HYVINVOINTI- JA OHJAUSSUUNNITELMA

HYVINVOINTI- JA OHJAUSSUUNNITELMA Kangastie Helena, Kähkölä Sinikka, Kärnä Veikko, Saari Päivi ja Sipilä Maria Laadittu ja vahvistettu opetusjohtajan päätöksellä 20.5.2014

SISÄLLYS TAUSTAA... 3 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA OPISKELUKYVYN TUKEMINEN... 4 OHJAUS... 6 Opiskelijakeskeinen ohjaus... 8 Varhainen puuttuminen... 9 Lisätuki ja opiskelun erityisjärjestelyt... 11 HYVINVOINTIPALVELUIDEN JA OHJAUSTOIMINNAN ORGANISOINTI... 12 Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto (TNO)... 12 Työryhmät... 13 Ohjaustahot... 14 Hyvinvointipalvelut... 15 Resursointi... 16 Arviointi... 16 OPISKELUHYVINVOINNIN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMIEN... 17 Lähteet... 18

TAUSTAA Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö edellyttää, että Lapin ammattikorkeakoululla on hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelma, johon opintojen ohjaus perustuu. Tutkintosäännön mukaan Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta koko opintojensa ajan. Kaikilla osaamisaloilla on opintojen ohjaajia, jotka huolehtivat ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä yhteistyössä opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijatuutoreiden kanssa. Ammattikorkeakoululaissa ja -asetuksessa ei varsinaisesti ole säädöksiä ohjauksen ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi. Näihin asioihin viitataan sen sijaan laissa ja asetuksissa määritellyissä ammattikorkeakoulun tehtävissä. Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. (24.7.2009/564.) Lisäksi asetuksessa määritellään ohjaus keskeiseksi opettajien tehtäväksi toteamalla, että opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyö (4.7.2013/546). Ohjauksellisen haasteen antaa asetuksen pykälä, jonka mukaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun silloin kun 25 a :ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. (12.8.2011/953.) Asetuksessa myös todetaan, että opiskelijalla tulee olla oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (12.8.2011/953). Ammattikorkeakoulun on jo toimiluvan hakemisen yhteydessä selvitettävä muun muassa ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat sekä opiskelijapalveluiden järjestäminen (4.7.2013/546). Tuloksellinen ohjaus edellyttää opiskelijan hyvinvointia ja opintojen edistymistä tukevaa kokonaisvaltaista ohjaus- ja hyvinvointijärjestelmää. Järjestelmän toimivuus on yksi keskeinen tae tulokselliselle toiminnalle. Tuloksellisuuden mittareita ovat opintojen riittävä edistyminen (55 op/vuosi), tutkintojen määrä sekä opiskelijoiden alhainen keskeyttämisaste. Hyvin suunnitellut ja toimivat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut) mahdollistavat jatkuvan oppimisen periaatteen toteutumisen, takaavat ennalta ehkäisevän tuen ja varmistavat sen, että opiskelijat saavat opiskelun eri vaiheissa opiskelun, hyvinvoinnin ja ammatillisen urakehityksen kannalta tarvitsemaansa tukea.

HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA OPISKELUKYVYN TUKEMINEN Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin laaja-alainen huomioiminen ammattikorkeakoulun toimintakulttuurissa, mm. pedagogiikassa, ohjauksessa, oppimisympäristöissä ja hyvinvointipalveluissa. Opiskeluhyvinvointityötä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisissa opiskeluhyvinvointityöryhmissä. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Se muodostuu yksilön terveyden ja voimavarojen lisäksi opiskelutaidoista, opetus- ja ohjaustoiminnasta sekä opiskeluympäristöön liittyvistä tekijöistä. Nämä eri opiskelukyvyn osa-alueet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet vaikuttavat myös toisiinsa. Näihin opiskelukyvyn eri ulottuvuuksiin voidaan vaikuttaa opetuksen ja ohjauksen järjestelyin. Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja - olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen terveys Käyttäytyminen OMAT VOIMAVARAT OPISKELU- TAIDOT Opiskeluorientaatio Opiskelutekniikka Oppim istyylit ja tavat Kriittinen ajattelu Ongelm anratkaisukyvyt Sosiaaliset taidot Opintosuunnitelman teko Ajankäytön suunnittelu OPISKELU- YMPÄRISTÖ OPETUS- TOIMINTA Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Oppilaitosten opi skeluyhteisöt Opiskelijoiden omat yhteisöt Opetus ja ohjaus Pedagoginen osaaminen Tuutorointi KUVIO 1. Opiskelukykymalli (Kunttu, 2005) Edistämällä opiskelukykyä tuetaan opintojen etenemistä, parannetaan oppimistuloksia ja ennaltaehkäistään ongelmia. Kiinnittämällä huomiota näihin asioihin vähennetään myös opinnoista syrjäytymistä ja helpotetaan ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden opiskelukyky, kuten henkilökunnan työkykykin, vaikuttavat siihen miten ammattikorkeakoulu saavuttaa asettamansa tavoitteet. Opiskelukyvyn edistäminen ja ylläpitäminen on koko opiskeluyhteisön asia. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita toimimaan ja pitämään huolta omasta jaksamisestaan opintojen aikana ja myöhemmin työelämässä. Hyvinvoiva opiskelija on tulevaisuudessa hyvinvoiva työntekijä.

TAULUKKO 1. Keskeisten opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden (opiskelumotivaatio, ohjaus ja tuki, yhteisöllisyys, esteettömyys, opiskelutaidot, opiskelukunto ja työelämävalmiudet) huomioiminen Lapin AMKissa. Opiskelukykyyn vaikuttavat tekijät Suunnitelmallinen ja organisoitu opiskelukyvyn edistäminen oppilaitoksessa ja sen yhteisöissä Toteutus hyvinvointityöryhmät vertaistuutoroinnin suunnittelu ja kehittäminen tuutorityöryhmässä hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelma toimintaohjeet, esim. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, esteettömän opiskelun toimintaohje, turvallisuus- ja kriisitoimintaohje, päihdeohjelma, SORA-ohjeistus, korkeakoululiikunnan kehittämissuunnitelma terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön tarkastukset erilaiset palaute- ja kehittämispäivät Opiskelutaidot ja opiskelijakunnon edistäminen osana opintoja opintojaksot Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu / Johdatus alalle hyvinvointi- ja liikuntapalvelut opiskelijakunnan järjestämä toiminta Esteetön ja yksilöllinen opiskelu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma esteettömän opiskelun toimintaohje esteettömyysyhdyshenkilö HOPS ja AHOT työn opinnollistaminen Opiskelijoiden aktiivisuuden arvostaminen ja siihen kannustaminen sekä vaikutusmahdollisuuksien edistäminen opintojakso Vertaisohjaus ja yhteisövaikuttaminen opiskelijajäsenet amk:n työryhmissä ja laatutyössä opiskelijakunta ja opiskelijayhdistykset opiskelijapalautteen hyödyntäminen amkin toiminnan kehittämisessä Tukea, kannustusta ja ohjausta koko opintopolun ajan neuvonta ja ohjaus hakuvaiheessa vertais- ja opettajatuutorointi opintojen ohjaus erilaisissa ympäristöissä (fyysiset ja virtuaaliset ympäristöt) hyvinvointipalvelut, psykososiaalinen tuki opiskeluterveydenhuolto seurakuntien oppilaitostyö opiskelijapaikkakunnan palvelut Työelämävalmiudet ja työelämään siirtymisen edistäminen osana opintoja ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työnhakuvalmennus alumni- ja mentorointitoiminta erilaiset opiskelu- ja urasuunnitteluapuvälineet työelämän kehittäminen (YAMK) Yhteisöllisyyden edistäminen opiskelijoiden opiskelukyvyn ja henkilöstön työkyvyn parantamiseksi opiskelijaryhmän ryhmäytymisen edistäminen opintojen alkuvaiheessa yhteistyö opiskelijakunta ROTKOn kanssa

OHJAUS Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelijat saavat opiskelun eri vaiheissa opiskelun, hyvinvoinnin ja ammatillisen urakehityksen kannalta tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Tämä edellyttää, että opintojen ohjauspalvelut järjestään porrastetusti siten, että jokaisella opiskelijalle on tarjolla ammattikorkeakoulun määrittelemä minimimäärä opintojen ohjausta ja lisäksi tarpeidensa mukaista lisäohjausta. Opintojen ohjauksen lähtökohtana on opiskelijan vastuu omista opinnoistaan. Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja opintojen ohjauksen järjestämisestä siten, että opiskelijan on mahdollista rakentaa itselleen jatkuvan oppimisen ja työelämän kannalta mielekäs tutkinto henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Oppimisen ja opintojen ohjaus kuuluvat Lapin ammattikorkeakoulun koko henkilöstön tehtäviin. Ohjauksen perustana on holistinen ohjausmalli, jonka mukaan ohjaus jaetaan opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä ura- ja elämänsuunnitteluun. OPPIMISEN JA OPISKELUN OHJAUS KUVIO 2. Van Esbroeck Watts 1998 holistinen ohjausmalli Ohjauksen toteuttamisessa tulee huomioida se, että opintopolun eri vaiheissa painottuvat erilaiset ohjaukselliset sisällöt. Opintojen alkuvaiheessa orientoituminen ja sitoutuminen opintoihin sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen on keskiössä. Opintojen aikaisen ohjauksen sisältöinä ovat mm. harjoittelupaikan valinta ja harjoittelunohjaus, opinnäytetyön ohjaus sekä mahdollinen kansainvälinen vaihto. Opintojen loppuvaiheessa painottuu urasuunnittelu.

OPINTO- POLKU ENNEN OPINTOJA OPINTOJEN ALUSSA OPINTOJEN AIKANA TEHTÄVÄT Avoin amk TNO-palvelut Eri koulutusvaihtoehdoista, AHOT-käytänteistä ja esteettömästä opiskelusta tiedottaminen SORA-ohjeistus Opiskelijaryhmän ryhmäytymisen tukeminen Kotiutuminen opiskelupaikkakunnalle Orientoituminen ja sitoutuminen ammattikorkeakouluopintoihin Itseohjautuvan opiskelutavan omaksuminen Oman osaamisen tunnistaminen ja sitä seuraava ahotointi ja hyväksilukeminen Opiskelumotivaation vahvistuminen ja ylläpitäminen Ammatillisen kehittymisen hahmottuminen Opiskelukyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Mahdollisten opiskeluhaasteiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen Opiskelumotivaation ylläpitäminen ja opintojen etenemisen seuranta ja tukeminen Henkilökohtaisten tavoitteiden, koulutukseen liittyvien valintojen mm. kv-vaihdon ja ammatillisen suuntautumisen selkiytyminen Oman oppimisen ja kehittymisen itsearviointi Persoonallisen ja ammatillisen kasvun tukeminen Ryhmän toiminnan tukeminen Opiskelukyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Mahdollisten opiskeluhaasteiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen HOPS-keskustelut (AHOT, työn opinnollistaminen) VASTUUT Päävastuu: viestintäpalvelut, opinto-ohjaajat, opiskelijatuutorit, hakutoimisto,soraopiskelijavalintatyöryhmä, avoin amk suunnittelija Muut: opetuspäälliköt, koulutusvastaavat, opetuksen kehittämisen koordinaattori Päävastuu: opettaja- ja opiskelijatuutorit, opinto-ohjaaja, opettajat, avoin amk suunnittelija Muut: koulutusvastaava, opetuksen kehittämisen koordinaattori, opintotoimisto, it- ja kirjastopalvelut, e-oppiminen, hyvinvointipalvelut, opiskelijaterveydenhuolto Päävastuu: opettajatuutori Muut: opetuksen kehittämisen koordinaattori, koulutusvastaava, opinto-ohjaaja, opintotoimisto, hyvinvointipalvelut, itja kirjastopalvelut, opiskelijaterveydenhuolto Harjoittelu Ammattitaitoa edistävään harjoitteluun orientoituminen, ammatillisen osaamisen tiedostaminen, ammatti-identiteetin sekä työelämätaitojen kehittyminen Päävastuu: harjoittelusta vastaavat, työelämän edustajat Opinnäytetyö OPINTOJEN LOPPU- VAIHEESSA OPINTOJEN JÄLKEEN Työelämän ongelmien tunnistaminen ja aiheen valinta, määrittäminen ja rajaaminen, itsenäinen ja vastuullinen työtapa ja tarvitsemansa ohjauksen tiedostaminen, raportointi suullisesti ja kirjallisesti sekä oman toiminnan arviointi Valmistumiseen liittyvä ohjeistus HOPS-keskustelut Urasuunnittelu (työhön siirtyminen, jatkokoulutus ym.) Opala Jälkimarkkinointi, täydennys- ja jatkokoulutuksen ohjaus sekä palvelutoiminta Työelämä- ja uraseuranta TAULUKKO 2. Ohjaus opintopolun eri vaiheissa Päävastuu: opinnäytetyön ohjaaja, opinnäytteen toimeksiantaja Muut: tutkimustoiminnan opetuksesta vastaavat, kirjastopalvelut Päävastuu: opintotoimistot, opettajatuutorit Muut: koulutusvastaava, alumnit Päävastuu: Viestintä- ja markkinointi, avoin amk Muut: alumnit, palvelutoiminta

Opiskelijakeskeinen ohjaus Päiväopiskelu Nuorten ohjauksen ja tuen tarve liittyy erityisesti nuoren persoonallisuuden ja ammatilliseen kasvuun, itseohjautuvuuden kehittymiseen, itsetuntemukseen ja urasuunnitteluun. Nuoret kaipaavat monipuolista tietoa opiskelusta, erityisesti valinnaisuudesta, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Yksilöohjauksen lisäksi ryhmäohjaus ja opiskelijatuutoreiden osuus ohjauksessa on merkityksellistä. Nuorilla on tarve kuulua opiskeluyhteisöön, ja opiskelukavereiden ja oman opiskeluryhmän merkitys on korostuneempaa kuin aikuisilla. Motivaation ylläpitäminen on keskeistä opintojen edistymisen kannalta. Monimuoto-opiskelu Aikuisopiskelijat ovat iältään, koulutus- ja työtaustoiltaan, opiskeluvalmiuksiltaan ja elämänkokemukseltaan heterogeeninen joukko. Ohjauksen tarpeet olla hyvinkin erilaisia, ja ne voivat liittyä esimerkiksi opiskelun ja työn yhdistämiseen tai opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Ohjauksesta vastaa opettajatuutori. Mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijatuutoreita hyödynnetään ohjauksessa. Erityisenä piirteenä aikuisten ohjauksessa on työelämän mukanaolo. Oman työpaikan mentori voi myös tulla kyseeseen opiskelijan tukena. Aikuisten ohjauksessa korostuvat työelämässä hankitun osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen opinnoissa, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, oman opiskelutyylin löytäminen ja opiskelutekniikan kehittäminen sekä opiskelun, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Ohjauksen painopiste on yksilöohjauksessa. Ohjaus verkko-oppimisympäristössä ja verkon hyödyntäminen ohjauksessa korostuu. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK) suorittavat ovat lähes poikkeuksetta olleet työelämässä pitkään. Lisäksi YAMK-tutkinnon suorittaminen kestää vain vuodesta kahteen opiskelija on vain lyhyen aikaa ohjauksen piirissä. Painopisteenä YAMK-tutkintoa suorittavilla ohjauksessa on henkilökohtainen ohjaus, jota toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Ohjaajan roolina on toimia asioiden välittäjänä ja erityisesti oppimisen ohjaajana. Ohjauksessa korostuu YAMKopinnäytetyö, joka koulutusalasta riippuen muodostaa joko kolmanneksen tai puolet opintojen laajuudesta. YAMK-tutkinnon keskeyttämisen taustalla on usein haasteet opinnäytetyön tekemisessä. Avoin AMK Tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä on mukana myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelevien opiskelijoiden tavoitteet ovat moninaiset; joukossa on niin ammattikorkeakouluopiskeluun tutustujia ja opintoihin valmentautuvia opiskelijoita, tutkintoon tähtääviä polkuopiskelijoita sekä ammattitaidon ylläpitäjiä ja osaamisen täydentäjiä sekä itsensä kehittäjiä. Avoin järjestää jonkin verran omia opintokokonaisuuksia, mutta useimmiten avoimen opiskelijat integroituvat tutkinto-opiskelijoiden ryhmiin opiskellen tutkinto-opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelun käytännön järjestelyihin, opintojen suunnitteluun ja opiskeluin liittyvää suunnittelua, neuvontaa ja ohjausta annetaan avoimen AMKin toimesta. Opintojen sisältöihin ja koulutuksiin liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi kääntyä opettajatuutorien, opinto-ohjaajien ja koulutusvastaavien puoleen. Opiskelijatuutorin

tärkeimpänä tehtävänä avoimen opiskelijoita ajatellen, on neuvoa kampusten ja toimipisteiden käytännöissä, opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa sekä opiskeltavaan alaan liittyvissä asioissa. Kansainväliset opiskelijat Kansainvälisten opiskelijoiden ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä. Tuen tarpeet ja muodot eroavat suomalaisten opiskelijoiden tarpeista. Ulkomaille muuttaminen tarkoittaa suurta elämänmuutosta. Haasteina ovat mm. kulttuurinen etäisyys suomalaisen ja lähtökulttuurin välillä, pitkä välimatka läheisiin sekä uudenlaisen opiskelukulttuurin omaksuminen. Usein opiskelija on ensimmäistä kertaa ulkomailla ja pois kotoa. Kansainvälisiä opiskelijoita tulisi perehdyttää suomalaiseen kulttuuriin ja palvelujärjestelmiin sekä korostaa suomen kielen opiskelun tärkeyttä mm. työllistymisen takia. Myös suomalaiseen korkeakouluopiskeluun ja suomalaiseen työelämään tulisi heitä perehdyttää. Suomen korkeakouluopiskelussa ja työelämässä korostuvat oma-aloitteisuus, itseohjautuvuus ja täsmällisyys. Varhainen puuttuminen Opiskelijan ohjaus on jokaisen ammattikorkeakoulussa työskentelevän tehtävä. Henkilökunnan tieto ohjaus- ja tukipalveluista auttaa opiskelijan ohjaamisessa lisätuen piiriin. Opiskelijoille tiedotetaan jo opintojen alkuvaiheessa ammattikorkeakoulun ja opiskelupaikkakunnan tarjoamista palveluista, ja opiskelun erityisjärjestelyitä tarvitsevia opiskelijoita kannustetaan ottamaan varhaisessa vaiheessa yhteyttä ohjaus- ja tukiverkostoon. Opiskelijan opintojen etenemisen kannalta on oleellista, että ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapin ammattikorkeakoulun varhaisen puuttumisen periaatteena on, että ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan jo opintojen alkuvaiheessa mm. tukemalla opiskeluryhmän toimintaa. Riittävää ja oikeinajoitettua opiskelijalähtöistä ohjausta ja neuvontaa koko opintojen ajan OHJAUS JA NEUVONTA VARHAINEN PUUTTUMINEN Tukea ja ohjausta opiskelun haasteisiin ja erilaisiin ongelmatilanteisiin Moniammatillista yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen LISÄTUKI JA OPISKELUN ERITYISJÄRJESTELYT

Huolen herätessä tavoitteena on ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huoli puheeksi opiskelijan kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa huoli otetaan puheeksi, sitä todennäköisempää on, että ongelmaan löytyy ratkaisuja. Asian ottaa puheeksi se, jolla huoli on herännyt kahdenkeskisessä keskustelussa opiskelijan kanssa. Apuna puheeksi ottamisessa voidaan käyttää ns. huolen vyöhykkeistöä. Huolen puheeksi ottamisesta voi konsultoida opiskelijahuollon vastuuhenkilöitä, esim. opintoohjaajaa, kuraattoria, korkeakouluopintojen ohjaajaa tai terveydenhoitajaa. Tarvittaessa opiskelija ohjataan tukipalveluiden piiriin, esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai korkeakouluopintojen ohjaajan luo. Opintojen alussa panostetaan ryhmäytymiseen hyödynnetään ryhmän tukea ja luodaan hyvä ilmapiiri Opettaja tutustuu opiskelijoihin opiskelijan tukeminen edellyttää kontaktitietoa, jota voi olla vain hänen kanssaan tekemisissä olevilla henkilöillä alkuvaiheessa löytyy vielä monenlaisia ratkaisuja Puututaan mahdollisimman varhain jokaisella toimijalla on velvollisuus puuttua Puuttumiseen riittää oma huoli apuna huolen vyöhykkeistö Otetaan puheeksi oma huoli, ei opiskelijan ongelma apuna huolen puheeksiottamisen työtapa tavoitteena yhteisen ratkaisun löytäminen tavoitteena sopivien toimintatapojen löytäminen ja kokeileminen Ohjataan opiskelija tarvittaessa muun avun piiriin saattaen vaihdettava, perillepääsy varmistettava KAAVIO 2. Varhaisen puuttumisen toimintamallia (Happo 2012)

Lisätuki ja opiskelun erityisjärjestelyt Esteettömyys Lapin ammattikorkeakoulussa esteettömyys on huomioitu mm. hakuprosessissa ja opiskelijavalinnassa, opetusjärjestelyissä ja ohjauksessa, tukipalveluissa, tiloissa ja viestinnässä. Lisätietoja saa Lapin ammattikorkeakoulun esteettömän opiskelun ohjeistuksesta. Opiskelun erityisjärjestelyt Erityisjärjestelyiden taustalla voivat olla esim. heikkonäköisyys tai sokeus, heikkokuuloisuus tai kuurous, liikuntarajoitteet, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, jännittämisongelmat, Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, mielenterveys- ja päihdeongelmat, elämän hallinnan haasteet ja erilaiset kriisitilanteet. Opiskelun erityisjärjestelyistä vastaavat opinto-ohjaajat tai opettajatuutorit. Yhdessä opintoohjaajan kanssa opiskelija tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, johon kirjataan erityisjärjestelyt opintojen tukemiseksi. Kullakin opiskelijaryhmällä on oma opettajatuutori, jonka tehtäviin kuuluu ryhmän ohjaaminen ja tukeminen. Opiskelun erityisjärjestelyiden ja lisätuen arvioinnissa ja järjestämisessä voidaan ottaa mukaan muitakin asiantuntijoita, kuten terveydenhoitaja, kuraattori, korkeakouluopintojen ohjaaja, kunnan sosiaali-, terveys- ja vammaispalvelut, Kela tai TE-toimisto. Tarvittaessa voidaan kutsua koolle tapauskohtainen hyvinvointityöryhmä tai ohjata opiskelija opiskelupaikkakunnan tarjoamien palveluitten piiriin. OPINTOJEN OHJAUS mm. opettajatuutori, opinto-ohjaaja, opintotoimisto, avoin amk toimisto TUKIPALVELUT mm. terveydenhoitaja, korkeakouluopintojen ohjaaja, kuraattori OPISKELUPAIKKAKUNNAN PALVELUT & YHTEISKUNNAN PALVELUT mm. muu opiskeluterveydenhuolto, sosiaali-, terveys- ja vammaispalvelut, Kela

HYVINVOINTIPALVELUIDEN JA OHJAUSTOIMINNAN ORGANISOINTI Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto (TNO) Ohjaustoiminnan organisoinnin pohjana on Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto, joka perustuu kumppanuussopimukseen verkostomaisesta yhteistyöstä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toteuttamisessa, koordinoinnissa ja kehittämisessä Lapin alueella. Verkosto varmistaa opiskelijoiden opintopolun eri vaiheisiin liittyvän TNO-palvelun. LAPIN AMKin TNO-verkosto 2014 hallinnointi: opetusjohtaja koordinointi: opetuksen kehittämisen koordinaattori Hakijan palvelut haku- /opintoimisto Haku- ja valintakäytännöt ja neuvonta, Valinnoista tiedotus, Hakukelpoisuuden tarkistaminen Lapin AMKin hyvinvointityöryhmä ja ohjauksen kehittämistyöryhmä Osaamisalat: Hyvinvointipalvelut, Kaupan ja kulttuurin ala, Matkailupalvelut, Teollisuus ja luonnonvarat Opintojen ohjaus ja koordinointi osaamisalojen ohjaus- ja hyvinvointityöryhmä Opetttajatuutorit Opiskeluun orientointi, HOPS-suunnittelun tuki, Opintojen edistymisen seuranta Opinto-ohjaaja Ohjaussuunnitelman mukaan, Yhteistyö: opetuspäälliköt, koulutusvastaavat, tuutorit Opintotoimisto-palvelut opintosihteerit Opiskelijoitten neuvonta, Opiskeluasiat (opintosuor.rek..), Hakuasioihin liittyvä neuvonta Opintojen rahoitus Opintotuki- lautakunta Opintotukea saavien edistymisen valvonta, Lausunnot Kelalle Ulkopuoliset sidosryhmät 2. aste ja korkeakoulut, Työelämä, ELY ja TEtoimistot, Hankkeet (Menestyjäksi Lapissa ym.), Kaupungit.. Viestintäpalvelut Viestintä ja markkinointi Oppilaitoskuva, Koulutus, palvelut ja yhteistyömahdoll., www-sivut, esittelymateriaali, Opiskelija- rekrytoinnin koordinointi, Markkinointituutorien koulutus Etä- ja verkko-opintojen tukipalvelut Suunnittelu ja kehitystyö, Menetelmiin/välineisiin perehdyttäminen ja välittäminen eteenpäin, Käytänteet, yhtenäistäminen Kv-palvelut kv.toimisto ja kv- koordinaattorit Kansainvälistymisen tavoitteet, mm. kvliikkuvuus, Kv-tuutorien koulutukseen osallistuminen Opiskelijoitten edunvalvonta ROTKO ja opiskelijayhdistykset Opiskelijahyvinvointi, Opiskelijatuutorointi, CV-työpajatoiminta Avoimen amkin palvelut Opiskelumahdollisuuksien esittely ja neuvonta, Opiskelun suunnittelu opiskelijan kanssa Hyvinvointi- ja liikuntapalvelut Opiskeluterveydenhuolto, Hyvinvointipalvelut: korkeakoululiikunta, opintojen sujumisen tuki, Seurakunnan oppilaitostyö, Hyvinvointiryhmät Kirjasto- ja tietopalvelut Lapin amkin kirjasto Tiedon-hankinnan opastus ja koulutus KAAVIO 1. TNO-verkosto

Kartan yläosassa näkyvät Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalat: Hyvinvointipalvelut, Kauppa ja kulttuuri, Matkailupalvelut sekäteollisuus ja luonnonvara-alat. Jokainen osaamisala varaa opiskelijamäärän perusteella opinto-ohjaajantyöaikaa vastaavan resurssin, joka jaetaan koulutuksissa toimivalle opinto-ohjaajalle. Hänen tehtäviin kuuluvat Lapin amkin linjauksien mukainen opintojen ohjaus ja ohjauksen koordinointi yhteistyössä opettaja- ja opiskelijatuutorien, opetuspäälliköiden ja TNO-verkoston kanssa. TNO-verkoston hallinnointivastuu on opetusjohtajalla ja koordinointivastuu opetuksen kehittämisen koordinaattorilla. Työryhmät Lapin AMKin hyvinvointi- ja ohjauksen työryhmä. Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnittelu, organisointi ja arviointi tapahtuvat hyvinvointi- ja ohjauksen työryhmässä. Hyvinvointi- ja ohjauksen työryhmä on moniammatillinen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on koko ammattikorkeakoulun ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ohjaustyön edistäminen. Ryhmä laatii vuosittain toiminnalleen toimintasuunnitelman. Ryhmän jäseninä toimivat kuraattori puheenjohtajana, hallinnon, opetuksen, opettajatuutorien ja opinto-ohjaajien edustajat sekä opiskelijakunta ROTKOn asettama opiskelijaedustaja, liikuntasuunnittelijat ja korkeakouluopintojen ohjaaja. Tarvittaessa ryhmään pyydetään mukaan myös muita asiantuntijoita. Työryhmän tehtävät: Hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelman laatiminen Hyvinvointi- ja ohjauspalveluiden koordinointi Käytänteiden yhdenmukaistaminen Opiskelijapalautteen hyvinvointiasioitten kokoaminen Seuraa ohjauksen vaikuttavuutta laadunhallinnan mukaisesti (mittarit). Laatii opintojen edistymiseen liittyviä tukitoimia yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa. Laatii ohjauksen kehittämiseen liittyviä kehittämisesityksiä opetuksen kehittämisen työryhmälle. Tekee yhteistyötä sidosryhmien ja TNO-verkoston kanssa. Hyvinvointiviikon koordinointi Muiden hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyvien asioiden käsittely.. Osaamisalakohtaisesta hyvinvointi- ja ohjaustoiminnasta sekä toimintojen kehittämisestä vastaa opetuspäällikkö. Osaamisalakohtaisesti alalla voi olla hyvinvointi- ja ohjaustyöryhmä, jonka tehtäviä ovat: Tiedottaa ja toteuttaa koko ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja ohjaustyöryhmien määrittämät tehtävät. Varmistaa käytänteiden yhdenmukaisuuden ja toiminnassa opiskelijoiden tasaarvoisen kohtelun

Vastaa hyvinvointia ja ohjausta tukevien käytäntöjen toimeenpanosta yksiköissä. Etsii ratkaisuja osaamisalan erilaisiin opiskelua vaikeuttaviin ongelmatilanteisiin sekä erityistä tukea vaativien opiskelijoitten opiskelutilanteisiin. Toimii ongelmallisissa tilanteissa opiskelijoiden ja henkilökunnan moniammatillisena tukena. Ohjaustahot Opettajatuutorit. Jokaisella opiskelijaryhmällä on oma opettajatuutorinsa. Opettajatuutorina toimivalta edellytetään tuutorointiin liittyvää osaamista ja sen jatkuvaa päivittämistä. Opettajatuutorin tehtäviä ovat: Opintoihin ja korkeakouluyhteisöön perehdyttäminen sekä tuutorituntien pitäminen Ajankohtaisista asioista tiedottaminen, mm. ilmoittautuminen läsnäolevaksi ja ilmoittautuminen opintojaksolle sekä valmistumisen ohjeistus Opintojakson Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu / Johdatus alakohtaisiin opintoihin vastuuhenkilö Motivoi opiskelijapalautteen antamiseen sekä vastaa käytännön järjestelyistä Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tukeminen Tulo- ja kehityskeskusteluiden käyminen opiskelijan / opiskelijaryhmän kanssa Opintojen edistymisen seuranta (vähintään kerran lukukaudessa) sekä tukitoimet Opiskelijan käynnistämän AHOT-prosessin ja työn opinnollistamisen ohjaus Yhteistyö TNO-verkoston kanssa. Opinto-ohjaajat. Osaamisaloilla opiskelijoiden ohjauksessa toimivat myös tähän työhn resursoidut opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajana toimivalta edellytetään opinto-ohjaajan koulutusta. Opintoohjaajan tehtävät ovat: Opinto-ohjaajan erityisosaamista edellyttävä ohjaus: Siirto-opiskelijoitten ohjaus Avoimen väylän opiskelijat yhteistyössä Avoin AMK:n suunnittelijan kanssa AHOT-ohjaus ja siihen liittyvä ennakkoneuvonta Tutkintoajan ylittäneiden ohjaus sekä jatko-opiskeluaikojen seuraaminen Opintonsa keskeyttäneiden ohjaus Muiden erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaus Yhteistyö opiskelija- ja opettajatuutorien, muiden opinto-ohjaajien, hyvinvointipalveluiden sekä sidosryhmien kanssa. Laatii yhdessä opiskelijayhdistyksen tuutorivastaavan ja opiskelijatuutoreiden kanssa tulevan lukuvuoden toimintasuunnitelman sekä arvioi opintojakson Vertaisohjaus ja yhteisövaikuttaminen Koulutuksen esittely yhdessä markkinoinnin kanssa. Opiskelijatuutorit. Kaikille aloittaville ryhmille valitaan omat opiskelijatuutorit. He perehdyttävät uudet opiskelijat opiskeluun, korkeakouluyhteisöön ja opiskelupaikkakuntaan yhdessä opettajatuutorin kanssa. ROTKOn ja opiskelijayhdistysten tuutorivastaavat koordinoivat toimintaa. Opiskelijatuutorit osallistuvat myös markkinointiin ja voivat olla apuna muissakin tilaisuuksissa, kuten valintakokeitten järjestämisessä ja messutyyppisissä tapahtumissa. Tuutorit voivat erikoistua liikunta-, kv-

tai markkinointituutoreiksi tai toimia Lapin amkin laatutyössä, työryhmissä tai opiskelijajärjestöissä. ROTKOn palvelukoordinaattori yhdessä Lapin amkin edustajien kanssa muodostavat tuutoriryhmän, joka huolehtii opiskelijatuutorien valinnasta ja koulutuksesta. Aikuis- ja yamk-opiskelijoiden ohjauksessa opiskelijatuutoreita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Opintotoimistot. Opintotoimistojen henkilöstö osallistuu opiskelijan neuvontaan ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen opiskelijan opintopolun kaikissa vaiheissa. Hakuvaiheessa ja ennen opintojen alkua opintotoimistojen tehtävänä on tiedottaa koulutusvaihtoehdoista ja hakuun liittyvistä asioista. Opintojen aikana toimistojen vastuulla on erilaisten opiskelija-asioiden kuten opiskelijarekisterin, opiskelutodistusten, opintosuoritusotteiden ym. hoitaminen. Opintojen loppuvaiheessa opintotoimistot huolehtivat ja tiedottavat valmistumiseen liittyvistä asioista. Opiskelua tukevat palvelut. Verkostoa täydentävät opiskelua tukevat palvelut. Tällaisia toimintoja ovat mm. Lapin AMKin hakutoimisto (hakijan palvelu) avoin ammattikorkeakoulu (opintoneuvonta ja opiskelun suunnittelu) markkinointi (opiskelijarekrytoinnin koordinointi) ja viestintä (Lapin amkin oppilaitoskuva ja esitteet) kansainvälisten asioitten toimisto (kansainvälinen liikkuvuus) etä- ja verkko-opintojen tukipalvelut (opetuksen tuki, menetelmiin ja välineisiin perehdyttäminen) opintotukilautakunta (opintojen rahoitus, edistymisen valvonta) Lapin AMKin kirjasto (tiedonhankinnan opastus ja koulutus) opiskelijoiden hyvinvointi- ja liikuntapalvelut muut sidosryhmät. Hyvinvointipalvelut Opiskeluterveydenhuolto. Ammattikorkeakoulun opiskelijat kuuluvat opiskelijapaikkakunnan opiskeluterveydenhuollon piiriin. Vastaanotolle voi hakeutua terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Terveydenhoitajan palveluihin kuuluvat mm. opiskeluympäristön terveellisyyden tarkastukset, sairausvastaanotto, terveystarkistukset sekä ohjaus ja neuvonta mielenterveyteen tai päihteitten käyttöön liittyvissä tilanteissa tai elämän eri kriisitilanteissa. Korkeakouluopintojen ohjaaja ja kuraattori. Opiskelijoille on tarjolla korkeakouluopintojen ohjaajan ja kuraattorin palvelut. Heidän tehtävänään on tukea opintojen sujuvuutta, opiskelukykyä ja hyvinvointia ryhmä- ja yksilöohjauksen keinoin sekä osallistua hyvinvoinnin ja ohjauksen kehittämiseen moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Työn tavoitteena on tukea opiskelijan opintojen sujuvuutta, opiskelukykyä ja hyvinvointia. Liikuntapalvelut. Korkeakoululiikunta tukee opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja edistää oppimista ja opiskelun etenemistä. Monipuolinen liikuntatarjonta antaa opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa itseään ja auttaa elämänhallinnassa. Korkeakoululiikunnan suunnittelua ja toteutusta ohjaa ammattikorkeakoulun hyvinvointityöryhmä ajantasaisen Lapin korkeakoulukon-

sernin korkeakoululiikunnan kehittämissuunnitelman mukaisesti. Liikuntasuunnittelija ja liikunnanohjaaja koordinoivat liikuntapalveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Myös liikuntatuutorit ovat opiskelijoiden tukena liikunnan aloittamisessa tai monipuolistamisessa. Hyvinvointiapteekin toiminta täydentää palveluita. Opiskelijoiden liikuntapalveluita ovat mm. Sportti-passi. Seurakunnan opiskelijatyö. Rovaniemen, Kemin ja Tornion seurakunnalla on korkeakouluopiskelijoita palveleva oppilaitospastori. Seurakunta tarjoaa opiskelijoille toimintaa hengellisistä lähtökohdista. Seurakunta järjestää mm. retkiä, tapahtumia ja ryhmiä. Oppilaitospastorilta voi varata keskusteluajan tai ottaa yhteyttä ja keskustella hänen kanssaan luottamuksellisesti. Opiskelijakunta ROTKO. Opiskelijoiden edunvalvontaa Lapin AMKssa hoitaa opiskelijakunta ROTKO, jonka toiminnasta vastaa hallitus. Opiskelijakunnalle kuuluu myös opiskelijahyvinvointiin liittyviä tehtäviä. ROTKO vastaa opiskelijatuutorien valinnasta, koulutuksesta ja opiskelijatuutorien osallistumisesta aloittavien ryhmien perehdyttämiseen. Resursointi Jokaisella osaamisalalla varataan opintojen ohjaukseen riittävästi työaikaa. Työaikaresurssi suunnataan jaetaan ohjauksesta vastaaville opettajatuutoreille ja opinto-ohjaajille. Suositellaan, että jokaisella Lapin ammattikorkeakoulun kampuksella tulee olla nimetty opinto-ohjaajan koulutuksen saanut henkilö. YAMK hankkii tarvitsemansa opinto-ohjaajan työajan oman osaamisalansa opintoohjaajalta. Opettajajäsenen edustus 40 h/vuosi Lapin AMKin hyvinvointityöryhmässä resursoidaan opetuksen yhteisestä resurssista. Osaamisalojen tämän hetkinen resursointi ja työryhmän suositus työaikaresursoinniksi näkyvät erillisellä liitteellä. Arviointi Hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelman toteutumisen arvioinnissa hyödynnetään opiskelijapalautekyselyä (hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyvien kysymysten osalta) sekä hyvinvointikyselyä. Opettajatuutorointi ja ohjaus arvioidaan yhteistyössä prosessista vastaavien henkilöiden kanssa. Mittareina mm. keskeyttämiset ja eroamiset, opintojen edistymisen seuranta, tutkintojen määrä, Lä1 ja Läy määrät.

OPISKELUHYVINVOINNIN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMIEN Kehittämisen kohteiksi on valittu seuraavat asiat: Hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelmaan sitoutuminen ja yhtenäisten käytäntöjen toteuttaminen. Ohjaussisällöissä huomiota kiinnitetään opintojen tavoitteellisuutta tukevien henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadintaan ja seurantaan. Ohjausmenetelmistä erityisesti ryhmäohjauksen ja verkko-ohjauksen käyttöä tulee kehittää. Opintojen ohjaus- ja tuutorointitehtävissä toimivan opetus- ja ohjaushenkilöstön, erityisesti opettajatuutorien, osaamista tulee kehittää ja resursoida riittävästi. Työelämään ohjausta ja urasuunnittelua tulee sijoittaa koko opintopolun varrelle ja suunnitella sen toteutusta mm. alumnijärjestelmää hyödyntäen. Opintojaksojen Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu ja Johdatus alakohtaisiin opintoihin sisällöt ja nimet tulee yhdenmukaistaa. OPS 2017 valmistelutyössä huomioidaan kaikille yhteisen opintokokonaisuuden suunnittelu (10 op sisältää 5 op yhteisiä ja 5 op alakohtaisia opintoja). Opiskelijapalautekyselyissä tulee olla myös kysymyksiä ohjaus- ja hyvinvointipalveluiden riittävyydestä, tunnettuudesta, saatavuudesta ja kehittämistarpeista. Konsernin korkeakoululiikuntasuunnitelman ajantasaistaminen ja liikuntasuunnittelijan ja ohjaajan tehtävänkuvien täsmentäminen Opintopsykologin palvelujen turvaaminen

Lähteet Aholainen Tanja & Lantta Kati & Lipponen Tarja & Mantela Jaana & Mikkonen-Ojala Tiina & Parkkinen Terttu & Seppälä Henna-Riikka & Tuovinen-Kakko Tarja 2011. Opas ammattikorkeakoulujen hyvinvointityöryhmille. To Care, to dare, to share syrjäytymisen ehkäisy hanke. Ammattikorkeakoululaki ja asetus Happo, Iiris 2012. Opettajien kokemuksia varhaisesta puuttumisesta ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/ 2012. Ammattikoulutuksen tutkimusseura OTTU ry. OKKA-säätiö, Helsinki. Opetushallitus. Oppilas- ja opiskelijahuollon opas.. http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/tukimateriaali/dialogisuus_ja_dialogiset_toimintatavat/puheeksiottamin en_varhaisena_dialogina Herranen, J. &Penttinen, L. 2008: Aikuisopiskelijalähtöistä ohjausta etsimässä. Teoksessa: Mervi Lätti & Päivi Putkuri ( toim. ) Ohjaus kuin palapeliä Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu Kangastie Helena ja Kokkonen Outi (toim.) 2012. Aluevaikuttavuutta aikuiskoulutuksella. Kokemuksia Rovaniemen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta. https://arkki.ramk.fi/ramk/julkaisutoiminta/julkaisut/ramk%20c%2032_aluevaikuttavuutta%20aikuiskoulut uksella.pdf Kunttu, Kristiina & Komulainen, Anne & Makkonen, Katri & Pynnönen, Päivi 2011. Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim. Kähkölä Sinikka & Paloste Airi 1996. Tutoropettajan käsikirja. Kemi-Tornion va. ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Opetusmateriaalit 1/ 1996 Kähkönen Sari & Sonntag Pirjo 2009. Ohjausprosessi näkyväksi. Kehittämishanke. Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lätti Mervi & Putkuri Päivi ( toim. ) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18. Joensuu 2009 Moitus S, Huttu K, Isohanni I, Lerkkanen J, Mielityinen I, Talvi U, Uusi-Rauva E & Vuorinen R, 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. OPM 2007 Opetusministeriö 2007. Aiemman hankitun osaamisen tunnustaminenkorkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. Osoitteessa http://www.minedu.fi/export/tes/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi luettu 9.5.2011 OPM 2008. Opetusministeriö 2008. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38. Osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2008/korkeakoulujen_aikuiskoulutuksen_nykytila_jakehittamiskohteet.ht ml?lang=fi luettu 13.5.2011 OPM 2009a. Opetusministeriö 2009. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 Osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2009/ammatillisesti_suuntautuneen_aikuiskoulutuksen_kokonaisuudistu s.html?lang=fi

OPM 2009b. Opetusministeriö. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys.100 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. Osoitteessa http://80.248.162.139/opm/julkaisut/2009/tutkintojen_kansallinen_viitekehys.html?lang=fi&extra_locale=f luettu 13.5.2011 OKM 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010. Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11. Osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html?lang=fi luettu 13.5.2011. OKM 2011 Opetus ja kulttuuriministeriö 2011. Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15 Osoitteessa http://www.okm.fi/opm/julkaisut/2011/elinikainen_ohjaus.html?lang=fi 9.5.2011 Työhyvinvoinnin laitos. Opiskelijoiden hyvinvointi, terveys sekä opiskelukyky http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/amis/mista_hv_syntyy Vuorinen R, Karjalainen M, Myllys H, Talvi U, Uusi-Rauva E& Holm K.Opintojen ohjaus korkeakouluissaseuranta 2005 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja. http://www.kka.fi/files/197/kka_0505v.pdf