessä täydennetään kasvillisuusselvitystä tarkkailemalla erityisesti kalvakkanevan ja rahkakeitaiden sijaintia alueella, vaikka kyseessä eivät ole lailla suojellut luontotyypit. Alueellisesti lähialueella sijaitseva Peränevanholman suojelualue sisältää soidensuojeluohjelmaan sisältyvän Suppelonnevan, joka koostuu suurelta osin uhanalaisista ja silmällä pidettävistä suotyypeistä. Suojelu on alueellisesti siten turvattu. Lausunnossa viitataan todennäköiseen erityisesti suojeltavan eläinlajin häiritsemiseen, joka on luonnonsuojelulain 39 :n mukaan kiellettyä ja edellyttää näin kyseisen lain 49 :n mukaista poikkeamislupaa. Poikkeamislupa olisi lausunnon mukaan ratkaistava ennen kuin ympäristölupa-asiaa voidaan ratkaista. Lausunnossa on mainittu erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltu laji, jonka reviiriin Rimminnevakin kuuluu. Laji on lausunnon mukaan pesinyt vuonna 2010 onnistuneesti reviirillään, jossa on nyt kolme vaihtopesää noin 2 kilometrin säteellä suosta, lähimmillään hieman alle kilometrin etäisyydellä. Erityisesti suojellun lajin pesintä on huomioitu turvetuotannon ympäristölupapäätöksessä Sotkamon Jäkäläsuon läheisyydessä lajin suojelua valvovan Kainuun ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Vaatimustasosta ei ole syytä poiketa Rimminnevan kohdalla, koska ympäristö on päätösperustelujen mukaan Jäkäläsuota suojaisampi ja sellaisena vielä pysyvä. Rimminneva ei ole erityisesti suojellun lajin säilymiselle tärkeä esiintymispaikka. Koko seutukunta on hyvin harvaan asuttua ja erämaamaista. Rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen on kiellettyä, erityisesti eläinten lisääntymisaikana. Suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä, on rauhoitettu. Asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Rimminnevan toiminta ei hävitä erityisesti suojellun lajin pesäpuita, koska toiminta ei sijoitu noille alueille. Suunniteltu tuotantoalue ei ole kyseisen lajin säilymiselle tärkeä esiintymispaikka, koska alueeseen ei liity LSL 47 :n tarkoittamaa kieltoa. Lailla kiellettyä hävittämistä ja heikentämistä ei tapahdu hanketta toteutettaessa. 18

Erityisesti suojellun lajin pesät eivät voi sijaita lähempänä kuin Sotkamon Jäkäläsuolla, jota koskevaan ratkaisuun hakija on edellä viitannut. Suojaetäisyydet on Jäkäläsuolle määritetty pesäpuusta, jossa pesintä tapahtuu. Kyseisen lajin reviiri on 150 300 km 2, jossa sillä on tavanomaisesti 2 3 vaihtopesää. Hankkeen tuotantoala noin 47 ha on siitä vain 0,3 % 0,6 %. Rimminnevan säilyttäminen nykytilassaan ei ole tarpeen saaliskantojen turvaamiseksi, eikä sellaista voida lain mukaan edes edellyttää. Laji hankkii ravintonsa laajemmalta alueelta, minkä mahdollistavat lajin luontaiset ominaisuudet. Metsähallituksen tiedonantojen mukaan erityisesti suojeltu laji tarvitsee rikkumattoman rauhan eikä siedä häirintää. Tiedonannon mukaan mitään toimia ei ole sallittu halkaisijaltaan 400 m alueella pesästä. Lisäksi metsätaloustoimia ei sallita 15.2 31.7, eikä mitään reittejä tai rakenteita halkaisijaltaan noin 2 km vyöhykkeellä pesästä. Peränevanholman Natura-alueen se osa, jossa yksi pesistä on, sijaitsee noin 2,0 km päässä tuotantoalueesta. Näin ollen mahdollinen erityisesti suojellun lajin pesäpuu suojelualueella on yli kilometrin päässä suunnitellulta tuotanto- ja tiealueelta, eikä tahallista häiritsevää toimintaa voida alueella olettaa olevan. Poikkeamislupaa ei näin ollen ole tarpeellista hakea. Lisäksi, koska Natura 2000 -alue on muutoinkin hyvin etäällä, eikä sinne voida arvioida kohdistuvan mitään kiellettyjä vaikutuksia, ei vesistöllisesti eikä linnustollisesti, ei luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusarviointia myöskään pidetä hankkeessa tarpeellisena. Hakija vastaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoon (2), että koekalastus mahdollisen purotaimenen esiintymisen selvittämiseksi Tiistenjoessa on mahdollista tehdä kesäkaudella 2011, ja tulokset toimitetaan 30.9.2011 mennessä. Kalatalousmaksusta ei ole huomauttamista. Toiminnan ottaminen yhteistarkkailun piiriin on hyväksyttävä vaatimus. Hakija vastaa Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (3), että Lapuan purot -hankkeesta oli Koivuluoman osalta varsin kattava kuvaus, josta Koivuluoman tila ja kunnostustoimet selviävät hyvin. Hankealueelle on suunnitteilla pintavalutuskenttä, joka on varsin pitkän matkan päässä tuotantoalueesta alajuoksun suuntaan. Näin ollen on odotettavissa kiintoaineen ja ravinteiden laskeutumista jo ennen pintavalutuskenttää. Vaikutukset Koukkuluomaan arvioidaan siten vähäisiksi. Hakijalla ei ole huomauttamista lausuntoon. Hakijalla ei ole huomautettavaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen (4) lausuntoon. Hakija vastaa Suomenselän Luonnonystäville (5) viittaamalla soveltuvin osin edellä lausumaansa ja viittaa myös hakemuksessa esitettyyn. 19

Hakemuksen täydennykset Lausunto- ja vastaselityspyynnöt Hakija vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin (6) muistutukseen viittaamalla soveltuvin osin aiemmin 22.2.2011 antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa esitettyyn. Erityisesti suojellun lajin osalta vastineessa todettiin, että Rimminnevan toiminta ei hävitä em. etäisyyksillä olevia erityisesti suojellun lajin pesäpuita, koska toiminta ja tiestö (suurin osa valmista metsäautotietä) ei sijoitu noille alueille. Suunniteltu tuotantoalue ei ole erityisesti suojellun lajin säilymiselle tärkeä esiintymispaikka, koska alueeseen ei liity LSL 47 :n tarkoittamaa kieltoa. Lailla kiellettyä hävittämistä ja heikentämistä ei tapahdu hanketta toteutettaessa. Metsästys alueella estyy kunnostus- ja tuotantokauden aikana, mutta tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista. Tiistenjoella koekalastus on esitetty tehtäväksi kesäkaudella 2011. Koekalastus, mikäli kalastusasiantuntijat niin arvioivat, on mahdollista laajentaa koskemaan myös Koukkuluoma. Hakemusta on määrä laajentaa liitteen IV (a) eläinlajeja koskevalla selvityksellä (mm. perhoset), joka on mahdollista tehdä kevät- ja kesäkaudella 2011. Samassa yhteydessä on tarkoitus kartoittaa myös rämeristihämähäkin esiintyminen alueella. Pintavalutuskentäksi on suunniteltu pieni ojien ympäröimä metsäinen 1,9 ha alue, jonka tarkempaa selvitys ei ole tarpeen (alueella ei sijaitse erityisesti suojellun lajin pesää). Tiistenjoen valuma-alueella ei hakijalla ole muita turvetuotantoalueita eikä tuotantoon suunniteltuja alueita. Hakija on täydentänyt hakemustaan 1.2.2012 ja 14.8.2012 purotaimen-, perhos- ja rämeristihämähäkkiselvityksillä. Selvityksissä ei hankealueelta havaittu rämeristihämähäkkiä eikä hankealueen vaikutusalueelta purotaimenta. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen täydennyksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä vastaselityksen Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiriltä. 20