JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?"

Pentti Heikkilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE? OPISKELIJOIDEN ARVIO OPINTO-OHJAUKSEN TILASTA JA OPINTOPOLUN ERI VAIHEIDEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTARPEISTA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tuija Mäntsälä Oped-Exo Laadukkaat ohjausjärjestelmät Työrengastapaaminen , Tampere Tutkimuksen tilaus: puh

KEHITTÄMISTARPEISTA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tuija Mäntsälä Oped-Exo Laadukkaat

2 Turun ammattikorkeakoulun taustaa (1) Turun ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa 1992 väliaikaisena teknillisenä ammattikorkeakouluna ja laajeni monialaiseksi kokeiluksi , joka päättyi

väliaikaisena teknillisenä ammattikorkeakouluna ja

3 Turun ammattikorkeakoulun taustaa (2) Vakinainen toimilupa astui voimaan Varsinais-Suomen AMK liitettiin Turun AMK:n (Turku, Parainen, Salo, Kaarina, Mynämäki, Raisio, Loimaa ja Uusikaupunki) Turun ammattikorkeakoulu on monialainen ja kaksikielinen, maan suurin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu on kunnallinen Turun kaupungin omistama oppilaitos. 3

(Turku, Parainen, Salo, Kaarina, Mynämäki, Raisio, Loimaa ja Uusikaupunki) Turun

4 Ohjauksen määrittely (1) Ohjauksen tarkoituksena on opettaja- ja opiskelijatuutoroinnin avulla tukea ja kehittää nuorten ja aikuisten opiskeluvalmiuksia. Turun ammattikorkeakoulussa ohjaus on yleisnimitys laajemmalle toiminnalle, jolle on annettu sisällölliset tavoitteet. 4

5 Ohjauksen määrittely (2) Opintojen ohjauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan opiskelijaa kehittymään alansa ammatilliseksi asiantuntijaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi työstä vastaava opinto-ohjaaja, opintosihteeri, opettaja- tai opiskelijatuutori, käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi tiedottamista, neuvontaa, ohjausta ja opettamista. Ohjausta toteutetaan opintoihin sisältyvänä, yksilö- tai ryhmäohjauksena. 5

Tavoitteiden saavuttamiseksi työstä vastaava opinto-ohjaaja, opintosihteeri, opettaja- tai opiskelijatuutori,

6 Ohjauksen organisointi (1) Lähtökohtana ohjauksen kehittämisessä pidettiin Euroopan jäsenmaiden ohjausjärjestelmiä koskevassa vertailututkimuksessa esille nousseita toimintakokonaisuuksia. (Watts 1994,11; vrt. myös Vuorinen1998, ) 6

ohjausjärjestelmiä koskevassa vertailututkimuksessa esille

7 Ohjauksen organisointi (2) Ohjaus nähtiin Vuorisen (1996) esiin nostamaan opintopolun viiteen vaiheeseen ajoittuvana toimintana, joka jäsentyy: 1. Ohjaukseen ennen opintoja, 2. Ohjaukseen opintojen alkuvaiheessa, 3. Ohjaukseen opintojen etenemisvaiheessa 4. Ohjaukseen opintojen päättövaiheessa 5. Seurantavaiheeseen. 7

Ohjaukseen ennen opintoja, 2. Ohjaukseen opintojen alkuvaiheessa, 3.

8 Ohjauksen organisointi (3) Kehittämissuunnitelma (1996) Kehittämishanke (kevät 1996) Ammattikorkeakoulujen ohjaustoiminta avoimissa oppimisympäristöissä. Ohjaustoiminnan kartoitus (syksy 1996) Opettaja- ja opiskelijatuutoriprojekti Opintoasiaintoimiston perustamisen ja orientoivat opinnot OPS:n 8

9 Turun ammattikorkeakoulun ohjausstrategia Ohjaustoiminnan strategian lähtökohtina ovat tehokas opiskelijahankinta, opiskelijan tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen, keskeyttämisten ehkäiseminen sekä opiskelun tehokkuuden ja työelämään rekrytoitumisen tukeminen. 9

opiskelijan tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen,

10 Turun ammattikorkeakoulun ohjausmalli Lähtökohtana pidetään holistista opiskelijakeskeistä ohjausmallia, jonka periaatteiden mukaisesti myös Turun ammattikorkeakoulun ohjausmallin voidaan katsoa syntyneen. 10

ohjausmallia, jonka periaatteiden mukaisesti myös

11 Tutkimuksen taustaa (1) Tutkimusongelmat on johdettu Turun ammattikorkeakoulu laatukäsikirjan tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena keväällä

12 Tutkimuksen taustaa (2) Tutkimuksella pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaisiksi opiskelijat arvioivat Turun ammattikorkeakoulun ohjaus- ja neuvontapalveluja opintopolun eri vaiheissa? Miten ohjaus- ja neuvontapalveluja tulisi opiskelijoiden mielestä kehittää ää? 12

ammattikorkeakoulun ohjaus- ja neuvontapalveluja opintopolun eri

13 Tutkimuksen taustaa (3) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös sitä, miten vastaajien koulutusala, opiskelun aloitusajankohta, suoritettujen opintoviikkojen määrä, ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, työkokemus, koulutuskaupunki tai aikaisempi asuinpaikka on yhteydessä tutkimuksen tuloksiin. 13

opintoviikkojen määrä, ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, työkokemus,

14 Tutkimuksessa käytetty mittari ja muuttujat Tutkimuksessa käytettiin mittaria, joka muodostettiin opintopolun vaiheiden mukaan. Ohjauksen kehittämistarpeita on arvioitu Turun ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan määrittämän 14 ohjausalueen mukaisesti. 14

15 14 Osa-aluetta koulutuksen tiedotus ja markkinointi opiskelijavalinta, orientointi ammatillinen kasvu opiskelijatuutorointi HOPS-ohjaus opettajatuutorointi opintotoimiston ohjauspalvelut opinto-ohjaajan ohjauspalvelut kansainvälisten opintojen ohjaus opintososiaaliset palvelut valinnaisiin opintoihin liittyvä ohjaus harjoittelun ohjaus ura- ja rekrytointipalvelut verkko-ohjauspalvelut 15

opinto-ohjaajan ohjauspalvelut kansainvälisten opintojen ohjaus opintososiaaliset palvelut

16 Tutkimuksen summamuuttujat Ohjaus ennen opintoja Koulutuksen tiedotus ja markkinointi Opiskelijavalinta Ohjaus opintojen alkuvaiheessa HOPS-ohjaus Ohjauspalvelut opintojen alkuvaiheessa Opettajatuutorointi Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa Kansainvälisten opintojen ohjaus Opintososiaaliset palvelut Ohjauspalvelut opintojen etenemisvaiheessa Ohjaus opintojen päättövaiheessa Harjoittelun ohjaus 16

Opettajatuutorointi Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa Kansainvälisten opintojen ohjaus

17 Ohjaustutkimukseen vastanneiden määrä opetuksen tulosalueittain (2003) Hyvinvointipalvelut, 39 (4,4 %) (Matkailu- ravitsemis- ja talousala) Konetekniikka, 31 (3,6 %) (Tekniikan ja liikenteen ala) Liiketalous ja ICT, 35 (4%) (Hallinnon ja kaupan ala) Terveysala, 30, (2,4 %) (Sosiaali- ja terveysala) Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, 30 (2,2 %) (Tekniikan ja liikenteen ala) 17

liikenteen ala) Liiketalous ja ICT, 35 (4%) (Hallinnon ja kaupan ala) Terveysala, 30, (2,4 %)

18 TUTKIMUSTULOKSIA OPINTOPOLUN VAIHEIDEN MUKAAN (1) Opintopolun ensimmäinen vaihe näyttää toimivan melko hyvin. Tiedotusta pidetään kuitenkin liian markkinahenkisenä ja sisällöltään harhaanjohtavana. Opiskelijat toivovat hakuinformaation yksinkertaistamista ja keskittymistä koulutuksen sisällön ja työmahdollisuuksien selvittämiseen. 18

Tiedotusta pidetään kuitenkin liian markkinahenkisenä ja sisällöltään

19 TUTKIMUSTULOKSIA OPINTOPOLUN VAIHEIDEN MUKAAN (2) Opintopolun toisen vaiheen tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousevat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjaus ja orientoinnin informaation jakaminen tasaisemmin opintojen alkuvaiheen aikana. Orientoinnin toteutuksessa on suuria eroja ja jopa selkeitä puutteita. On tarpeellista laatia yhtenäiset suositukset opintokokonaisuuden toteuttamiseksi ja lisätä opettajatuutoreille työkaluja ja resursseja ammatillisen kasvun suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat kokevat terveys- ja sosiaalialaa lukuun ottamatta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjauksen heikoksi tai puuttuvan kokonaan. Tekniikan ja liikenteen alalla HOPS-ohjausta ei juurikaan käytetä opiskelun suunnittelussa. 19

On tarpeellista laatia yhtenäiset suositukset opintokokonaisuuden toteuttamiseksi ja lisätä opettajatuutoreille työkaluja ja resursseja ammatillisen kasvun suunnitteluun ja

20 TUTKIMUSTULOKSIA OPINTOPOLUN VAIHEIDEN MUKAAN (3) Kolmannen vaiheen ohjauksen toteutus on rakennettu tuutorointimallin mukaisesti. Turun ammattikorkeakoulun opettajatuutoroinnilla ja pienryhmäohjauksella on vastausten mukaan melkoisia ongelmia. 20

21 TUTKIMUSTULOKSIA OPINTOPOLUN VAIHEIDEN MUKAAN (4) Opintojen neljännen vaiheen ohjauksen, kulmakiveksi nousee erityisesti ura- ja rekrytointipalvelujen osuus. Työvoimahallinnon sekä ura- ja rekrytointipalvelujen osalta verkostotyön tulokset eivät siirry opiskelijoiden käyttöön. Ura- ja rekrytointipalvelujen osuus ammatillisen kasvun opintojen osana opintojen loppuvaiheessa ei ole riittävän näkyvää tai sitä ei mielletä kokonaisuuteen kuuluvaksi. 21

22 Summamuuttujien arvot ka s Harjoittelun ohjaus (4) 2,98 0,59 Opiskelijavalinta (1) 2,62 0,50 Opettajatuutorointi (2) 2,62 0,75 Kansainvälisten opintojen ohjaus (3) 2,56 0,74 Ohjauspalvelut opintojen alkuvaiheessa (2) 2,51 0,35 Ohjauspalvelut opintojen etenemisvaiheessa (3) 2,47 0,42 HOPS-ohjaus (2) 2,44 0,55 Tiedottaminen ja markkinointi (1) 2,40 0,32 Opintososiaaliset palvelut (3) 2,40 0,59 22

23 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Opiskelijarekrytointiin liittyvää tiedotusta ja markkinointia tulee kohdentaa entistä enemmän lukioihin ja markkinointiviestin sisältöä tulee tarkastella kriittisesti. Valintaperusteita tulee selkeyttää. Opintojen alkuvaiheen orientaation toteutusta tulee kehittää siten, että informaation sisäistäminen on mahdollista. Lisäksi opiskelijatuutorointia tulee kehittää kiinnittämällä entistä enemmän huomiota tuutoreiden valintaan ja koulutukseen. 23

24 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Opiskeluun liittyvään ohjaukseen tulee laatia yhteiset periaatteet. Kun opiskelijan lähiohjausta tulevaisuudessa kehitetään, on opettajatuutoroinnin ja HOPSohjauksen kehittämistä jatkettava yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa. Ohjauspalvelujen saatavuuteen ja luotettavuuteen nii opettajatuutoroinnin, opinto-ohjaajien kuin opintotoimistojen palvelujen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota. 24

25 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Valinnaisiin opintoihin ja opintososiaalisiin kysymyksiin liittyvää tiedotusta tulee lisätä. Ohjaushenkilöstön yhteistyötä on kehitettävä niin määrällisesti kuin laadullisestikin, jotta ohjauksessa annettava tieto on oikeaa ja samansuuntaista. Tiedotusta ura- ja rekrytointipalveluiden tarjoamista opiskelijapalveluista on kehitettävä sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Ohjaustoiminnan arviointiin tulee luoda järjestelmä Verkko-ohjausta tulee kehittää opiskelijaystävälliseen suuntaan. 25

Samankaltaiset tiedostot

JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?

JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE? OPISKELIJOIDEN ARVIO OPINTO-OHJAUKSEN TILASTA JA OPINTOPOLUN ERI VAIHEIDEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTARPEISTA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Oped-Exo Laadukkaat ohjausjärjestelmät